Tiedättö tarpeeksi Tarja Halosesta?
Kirjoittanut: ironmikes 15.1.2006 klo 18.50
Poista oma viesti
Tarja Halonen - suomalainen nainen
Suuruus on enemmän kuin osiensa summa. Suuruus ei ole pelkästään mainetta, ansioita ja saavutuksia. Kenestäkään ei tule suurta sen vuoksi, että hän on merkittävä taiteilija, tiedemies, ajattelija, valtiomies tai sodanjohtaja.
Tarvitaan muuta kuin ansioituminen omalla alalla. Suuruus piilee kyvyssä vastata yhteiskunnan tarpeisiin, ylittää ei vain tavanomaisen vaan myös erinomaisen ja poikkeuksellisen rajat, luoda uutta ja kestävää, symbolisoida suurta muutosta.
Ketään elävää ihmistä, jonka ura vielä jatkuu, ei voi ehdottomasti nimittää suureksi. Tarja Halosella on kuitenkin hyvät edellytykset jäädä historiaan suurena suomalaisena. Moninkertaisena uranuurtajana hän on joka tapauksessa lunastanut paikkansa Suomen historiassa.
Tarja Halonen on uusi Suomi-neito. Hänen elämänsä on pienen ihmisen suuri tarina samalla tavalla kuin Suomen kehitys on pienen maan suuri tarina. Niin kuin Suomi on Euroopan köyhästä peräkolkasta omin voimin kehittynyt vauraaksi sivistysvaltioksi, siten Tarja Halonen on vaatimattomista lähtökohdista omalla työllään, älyllään ja sisullaan saavuttanut Suomen korkeimman aseman.
Tarja Halonen on moderni sankarinainen: koulutettu, kaupunkilainen, työläistaustainen, kansainvälisesti ajatteleva presidentti.
Työväestön tytär
Tarja Halonen kuuluu siihen toisen maailmansodan aikana syntyneeseen naispolveen, joka mursi perinteisen sukupuoliajattelun kouluttautumalla ja lähtemällä joukolla työelämään kodin ulkopuolelle.
Tarja Halonen syntyi jatkosodan keskelle vuonna 1943 Helsingin Kallioon työläisperheeseen. Työväestön tyttärelle ponnistus oppikouluun oli vaativampi kuin keskiluokan ja sivistyneistön lapselle, jolle koulutus ja ura lankesi itsestään. Tarja Halonen liittyi vankkaan perinteeseen. Jo 1900-luvun alussa Suomen oppikouluissa oli yhtä paljon tyttöjä kuin poikia.
Ylioppilaaksi Tarja Halonen kirjoitti vuonna 1962. Tuolloin tyttöjen osuus ylioppilaista ylitti puolet. Kuitenkin vain runsas kymmenesosa Tarja Halosen koko ikäluokasta pääsi ylioppilaaksi. Monet heistä olivat hänen tapaansa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita: Suomi lähti nousuun, ja nousun kiitotie oli koulutus.
Naisjuristi mieslinnakkeessa
Tarja Halonen lähti opiskelemaan oikeustieteellisen tiedekuntaan. Naisjuristien tie oli akateemisista ammateista ehkä kaikkein kivisin.
Oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneista aina 60-luvun loppuun asti vain kymmenesosa, vuosittain vajaa parikymmentä, oli naisia. Tarja Halonen, työläistaustainen naisjuristi, oli outo ilmiö.
1970-luvulla Tarja Halonen pujahti sisään SAK:n ovesta. Hänestä tuli ensimmäinen naisjuristi ammattiyhdistysliikkeeseen, jota perinteisesti pidettiin yhtä lujana miesten linnakkeena kuin kirkkoa tai armeijaa. Voimakas ja idealistinen persoonallisuus ei tässäkään seurassa pelästynyt.
Uranuurtaja
Tarja Halosen tie kohti poliittisen elämän ydintä vei aluksi parlamenttiin. Kansanedustajana Tarja Halonen kantoi ylpeää suomalaista perinnettä. Maailman edistyksellisin perustuslaki antoi naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Suomessa ensimmäisenä maana koko maailmassa vuonna 1906. Kun Suomen eduskunnassa jo ennen toista maailmansotaa oli parhaimmillaan jopa 20 naista, muissa Pohjoismaissa heitä oli yhdestä neljään, muualla Euroopassa ehkä yksi.
Sosiaaliministerin salkku, Tarja Halosen ensimmäinen, katsottiin luontaiseksi naisihmiselle, se kuului naisellisen huolenpidon piiriin. Historiaa Halonen teki ensimmäisenä poliittisen hallituksen naispuolisena oikeusministerinä vuonna 1989. Kauas oli tultu siitä, kun nainen ei voinut toimia edes senaatin kirjurina.
