Satuin katsomaan tänään dokumentin, joka kertoi egyptiläisten sodankäynnistä. Siinä oli kaksi tutkijaa, jotka testasivat mm. pronssisen suomuhaarniskan kestävyyttä.
Kirveen iskua panssari ei kestänyt lainkaan, mutta läheltä(n.10m) ammuttu nuoli kimposi panssarista aiheuttamatta mitään vahinkoa suomuille.
Koko vartalolle tarkoitettu haarniska olisi kuitenkin ollut liian kallis, raskas ja kuuma tavallisille jousimiehille annettavaksi( haarniskaa ei olisi annettu muille jalkamiehille, koska se ei olisi kestänyt lähitaistelua).
Alkoi siis vain askarruttamaan, että mikäköhän on pronssin tiheys? Onko pronssi rautaa tai terästä tiheämpää ja siis samalla raskaampaa? Mikäli on, niin näin ainakin olisi saatu paino kysymys ratkaistua. Vai olisiko haarniskan painosta vain hyötyä nuolen pysäyttämiselle?
Tulin tätä pohtineeksi, koska näinhän olisi(raudan keksimisen jälkeen) jousimiehistä saatu luotua ns. eliitti ryhmä, joka kykenee ampumaan nuolisateen vihollisen joukkoihin, joutumatta itse suureenkaan vaaraan vihollisen jousimiesten kanssa. Jousimiehethän olivat aina turvallisen välimatkan päässä kuumimmasta rytäkästä, jotta eivät olisi joutuneet kohtalokkaaseen lähitaisteluun vaikkapa vihollisen ratsuväen kanssa.
Kirveen iskua panssari ei kestänyt lainkaan, mutta läheltä(n.10m) ammuttu nuoli kimposi panssarista aiheuttamatta mitään vahinkoa suomuille.
Koko vartalolle tarkoitettu haarniska olisi kuitenkin ollut liian kallis, raskas ja kuuma tavallisille jousimiehille annettavaksi( haarniskaa ei olisi annettu muille jalkamiehille, koska se ei olisi kestänyt lähitaistelua).
Alkoi siis vain askarruttamaan, että mikäköhän on pronssin tiheys? Onko pronssi rautaa tai terästä tiheämpää ja siis samalla raskaampaa? Mikäli on, niin näin ainakin olisi saatu paino kysymys ratkaistua. Vai olisiko haarniskan painosta vain hyötyä nuolen pysäyttämiselle?
Tulin tätä pohtineeksi, koska näinhän olisi(raudan keksimisen jälkeen) jousimiehistä saatu luotua ns. eliitti ryhmä, joka kykenee ampumaan nuolisateen vihollisen joukkoihin, joutumatta itse suureenkaan vaaraan vihollisen jousimiesten kanssa. Jousimiehethän olivat aina turvallisen välimatkan päässä kuumimmasta rytäkästä, jotta eivät olisi joutuneet kohtalokkaaseen lähitaisteluun vaikkapa vihollisen ratsuväen kanssa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rautaiset nuolenkärjäet, haarniskat vai mitä? Siis näillä eliittijouskarimiehillä...Entäs olisiko vastustajilal ollut vielä pronssia kamat?
Rauta olisi jo keksitty ja sen käyttö olisi levinnyt(eli aseet ja muut olisivat rautaa).
Tarkoitin, että jousimiehillä olisi ollut rautaiset suomuhaarniskat, koska nuolet eivät läpäisseet suomuhaarniskaa. Näin suomuhaarniskaan puetut jousimiehet olisivat olleet "immuuneja" vihollisen jousimiehille.
Ensimmäinen kysymyksenihän oli, mitkä ovat pronssin ja raudan tiheydet, eli kumpi on painavampaa, pronssi vai rauta. Jousimiehet eivät käyttäneet suomuhaarniskaa mm. sen painavuuden takia ja mietin, olisiko rautainen suomuhaarniska toiminut jousimiesten yllä paremmin. Jolloin siis olisi voitu tehdä jousimiehistä ylivoimaisia vihollisen jousimiehiin nähden.
