Siunausta ja rauhaa Jeesuksessa Kristuksessa!
Raamattu on paradoksien kirja, se on niitä täynnä.
Esim: heikoissa Minä olen vahva, Jeesuksen suurin voitto tapahtui inhimillisesti katsottuna Hänen suurimpana tappion hetkenään golgatan ristilllä.
Yksi näistä paradokseista on kun Jeesus toisaalla kehottaa olemaan meitä mistään murehtimatta vaan heittämän kaiken Hänen kannettavakseen, Hän lupaa meille levon ja taas toisaalla keottaa meitä kantamaan ristinsä ja sanomalla että monen ahdistuksen kautta pitää meidn menemän Taivasten valtakuntaa.
Ensinäkemältä nämä ovat ristiriidassa, mutta kun Pyhä Henki saa tämän avata siinä ei ole mitään ristiriitaa.
Jeesus sanoessaan että älkää mistään huolehtiko, Jumala pitää teistä huolen kehottaa meitä unohtamaan omat murheemme. Kun käperrymme itseemme ja kannamme huoliamme me väsymme. Emme nauti siitä levosta jonka Jumala on meille luvannut. Väsymme ja masennumme ja meistä tulee penseitä opetuslapsia sen sijaan että olisimme iloiset. Tämä ei tarkoita että emme tekisi velvollisuuksiamme vaan ettemme turhaan huolehtisi asioista (elatus, vaatteet ym jokapäiviseen elämän kuuluvat murheet) joista Jumala on luvannut huolehtia.
Mikä sitten on tämä risti jota Jeesus haluaa meidän kantavan ja jonka hän sanoo olevan meille sovelias ja jopa kevyt ja vieläpä lupaa että sitä kantaessamme saamme levon.
Se ei ole oman elämämme murheet, senhän Jeesus on käskenyt meidän jättää Isän huoleksi ettemme käpertyisi itseemme (josta meidän itseasiassa tulee kuolla pois). Esimerkki kuvaa yleensä asiaa parhaiten.
Apostolien teoissa luvussa 12 on kuvaus kun Pietari on vangittuna. Mitä tekee seurakunta: RUKOILEE LAKKAAMATTA JUMALAA PIETARIN EDESTÄ.
Monia muita samanlaisia kuvauksia on raamattu täynnä.
Ristin kantaminen on siis Jeesuksen työn tekemistä tällä maanpäällä. Se mitä Jeesus teki tllä ollessaan sitä seurakunta nyt tekee Hänen voimansa kautta.
Ristin kantaminen on siis itsensä kieltämistä ja Jumalalle elämistä. Se on seurakunnasta huolehtimista, huolehtimista kadotukseen menevistä, huolehtimista kaikista niistä jotka kärsivät se on itsensä täydellistä luovuttamista Jumalalle. Niinkuin Jeesus teki vain sitä mitä Isä tahtoi samoin pitää meidänkin tässä elämässä vaeltaman.
Kun me näin kannamme ristimme (joka itseasiassa ei ole meidän vaan Jeesuksen)saamme levon ja rauhan jonka Herra on meille luvannut. Opetuslasten murheiden ja vaikeuksien syy on se että ei haluta kantaa sitä ristiä vaan omaa elämää murheinensa. Ihminen tahtoo elää itselleen ja hallita elämäänsä. Tämä vain ei ole Jumalan tahto meihin päin, vaan sen elämän luovuttamista pois ja vanhan minän kuoleminen jotta uusi elämä, joka on Jumalasta syntynyt saisi kantaa hedelmää Jumalalle.
Pankaa siis pois vanha ihmisemme ja pukeudutaan uuteen joka on Jumalasta syntynyt ja kannetaan tätä Jeesuksen ristiä niin saamme ilon, rauhan, levon ja voiman Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa.
Sitä voimaa tarvitsemme nyt kun elämme viimeisiä aikoja ja on tulossa ahtaita aikoja ja ahdistusta että jaksaisimme loppuun saakka.
Herran tulemus on lähellä
Runsaasti siunatkoon Teitä Herramme Jeesus Kristus
Raamattu on paradoksien kirja, se on niitä täynnä.
Esim: heikoissa Minä olen vahva, Jeesuksen suurin voitto tapahtui inhimillisesti katsottuna Hänen suurimpana tappion hetkenään golgatan ristilllä.
Yksi näistä paradokseista on kun Jeesus toisaalla kehottaa olemaan meitä mistään murehtimatta vaan heittämän kaiken Hänen kannettavakseen, Hän lupaa meille levon ja taas toisaalla keottaa meitä kantamaan ristinsä ja sanomalla että monen ahdistuksen kautta pitää meidn menemän Taivasten valtakuntaa.
Ensinäkemältä nämä ovat ristiriidassa, mutta kun Pyhä Henki saa tämän avata siinä ei ole mitään ristiriitaa.
Jeesus sanoessaan että älkää mistään huolehtiko, Jumala pitää teistä huolen kehottaa meitä unohtamaan omat murheemme. Kun käperrymme itseemme ja kannamme huoliamme me väsymme. Emme nauti siitä levosta jonka Jumala on meille luvannut. Väsymme ja masennumme ja meistä tulee penseitä opetuslapsia sen sijaan että olisimme iloiset. Tämä ei tarkoita että emme tekisi velvollisuuksiamme vaan ettemme turhaan huolehtisi asioista (elatus, vaatteet ym jokapäiviseen elämän kuuluvat murheet) joista Jumala on luvannut huolehtia.
