Sitä vaan, kun tuo moottorijarrutus askarruttaa. Polttoaineen syöttö katkeaa juu, mutta samallahan vauhti hidastuu ja tarvitaan energiaa vauhdin uudelleen kelaamiseen mäen alla, jos siis alamäessä moottorijarruttaa. Vapaalla jos rullaa, niin tyhjäkäynti syö polttoainetta jonkin verran, mutta samalla päästään alamäenjälkeistä tasamaata "pitkälle" lähes ilmaiseksi. Kun taas moottorijarruttaja joutuu polkemaan kaasua jo aiemmin. Paljonko toinen säästää?
Toinen kyssäri: Ajetaan 1000 km, toinen 80km/h ja toinen heppu tasan sataa. Kumpi kuluttaa enemmän, kun luonnollisesti olosuhteet samat? No, satasen heebo on perillä aiemmin, sammuttaa auton ja kulutus näin ollen pyöreä nolla tästä eteenpäin. Kasikympin jätkä vielä matkalla ja bensaa palaa, hänellä tosin keskikulutus pienempi koko matkan. Mutta entä se absoluuttinen kulutus 1000 km:llä?
Miettinyt vaan joskus. Kiva olisi tietää.
Toinen kyssäri: Ajetaan 1000 km, toinen 80km/h ja toinen heppu tasan sataa. Kumpi kuluttaa enemmän, kun luonnollisesti olosuhteet samat? No, satasen heebo on perillä aiemmin, sammuttaa auton ja kulutus näin ollen pyöreä nolla tästä eteenpäin. Kasikympin jätkä vielä matkalla ja bensaa palaa, hänellä tosin keskikulutus pienempi koko matkan. Mutta entä se absoluuttinen kulutus 1000 km:llä?
Miettinyt vaan joskus. Kiva olisi tietää.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Absoluuttinen kulutus on aina SE polttoainemäärä, jonka auto 1000 km:llä kuluttaa. Ei väliä miten hiljaa tai kovaa ajat.
Mutta kummalla enemmän?
Sen minkä ajassa voitat, sen bensankulutuksessa häviät.
Sinulla on 200 km:n ajomatka. Ajat ensimmäiset 100 km 90 km/h ja loput 100 km 110 km/h. Mikä on koko matkan keskinopeus?
tulee aika tarkasti 99 km/h, mutta miten se liittyi alkuperäiseen aiheeseen.
mutta tarkistin ollaanko täällä hereillä fysiikan suhteen näissä kulutuslaskuissa. Näköjään ollaan.
no rullaus toki on kätevä esittämilläsi perusteilla, mutta monesti moottorijarrutus onkin pares esim punaisiavaloja lähestyttäessä. toisekseen, jos rullaat alamäessä, niin vauhti on pian 120km/h 80 alueella, joten siksi moottorijarrutus on 'soveliaampi'.
se 80km/h kuluttaa vähemmän sillä ilmanvastus lisää kulutusta senverran paljon nopeammin ajavalla.
Aboluuttinen totuus tuohon jälkimmäiseen on se kulutuslukema l/100km, joka sitten pitää kaivaa esiin eri nopeuksille. Lukema ottaa huomioon tuonkin asian, että toinen on perillä aiemmin.
Ajaessasi 100 km/h kulutus on suurempi kuin 80 km/h, mutta siitä alaspäin kun mennään niin alkaa tilanne muuttumaan. Auton erinäisistä ominaisuuksista kuten moottorin koosta, vaihteiston välityksistä, auton massasta, renkaista jne riippuen jossain tulee raja vastaan, että hitaammin ajo kuluttaa enemmän. Etsiskelin kulutuksia seuraamalla kymmenen vuotta vanhasta 306 Peugeotista tuon taitepisteen ja se oli yllättävän alhaalla. Jonnekin 60 ja 65 väliin sen paikallistin. Nykyisellä autollani olen laskeskellut taitepisteen olevan korkeammalla, mutta noin tarkkaa lukemaa en ole saanut selville, kun ei ole ollut mielenkiintoa/sopivia matkoja ajaa riittävän pitkiä välejä tasanopeudella ja vielä useampaan kertaan sekä samalla asemalla tankaten. Silti se on nytkin varmasti alle 80 km/h.
