Suolasirotin, tuo kotimme elintärkeistä käyttöesineistä suloisin mutta valitettavasti ehkä myös väheksytyin, tarvitsee säännöllistä huoltoa siinä missä yleisesti tärkeämpänä pidetty lattiakaivon ritiläkin. Tänään opimme huoltamaan sirottimista kenties herttaisimman, Jatta Lavin suunnitteleman kaunottaren ( http://www.jattalavi.fi/sirottimet.php ):
1. Ulkoinen puhdistus. Sirotin asetetaan pöydälle pystyasentoon, pöytä sirottimineen kannetaan ulos painepesurin toimintasektorin sisäpuolelle ja sirotin pyyhitään hellästi puhtaaksi villapipoa apuna käyttäen. Lopuksi sirotin kannetaan sisälle ja pöytä pestään painepesurilla.
2. Täyttö-/tyhjennysaukon puhdistus. Jatta Lavin upea luomus täytetään (kuten kaikki sirottimiin perehtyneet tietävätkin) samasta aukosta kuin tyhjennetäänkin, siis aukosta josta suola sirotellaan aterian sekaan tahi kämmenselälle. Aukko joutuu näin ollen kaksinkertaisen rasituksen kohteeksi. Usein aukon reunoille kertyy suolajäämiä jotka on helppo poistaa tsekkiläisvalmisteista piippurassia käyttäen. Lopuksi aukon reunat kiillotetaan liukkaimman mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällöin suola liikkuu jouhevasti eikä täyttöaika veny ylettömän pitkäksi.
3. Säiliöön sedimentoituneen suolan poisto. Sirottimen säiliön sisäpintaan jää aina kiinni jokusia suolakiteitä. Ajan myötä näihin kiteisiin tarttuu uusia kiteitä jotka puolestaan keräävät taas uusia kiteitä. Lopulta säiliön sisätilavuudesta huomattava osa on näiden toisiinsa kiinnittyneiden kiteiden hallussa. Tällöin vapaasti liikkuvan suolan käytössä oleva tila pienenee ja sirotinta joudutaan täyttämään tiuhempaan. Paras tapa poistaa nämä ikävät kerääntymät on nitroglyseriini.
4. Säiliön sisäpinnan käsittely. Nitroglyseriinipuhdistuksen jäljiltä ympäriinsä levinneet sirottimenpalaset kootaan yhteen, säiliönkappaleiden sisäpinta käsitellään teflonilla ja palat liimataan yhteen. Pyrkimyksenä on luonnollisesti saada sirotin koottua täsmälleen samanlaiseksi kuin se oli ennen nitroglyseriinikäsittelyä...
5. Lopuksi sirotin täytetään suolalla. Terveyssyistä suosittelen Pansuolaa tai yrttiperäisiä suolavalmisteita. Karkea merisuola kulkee täyttö-/tyhjennysaukossa tahmeanlaisesti eikä siksi ole suositeltavaa.
Näin voimme sirotella suolaa ruokiimme, liukkaille rappusillemme ja naapurin vähänajetun Toyota Yariksen maalipinnassa oleville naarmuille huoletta, onhan käytössämme hyvin huollettu sirotin!
1. Ulkoinen puhdistus. Sirotin asetetaan pöydälle pystyasentoon, pöytä sirottimineen kannetaan ulos painepesurin toimintasektorin sisäpuolelle ja sirotin pyyhitään hellästi puhtaaksi villapipoa apuna käyttäen. Lopuksi sirotin kannetaan sisälle ja pöytä pestään painepesurilla.