Mikä sitten on tämä risti jota Jeesus haluaa meidän kantavan ja jonka hän sanoo olevan meille sovelias ja jopa kevyt ja vieläpä lupaa että sitä kantaessamme saamme levon.
Se ei ole oman elämämme murheet, senhän Jeesus on käskenyt meidän jättää Isän huoleksi ettemme käpertyisi itseemme (josta meidän itseasiassa tulee kuolla pois). Esimerkki kuvaa yleensä asiaa parhaiten.
Apostolien teoissa luvussa 12 on kuvaus kun Pietari on vangittuna. Mitä tekee seurakunta: RUKOILEE LAKKAAMATTA JUMALAA PIETARIN EDESTÄ.
Monia muita samanlaisia kuvauksia on raamattu täynnä.
Ristin kantaminen on siis Jeesuksen työn tekemistä tällä maanpäällä. Se mitä Jeesus teki tllä ollessaan sitä seurakunta nyt tekee Hänen voimansa kautta.
Ristin kantaminen on siis itsensä kieltämistä ja Jumalalle elämistä. Se on seurakunnasta huolehtimista, huolehtimista kadotukseen menevistä, huolehtimista kaikista niistä jotka kärsivät se on itsensä täydellistä luovuttamista Jumalalle. Niinkuin Jeesus teki vain sitä mitä Isä tahtoi samoin pitää meidänkin tässä elämässä vaeltaman.
Kun me näin kannamme ristimme (joka itseasiassa ei ole meidän vaan Jeesuksen)saamme levon ja rauhan jonka Herra on meille luvannut. Opetuslasten murheiden ja vaikeuksien syy on se että ei haluta kantaa sitä ristiä vaan omaa elämää murheinensa. Ihminen tahtoo elää itselleen ja hallita elämäänsä. Tämä vain ei ole Jumalan tahto meihin päin, vaan sen elämän luovuttamista pois ja vanhan minän kuoleminen jotta uusi elämä, joka on Jumalasta syntynyt saisi kantaa hedelmää Jumalalle.
Pankaa siis pois vanha ihmisemme ja pukeudutaan uuteen joka on Jumalasta syntynyt ja kannetaan tätä Jeesuksen ristiä niin saamme ilon, rauhan, levon ja voiman Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa.
Sitä voimaa tarvitsemme nyt kun elämme viimeisiä aikoja ja on tulossa ahtaita aikoja ja ahdistusta että jaksaisimme loppuun saakka.
Herran tulemus on lähellä
Runsaasti siunatkoon Teitä Herramme Jeesus Kristus
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onko jukka.finland saamassa seuraajan? Te muutaman rakkaat jotka opettaa osaatte, jatkakaa palstalle kirjoittamista. Luen ne aamun avaukseksi.
kun kehoitetaan kantamaan ristiä? tarkoittaako se ristin merkkinä kaulalla siis riipusta?
en oikein ymmärrä mitä se tarkoittaa,olen miettinyt sitä?
esim.on sellaisiakin kristittyjä jotka kieltävät olevansa kristittyjä,häpeävät,välillä ristiä kannetaan oikein huomiotaherättävästi välillä ei.Ole siis kristitty,Kristuksen oma,joka tilanteessa.Elikkä kanna Hänen ristiänsä,joka on keveä.
Krisuksen siunausta kaikille.
Täytyy heti alkuun sanoa että ristin kantaminen ei ole minkään riipuksen kantamista tai minkän muunkaan symbolin kantamista tai minkään rituaalin suorittamista.
Lyhyesti sanottuna se on Jeesuksen seuraamista kasteen kautta kuolemaan, siis oman minän kuolemaan. Tämä oma minä on siis tämä ns. vanha ihminen joka on syntynyt lihasta ja verestä, se joka ei voi periä taivaan valtakuntaa.
Oikeudellisesti se on jo naulittu ristiin yhdessä Jeesuksen kanssa, mutta on aina yrittämässä sielät pois jo houkuttelemassa meitä syntiin ja kaikkeen jota Jumala vihaa.
Ristin kantaminen on myös Jeesuksen seuraamista ja Hänen työnsä tekemistä. Meidät on kutsuttu saarnaamaan evankeliumia tälle hukkuvalle maailmalle, meidät on kutsuttu rakastamaan ja antamaan elämämme ja henkemme toistemme edestä.
kantamaan toisten kuormia ja suoraan sanottuna elämään Jumalalle ja lähimmäiselle.
Unohtaen itsemme ja eläessämme Jumalalle ja lähimmäisillemme me kannamme ristiämme, Jeesuksen ristiä.
Siunatkoon Herra teitä kaikella viisaudella ja rakkaudella Jeesuksessa Kristuksessa meidän vapahtajassamme.
Tämä selkeytti ajatusta "ristin kantamisesta". Se on jotenkin ollut epäselvänä ajatusmaailmassani. Jälleen yksi pala loksahti kohdalleen :)
Runsasta Jumalan siunausta sinullekin!