Kannattaako siis aina nyhrätä hissun kissun säästön nimissä? En kuitenkaan puolusta kaahareita, joiden kannattaisi mennä pätemään ja hermoilemaan vaikka nyrkkeilykehään keskenään. Pakko ei ole sielläkään lyödä sitten, viisastelijoille tiedoksi.
Ilmanvastus kasvaa ajonopeuden toiseen potenssiin verrannollisena, joten bensaa palaa reippaasti suurilla ajonopeuksilla (> 50 km/h). Tältä pohjalta pitäisi ajaa aina tosi hitaasti.
Toisaalta polttomoottorien, etenkin bensakäyttöisten hyötysuhde on kevyellä kuormituksella huono. Pitäisi siis ajaa "pelti auki", mutta silloin tehot menevät pääasiassa ilmanvastuksen voittamiseen. Ratkaisu: vedätetään suurimmalla vaihteella mahdollisimman pienillä kierroksilla. Pidemmän päälle tämä ratkaisu voi kuitenkin ns. lyödä näpeille, koska tällä tavalla voi rikkoa moottorin/vaihteiston.
Ylipäätään pieni moottori on taloudellisempi, koska sitä joudutaan maantieajossa kuormittamaan enemmän -> parempi hyötysuhde. Jos moottori on kuitenkin liian pieni, joudutaan pelaamaan vaihteilla eli huudattamaan (paljon kierroksia & kevyempi kuormitus) ja taas palaa bensaa.
Pisaralla pisimmälle yms. kisoissa käytetty taktiikka on pieni moottori, jolla kiihdytetään "pelti auki" 30-40 km/h nopeuteen, sitten moottori seis ja rullausta kunnes nopeus on puolittunut ja taas uusi kiihdytys.
Äärimmäinen polttoaineen pihistely ei sovi normaaliin liikenteeseen. Voisihan/pitäisihän omalle ajankäytöllekin jokin hinta laskea ja liialla vedätyksellä voi tosiaan rikkoa paikat, jolloin laskua tuleekin jo vähän enemmän kuin pihistelyllä on säästetty. Ihan mukavasti säästöä saa jo ennekoivalla ajotavalla. Esim. jonossa kannattaa pitää hieman väliä edellä ajavaan, niin ei joudu koko ajan polkemaan vuoron perään jarrua ja kaasua, niin kuin eräillä näkyy olevan tapana, vaikka jono kulkisikin tasaisella nopeudella.
puolestasi, meikäläisen Prius vetelee huomattavasti hitaampaakin vauhtia ilman että kulutus alkaa nousemaan. Ei se aivan nollassa ole, eikä käytännössä edes alle kymmenessä, mutta kuitenkin.
sekin kulkee sähköllä
Lasketaan vielä huvin vuoksi, mitä nopeuden lisääminen maksaa.
Tapaus 1. 1000 km nopeudella 60 km/h vie aikaa 16 h 40 min. Bensaa voisi palaa tällä nopeudella vaikkapa 6 l/100 km eli 60 litraa.
Tapaus 2. Nostetaan nopeudeksi 80 km/h, jolloin aikaa kuluu 12 h 30 min eli säästyy 4 h 10 min. Jos kulutus on tällä nopeudella 0,5 l/100 km suurempi ja bensa maksaa 1,25 €/l, niin kustannuslisä em. ajansäästöstä on 6,25 € eli 1,50 € tuntia kohti, mikä kuulostaa vielä kohtuulliselta.
Tapaus 3. Nostetaan nopeutta jälleen 20 km/h eli sataseen. Jos kulutuksen oletetaan nyt lisääntyvän (80 km/h nopeuteen verrattuna) 1 l/100 km ja aikaa säästyy 2 h 30 min, niin vapaa-ajan hinnaksi tulee 5,00 € tunnilta.
