Vaikuttaa että lähes kaikki ovat olleet toiminnassa mukana lapsesta asti (ja eronneet myöhemmin).
Onko täällä ketään joka on totustunut myöhemmin JT uskontoon?
Miten kiinnostuit kyseisestä uskosta?
Miksi Jt sopivat sinulle paremmin kuin esim helluntailaiset,ortodoksit tai luterilaiset?
Kuinka pitkään tutkit mentyäsi kasteelle?
Onko täällä ketään joka on totustunut myöhemmin JT uskontoon?
Miten kiinnostuit kyseisestä uskosta?
Miksi Jt sopivat sinulle paremmin kuin esim helluntailaiset,ortodoksit tai luterilaiset?
Kuinka pitkään tutkit mentyäsi kasteelle?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Olen ollut lapsuuteni,nuoruuteni ja aikuisuuteni ensimmäiset 10 vuotta luterilainen. Nyt yli 20v.olen ollut Jehovan todistaja.
Kaikkiin mainitsemiisi uskontoihin olen tutustunut, ja niiden lisäksi mormooneihin. Minulla on myös hyviä ystäviä ja jopa paljon sukulaisia heidän joukossaan.
Heillä ei kuitenkaan ollut sitä mitä etsin.
En silti halua alentua heitä moittimaan tai panettelemaan.
Tutkin hyvin aktiivisesti 1ja 1/2vuotta ja pyysin sitten ihan itse, saisinko liittyä heihin.
Koskaan minua ei kiirehditty tai hätyytelty, vaan se olin minä joka olisin halunnut tutkia vaikka joka päivä, oli se vain niin mielenkiintoista ja kivaa. (On muuten vieläkin.
Ihmettelen vieläkin ettei minuun hermostuttu, vaikka joka välissä kun vain näinkin todistajia olin heidän kimpussaan. Nyt ymmärrän, että olin varmasti kiinnostunut ihan vaivaksi asti.
Olen tullut mukaan aikuisiällä.
Mutta olen myös ehkä niitä, jotka on myöhemmin käännytetty.... takaisin?? ... joille on osoitettu oma ruokapaikka... rapakko, minne mennä rypemään...
Mitä ihmettä tarkoitat tuolla? Tarkoitatko tuolla sitä tapausta veljesi ja sinun välillä, ja jonka koet olleen epäoikeudenmukainen sinua kohtaan?? Ota hyvä mies, ja pyydä vanhimpien apua asiaasi. Sinähän luhistut.
Osoittamani veljellinenrakkaus oli aitoa, ja siihen liittyi luottamuksen osoittaminen ja puolueettomus.
Itseasiassa ilmeisesti halusin osoittaa puolueettomuutta Jehovan todistajien keskuudessa ottamalla liikekumppanikseni entisen diilerin. Mutta veljellisenrakkauden osoittamiseni palkittiin kiittämättömyydellä ja epäoikeudenmukaisuudella.
Tulisiko minun vain hyväksyä se, että olen Jt:ien keskuudessa joku toisenluokan kansalainen, jolta voidaan hyvällä omallatunnolla varastaa?
Ei todellakaan tunnu oikealta, että asiallesi ei ole tehty mitään seurakunnan vanhimpien taholta, mikäli tällainen laiminlyönti heidän taholtaan on todella tapahtunut?
En ymmärrä, millä oikeudella seurakunnan vanhin on tuomarina antanut syyttämättäjättämispäätöksensä asiassa, josta maan laki määrää toisin, sillä Paavalin kirje roomalaisille koskee myös vanhimpia.
>>1. Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
2. Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.
3. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;
4. sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.
5. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.>>
><
ONKO joku joskus varastanut sinulta jotakin? Miltä se tuntui sinusta? > Tuo ihminen oli varas, eikä kukaan pidä varkaista. Mitä arvelet, miten ihmisestä tulee varas? Syntyykö hän sellaiseksi?
