Lappeenrannan Huhtiniemestä löytyneet luut ovat varmistuneet ihmisen luiksi kertoo tämän päivän HS. Luut löytyivät kun ryhdyttiin etsimään mahdollista jatkosodan aikaista ammuttujen karkurien hautaa, josta huhut ovat tienneet kertoa jo kuusikymmentä vuotta.
Yleensähän on niin, että jos jossain päin Suomea on huhuttu tapetun ihmisiä, se on ollut totta. Kummallista on, että Lappeenrannan teloituksia ei voida myöntää vaikka ilmeisesti satoja miehiä katosi juuri noina päivinä. Ilmeisesti sota-arkiston paperitkin on hukassa?
Suomen armeijalla on taipumusta yrittää pimittää asioita vaikenemalla ne olemattomiksi. Samoinhan on toimittu miehitetyn Karjalan keskitysleirien kanssa: kun mitään ei myönnetä niin mitään ei ole tapahtunutkaan.
Mutta kun ei se noin mene. Me voimme selittää, että ei me hyökätty Leningradia vastaan, mutta muun maailman silmissä on ilmiselvää, että Suomihan osallistui Leningradin piiritykseen.
Ja tähän nyt on turha vastata, että kommunistithan ne vasta tappoivatkin. Niin tappoivat ja niistä murhista ja tappamisistahan puhutaan kuten oikein onkin.
Yleensähän on niin, että jos jossain päin Suomea on huhuttu tapetun ihmisiä, se on ollut totta. Kummallista on, että Lappeenrannan teloituksia ei voida myöntää vaikka ilmeisesti satoja miehiä katosi juuri noina päivinä. Ilmeisesti sota-arkiston paperitkin on hukassa?
Suomen armeijalla on taipumusta yrittää pimittää asioita vaikenemalla ne olemattomiksi. Samoinhan on toimittu miehitetyn Karjalan keskitysleirien kanssa: kun mitään ei myönnetä niin mitään ei ole tapahtunutkaan.
Mutta kun ei se noin mene. Me voimme selittää, että ei me hyökätty Leningradia vastaan, mutta muun maailman silmissä on ilmiselvää, että Suomihan osallistui Leningradin piiritykseen.
Ja tähän nyt on turha vastata, että kommunistithan ne vasta tappoivatkin. Niin tappoivat ja niistä murhista ja tappamisistahan puhutaan kuten oikein onkin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä niitä alueita kaivetaan jatkossa tarkemmin.
Huhtiniemen tapahtumista tulee tietoa esille, jo siellä on teloituksia tapahtunut.
Näin se yleensä käy. Historia tunkee esille ennemmin tai myöhemmin. Ei kannata kieltää tai yrittää piilottaa tapahtumia.
Myös Itä-Karjalan keskitysleireistä tulee vielä uutta tietoa ja asiakirjoja esille, kunhan vähän vielä aikaa kuluu. Niitä löytyy Suomesta ja Venäjältä.
paikkoja ennenkään tarjottu historiassa eikä taideta edelleenkään tarjata missään päin maailmaa,kaksimetriä multaa päälle on sekin kumminski pareepaikka kun päättömänä kepinnokassa tai puunoksalla.
on niitä käsitteitä, joilla ei pitemmällä aikavälillä ole sitten lopultakaan paljoa sisältöä. Sotia tulee ja menee, sankarikuoleman saaneet ovat samalla tavalla lakanneet olemasta kuin omien ampumat.
Kuolleille lienee yhdentekevää onko raato kuopassa vai puunoksalla.
Sodassa kadonneiden omaisille näillä asioilla sen sijaan on väliä. Epätietoisuus isän, sedän, enon, veljen tai vaarin kohtalosta vaivaa monia ihmisiä edelleen. Salaisten kenttäoikeuksien tai yksittäisten vastuun painamien upseerien kiireessä epäselvässä tilanteessa antamat pikatuomiot on syytä selvittää kun se on vielä mahdollista.
Ei saa jättää tutkimatta historiaa, siihen meillä on velvollisuus.
Teloittaminen ei ole edes sodan aikana mahdollista ilman oikeudenkäyntiä. Olkoon se kuinka pikainen tahansa.
Meillä vallitsee historian tutkimuksessa mielenkiintoinen kahtiajako. Sotahistoriasta kirjoittavat pääsääntöisesti upseerikoulutuksen saaneet henkilöt ja muusta sotiin liittyvästä historiasta, erityisesti poliittisesta historiasta ja henkilöhistoriasta, tutkijakoulutuksen saaneet henkilöt. Tämä jako on melkein aina johtanut siihen, että varsinaisessa sotahistoriassa käsitellään pelkästään "taktisia kuvioita" eli mitä jokin pataljoona teki ja miksi jne. Tällaiseen historiankirjoitukseen eivät kuulu sotavangit, vankileirit, sotilashallinnon ja huollon järjestelyt, siviilien siirrot (elleivät ne haitanneet jonkun yksikön siirtymistä) jne. Kysymys ei sinällään ole asioiden peittelystä vaan valitusta näkökulmasta. Sama tilanne tuntuu vallitsevan hyvin monessa muussakin maassa, ensimmäisenä tulee mieleen Venäjä.