Tapaus 4. Nostetaan nopeudeksi 120 km/h ja oletetaan kulutuksen kasvavan 1,5 litralla / 100 km. Vapaa-aikaa jää nyt 1 h 40 min enemmän, mutta bensakulut ovat 18,75 € suuremmat kuin 100 km/h nopeudella, joten vapaa-ajan hinta on 11,25 € tunnilta.
sähköllä, vaan bensalla. Toki se käyttää bensaa tehokaasti akun ja sähkömoottorin avulla, mutta akkuun ei loppujen lopuksi virtaa tule mistään muualta kuin bensasta.
Sulle ei tunnu oikein menevän jakeluun, että hybridi on erikoistapaus. Siinä on kierretty bensakoneen tehottomuus pienillä ajonopeuksilla helvetin monimutkaisella ja kalliilla tekniikalla, jossa konetta huudatetaan vain ajoittan (hyvällä hyätysuhteella) ja muutoin mennään sähkömoottorilla.
Maantieajossa, mistä tässä on puhe, hybriditekniikasta on iloa lähinnä vain lisääntyneen painon muodossa.
monessakin asiassa, mutta mitä muutakaan Priusta kokeilemattomalta voisi odottaa. Ensinnäkin pelkällä sähkömoottorilla ajeleminen on aika harvinaista herkkua, ellei laita EV-tilaa päälle, mikä taas onnistuu vain todella hitaalla vauhdilla (
Ehdin yhden asiakkaan enemmän päivässä. Ennen konsultoidessa ajotunnista laskutin 55eur kilsat ja konsultointitunnista 120 eur. Eli parempi laskuttaa työ kuin ajotunteja ja pitää päivät edes kohtuullisen lyhyinä.
Ensimmäiseen kysymykseen sen verran, että moottorihan ei suurimmalla vaihteella paljoakaan jarruta => ei paljon vaikutusta rullausmatkaan eli moottorijarruttaja säästää enemmän bensaa.
Toiseen kysymykseen oikea vastaus on että se säästää bensaa joka ajaa 80 km/h. Polttoaineenkulutuksen kannalta edullisin nopeus on luokkaa 60 km/h (riippuu välityksistä) ja sen jälkeen ilmanvastus alkaa kasvattaa polttoaineenkulutusta enemmän kuin mitä säästyvässä ajassa voitetaan.
Jospa seuraavalla parturikampaajakäynnillä otat miesten puolelta Tekniikan Maailman ja katsot minkä tahansa käsivaihteisen auton testituloksia, niin näet, että sitä suurempi on kulutus, mitä kovempi on vauhti. Aiempi "taitepisteestä" puhuja puhuu pötyä, paitsi jos kyse on automaattivaihteisesta autosta, joka vaihtaa hitaassa vauhdissa pienemmän vauhdin.
Esimerkiksi siis (ajo suurimmalla vaihteella)
40 km/h : 5 l/100km
60 km/h : 6 l/100 km
80 km/h : 7,5 l/100 km
100 km/h : 8,5 l/100 km
120 km/h : 10 l/100 km
korjaus: siis automaattilaatikko vaihtaa pienemmän VAIHTEEN hitaassa vauhdissa, siksi kulutus alkaa kasvaa vauhdin hidastuessa. Manuaalilla kulutus senkun pienenee vauhdin hiljetessä moottorin ravistukseen saakka.
Ja monella "taloudellisesti" välitetyllä nykyautolla tuo ravistusraja suurimmalla vaihteella on vähän alle 60 km/h.
Nuo TM:n kulutukset lienee testipenkissä tai ainakin tasanopeudella mitattuja. 40 km/h ja alle nopeuksissa on pakko käyttää pienempiä vaihteita ainakin jos haluaa selvitä minkäänmoisesta ylämäestä / pysyä muun liikenteen mukana ja kulutus kääntyy reippaaseen nousuun. 20 km/h (2. vaihteella) syö yhtä paljon kuin 100 km/h suurimmalla vaihteella, jos oman autoni ajotietokonetta on uskominen. Optimi voisi tosiaan olla jossain 60 km/h tienoilla, jos ei auton rääkkäys jatkuvasti 1000 rpm kaasu pohjassa viitosvaihteella kiinnosta.
Mutta tyhjäkäynnillä ja vaihde vapaallakin auto kuluttaa polttoainetta. Matka sen sijaan etenee kovin verkkaisesti.Jos puhutaan kulutuksesta litraa/tunti niin silloin toki tyhjäkäynti on taloudellisin.