Opimme juuri, että ihmiset syntyvät syntisinä. Siksi me kaikki olemme epätäydellisiä. Kukaan ei kuitenkaan synny varkaana. Varas voi tulla hyvästä perheestä. Hänen vanhempansa ja sisaruksensa voivat olla rehellisiä. Mutta ihmisen oma halu saada esimerkiksi rahaa ja sitä, mitä rahalla voi ostaa, saattaa johtaa siihen, että hänestä tulee varas.
Kuka mahtoi olla ensimmäinen varas? > Mietitäänpä. Suuri Opettaja tunsi hänet ollessaan taivaassa. Tuo varas oli enkeli. Miten hänestä tuli varas, vaikka Jumala loi kaikki enkelit täydellisiksi? > Hän halusi sellaista, mikä ei kuulunut hänelle, kuten opimme tämän kirjan 8. luvusta. Muistatko, mitä se oli?
Kun Jumala oli luonut ensimmäisen miehen ja naisen, tuo enkeli halusi, että he palvoisivat häntä. Hänellä ei ollut oikeutta saada heidän palvontaansa. Se kuului Jumalalle. Hän kuitenkin varasti sen! Enkelistä tuli varas, kun hän houkutteli Aadamin ja Eevan palvomaan häntä. Hänestä tuli Saatana Panettelija.
Minkä vuoksi ihmisestä tulee varas? > KOSKA HÄN HALUAA SELLAISTA, MIKÄ EI KUULU HÄNELLE . Halu voi kasvaa niin suureksi, että se saa hyvätkin ihmiset tekemään pahaa. Joskus ihmiset, joista tulee varkaita, eivät enää käänny tekemään hyvää. Tällainen oli eräs Jeesuksen apostoli. Hänen nimensä oli Juudas Iskariot.
Juudas tiesi, että oli väärin varastaa, sillä hänelle oli opetettu Jumalan lakia pienestä pitäen. Hän tiesi, että Jumala oli kerran jopa puhunut taivaasta ja sanonut kansalleen: "Et saa varastaa." (2. Mooseksen kirja 20:15.) Kasvettuaan aikuiseksi Juudas tapasi Suuren Opettajan ja hänestä tuli opetuslapsi. Myöhemmin Jeesus jopa valitsi Juudaksen 12 apostolinsa joukkoon.
Jeesus ja apostolit matkustivat yhdessä. He aterioivat yhdessä. Heidän kaikkia rahojaan säilytettiin lippaassa. Jeesus antoi sen Juudaksen haltuun. Rahat eivät tietenkään kuuluneet Juudakselle. Mutta tiedätkö, mitä hän teki jonkin ajan kuluttua?
Juudas alkoi ottaa lippaasta rahaa silloin kun hänen ei olisi pitänyt. Hän otti sitä muiden näkemättä ja yritti vielä keksiä keinoja saada sitä lisää. Hän alkoi ajatella rahaa koko ajan. Katsotaanpa, mihin tämä väärä halu johti muutamaa päivää ennen kuin Suuri Opettaja surmattiin.
Maria, Jeesuksen ystävän Lasaruksen sisar, otti erittäin hienoa öljyä ja kaatoi sitä Jeesuksen jaloille. Juudas kuitenkin valitti tämän johdosta. Tiedätkö miksi? > Hän sanoi, että öljy olisi pitänyt myydä ja siitä saadut rahat olisi pitänyt antaa köyhille. Todellisuudessa hän halusi kuitenkin saada enemmän rahaa lippaaseen, jotta hän voisi varastaa sitä. (Johannes 12:1–6.)
Jeesus kielsi Juudasta aiheuttamasta vaikeuksia Marialle, joka oli ollut hyvin huomaavainen. Juudas ei pitänyt siitä, että Jeesus sanoi hänelle näin, ja meni siksi ylipappien luo, jotka olivat Jeesuksen vihollisia. He halusivat pidättää Jeesuksen mutta yöaikaan, jotteivät ihmiset olisi nähneet heitä.
Juudas sanoi papeille: 'Minä kerron teille, miten saatte Jeesuksen kiinni, jos annatte minulle rahaa. Kuinka paljon maksatte minulle?'