Todellinen uranuurtaja Tarja Halonen oli tullessaan Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi ulkoministeriksi vuonna 1995. Hänen ulkoministeriaikansa osui aivan uuteen vaiheeseen Suomen historiassa. Neuvostoliiton pakollisen mielistelyn kausi jäi taakse. Alkoi sopeutuminen Euroopan Unioniin. Halonen joutui luomaan uuden ulkopolitiikan mallin, jossa on katsottava kauas yli oman tontin maailman ääriin asti.
Louhi Pohjolan emäntä
Tarja Halosen valinta presidentiksi osoitti, että kaupunkilainen, avoin, kansainvälinen Suomi oli kasvanut suuremmaksi kuin perinteinen, sulkeutunut ja maalainen Suomi. Uudenlainen Suomi mahdollisti kirkkoon kuulumattoman, avoliitossa elävän yksinhuoltajaäidin valitsemisen maan presidentiksi.
Presidentinkin asema on toinen kuin ennen. Sodanjälkeisten komentajapresidenttien tärkein tehtävä oli pitää Neuvostoliiton karhu rauhallisena. 2000-luvun presidentiltä odotetaan globaalia näkemystä, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon ajamista kaikessa toiminnassa.
Nämä ovat Tarja Halosen elämänikäisiä ihanteita, joista hän ei luovu. Kovakaan kritiikki ei hänen maailmankatsomustaan heiluta. Halonen osaa olla myös jämtti. Ei pehmeästä Muumimammasta tule presidenttiä. Täytyy olla myös Louhi, Pohjolan emäntä, joka hallitsee poliittisen pelin.
Kirjoittanut: ironmikes 15.1.2006 klo 18.50
Poista oma viesti
Tarja Halonen - suomalainen nainen
Suuruus on enemmän kuin osiensa summa. Suuruus ei ole pelkästään mainetta, ansioita ja saavutuksia. Kenestäkään ei tule suurta sen vuoksi, että hän on merkittävä taiteilija, tiedemies, ajattelija, valtiomies tai sodanjohtaja.
Tarvitaan muuta kuin ansioituminen omalla alalla. Suuruus piilee kyvyssä vastata yhteiskunnan tarpeisiin, ylittää ei vain tavanomaisen vaan myös erinomaisen ja poikkeuksellisen rajat, luoda uutta ja kestävää, symbolisoida suurta muutosta.
Ketään elävää ihmistä, jonka ura vielä jatkuu, ei voi ehdottomasti nimittää suureksi. Tarja Halosella on kuitenkin hyvät edellytykset jäädä historiaan suurena suomalaisena. Moninkertaisena uranuurtajana hän on joka tapauksessa lunastanut paikkansa Suomen historiassa.
Tarja Halonen on uusi Suomi-neito. Hänen elämänsä on pienen ihmisen suuri tarina samalla tavalla kuin Suomen kehitys on pienen maan suuri tarina. Niin kuin Suomi on Euroopan köyhästä peräkolkasta omin voimin kehittynyt vauraaksi sivistysvaltioksi, siten Tarja Halonen on vaatimattomista lähtökohdista omalla työllään, älyllään ja sisullaan saavuttanut Suomen korkeimman aseman.
Tarja Halonen on moderni sankarinainen: koulutettu, kaupunkilainen, työläistaustainen, kansainvälisesti ajatteleva presidentti.
Työväestön tytär
Tarja Halonen kuuluu siihen toisen maailmansodan aikana syntyneeseen naispolveen, joka mursi perinteisen sukupuoliajattelun kouluttautumalla ja lähtemällä joukolla työelämään kodin ulkopuolelle.
Tarja Halonen syntyi jatkosodan keskelle vuonna 1943 Helsingin Kallioon työläisperheeseen. Työväestön tyttärelle ponnistus oppikouluun oli vaativampi kuin keskiluokan ja sivistyneistön lapselle, jolle koulutus ja ura lankesi itsestään. Tarja Halonen liittyi vankkaan perinteeseen. Jo 1900-luvun alussa Suomen oppikouluissa oli yhtä paljon tyttöjä kuin poikia.
Ylioppilaaksi Tarja Halonen kirjoitti vuonna 1962. Tuolloin tyttöjen osuus ylioppilaista ylitti puolet. Kuitenkin vain runsas kymmenesosa Tarja Halosen koko ikäluokasta pääsi ylioppilaaksi. Monet heistä olivat hänen tapaansa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita: Suomi lähti nousuun, ja nousun kiitotie oli koulutus.
Naisjuristi mieslinnakkeessa
Tarja Halonen lähti opiskelemaan oikeustieteellisen tiedekuntaan. Naisjuristien tie oli akateemisista ammateista ehkä kaikkein kivisin.
Oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneista aina 60-luvun loppuun asti vain kymmenesosa, vuosittain vajaa parikymmentä, oli naisia. Tarja Halonen, työläistaustainen naisjuristi, oli outo ilmiö.