Eli 1 km/h ei ole taloudellinen nopeus ja suurimmalla vaihteella harvoin voi ajaa alle 1200 rpm kierroksilla.
Mutta vauhdin hidastuessa ajoaika kasvaa, jolloin polttoaineen kulutus kasvaa/100 km. Väitän että et pysty ajamaan autollasi esim 3 litran kulutuksella 100 km:ä, vaikka ajaisit kuinka hiljaa tahansa.
Kun polttoaineen kulutus ilmoitetaan kilometrimäärään suhtetutettuna, niin X kilometrin mittaisella matkalla kuluva polttoainemäärä saadaan laskettua kerto- ja jakolaskun nimellä kulkevilla, äärimmäisen monimutkaisilla operaatiolla jotenkin tähän tapaan:
kulutus / km * matkan pituus kilometreinä
Koska kulutus ilmoitetaan sataa kilometriä kohti, täytyy vielä tehdä yksikkömuunnos eli muuntaa joko matka sadoiksi kilometreiksi tai jakaa kulutus sadalla.
Esim. 1000 km matka kulutuksella 3 l/100km ->
1000 km * 0,03 l/km = 30 l
Matkaan kuluvalla ajalla ei ole merkitystä. Sitä tarvittaisiin, jos kulutus olisikin ilmoitettu muodossa litraa / tunti, kuten työkoneiden kanssa voi olla tapana.
Se on totta, etteivät noita erittäin alhaisia lukemia pysty käytännössä saavuttamaan. Ne on määritetty vedättämällä testipenkissä / tasaisella hyvin pienillä kierroksilla. Ylämäet, kiihdyttely muun liikenteen mukana jne. pakottavat käyttämään pienempiä vaihteita ja tällöin kulutus kasvaa reippaasti.
Mulla on cdi smartissa olleet maantiet 2.8-2.9 litraa (nopeudet 80-90 hetkittäin 100), vaikka luvataan 3.1. Kaupungissa jään pari kymmenystä, mutta kaupunkiajoni on stadin keskustaa parin kilsan siivuja.
Jos jää beesaa rekkaa noin pienellä kinnerillä niin kaasuun ei tartte koskea kuin ylämäissä, sen verran tulee kevyt auto imussa. Perässä en kuitenkaan viitsi ajella, koska ihan viimeisillä lanteilla ei oo merkitystä. Ekologista se toki ois.
Totta kai matkaan kuluvalla ajalla on merkitystä litraa/km tyyliin ilmaistulla polttoaineenkulutuksella.
Ajatellaanpa auton kuluttavan tyhjäkäynnillä vaikkapa 1,5 litraa polttoainetta tuntia kohden. Jos ajetaan tyhjäkäynnillä vaikkapa 5 km/h nopeudella niin 100 km matkaan menee 20 tuntia eli tuossa ajassa palaisi 30 litraa menovettä.
Niinhän se tosiaan on että niin ja niin monta litraa auto vie satasella ja siitä se kulutus näkyy suoraan. Kysymykseni oli siis hieman hassu ja typerä, mutta oikeastaan kiinnosti tuo, että miksi hitaampi vauhti on taloudellisempi, vaikka moottori on käynnissä pitemmän aikaa? Ja missä on se "kulminaatiopiste"?
Tuosta moottorijarrutusjutusta on joskus tullut kinattuakin, kun eihän tyhjäkäynti kai paljoa kuluta ja rullaamalla vapaalla pääsee melko pitkälle isossa alamäessä vielä tasamaallakin sen jälkeen. Nopeus nyt voi karata yli sallitun, riippuen mäen koosta ja vauhdista mäen huipulla, mutta onhan pollareilla toleranssinsa...
Mitä moottorijarutukseen tulee, se tietysti riippuu moottorista ja vaihteesta paljonko se moottori alamäessä jarruttaa. Jos riittävän suurella vaihteella ja riittävän hitaasti rullaat mäkeä alas, huomaat ettei moottori edes jarruta, vaan että vauhti kiihtyy alamäessä. Kuitenkin kulutus on tasan nolla. Vapaalla rullatessa vauhti myös kiihtyy, mutta auto kuluttaa kuitenkin jotakin.