'Maksamme sinulle 30 hopearahaa', papit vastasivat. (Matteus 26:14–16.)
Juudas otti rahat. Hän aivan kuin myi Suuren Opettajan noille miehille! Voitko ymmärtää, miten kukaan voi tehdä jotain niin pahaa? > Tällaista voi tapahtua, kun ihmisestä tulee varas ja hän varastaa rahaa. Hän rakastaa rahaa enemmän kuin muita ihmisiä tai edes Jumalaa.
Ehkäpä sanot, ettet sinä koskaan tule rakastamaan mitään enemmän kuin Jehova Jumalaa. On hienoa, että ajattelet niin. Siltä Juudaksestakin luultavasti tuntui, kun Jeesus valitsi hänet apostoliksi. Samalta on voinut tuntua muistakin, joista on tullut varkaita.
><
Opimme Suurelta Opettajalta: Älä koskaan varasta, luku 24, sivut 127-128
"Varas on sellainen, joka ottaa tarkoituksellisesti ja luvatta jotakin sellaista, mikä kuuluu toiselle. Varastaminen voi toisinaan tuntua perustellulta henkilökohtaisen puutteenalaisuuden vuoksi. "Olin vaikeassa tilanteessa", muistelee eräs köyhä nuori. "Menin yhden – – [pikaruokapaikan] takaovelle, potkaisin sen auki ja otin joitakin kananpaloja. Mutta siinä kaikki. Tein sen vain siitä syystä, että minun oli nälkä."
Raamatun sananlasku sanoo: "Varasta ollaan halveksimatta vain siksi, että hän varastaa täyttääkseen nälissään sielunsa." Siitä huolimatta varastaminen on moraalisesti väärin. Seuraava Raamatun jae osoittikin, että nälkäisenkin varkaan oli korvattava se, mitä hän oli varastanut, kärsimällä ankara rangaistus. (Sananlaskut 6:30, 31, UM.)" g95 22/6 s 17
Yksi Raamatun kymmenestä käskystä kuitenkin kuuluu: "Älä varasta." (2. Mooseksen kirja 20:15.) Apostoli Paavali kirjoitti, että 'varkaat eivät peri Jumalan valtakuntaa' (1. Korinttolaisille 6:10). Kristillisen kasvatuksen saaneiden nuorten tulisi olla erityisen kiinnostuneita Jumalan näkemyksestä. Olisi todella ulkokultaista omaksua vanhurskauden ulkokuori ja toimia salaa varkaana! Apostoli Paavali esitti asian seuraavasti: "Niin sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi? Sinä, joka saarnaat: 'Älä varasta', varastatko itse?" (Roomalaisille 2:21.)
herätkää 95 22/6 s 18
3. Mooseksen kirja 6:4, 5 KR-33
Hesekiel 33:15
Mooseksen lain alaisuudessa varkaita vaadittiin korvaamaan varastamansa tavarat korkoineen. Se että toimii samalla tavalla, ei ainoastaan auta ihmistä saamaan puhdasta omaatuntoa vaan myös juurruttaa hänen mieleensä, millaisia vaikeuksia varastamisesta koituu toisille.
Raamatussa luvataan, että kun ihminen "korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan, .. niin totisesti hän saa elää; ei hänen ole kuoltava"
Olisi todella ulkokultaista omaksua vanhurskauden ulkokuori ja toimia salaa varkaana!
Apostoli Paavali esitti asian seuraavasti: "Niin sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi? Sinä, joka saarnaat: 'Älä varasta', varastatko itse?" (Roomalaisille 2:21.)
Eletään aikakautta, jolloin oman edun tavoittelu ja rahan rakkaus ovat vallalla!
...ajatus siitä, että kaikki muutkin varastavat joutumatta rangaistaviksi
...pettää itsensä ajattelemaan, että varastaminen on riskin ottamisen arvoista
"Muista myös, että elokuvissa ja televisio-ohjelmissa tehdään usein pilaa varastamisesta (jopa sankari itse saattaa olla varas), mikä tekee varastamisen helpommin hyväksyttäväksi. Tällaisten elokuvien katselemista voidaan tosin kutsua viihteeksi, mutta samalla yleisöä opetetaan varastamaan. Eikö niissä annetakin hienovaraisesti sellainen kuva, että rikos voi sittenkin kannattaa?