Vihollinen olisi jossain vaiheessa varustanut omat jousimiehet rautahaarniskoilla. Jotka varmaan suojasivat rautanuolilta yhtä paljon kuin pronssihaarnsika pronssinuolilta. Kuitenkin rautahaarniska varmaan olsii hetken toiminut, mutta ehkä sillä olsii kuitenkin kannattantu varusta ajalkaväen sotilaat, ei jousimiehiä. Pronssiase nimittäin ei leikkaa rautapanssaria, jolloin armeija olisi ollut läehs voittamaton. jousimeihile on aina järjestetty kevyt panssarointi ja ilmeisesti hyvästä syystä. Taktisesti jousimiesten nopea liikkumiskyky, paras tulinopeus(eli kevyehko panssari) ja suojautumiskyky esim. kilpien taaks eon tärkeämpää kuin panssaroinnin vahvuus.
Heetithän olivat ensimmäinen kansa, joka valmisti terästä laajemmassa mittakaavassa ja tälle heidän sotilasmahtinsa perustui. He kuitenkin pistivät teräksisiksi ensimmäiseksi jalkaväen käsiaseet - ne läpäisivät pronssin ja jopa pronssiset aseet katkesivat kuin puutikku.
Nämähän ne on ne ongelmat ...
Jos lisäät panssarointia, niin liikkuvuus vähenee.
Jos lisäät panssarointia, tulivoimaa, aseita niin kustannukset nousee liikaa ja joukkoja on liian vähän.
Jos haluat riittävästi joukkoja, niin jousimiehet on halpoja mutta eivät pysty pysäyttämään jalkaväkeä.
Ratsuväki on liikuvaa ja tehokasta, mutta aivan liian kallista, varsinkin jos on panssaroitua.
Jalkaväki on taistelukentän kuningas määränsä takia, yksinkertainen aseistus, hyvä kilpi ja kova koulutus, muuta ei tarvita.
Ratsuväellä tehdään sitten niitä täsmäiskuja ...
Jousimiehillä suojataan omia ja vähennetään vihollisen jalkaväkeä.
Katsoin saman ohjelman, mielestäni haarniskan rakenne oli se joka teki siitä niin huonon kirveitä vastaan.
Tälläinen irtosuomuinen, eli suomut roikkuu tavallaan vain yläpäästä kiinnitettynä, ei tietenkään kestä raskaan pronssikirveen iskua samalla lailla kuin kiinteä panssari.
Tosin menihän se sotavasarakin läpi kiinteästä rautapanssarista varsin helposti ...
Jousimies oli varsin turvaton lähitaistelussa, eikä jousella kumminkaan ammuta kovin kauas, todennäköisesti jousi on tarkka jonnekkin 150 metriin.
Kunnon kilpi ratkaisee koko ongelman, hyvä esimerkki Rooman legioonat.
Sotaväen varustuksen ratkaisee pikemminkin käytössä oleva raha kuin tekniikka. Jousimiehet olivat melko halpaa väkeä ja joutuivat kyllä kautta historian lähitaisteluihinkin missä kevyellä aseistuksella oli paskamaiset oltavat.
Kehittyneempiä suojavarusteita on aina ollut lähinnä päällystöllä, aatelisilla ja vastaavilla. Nämä ovat myös usein hankkineet varusteensa itse. Sotapäällikön on pitänyt ratkaista missä suhteessa otetaan halpoja keihäs- ja jousimiehiä suhteessa kalliisiin ratsukoihin ja sotavaunuihin. Jos yhden ratsukon hinnalla saat sata miestä, kilven ja keihään, valinta on vaikea. Kumpiakin tarvitaan.
ja raudan historiaan auttaa kuukkeli.