Poliittisen ja yleisen historian tutkijan ovat kuitenkin varsin hyvin paikanneet sitä aukkoa, jonka sotahistorian tutkimus on jättänyt esimerkiksi vankileirien ja siviiliväestön kohteluun.En usko, että uusi tutkimus tulee tuomaan merkittävää uutta siihen kokonaiskuvaan, joka näistä asioista jo nyt on. Yksityiskohtien osalta saatetaan kyllä saada paljonkin uutta kun esimerkiksi sota-arkistoa aletaan kammata läpi. Sotilashallinnon papreita lienee edelleen myös Petroskoissa.
Papereita Huhtiniemen teloituksista on jo etsinyt niin moni tutkija ja niin monella tavalla, että en usko sellaisia enää löydettävän. En myöskään usko niiden tulleen hävitetyiksi, koska yleensä aina jonnekin jää joku viittaus materiaaliin, jota ei sitten enää löydy. Tällaisia viittauksia ei kuitenkaan ole löydetty muista asiakirjoista. Eli jos Lappeenrannassa sotilaita teloitettiin, niin se on tapahtunut "pöytäkirjan ulkopuolella". Tarkemmat tutkimukset selvittänevät asian nyt kun vainajien jäänteitä on päätetty ryhtyä tutkimaan. Itse en usko satojen miesten teloituksiin ja siihen, että asia olisi pysynyt salassa näin kauan mutta aika näyttää.
Leningradin piirityksen suhteen on mielenkiintoista lukea mitä Ryti asiasta aikanaan päiväkirjoihinsa kirjoitti. Kuvalehti julkaisee tämänpäiväisessä numerossaan artikkelin aiheesta.
Minusta vaan tuntuu, että asioita ei vielä uskalleta tai viitsitä kunnolla tutkia.
Liian monta asianosaista tai sen ajan vaikuttajaa on vielä elossa.
Tavallaan tutkija tallaisi heidän "kunniansa" vaikkakin tahtomattaan.
Esimerkiksi Venäläisten sotavankien kohtalot Suomessa on aihe, josta ei juuri ole julkaisuja, vaikka samanaikaisesti "tavallisen kansan" keskuudessa on aikalaisten kertomuksia vaikka kuinka paljon.
Aika ei ole vielä kypsä niiden asioiden tarkasteluun. Ei vieläkään ymmärretä, että sitäkään historiaa ei pidä ruveta piilottelemaan. Miksipä se piilottamalla tulee.
Näin varmaan käy. Olen jo pistänyt merkille, että tilastojen mukaan Pieksämäen Naarajärven vankileirillä venäläisten sotavankien kuolleisuus oli 1942-44 selittämättömän suurta. Yhtään kunnon selvitystä asialle en ole saanut.
Talvella 1941-42 vallitsi maassamme elintarvikepula, ja korttiannokset olivat pienimmillään. Vankileireillä ei ruokaa ollut riittävästi, vaan miehet heikkenivät, vastustuskyky meni ja sairaudet ja kulkutaudit näännyttivät vankeja.
Muistan tuon elintarvikepulan ja muistan, että lapsetkin tiesivät vankien kurjasta kohtalosta. Myöhemmin on kuultu, että samanlaista kurjuutta olisi ollut myös mielisairaaloissa ja muissa vastaavissa laitoksissa.
Jos muita syitä löytyy, ne pitää julkistaa.
sotavankeja kuoli nälkään ollessaan työssä maataloissa. Söivät tunkiolta mitä sattui löytymään ja kuitenkin oltiin työssä elintarviketuotannon alkupäässä.
venäläisten sotavankien kuolleisuus suomalaisilla leireillä oli toisen maailman sodan suurin, ts. sotavangeista menehtyi prosentuaalisesti suurempi osa kuin missään muualla. Edes japanilaisten pahamaineisilla leireillä ei yhtä suuri osa sotavangeista päässyt hengestään.
Tutkimuksia ei saa jättää kesken, vaan nyt on selvitettävä, onko Huhtiniemen alueella hautoja vai ei. Väitteet koskevat satoja teloituksia, ja jos ne pitävät paikkansa, todisteet löytyvät maan povesta. Sen jälkeen asia on perusteellisesti selvitettävä.