Ahneus, laiskuus ja ajatus siitä, että kaikki muutkin varastavat joutumatta rangaistaviksi, vaikuttavat epäilemättä varkauksien määrän kasvuun.
Ei ole epäilystäkään siitä, että elämme parhaillaan niitä ennustettuja "kriittisiä aikoja", jolloin oman edun tavoittelu ja rahan rakkaus ovat vallalla (2. Timoteukselle 3:1–5)." w95 15/10 s.3
"Maailman vääristyneistä arvoista huolimatta on hyvin tärkeää totella tätä käskyä: "Älköön varastaja enää varastako." (Efesolaisille 4:28.)
Ihminen, joka yliarvostaa omaisuutta tai nautintoja, voi pettää itsensä ajattelemaan, että varastaminen on riskin ottamisen arvoista. Mutta varastaminen on Jumalan silmissä vakava asia ja paljastaa, ettei varas rakasta lähimmäistään. Sitä paitsi vähäpätöinenkin varkaus voi johtaa sydämen kovettumiseen. Entä sitten epärehellisyyden maine? Kuka luottaa varkaaseen? Jumalan sanassa sanotaan viisaasti: "Älköön – – kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä." (1. Pietarin kirje 4:15.)"
w93 15/10 s. 3
"Vaikka varas, joka anastaa nälkäänsä, ei olisikaan yhtä tuomittava kuin se, joka varastaa ahneuksissaan tai vahingoittamistarkoituksessa, niiden, jotka haluavat Jumalan hyväksymyksen, ei tulisi syyllistyä minkäänlaiseen varasteluun.
Varastaminen jopa äärimmäisessä köyhyydessä häpäisee Jumalaa. Sananlaskujen 30:8, 9:ssä asia esitetään näin: "Anna minun syödä määräosani ruokaa, – – etten joudu köyhyyteen ja suorastaan varasta, ja riko Jumalani nimeä vastaan.! Varas todellakin tuottaa häpeää Jumalan nimelle.
Koska varastaminen on rakkaudetonta, se on syntiä huolimatta siitä, onko uhrina rikas vai köyhä.
Niiden kannalta katsottuna, jotka rakastavat Jumalaa ja lähimmäistä, varastaminen ei ole koskaan oikeutettua.
Matteus 22:39
"39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'."
Roomalaisille 13:9, 10
"9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, ÄLÄ VARASTA, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys."
g97 8/11 s 18-19
Mitä tarkalleen ottaen varastettu materiaali oli?
- opetusmateriaalia
- rakennusmateriaalia
- sähkökoje
Kerroit ottaneesi liikekumppaniksesi entisen diilerin. Hänen kokemuksensa voi olla tämänkaltainen.
lainaus alkaa:
"Seuraavana iltana menin hänen vaimonsa kanssa raamatuntutkisteluun. Aloin käydä melko säännöllisesti kokouksissa. Jonkin aikaa Jon kannusti minua kaikkeen tähän, mutta oppiessani yhä enemmän ja enemmän Raamatun totuuksista aloin muuttua. Minulle alkoi tapahtua se, mitä kuvaillaan Roomalaiskirjeen 12:2:ssa: "Älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan, vaan muuttukaa uudistamalla mielenne voidaksenne koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon." Marihuana, baareissa maleksiminen, liiallinen alkoholinkäyttö ja varastaminen saivat nyt jäädä.
Juuri niin, varastaminen. Kun asuimme yhdessä New Yorkissa, varastimme autoja ja myimme niiden osia. Otimme selvää, ketkä tarvitsivat autoonsa varaosia, ja varastimme samanmerkkisen auton ja myimme noille ihmisille siitä osia. Kun lakkasin tekemästä tällaista, Jon alkoi vastustaa sitä, että tutkin Raamattua todistajien kanssa. Mutta hän pehmeni, kun kaksi todistajaa tuli ovellemme ja teki häneen hyvän vaikutuksen. Ainoana ehtona oli: "Tutki vain heidän kanssaan, mutta jätä minut rauhaan. Älä todista minulle äläkä yritä käännyttää minua." " lainaus päättyy.