2. Täyttö-/tyhjennysaukon puhdistus. Jatta Lavin upea luomus täytetään (kuten kaikki sirottimiin perehtyneet tietävätkin) samasta aukosta kuin tyhjennetäänkin, siis aukosta josta suola sirotellaan aterian sekaan tahi kämmenselälle. Aukko joutuu näin ollen kaksinkertaisen rasituksen kohteeksi. Usein aukon reunoille kertyy suolajäämiä jotka on helppo poistaa tsekkiläisvalmisteista piippurassia käyttäen. Lopuksi aukon reunat kiillotetaan liukkaimman mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällöin suola liikkuu jouhevasti eikä täyttöaika veny ylettömän pitkäksi.
3. Säiliöön sedimentoituneen suolan poisto. Sirottimen säiliön sisäpintaan jää aina kiinni jokusia suolakiteitä. Ajan myötä näihin kiteisiin tarttuu uusia kiteitä jotka puolestaan keräävät taas uusia kiteitä. Lopulta säiliön sisätilavuudesta huomattava osa on näiden toisiinsa kiinnittyneiden kiteiden hallussa. Tällöin vapaasti liikkuvan suolan käytössä oleva tila pienenee ja sirotinta joudutaan täyttämään tiuhempaan. Paras tapa poistaa nämä ikävät kerääntymät on nitroglyseriini.
4. Säiliön sisäpinnan käsittely. Nitroglyseriinipuhdistuksen jäljiltä ympäriinsä levinneet sirottimenpalaset kootaan yhteen, säiliönkappaleiden sisäpinta käsitellään teflonilla ja palat liimataan yhteen. Pyrkimyksenä on luonnollisesti saada sirotin koottua täsmälleen samanlaiseksi kuin se oli ennen nitroglyseriinikäsittelyä...
5. Lopuksi sirotin täytetään suolalla. Terveyssyistä suosittelen Pansuolaa tai yrttiperäisiä suolavalmisteita. Karkea merisuola kulkee täyttö-/tyhjennysaukossa tahmeanlaisesti eikä siksi ole suositeltavaa.
Näin voimme sirotella suolaa ruokiimme, liukkaille rappusillemme ja naapurin vähänajetun Toyota Yariksen maalipinnassa oleville naarmuille huoletta, onhan käytössämme hyvin huollettu sirotin!
Vastaukset 5
Vanhimmat
...semmone ohje, mis kerrotaan miten sokerisirottimen suun saa pysymään kunnossa niin ettei siihen jää kikkareita kiinnii kun kaadat sokeria kuumaan kahviin! Se on veemäistä kun se suu on aina tukossa!
En ole tuohon aiheeseen perehtynyt sillä en itse käytä sokeria kahvissani. Ensimmäisenä tulee mieleen, että kahvin voisi kaataa suoraan sokerisirottimeen jolloin valmis seos valuu notkeasti sirottimen aukosta ulos. Tällöin on olemassa se riski, että kahvista tulee varsin imelää mikäli sokerisirotin on täynnä makeutusainetta. Lisäksi sirotin pitäisi pestä ja kuivata huolellisesti jokaisen kahvituokion jälkeen. Tämä nyt on kuitenkin helpoin mieleeni tuleva keino...
Laita sirottimeen irtonaista pitkää riisiä n.1/3 suolan, tai sokerin määrästä.
Kaataessasi heiluta kevyesti sirotinta ylös-alas suuntaan.
tuosta yksi vitsi nuorestaparista. Ensimmäisenä yhdessäasumispäivänä mies tuli töistä kotiin.
-Hei kultamussukkani, mitä ruokaa olet tehnyt omalle rakkaalle miehellesi?
-Oi rakkaani, en ole ehtinyt vielä aloittaa, olen vasta täyttänyt suolasirottimen.
-Mitä ihmettä, menikö siihen muka kokonainen päivä?
-Meni tietenkin. Et voi aavistaa miten vaikeata on saada suola menemään sisään noista pienistä reijistä!
(silloin ei Jatta Lavi ollut vielä keksinyt siroa sirotintaan)
Lämmin kiitos Jatta Laville tuon siron sirottimen keksimisestä! Hän on varmasti pelastanut monta avioliittoa moisella innovaatiolla...