Laitan tämän seuraavan pätkän tähän sen vuoksi, että olen ääääärimmäisen huvittunut luettuani uskiksien ajatelmia ateismista ja ateisteista:
(kuten huomaatte, siitä puuttuu kaikenlainen kiihkeys ja kieltäminen jotka uskikset niin mieluusti liittävät kuvaamaan ateismia:
"2. Mitä on ateismi?
Ateismi on teismin vastakohta, sikäli kun "teismi" tarkoittaa uskoa yllä määriteltyjen jumalten olemassaoloon.
Ateismi on siten pääsääntöisesti:
a) uskon puutetta jumaliin.
Ateistilta voi siis kysyä: "Uskotko, että olemassa yksi tai useampia jumala?" Tällöin ateisti vastaa: "En usko." Kyseessä on todella uskon puuttuminen, eli: "Uskotko, että mitään tälläisiä jumalia ei ole olemassa?" Vastaus: "En usko. En tiedä onko vaiko eikö."
Tämä on siis ateismin agnostinen komponentti (kts. Miten ateismi poikkeaa agnostismista?).
b) uskoa siihen, että joidenkin uskonnollisten maailmankuvien mukaisten jumalien olemassaolo on hyvin spekulatiivinen hypoteesi, jonka todennäköisyys on erittäin alhainen verrattuna siihen hypoteesiin, että kyseessä olisi vain myyttien kirjoittajien mielikuvituksellinen keksintö.
Uskonnot perustuvat paitsi myyteille, myös erityisille uskonnollisille kokemuksille. Tälläisille kokemuksille on kaksi tulkintaa: 1) kokemus on suora todistus jumalan olemassaolosta, 2) kokemus on puhtaasti mielensisäinen eli psykologinen ilmiö. Ateisti pitää vaihtoehtoa 2 uskottavampana.
Tälläinen nk. apriorinen uskomus (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) ei kuitenkaan ole ateistille "absoluuttisen varma" (eli ei dogmaattinen kuten alla), vaan se on maailmankuvan puitteissa tehty falliibeli (eli mahdollisesti erheellinen) arvio, mutta silti hyvin perusteltavissa oleva arvio.
c) uskoa sellaiseen maailmankuvaan, johon ei sisälly jumalia.
Kuten 2b, ei tätä maailmankuvaa pidetä ehdottoman varmasti oikeana, vaan katsotaan, että jos jumalia on olemassa, niiden olemassaolo tulisi todistaa selvästi ennen kuin niihin voidaan uskoa. (kts: Uskovatko ateistit mihinkään?)
Huomautus 3:
Yllä teismi määriteltiin uskoksi "persoonalliseen yliluonnolliseen jumalolentoon." A-teismi on aina suhteessa teismin määritelmään. Jos esimerkiksi Elvis Presley tai jokin kissa määritellään "jumalaksi", ei ateisti löyhien teismin määritelmien mukaan uskoisi Elviksen tai kyseisen kissan olemassaoloon.
Huomaa, että tämä määritelmä riippuu vahvasti jumalan määritelmästä ja sen laajuudesta. Tiukassa merkityksessä jumalan tarkoitetaan esimerkiksi juutalaisten yliluonnollista luoja-ylijumalaa, laveassa merkityksessä myös enkeleitä tai kreikkalaisia polyteistisiä jumalia. (Kts. myös Huomautus 3).
3. Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?
Dogmaattinen apriorinen (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) ateismi eli "jyrkkä ateismi" eli "telaketjuateismi" tarkoittaa vakaata uskoa siihen, että mitään persoonallisia, yliluonnollisia jumalia ei ole eikä voi olla olemassa. Sellaisen todennäköisyys siis katsotaan nollaksi. Tämä uskomus muodostaa nk. apriorisen (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) väitteen, jonka mukaan johonkin on perusteltua uskoa ilman havaintoja. Koska olemassaolemattomuudesta ei voi olla havaintoja, on väite siten loogisesti epävalidi.
Dogmaattisuus tarkoittaa tässä täysin varmaa uskoa, joka on perustelemattomuutensa vuoksi katsottava epäloogiseksi. Se on myös agnostisen periaatteen (2a) vastainen.