Mitä onkaan silloin tapahtumassa, kun henkilö alkaa luisua takaisin vanhaan elämäntapaansa? Se voi alkaa varastamisella..
Tulisiko jonkun laittaa alamäelle stop:n? Voisitko sinä tehdä sen, jos vanhimmat eivät sitä tee?
lainattu
g83 8/7 s15
"Vastike, joka annetaan tai saadaan palveluksista, menetyksestä tai vahingosta. Heprealainen verbi, joka on käännetty mm. ilmauksella "antaa korvaus" (sa lem' ), on sukua sanalle aa löm' 'rauha'
Verbi viittaa siis rauhan ennallistamiseen maksun tai palautuksen avulla. Israelille Mooseksen välityksellä annetussa Laissa vaadittiin korvaamaan millä tahansa ihmissuhteiden alueella aiheutunut vahinko tai menetys. Myös tehty työ tai saadut palvelukset piti korvata. Palkkatyöläisten palkka piti maksaa samana päivänä, olivatpa he israelilaisia, muukalaisasukkaita tai muita.
2.Moos. 21:36
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/2Moos.21.html
1.Kun. 5:12
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/1Kun.5.html
3Mo 19:13
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/3Moos.19.html
5Mo 24:14, 15
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/5Moos.24.html
Varastaminen. Mooseksen laki ehkäisi varastamista. Varkaasta sanottiin: "Hänen tulee ehdottomasti antaa korvaus. Ellei hänellä ole mitään, niin hänet on myytävä varastamansa korvaukseksi. Jos varastettu, olipa se sonni tai aasi tai lammas, kiistattomasti tavataan hänen kädestään elävänä, hänen tulee antaa kaksinkertainen korvaus." Tämä koski rahaa, esineitä ja eläimiä. Jos varas oli teurastanut varastamansa eläimen tai myynyt sen, hänen täytyi korvata se runsaammin, nimittäin sonni viidellä karjalaumasta ja lammas neljällä katraasta.
Tämä laki suojeli uhria ja takasi hänelle korvauksen sekä pani varkaan tekemään työtä rikoksensa korvaamiseksi sen sijaan, että hän olisi istunut vankilassa yhteisön taloudellisena taakkana ja uhrin menetys olisi jäänyt korvaamatta.
2Mo 22:1, 3, 4, 7
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/2Moos.22.html
" it-1 Korvaus"
Jeesus laski perustan sille, että voimme odottaa saavamme ja antavamme rakkaudellista oikaisua.
Antaessaan neuvon, joka koskee vakavia henkilökohtaisia rikkomuksia mutta joka periaatteessa voidaan soveltaa moniin tilanteisiin, Jeesus sanoi: "Jos veljesi tekee väärin, oikaise häntä; jos hän katuu, anna hänelle anteeksi." (Luuk. 17:3, The New American Bible)
Myös apostoli Paavali kirjoitti, että "Herran palvelijan" pitäisi olla "kärsivällinen ja hellävarainen oikaistessaan" toisia. – 2. Tim. 2:24, 25, NAB.
Seurakunnan paimenet eli nimitetyt valvojat ovat kiinnostuneita jokaisesta kristitystä yksilönä ja myös lauman suojelemisesta kokonaisuudessaan. (Hepr. 13:17; 1. Piet. 5:2, 3)
Niinpä kun joku lankeaa raskaaseen syntiin, asia pitäisi saattaa heidän huomioonsa. Synnintekijän itsensä pitäisi 'kutsua luokseen seurakunnan vanhimmat'. Tai kenen tahansa kristityn, joka saa tietää vakavasta synnistä, pitäisi väärintekijästä ja seurakunnan puhtaudesta tuntemansa huolen vuoksi saattaa se vanhinten tietoon. (3. Moos. 5:1) Sitten nämä vanhimmat voivat ehkä auttaa henkilöä, joka on langennut erheeseen, kääntymään siitä pois, ja siten he voivat "pelastaa hänen sielunsa kuolemasta". – Jaak. 5:14, 16, 19, 20.