1970-luvulla Tarja Halonen pujahti sisään SAK:n ovesta. Hänestä tuli ensimmäinen naisjuristi ammattiyhdistysliikkeeseen, jota perinteisesti pidettiin yhtä lujana miesten linnakkeena kuin kirkkoa tai armeijaa. Voimakas ja idealistinen persoonallisuus ei tässäkään seurassa pelästynyt.
Uranuurtaja
Tarja Halosen tie kohti poliittisen elämän ydintä vei aluksi parlamenttiin. Kansanedustajana Tarja Halonen kantoi ylpeää suomalaista perinnettä. Maailman edistyksellisin perustuslaki antoi naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Suomessa ensimmäisenä maana koko maailmassa vuonna 1906. Kun Suomen eduskunnassa jo ennen toista maailmansotaa oli parhaimmillaan jopa 20 naista, muissa Pohjoismaissa heitä oli yhdestä neljään, muualla Euroopassa ehkä yksi.
Sosiaaliministerin salkku, Tarja Halosen ensimmäinen, katsottiin luontaiseksi naisihmiselle, se kuului naisellisen huolenpidon piiriin. Historiaa Halonen teki ensimmäisenä poliittisen hallituksen naispuolisena oikeusministerinä vuonna 1989. Kauas oli tultu siitä, kun nainen ei voinut toimia edes senaatin kirjurina.
Todellinen uranuurtaja Tarja Halonen oli tullessaan Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi ulkoministeriksi vuonna 1995. Hänen ulkoministeriaikansa osui aivan uuteen vaiheeseen Suomen historiassa. Neuvostoliiton pakollisen mielistelyn kausi jäi taakse. Alkoi sopeutuminen Euroopan Unioniin. Halonen joutui luomaan uuden ulkopolitiikan mallin, jossa on katsottava kauas yli oman tontin maailman ääriin asti.
Louhi Pohjolan emäntä
Tarja Halosen valinta presidentiksi osoitti, että kaupunkilainen, avoin, kansainvälinen Suomi oli kasvanut suuremmaksi kuin perinteinen, sulkeutunut ja maalainen Suomi. Uudenlainen Suomi mahdollisti kirkkoon kuulumattoman, avoliitossa elävän yksinhuoltajaäidin valitsemisen maan presidentiksi.
Presidentinkin asema on toinen kuin ennen. Sodanjälkeisten komentajapresidenttien tärkein tehtävä oli pitää Neuvostoliiton karhu rauhallisena. 2000-luvun presidentiltä odotetaan globaalia näkemystä, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon ajamista kaikessa toiminnassa.
Nämä ovat Tarja Halosen elämänikäisiä ihanteita, joista hän ei luovu. Kovakaan kritiikki ei hänen maailmankatsomustaan heiluta. Halonen osaa olla myös jämtti. Ei pehmeästä Muumimammasta tule presidenttiä. Täytyy olla myös Louhi, Pohjolan emäntä, joka hallitsee poliittisen pelin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiedätkö sinä, että päivän Ilta-Sanomat on varustanut lööppinsä mutrusuisen Halosen kuvalla, jonka yli menee kissankorkuinen sana: "Shokki!" ??
Tarjan aika alkaa olla ohi.
Yli puolet äänestäneistä haluaa presidentin vaihdosta.
Sinunkin on aika lopettaa tuo lapsellinen tuputus Halosen puolesta, koska ala-arvoiset palopuheesi Tarjan tueksi tällä palstalla aiheuttivat ilmeisesti tuhansien äänien karkaamisen Niinistön hyväksi.
Olit valitettavasti taas osannut valita häviäjän puolen, sillä Halosen loppupäivien romahdus oli surkuhupaisaa katsottavaa! :))
Joka sai vaalien ensimmäisellä kierroksella puolet enemmän ääniä kuin muut ehdokkaat yhteensä?
Mikes kyyky!
Palstan lukijakunta tietää jo ennestään, ettei matematiikka ole hänen vahvoja puoliaan, mutta onko iiro todella väittänyt, että Halonen sai tuollaisen suosion?
Sinulla se matematiikka vasta hakusessa on. Halonen sai Miken mukaan lähes tuplaten ääniä muihin nähden ja oli tietenkin oikeassa. Halonen sai enemmän ääniä kuin Vanhanen ja Niinistö YHTEENSÄ !! Ottaako kovastikin tyhjään pannuusi HÄVIÄJÄ? Buaaaaah.
ironmikes kirjoitti: "sai lähet tuplat enemmän ääniä kuin muut YHTEENSÄ."
Nyt vasta olet huomannut virheen ja niinpä muutat lausumaa.
Minä Super duunari en usko tuohon propagandaan.Sinä tuuliviiri myös.Kaikki punatulkut kääntää takkia ja peppua siihen mihin voi kakkia.