Ihmetyttää, että asiaa on venytetty näin kauan. Satoja ihmisiä ei pystytä surmaamaan ja hautaamaan ilman, että toimintaan on osallistunut suuri joukko miehiä. Miten juttu on voitu pitää salassa - luulisi jonkun mukana olleen tuoneen asian esiin vuosikymmenien saatossa. Nyt ovat nuorimmatkin sotaan osallistuneet jo 80-vuotiaita, ja todistajien kuuleminen ei taida enää onnistua.
Ovatko nämä teloituksiin osallistuneet miehet aikanaan osanneet vaieta toimistaan, ja eivätkö muut ole ihmetelleet, mitä siellä Huhtiniemessä oikein tapahtuu. Epäluulojen hälventämiseksi on tärkeää, että alue tutkitaan todella hyvin.
siellä teloitettiinkin ruotsinkielisiä karkureita jotka kylläkin ilmoitettiin kaatuneen rintamalla.Siinä olisi syy,miksi asiaa ei pengota.Munsalan soutujoukkueeseen kerkeämättömät.Sellaistahan ei haluaisi penkoa edes RKP.
Montako sotilasta tapettiin summamutikassa pelotteeksi muille?
Ilmeisesti pakojalalla oli melkoinen miesmäärä. Ymmärrän sotatuomarien haluttomuuden tulla esiin. Mahdollisiin teloituksiin osallistuneet sotilaat eivät varmaan myöskään ole erityisen ylpeitä teoistaan.
Surkealta tuntuu, että me suomalaiset joudumme jatkuvatsi selvittämään menneisyyttämme kipeimmän kautta.
Sarake A tuolla taulukossa on ns. esimies-pikatuomioita malliin sotamies Hytti!
Tapaus sotamies Hytti ja evl. S. O. Lindgren*
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=4237&p=71
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=35373
Nyt jo valitettavasti kuollut armoitettu journalisti Ilmari Turja nosti kissan pöydälle 1970-luvulla tästäkin asiasta.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=5535
Tehän muistanette Ilmari Turjan hienon " Päämajassa " - nimisen näytelmän, joka tuli nyt tammikuussa televisiostakin hienona uusintana. Siis kyseessä on sotamies Hytin umpimähkäinen ampuminen omien miesten läsnäollessa...
Ampuja oli peloton, rämäpäinen, kuolemaahalvensiva ja epäilemättä karskin rintamaupseerin perikuva - silloinen evl. S. O. Lindgren. Mestariampujana ja jo talvisodan Ässärykmentin upseerina kuuluisaksi tullut mainehahmo, kuten res. vänr. Leskinen - myöhempi sosdem puolueen johtaja.
Sotamies Hytti ei vastustellut esimiestä, eikä ollut luikkimassa karkuun, mutta niin vain
Lindgrenin hermot olivat moniviikkoisen perääntymisen vuoksi pinnalla, että ampui ilmeisesti hetken mielijohteesta ! Hytti ei saanut sankarihautausta - erittäin tärkeää sotilaskunnian ja toisten jaksamisenkin vuoksi - eikä hänen omaisensa kaatuneen perheelle kuuluneita korvauksia !!! En tiedä onko Hytin maine ja kunnia palautettu, mutta laiiliset korvaukset olisi maksettava korkojen kera näin myöhästyneinäkin !!!
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=5535
S. O. Lindgren on jo kuollut, mutta hänellä säilyi upseerin kunnia loppuun asti...
S.O. joutui oikeuteen 60-luvun alussa siitä Hytin ampumisesta.Oli aivan sattumaa että ammuttu oli juuri Hytti,koska hän ei ollut edes mikään karkuri.Lindgreniltä hermot pettivät.
En muista minkä tuomion S.O. saikaan mutta ei mitään kovaa kuitenkaan.Lopultahan hän ampui itsensä.
Hytin tapauksen johdosta ei S.O. saanut tuomiota. Kuten äsken kirjoitin, hänessä ei löytynyt syyllisyyttä vaikka kuinka koetettiin häntä mustamaalata upseerikunnan saattamiseksi häpeään: ensin sotaoikeudessa, hovissa ja korkeimmassa oikeudessa, ja sittemmin 60-luvun alussa oman isän aurinkoisemme kädellä ohjatusti, journalisti Turjaakin välikappaleena käyttäen. Sitä vastoin hänet tuomittiin, kun hän verekseltään Pernajassa Kjällön saaressa oli ottanut kiinni muutama salametsästäjä (Linnasvuon, Penttilän ja muuan Widellin). Mutta se on jo aivan toinen tarina se.
Ampumalla itsensä S.O., tuo Vallilan pataljoonan legendaarinen komentaja, teki lopun presidentin pyrkimyksiltä käyttää häntä hyväksi poliittisissa vehkeilyissään. — Terveisiä teille kaikille, ja eläköön Suomi ja sen puolustajat!