Ovatko nuo jotain monisteita vai mistä on kyse?
Sanopa, oletko lähestynyt ko. asian merkeissä henkilöä, nyt kun pari vuotta on kulunut. Monesti saattaa ensi kiehahduksen jälkeen olla helpompi jutella aikojen päästä. Hänellä voi olla oma näkemyksesä siitä miksi kyseiset tavarat jäivät hänelle. Tietysti ei tee haittaa, jos rehellisesti kerrot missä määrin asia sinua kaihertaa.
Opetusmateriaalini, jotka minulta jäi ao. omistamaan rakennukseen, ovat originaaleja, joista minulla ei ole edes kopioita.
Rakennustarvikkeet ovat uusia, ei purettuja.
Sähkökoje on sähkömittari varoketauluineen, joka tuli asennetuksi väliaikaiseksi ratkaisuksi, eikä tullut milloinkaan siirtyneeksi rakennuksen haltijan tai rakennuksen omistajan omistukseen.
Aikoinani vaadin häntä palauttamaan tavarani, uhkasin häntä jopa sillä, että haen tavarani poliisin kanssa. Tiedän, että niin minulla, kuin ei kenelläkään muullakaan, ole oikeutta hakea omia tavaroitaan toisen omistamasta lukitusta tilasta, ellei ao. niitä luovuta. Ja hän on tietoinen, että ne tavarat eivät ole hänen, ja hän teitää myös, että hänellä ole mitään juridista oikeutta niihin. Tuolloin toin mielestäni rehellisesti esiin, missä määrin asia minua kaihertaa, sillä yritin useammankin kerran saada häntä niitä palauttamaan itselleni. Kun mitään ei tapahtunut, niin otin asiassa yhteyttä seurakuntani vanhimpaan, joka pyysi jättämään asian sikseen, jotta seurakunnan rauha säilyisi. Tuolle vanhimmalle toin julki, että ao. henkilö ei ole halukas neuvottelemaan asiassa millään muodoin, ei suostu keskustelemaan kanssani, vaan tokaisee minulle "ei minun tarvitse perustella asiaa sinulle millään tavoin".
En ymmärrä ajattelutapaa, jonka mukaan henkilö A:n tavara siirtyisi henkilö B:n omistukseen sillä, että tavaraa ei suostuta palauttamaan. Tulisiko tuollaisessa tapauksessa ottaa huomioon tavaran anastaneen henkilön B:n oma näkemys anastuksensa tueksi, koska henkilö A ei ole mitään velkaa henkilö B:lle, joten B:llä ei ole edes näennäistäkään oikeutta omia A:n tavaroita edes velanmaksuna.
Mutta A tietää B:n kertomana, että B:llä on ostovelkaa herra C:lle, kaupanteosta, joka ei kärsi päivänvaloa. Tulisiko tuo tuoda julki poliisiviranomaisille?
Mitä enemmän palstalla julistat asiaasi siitä, miten seurakunta kohtelee sinua, sitä kielteisemmän kuvan annat itsestäsi veljillesi. Seurakuntasi oksentaa sinut ulos.
Miten sattuikaan kohdallesi sopiva provo
opetusmateriaalisi on halpoja, merkityksettömiä monisteita
olisi voitu samassa hengessä kysyä, onko rakennusmateriaalisi purettua pärekattoa, onko sähkökojeesi hapettunut paristo?
oletko noin sokea, että et vieläkään huomaa: sinusta ei enää pidetä?
Jos olet kokouksista poissa, ja julistamisesi on jäänyt vähäiseksi, ovatko vanhimmat sinusta huolissaan, oitis paimenkäynneillään luonasi? Jos saat olla omassa yksinäisyydessäsi, niin ymmärräthän, sinua ei kaivata
Vaikka neuvominen onkin helppoa, silti vielä kehottaisin kertaalleen juttelemaan B:n kanssa asiasta. Käsittääkseni asiasta ei ole puhuttu pariin vuoteen. Tai jos tuntuu paremmalta vaihtoehdolta, ehkä kolmannenkin osapuolen läsnäollessa. Pyydä välittäjäksi joku jonka tunnet.