Tämä ateismin muoto on kuitenkin se, mitä teistit yleensä haluavat ateismilla tarkoitettavan. Tälläisen väärinymmärryksen levittäminen on puhdasta uskonnollista propagandaa.
4. Miten ateismi poikkeaa agnostismista?
Ateismi on pääsääntöisesti agnostista (kts. 2a), mutta lisäksi ateisti tekee arvion jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta muihin hypoteeseihin verrattuna (kts. 2b). Dogmaattinen ateismi ei ole agnostista. Ateismi ja agnostismi siten leikkaavat toisiaan, mutta eivät kuitenkaan sisällä toisiaan tai ole täysin erilliset.
Yleisessä merkityksessä agnostismi tarkoittaa, että meillä ei voi olla täysin varmaa tietoa mistään. Erityisessä merkityksessä sillä tarkoitetaan, ettei meillä ole tietoa jumalten olemassaolosta. Täysin puhdas (tai "vahva") agnostikko ei suostu tekemään edes arviota jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta. (Epädogmaattinen eli "heikko") ateismi on siten myös "heikkoa" agnostismia.
5. Eikö ateismi ole uskonto siinä missä muutkin, koska siinä uskotaan?
Tälle harhaluulolle (ja propagandalle) on parikin syytä. Yksi syy on se, että monet luulevat (tai haluavat) ateismissa uskottavan, ettei minkäänlaista jumalaa ole olemassa. Kuvitellaan siis ateismin olevan aina dogmaattista (kts. Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?).
Tämä "ateismi on uskonto" -väite on Suomessa ehkä hieman yleisempi kuin ulkomaisessa keskustelussa. Tämä johtuu kielemme valitettavasta piirteestä yhdistää uskomus (belief), usko eli sokea luottamus (faith) ja uskonto (religion). Muissa kielissä ei usko-sanan ja uskonnon välillä ole yhtä suoraa yhteyttä (Kts. Mitä on uskonto?)
Eli yleisesti, ateismi ei ole uskonto.
6. Onko ateismi uskonnottomuutta?
Tämä riippuu siitä mitä ''uskonnolla'' ja ateismilla tarkoitetaan. Ateismi on periaatteessa a-teismia eikä a-religionismia eli uskonnottomuutta. Jos kuitenkin määritellään ''uskonto'' sellaiseksi, jossa uskotaan jumaliin, on ateismi tällöin myös uskonnottomuutta.
Tämä on kuitenkin vain yksi uskonnon määritelmä, mutta se johtaa ateististen uskontojen kohdalla määritelmäongelmiin. On siten selkeintä pitää ateismin ja uskonnottomuuden käsitteet selvästi erillään.
7. Mitä on uskonto?
Uskonto tarkoittaa yleisesti jonkin jumalan, jumalten, esi-isien henkien tai (yleisemmin) muun yliluonnollisen palvontaa, palvelusta, kunnioitusta tai yleensäkin sellaiseen uskomista. Tässä jumalilla voidaan tarkoittaa paitsi jumalia, myös luonnollisia asioita kuten luontoa tai maailmaa itseään (vrt. panteismi) tai jumaluuksia vertauskuvallisessa tai symbolisessa mielessä. (Jotkin jumalamääritelmät ovat siten ateistisia).
Suomen sana uskonto viittaa hämäävästi uskomisen oleellisuuteen uskonnossa. Tarkoitamme uskonnolla kuitenkin yleisempää käsitettä, joka on sama kuin esimerkiksi englannin religion-sanan kuvaama käsite."
(kuten huomaatte, siitä puuttuu kaikenlainen kiihkeys ja kieltäminen jotka uskikset niin mieluusti liittävät kuvaamaan ateismia:
"2. Mitä on ateismi?
Ateismi on teismin vastakohta, sikäli kun "teismi" tarkoittaa uskoa yllä määriteltyjen jumalten olemassaoloon.
Ateismi on siten pääsääntöisesti:
a) uskon puutetta jumaliin.
Ateistilta voi siis kysyä: "Uskotko, että olemassa yksi tai useampia jumala?" Tällöin ateisti vastaa: "En usko." Kyseessä on todella uskon puuttuminen, eli: "Uskotko, että mitään tälläisiä jumalia ei ole olemassa?" Vastaus: "En usko. En tiedä onko vaiko eikö."