Ratkaisevin tekijä auton kulutuksessa suhteessa nopeuteen on todennäköisesti ilmanvastus. Ilmanvastus nimittäin vaikuttaa eksponentiaalisesti suhteessa nopeuteen. Toisin sanoen ilmanvastuksen antama vastus ei ole 100km/h nopeudessa kaksi kertaa niin suuri kuin 50km/h nopeudessa, vaan ehkä 3-4 kertainen (en muista miten se tarkalleen lasketaan...)
Auton sisäiset kitkat sekä renkaiden vastus on melko vakio, siis nopeudesta riippumaton.
että 5.vaihteella vedättely alle 1700-1800rpm rikkoo laatikon koska laatikon voitelu on roiskevoitelulla ja roiskevoitelu vaatii toimiakseen vähintään tuon verran kierroksia. Ravistamisella ei ole mitään tekemistä vaihteiston särkymisen kanssa vaan ravistus särkee moottorin! Ja tätä harhaluuloa taloudellisen ajon vehtaajat viljelevät. Kannattaa huomata että tämän kertomalla sahaan omaa oksaani koska leipäni tienaan rikkinäisistä autoista. Ajaessa tulee vastaan myös sellanen tekijä kuin ylämäki. Jos tulee liian hiljaa ylämäkeen niin on pakko vaihtaa pienempään mikä taas kasvattaa kulutusta. Volvolla on todettu taloudellisimmaksi nopeudeksi n.90km/h Koneen kierrokset jotain n.2100-2200. Siinä on sopivasti varaa ylämäkeen ei hyydy ja menee moottorijarrutuksella PITKÄLLE.
Miksi mulla on sitten öljypumppu vaihteistossa, jos voitelu tapahtuu roiskimalla.
Tuskin tuo laatikko kovin helpolla hajoaa. Töistä tullessa katselin rundimittarin näyttöä ja totesin että omassa autossa voi aivan hyvin ajaa tasaisella tieosuudella suurimmalla vaihteella 1500 rpm kierroksilla, jolloin nopeusmittari näyttää aavistuksen alle 60 km/h. Sen takia ei pikkukoneelliset autot edes kiinnosta kun kolmosella joutuu ajamaan kuuteenkymppiin saakka ja vitosen voi heittää vasta kun puhutaan kolminumeroisista nopeuksista. Hyvin on kestänyt tähän saakka ja 2-litraisen tila-auton vuotuinen keskikulutus on 8,2-litraa vaikka suurin osa ajosta tapahtuu Kehä III:n sisäpuolella.
Täyttä pötyä. Kellään tuntemallani sen enempi kuin minullakaan ei vaihteisto eikä moottori ole rikkoontunut pienillä kierroksilla pitkäänkin vedäteltäessä. Tapanani on ollut ajaa suurimmalla vaihteella kaupunkiajoa jo alta 50 km/h, eli kierrosluvuilla 1200 rpm ja vähän yli. Edellinen harvavälityksinen Opelini kesti tätä vedättelyä 500 000 km ja kuuluu olevan ajossa edelleenkin.
Vai on Volvolla todettu 90 km/h taloudellisimmaksi! Nykyinen autoni on V70 automaattilaatikolla ja siinä on kyllä taloudellisin vauhti 75 km/h, koska se on juuri alaraja, missä momentinmuunnin pysyy lukossa suurimmalla vaihteella. Tällöin kierrokset ovat paljon alle 2000 r/min. 90 km/h vauhdissa kuluu 1,4 l/100 km enempi, kuin tuossa 75 km/h vauhdissa. Mistähän hevosmiesten tietotoimistosta nuo tietosi ovat peräisin?
ylämäki niin tomaattisi takoo pienenpää päälle ja kulutus kasvaa. Toi 740 on 2.3 vaparikoneella ja kulutus maantiellä sillä 90 nopeudella 7,4-7,6l/100km kaupungissa nousee 8l/100km paikkeille. Missäs pohjanmaan tasangoilla ajelet jos ei ylämäkiä ole?