Kun ainakin oletan, että B:lle ei ole mitään rahallista tai muutakaan hyötyä tuosta opetusmateriaalista, niin sen itsellä pitäminen tuntuisi olevan tuohtuneesta mielentilasta johtuvaa. Vai mitä arvelet, mitä mahdollista hyötyä materiaalista voisi hänelle olla?
Se on vähän kaksipiipuinen juttu lähteä OITIS paimentelemaan toista. Jotkut tuntevat sellaisen ahdisteluksi.
Oliko itse, ex-juntta, kenenkään apuna vai onko apusi pelkän negatiivisen ajattelun kylvämistä?
Tuntuu, että oot saanut vain itsetuntoosi kolahduksen, kun sinun oikeuksiasi on seurakunnassasi vanhimman toimesta vähätelty ;)
Ota itsellesi nöyrä asenne, ja niele ylpeytesi, niin pääset huomattavasti helpommalla, pääset ongelman yli ja voit keskittyä tärkeimpiin asioihin: Raamatun tutkimiseen ja kokouksissa osallistumiseen. Mammonaa tuo menettämäsi omaisuus vain on, katoavaista.
Osta vanhimpien suosio olemalla esimerkkinä saarnaamistyössä ja kokouksissa osallistumisessa.
oikeksistaan ei saa pitää kiinni. Siinä on opetusta taas kerrakseen. Eikö asiat pidä käsitellä mikä on oikein väärin. Ja pitäs vielä olla helkkarin helppoa, komitea vaan koolle, niin täydellisen tiedon ja ymmärryksen veljet ratkaisevat riidat sen hyväksi kumpi on paremmassa asemassa srk ja enemmän kenttätunteja.
Eiköhän liene enin määrä sellaisia jotka ovat kokolailla aikuisena ottaneet kannan. En ole nähnyt mitään statistiikkaa mutta näin ymmärtäisin asian olevan pohjolassakin.
Omasta puolestani voin sanoa että itse olen oppinut ja omaksunut Raamatun opetukset, enkä niitä ole mistään muualta löytänyt väärentämättöminä kuin Jehovan todistajilta. Siitä yksinkertaisesta syystä sopivat Jehovan todistajat paremmin minulle kuin mikään muu uskonto. Kasteeni jälkeen olen tutkinut kaiken aikaa, lukuunottamatta vuosia (noin 25 kappaletta) jolloin mielestäni tiesin paremmin kuin kukaan muu miten ihmisen pitää elää. Jumalalle kiitos siitä että hän ehkä kelpuuttaa vielä minutkin joukkoihinsa. Oli miten tahansa, Jehovan seurakuntaa en jätä. Raamattuahan pitää tutkia jatkuvasti, se on ehtymätön opin ja ymmärryksen lähde! Ei sen tutkiminen lopu kasteeseen.
>>Eiköhän liene enin määrä sellaisia jotka ovat kokolailla aikuisena ottaneet kannan. En ole nähnyt mitään statistiikkaa mutta näin ymmärtäisin asian olevan pohjolassakin.
Puuttumatta siihen, missä iässä kukin on kantansa lyönyt lukkoon, niin kehittyneiden maiden kasvun pääosa tulee jehovantodistajien jälkikasvusta. Kehittyvissä maissa käännynnäiset ovat merkittävämpi ryhmä.
Tästä saa aavistuksen jo siitäkin, että viimeisin kasvuprosentti taitaa olla jo väestönkasvun alapuolella.
oon kasvatettu jehovantodistajaksi. en ole koskaan käyny kasteella... (onneksi)joten ei oo tullu sitä rankkaa erottamis prosessia. kahteen vuoteen en ole ollu enään ollu juurikaan toiminnassa mitenkään mukana. se että onko kiinnostunu myöhemmin asiasta vai onko kasvatettu uskontoon ei eroa juurikaan toisistaan... piiristä lähteminen on aina yhtä vaikeaa!! onko täälä ketään savon suunnalla joka joka on käynyt tämän eroamisen tai on harkitsemassa sitä?
