aavistinko?

aavistit! Nimittäin kun oma poikaystäväni kuoli, olin yksin kotona nukkumassa (olin ollut baarissa...) ja nukuin todella huonosti sen yön ja oksensin myös monta kertaa aamu-yöstä. Olo oli ihan hirveä, vaikka en ollut juonut normaalia enempää! En siis koskaan juo kovin paljon. Ja uskon että itsekin sen jotenkin aavistin, sitä ei vain silloin ymmärtänyt... ja aamulla varhain oli kultani nukkunut pois... :( Osanottoni suruusi!

sen voi aavistaa kun läheinen kuolee, kun on semmoinen henkinen yhteys. Voimia sinulle.

Minulla kuoli avomies/kihlattuni.. Näin pitkän aikaa ihme unia japari päivää ennen olin kuumeessa, en kylläkään yhtään kovassa kuumeessa, mutta makasin kultani kanssa sängyllä päikkäreillä ja tiesin olevani hereillä, silti aloin nähän ihme juttuja,että Rakas pitää mua kädestä kiinni ja on päästämässäirti siitä. Nukuin tavallaan, mutta olin herellä ja kun avasin silmät, niin tiesin olevani hereillä mutta uni jatkui silti! En saanut kättä liikutettua niin että olisin saanut koskettua kultaani.. Ja Rakas heräs siihen, kun huusin täyttä kurkkua, ettö koskemuhun ettö tiedän että oot siinä ja kun kulta heräs, niin se otti mut kainaloon ja itkin vaikka kuinka kauan ja sanoin, että pelkäsin, että olit kuollut.. Ja sinä yönäkun kultani kuoli niin nukuin ja heräsin ja aloin soitella kullalleni, että miksi ei ole tullutkotiin! Aloin soitella vaikka ei hän aina pystynnyt vastata puhelimeen, eli seoli normaalia. Silti vaisto sanoi, että kaikki ei ollut kunnossa ja lähdin etsimään häntä ja siellä hän makasi kuoliaaksi hakattuna vähän matkan päästä kotoa! Eli kai sen aavistin jollain tavalla ja niin aavisti Rakkaanikin, ellei sitten tiennyt, että jotain pahaa tulee tapahtumaan. Viimeiset päivät hän puhui niinoutoja ja puhui aivokuolemastaan ja muusta ja vannotti, että mun on jatkettava elämää, jos hän aivokuolee!