Evoluutio-opin huumassa, sen kannattajat eivät kaihda mitään keinoja yrittäessään etsiä todisteita välimuodoista eri eläinlajien väliltä. Sellaisia ei luonnosta ole kuitenkaan löytynyt.Myöskään liskojen ja lintujen todellista välimuotoa ei ole löytynyt. Siksi niitä on yritetty keinotekoisesti luoda.
Biologian oppikirjoissa ja tieteisteoksissa on kymmenien vuosien ajan harhautettu ihmisiä uskomaan yhtenä välimuotona liskolintua (Archaeopteryx), joka kuitenkin on tarkemmassa tutkimuksessa todettu vain yhdeksi linnuksi muiden lintujen joukossa.
1970 luvulla lintuasiantuntijana pidetty John H. Ostrom ilmoitti, että liskon ja linnun välimuoto on eräs lisko, jonka eturaajat muistuttivat kärpäslätkiä. Niillä se pyydysti hyönteisiä ravinnokseen. Lätkittyään muutamia miljoonia vuosia näillä raajoilla, niistä kehittyi siivet ja näin liskosta kehittyi ajan myötä lintu.
Vaikka kyseisestä liskosta ei ollut mitään todisteita, se meni kaupaksi kuin kuumille kiville tieteiskirjoihin ja oppikirjoihin.
V. 1983 Ostrom joutui kuitenkin julkisesti tunnustamaan, että kyseinen kärpäslätkillä varustettu lisko oli kokonaan hänen mielikuvitustaan. Sen tarkoituksena oli tukea kehitysoppia ja saada ihmiset uskomaan siihen.
Valitettavaa on se, että tällaisissa tapauksissa tieto "välimuodosta" on jo ehtinyt levitä suuren yleisön pariin ja kun huijaus paljastuu, siitä ei useinkaan tiedoteta riittävän julkisesti
Mikä tahansa mielikuvitustarina näyttää kelpaavan tiedepiireille ja biologian oppikirjoille, kunhan se vain tukee evoluutio-oppia.
Biologian oppikirjoissa ja tieteisteoksissa on kymmenien vuosien ajan harhautettu ihmisiä uskomaan yhtenä välimuotona liskolintua (Archaeopteryx), joka kuitenkin on tarkemmassa tutkimuksessa todettu vain yhdeksi linnuksi muiden lintujen joukossa.
1970 luvulla lintuasiantuntijana pidetty John H. Ostrom ilmoitti, että liskon ja linnun välimuoto on eräs lisko, jonka eturaajat muistuttivat kärpäslätkiä. Niillä se pyydysti hyönteisiä ravinnokseen. Lätkittyään muutamia miljoonia vuosia näillä raajoilla, niistä kehittyi siivet ja näin liskosta kehittyi ajan myötä lintu.
Vaikka kyseisestä liskosta ei ollut mitään todisteita, se meni kaupaksi kuin kuumille kiville tieteiskirjoihin ja oppikirjoihin.
V. 1983 Ostrom joutui kuitenkin julkisesti tunnustamaan, että kyseinen kärpäslätkillä varustettu lisko oli kokonaan hänen mielikuvitustaan. Sen tarkoituksena oli tukea kehitysoppia ja saada ihmiset uskomaan siihen.
Valitettavaa on se, että tällaisissa tapauksissa tieto "välimuodosta" on jo ehtinyt levitä suuren yleisön pariin ja kun huijaus paljastuu, siitä ei useinkaan tiedoteta riittävän julkisesti
Mikä tahansa mielikuvitustarina näyttää kelpaavan tiedepiireille ja biologian oppikirjoille, kunhan se vain tukee evoluutio-oppia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voidaan sopia, että Archaeopteryx oli lintu, jolla oli lukuisia sellaisia piirteitä, joita on vain matelijoilla, mutta ei linuilla:
- sillä ei ole nokkaa
- rungon selkänikamat eivät ole fuusioituneet yhteen
- sen selkäranka kiinnittyy kallon takaosaan eikä alaosaan
- pitkä matelijamainen häntä
- hampaat
- ohuet matalijamaiset kylkiluut
- lanneranka muodostuu kuudesta nikamasta kuten matelijoilla ja dinosauruksilla (eikä 11 tai enemmästä, kuten linnuilla)
- ranteen ja käden luut irrallisia kuten matelijoilla, eikä yhteen sulautuneita kuten linnuilla
- jne.
Aivan yhtä oikein on sanoa, että Archaeopteryx oli matelija, jolla oli lukuisia lintumaisia piirteitä:
- höyhenet
- taaksepäin osoittava isovarvas
- yhteen sulautuneet solisluut
- lintumainen häpyluu
Kun sitten tunnemme lukuisia Archaeopteryxiä edeltäneitä eläimiä joilla oli vähemmän lintumaisia piirteitä (ja jotka selkeämmin olivat dinosauruksia) ja lukuisia sitä seuranneita eläimiä joilla oli vähemmän dinosaurusmaisia piirteitä (ja jotka selkeämmin olivat lintuja), on täysin selvää, että linnut kehittyivät dinosauruksista, riippumatta siitä, nimeätkö jonkun fossiilin tässä ketjussa linnuksi ja sen edeltäjän dinosaurukseksi.
"Aivan yhtä oikein on sanoa, että Archaeopteryx oli matelija, jolla oli lukuisia lintumaisia piirteitä:
...
- taaksepäin osoittava isovarvas"
Alkuperäisellä archaeopteryxillä jalat olivat liiskaantuneet siten, ettei siitä todellisuudessa pystynyt sanomaan osoittivatko "isovarpaat" taaksepäin, ja johtopäätös oli vain oletus. Uuden löydön myötä kävi selväksi, että ne osoittivat eteenpäin kuten dinosauruksilla.
http://www.pandasthumb.org/archives/2005/12/new_archaeopter.html
Olen taas vähän viisaampi. No, ainakin tiedän enemmän. Kiitos. :)
Pitääkö sinusta tehdä ilmoitus palstan sheriffille, vai uskotko hyvällä ettei toisten tekstiä saa käyttää mainitsematta lähdettä? Massapostituksesi (7 ketjua parin päivän sisällä) osoittaa myös julistamisen tarpeesi, ei kykyäsi pätevään argumentointiin tai rakentavaan keskusteluun.