"torninvartialle" terveiset!! näin sut helsingingissä... olis tehny mieli liittyä joukkoon... vaan valitettavasti en oo vielä uskaltautunu. t. "lonely angel"
sen jälkeen, kun on tehnyt itselleen selväksi oman elämänsuuntansa. Minä olin messissä "ihmisiän" ja tiedän omalta kohdaltani ettei ole aivan mutkatonta erota.
Vuosien varrella syntyneet ihmissuhteet kerrasta poikki, niin tunne on varmaan sama kuin eka lakuvarjohypyssä- aukeaako varjo? Minä valmistelin lähtöä pitkään ja siinä ajassa sai rakennettua uutta ystävä ja kaveri verkkoa. Se on ollut laskuvarjona tähän uuteen elämään.
Olis kiva laittaa lisääkin ajatuksia, mutta eräs uusi kaveri odottaa käyntiäni.Jos sulla on jotain kysyttäävää tai haluat muuten heittää ajatuksiasi, niin foorumi on vapaa.
Hemmetin hyvää jatkoa sulle t k3r3tti
saako kysyä mikä vaikutti entien päätökseen lähteä? mulla se tais olla lähinnä luottamuksen menetys ihmisiin ja se miten asioita käsitellään..esim.. tupakanpoltto on isompi paha kun perheväkivalta. jotenki se ei mahdu järkeen! ne "ystävät" mitä seurakuntaan jäi eli melkein jokainen kaksoiselämää... sekaan mahtu muutama tienraivaaja ja avustava. outoo, mutta yrittävät vielä kannustaa takasin seurakuntaan!
joo... no oiskohan se aamutupakin paikka!
t. lonely angel
sulle jo kirje, mutta netti teki tenän. Laitan illalla juttua uudestaan terv. k3r3tti
Itse ymmärtäisin samoin kuin sinä. Luottamus järjestöön ja siinä sanan sailää käyttävää vellos porukkaa lopahti täydellisesti. Näin jälki käteen ajatellen, miksi näin myöhään??
Olet varmaan nuorempi ja etkä voi tietää mitä toiveita ladattiin 1975 vuoteen. Jo ennenkuin kyseinen vuosi päättyi oli havaittava, että ennusteet eivät täyty. Kirkon romahtaminen YK arvovallan menetys ym siirtyivät seuraville vuosille.Käsittämätöntä on se että usko säilyi. Joka sana ja järjestö organisaationa säilytti totuuden uskon. -Varsinaista lapsen uskoa.-
Entäs sitten nämä oikeuden jakaja veljet??Komitea polkaistaan kasaan alle puolen tunnin, jos kyse nuoren röökistä, kun se on nolla toleranssi, mutta entas viina, seksi ym elämään liittyvät jutut esim velivanhimman komitea juorut seurakuntalaisista niin 20v ei ole riittävän pitkä aika puuttua asiaan.Olen "nähnyt" myös sen ihmeen, kun komitea erottaa, niin yksi näistä kolmesta on ryyppykaveri?? HALOO
Et ilmeisistikään ole eronnut tai erotettu, kun kannustavat vielä takaisin messiin? Sinun harkintaan kuuluu elämäsi ja miten sen elät. Jos todella haluat jättää JT jäsenyyden, niin katso, että sinulla hyvä kaveriverkko, ettet tipahda ihan tyhjän päälle. Se voi olla aika musertavakin( ainakin jonkun kohdalla)hetki kun kerrralla häviää läheisjoukko ympäriltä.
Elämä on sinun , sinä päätät.
Olipa ratkaisusi mikä vain toivon elämällesi Onnea.
terv Itse eronnut
ps. ai niin, kun vedät seuraavat savut, niin vedä se minulle minä kun en polta, Jotain jäänteitä vt seurasta.