P. Lindgren
Sain itse Turjalta v. 1983 tämän kirjoitteluiden pohjana olevan aineiston kopioitavaksi. Aineisto ei osoittanut isässäni syyllisyyttä, vaan Turjan toimineen korkeamman käden ohjaamana. Jotta presidentti kohoaisi äänestäjien silmissä maamme turvallisuuden ainoaksi takaajaksi, puolustusvoimat ja niiden keulakuvana upseerikunta oli saatava häpeään hinnalla millä hyvänsä. Turja valitti tapahtunutta. Sota ei faijan hermoja tainnut pahemmin koetella, sitä vastoin "rauhan miesten" salakavalat ja raadolliset juonittelut, joiden välikappaleeksi hän vastoin tahtoaan joutui. Mutta kunnia säilyi, niin kuin sanoit.
P. Lindgren vm. 52
YHDEN HYLLYN päästä löytyy kirjekuori, sieltä sivuja vuoden 1959 Uudesta Kuvalehdestä. Päätoimittaja Ilmari Turja nosti silloin taas julkisuuteen sotamies Eemil Mätön tapauksen. Majuri S.O. Lindgren ampui 5.8.1944 tämän syyttömän vainikkalalaisen neljän lapsen isän muka karkurina ja selvisi siitä rangaistuksetta. - Tässä on siihen Mätön tapaukseen lisäselvitystä, sanoo Rautio. Majuri Lindgrenin sotilaspalvelija Olavi Liisanantti on kertonut tapauksesta silminnäkijän kuvauksen kirjaansa Taistelulähetin sota. Oli se raaka teko Lindgreniltä. Ilmari Turja puolestaan julkaisi 1971 Mätön kohtalosta näytelmän Sotamiehen kunnia.
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/
Uusi Kuvalehti 48/1959: Erään soturin kohtalo
Uusi Kuvalehti 49/1959: Yksinäinen sankarihauta
Uusi Kuvalehti 50/1959: Sotamies Hytin tapaus
Uusi Kuvalehti 51-52/1959: Sotilaan viimeinen kirje
Uusi Kuvalehti 2/1960: Uusia todisteita Hytin jutussa
Uusi Kuvalehti 5/1960: Yleinen mielipide Hytin asiassa
Uusi Kuvalehti 7/1960: S.O.Lindgren vastaa avustajansa kautta
Uusi Kuvalehti 15-16/1960: Suomalainen kärsimysnäytelmä
Uusi Kuvalehti 19/1960: Hytin tapauksen uudet todistajat
Uusi Kuvalehti 35/1960: Uusi tärkeä todistaja Hytin asiassa
Uusi Kuvalehti 38/1960: Vielä uusi todistaja Hytin asiassa
Uusi Kuvalehti 52/1961: Stm Hytin asia uudessa vaiheessa
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=15179
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000010643917
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=36714&p=131
Munsalalaishenkiset soutuperinteet ovat hyvässä huomassa länsirannikolla, kun siellä tehdään amiksessakin oppilastöinä soutuveneitä..
http://www.optimaedu.fi/index.php?use=publisher&id=1505&lang=1
Perinteet velvoittavat..?
Munsalan soutukerho rulettaa eri foorumeilla
Jo vain noilla pääsee Uumajan lohkolle tarvittaessa hyvinkin nopeasti.
Ensi viikolla on taas hyvät soutukelit ja jäitä ei ole näkyvissä.
Eestaas eestaas tiellä taistojen!
http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/thread.jspa?start=20&messageID=441910#441910
http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=41
http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=10035&tstart=0
Armeija -foorumilla pohditaan tulevaisuutta:
Valmisteluja käpykaartia varten
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=15880
Oletteko harkinneet soutamista?
Kelit jatkuu vielä ja siltahanke Uumajan lohkolle on JÄISSÄ!
Tuolla on täsmälliset ojeet miten meneteltiin jo aikoinaan 1944 kesällä. Entäs toiminta talvella tai kelirikkoaikana tai syysmyrskyissä?
*Munsalan soutukerho, keitä he olivat, minne he menivät?*
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=15521
*Minä olin soutajan poika....*
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=40055
*Munsalan soutukerho, keitä he olivat, minne he menivät?*
*Mitä oli -on Munsalalaisuus?*
*Munsalalaisuudesta, missä ei liene muuta kummallista kuin itse tapahtumat:*
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=39457&p=41
Sivulla 275-276 kerrotaan Munsalalaisuudesta seuraavasti:
Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een.
Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan *asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.*
*Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa.*
*Munsalan soutukerho, keitä he olivat, minne he menivät?*
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=armeija&t=15521