Tämä on siis ateismin agnostinen komponentti (kts. Miten ateismi poikkeaa agnostismista?).
b) uskoa siihen, että joidenkin uskonnollisten maailmankuvien mukaisten jumalien olemassaolo on hyvin spekulatiivinen hypoteesi, jonka todennäköisyys on erittäin alhainen verrattuna siihen hypoteesiin, että kyseessä olisi vain myyttien kirjoittajien mielikuvituksellinen keksintö.
Uskonnot perustuvat paitsi myyteille, myös erityisille uskonnollisille kokemuksille. Tälläisille kokemuksille on kaksi tulkintaa: 1) kokemus on suora todistus jumalan olemassaolosta, 2) kokemus on puhtaasti mielensisäinen eli psykologinen ilmiö. Ateisti pitää vaihtoehtoa 2 uskottavampana.
Tälläinen nk. apriorinen uskomus (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) ei kuitenkaan ole ateistille "absoluuttisen varma" (eli ei dogmaattinen kuten alla), vaan se on maailmankuvan puitteissa tehty falliibeli (eli mahdollisesti erheellinen) arvio, mutta silti hyvin perusteltavissa oleva arvio.
c) uskoa sellaiseen maailmankuvaan, johon ei sisälly jumalia.
Kuten 2b, ei tätä maailmankuvaa pidetä ehdottoman varmasti oikeana, vaan katsotaan, että jos jumalia on olemassa, niiden olemassaolo tulisi todistaa selvästi ennen kuin niihin voidaan uskoa. (kts: Uskovatko ateistit mihinkään?)
Huomautus 3:
Yllä teismi määriteltiin uskoksi "persoonalliseen yliluonnolliseen jumalolentoon." A-teismi on aina suhteessa teismin määritelmään. Jos esimerkiksi Elvis Presley tai jokin kissa määritellään "jumalaksi", ei ateisti löyhien teismin määritelmien mukaan uskoisi Elviksen tai kyseisen kissan olemassaoloon.
Huomaa, että tämä määritelmä riippuu vahvasti jumalan määritelmästä ja sen laajuudesta. Tiukassa merkityksessä jumalan tarkoitetaan esimerkiksi juutalaisten yliluonnollista luoja-ylijumalaa, laveassa merkityksessä myös enkeleitä tai kreikkalaisia polyteistisiä jumalia. (Kts. myös Huomautus 3).
3. Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?
Dogmaattinen apriorinen (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) ateismi eli "jyrkkä ateismi" eli "telaketjuateismi" tarkoittaa vakaata uskoa siihen, että mitään persoonallisia, yliluonnollisia jumalia ei ole eikä voi olla olemassa. Sellaisen todennäköisyys siis katsotaan nollaksi. Tämä uskomus muodostaa nk. apriorisen (kts. Uskovatko ateistit mihinkään?) väitteen, jonka mukaan johonkin on perusteltua uskoa ilman havaintoja. Koska olemassaolemattomuudesta ei voi olla havaintoja, on väite siten loogisesti epävalidi.
Dogmaattisuus tarkoittaa tässä täysin varmaa uskoa, joka on perustelemattomuutensa vuoksi katsottava epäloogiseksi. Se on myös agnostisen periaatteen (2a) vastainen.
Tämä ateismin muoto on kuitenkin se, mitä teistit yleensä haluavat ateismilla tarkoitettavan. Tälläisen väärinymmärryksen levittäminen on puhdasta uskonnollista propagandaa.
4. Miten ateismi poikkeaa agnostismista?
Ateismi on pääsääntöisesti agnostista (kts. 2a), mutta lisäksi ateisti tekee arvion jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta muihin hypoteeseihin verrattuna (kts. 2b). Dogmaattinen ateismi ei ole agnostista. Ateismi ja agnostismi siten leikkaavat toisiaan, mutta eivät kuitenkaan sisällä toisiaan tai ole täysin erilliset.
Yleisessä merkityksessä agnostismi tarkoittaa, että meillä ei voi olla täysin varmaa tietoa mistään. Erityisessä merkityksessä sillä tarkoitetaan, ettei meillä ole tietoa jumalten olemassaolosta. Täysin puhdas (tai "vahva") agnostikko ei suostu tekemään edes arviota jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta. (Epädogmaattinen eli "heikko") ateismi on siten myös "heikkoa" agnostismia.
5. Eikö ateismi ole uskonto siinä missä muutkin, koska siinä uskotaan?
Tälle harhaluulolle (ja propagandalle) on parikin syytä. Yksi syy on se, että monet luulevat (tai haluavat) ateismissa uskottavan, ettei minkäänlaista jumalaa ole olemassa. Kuvitellaan siis ateismin olevan aina dogmaattista (kts. Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?).
Tämä "ateismi on uskonto" -väite on Suomessa ehkä hieman yleisempi kuin ulkomaisessa keskustelussa. Tämä johtuu kielemme valitettavasta piirteestä yhdistää uskomus (belief), usko eli sokea luottamus (faith) ja uskonto (religion). Muissa kielissä ei usko-sanan ja uskonnon välillä ole yhtä suoraa yhteyttä (Kts. Mitä on uskonto?)
Eli yleisesti, ateismi ei ole uskonto.
6. Onko ateismi uskonnottomuutta?
Tämä riippuu siitä mitä ''uskonnolla'' ja ateismilla tarkoitetaan. Ateismi on periaatteessa a-teismia eikä a-religionismia eli uskonnottomuutta. Jos kuitenkin määritellään ''uskonto'' sellaiseksi, jossa uskotaan jumaliin, on ateismi tällöin myös uskonnottomuutta.
Tämä on kuitenkin vain yksi uskonnon määritelmä, mutta se johtaa ateististen uskontojen kohdalla määritelmäongelmiin. On siten selkeintä pitää ateismin ja uskonnottomuuden käsitteet selvästi erillään.
7. Mitä on uskonto?
Uskonto tarkoittaa yleisesti jonkin jumalan, jumalten, esi-isien henkien tai (yleisemmin) muun yliluonnollisen palvontaa, palvelusta, kunnioitusta tai yleensäkin sellaiseen uskomista. Tässä jumalilla voidaan tarkoittaa paitsi jumalia, myös luonnollisia asioita kuten luontoa tai maailmaa itseään (vrt. panteismi) tai jumaluuksia vertauskuvallisessa tai symbolisessa mielessä. (Jotkin jumalamääritelmät ovat siten ateistisia).
Suomen sana uskonto viittaa hämäävästi uskomisen oleellisuuteen uskonnossa. Tarkoitamme uskonnolla kuitenkin yleisempää käsitettä, joka on sama kuin esimerkiksi englannin religion-sanan kuvaama käsite."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näin "harrastelijafilosofinplantun" näkemys:
Jos kaikki,missä on perusoletuksia, on uskoa, ei ole paljoa sellaista, jossa näitä perusoletuksia ei olisi.
Esimerkiksi fysiikka *olettaa*,että fyysistä maailmaa on päämme ulkopuolella -ja uniformitarialismin nimissä vielä,että tämä juttu sitten heijastuu kaikkien silmissä samanlaisena.
Tietoteoreettisesti(epistemologia) voimme päätellä ilman perusoletuksia vain 2 asiaa:
Olemme itse olemassa.
Ajatuksemme ovat jossain muodossa olemassa.
Havaintomme ovat jossain muodossa olemassa(mutta ne saattavat olla ajatuksia...)
Määritelmäsi on näin "arkitasoon" heijastettuna melkoisen kaukaa haettu. Sinun nyt pitää vähintään kertoa,mihin tarvitaan ylipäätään mitään "uskonto"/"religion" -termiä siten,kuin sen määrittelet.
Määritelmäsi mukaan nimittäin astioiden pesukin on uskoa.
maan.se on enemman,kun osaamme me ajatellakkaan,
se on rakkaudessa ojennettu kasi Jumalan.
siihen tarttumalla elaa uskallan......
tassa laulussa se on sanottu.....suosittelen kuuntelemaan..l-h..
Kuuntele Isista, helvetin hieno bändi.
Enemmän kuin edellisen turhion uskotilitys
...niin olisi suvaittavaa myös ilmoittaa lähde.