Hepsansaa,
utelin yliopistolta minkälainen käytäntö on, jos haluaisikin hammaslääkiksen puolelta vaihtaa tavalliseen lääkikseen esim. ensimmäisen vuoden jälkeen ja sain seuraavan vastauksen:
Koulutusohjelman vaihtaminen lääketieteen ja hammaslääketieteen välillä ei ole mahdollista muuten kuin osallistumalla uudelleen ko. koulutusohjelman valintakokeeseen. Uuden opinto-oikeuden voi siis saada ainoastaan normaalin opiskelijavalinnan kautta.
Onko tämä todella nykyään totta? Moni lääkiksen käynytkin vain vihjailee, että hammaksen puolelle pääsisi helpommin, haeppas sinne ja vaihda sitten jos siltä tuntuu tavalliseen lääkikseen yliopiston sisällä..
Ideana vain se, että jos sitten tuntuu että hampaat ovatkin liian kapea ala itelle ja pitäisi sitten aloittaa Galenoksen pänttäys uudestaan...
Tiedekunnan vaihtamisesta (medicine)
14
6370
Vastaukset
- asfasfdasdfasdf
Tuo on ihan oikea käytäntö, koska silloin hammaslääkis menettäisi erittäin paljon opiskelijoita, koska kaikki vaihtaisivat norm. lääkiksen puolelle.
Ei luulisi esim. vuoden hammaslääkiksen jälkeen olevan hirveän vaikea tuo pääsykoe. Onhan perusopinnot kuitenkin samoja.- Janssu
Yliopistolla on yleensä sellainen käytäntö, että vaihtamiseen vaaditaan PALJON opintoja kyseisestä aineesta ennen kuin vaihtoa voi ANOA. Sen käsittelee tiedekuntaneuvosto ja yleensä paikat on kiintiöity esim. tiettyyn aineeseen otetaan vaikkapa 3 hakijaa valintakokeen ulkopuolelta erillisessä haussa. Siinä ryhmässä on sitten avoimen korkeakoulun kautta hakeneita, ulkomaalaisissa yliopistoissa tutkinnon suorittaneita ja valmiita maistereita joltakin alalta. Sisäänpääsy on TODELLA hankalaa.
Näin siis YLEENSÄ yliopistojen sisällä...
MUTTA lääkis tekee vielä lisäksi sellaisen poikkeuksen, että lääkiksen opintoja on erittäin vaikeaa suorittaa ilman, että on päässyt ko. oppiaineeseen sisään. Opintoja voi surittaa ERITTÄIN RAJALLISESTI vaikkapa Joo-ohjelman kautta.
Toiseksi: Opiskelu kun on pienryhmätyöskentelyä. Käytännössä on mahdotonta saada sumplittua itseään tavallisen lääkiksen puolelle, jos on hampaan-opiskelija. Tavallisen lääkiksen puolelle ei voi niin vaan "ajautua", kuten melkein missä tahansa muussa aineessa yliopistolla voi.
Ainoa vaihtoehto voisi olla se, että olisi niin tavattoman LAHJAKAS opiskelija, että saisi jonkun proffan ajamaan omaa asiaansa.
Lisäksi mainittakoon, että jos hakisit ensin hampaaseen ja pääsisit sinne, niin kuka tietää vaikka menestyisit sitten seuraavana keväänä lääkiksen pääsykokeessa tosi hyvin - kun saa ottaa kokeen rennosti! - kivinen polku
Janssu kirjoitti:
Yliopistolla on yleensä sellainen käytäntö, että vaihtamiseen vaaditaan PALJON opintoja kyseisestä aineesta ennen kuin vaihtoa voi ANOA. Sen käsittelee tiedekuntaneuvosto ja yleensä paikat on kiintiöity esim. tiettyyn aineeseen otetaan vaikkapa 3 hakijaa valintakokeen ulkopuolelta erillisessä haussa. Siinä ryhmässä on sitten avoimen korkeakoulun kautta hakeneita, ulkomaalaisissa yliopistoissa tutkinnon suorittaneita ja valmiita maistereita joltakin alalta. Sisäänpääsy on TODELLA hankalaa.
Näin siis YLEENSÄ yliopistojen sisällä...
MUTTA lääkis tekee vielä lisäksi sellaisen poikkeuksen, että lääkiksen opintoja on erittäin vaikeaa suorittaa ilman, että on päässyt ko. oppiaineeseen sisään. Opintoja voi surittaa ERITTÄIN RAJALLISESTI vaikkapa Joo-ohjelman kautta.
Toiseksi: Opiskelu kun on pienryhmätyöskentelyä. Käytännössä on mahdotonta saada sumplittua itseään tavallisen lääkiksen puolelle, jos on hampaan-opiskelija. Tavallisen lääkiksen puolelle ei voi niin vaan "ajautua", kuten melkein missä tahansa muussa aineessa yliopistolla voi.
Ainoa vaihtoehto voisi olla se, että olisi niin tavattoman LAHJAKAS opiskelija, että saisi jonkun proffan ajamaan omaa asiaansa.
Lisäksi mainittakoon, että jos hakisit ensin hampaaseen ja pääsisit sinne, niin kuka tietää vaikka menestyisit sitten seuraavana keväänä lääkiksen pääsykokeessa tosi hyvin - kun saa ottaa kokeen rennosti!LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMIEN ERILLISVALINTA eli miten oppiaineesta toiseen voi siisrtyä:
LL- TAI HLL-TUTKINNON SUORITTANEET (siis jo valmiit)
Tiedekunta voi hakemuksesta valita perustelluista ja painavista syistä 0-2 Suomessa lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanutta, jonka tavoitteena on ensisijaisesti suu- ja leukakirurgiaan erikoistuminen tai toissijaisesti jokin muu hammaslääketieteen tai lääketieteen ala, ilman valintakuulustelua opiskelemaan toista lisensiaatin tutkintoa varten. Tässä kiintiössä hakukelpoinen on myös ulkomailla vastaavan tutkinnon suorittanut, jolla on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä voimassa oleva lupa toimia täysin laillistettuna lääkärinä/hammaslääkärinä Suomessa. Valinta perustuu hakijan aikaisempaan opintomenestykseen, tutkimustoimintaan ja työkokemukseen. Perustellut vapaamuotoiset hakemukset käsitellään kerran vuodessa, hakuaika päättyy 31.1.2006.
SIIRTO-OPISKELIJAT (eli miten siirtyä Kuopion lääkiksestä Helsinkiin tms):
Tiedekunta voi harkintansa mukaan hyväksyä ilman valintakoetta opiskelijakseen toiseen maamme lääketieteelliseen tiedekuntaan valintakokeen kautta hyväksytyn opiskelijan edellyttäen, että tämä toinen tiedekunta ottaa vastaavasti opiskelijakseen Helsingin yliopistoon hyväksytyn opiskelijan. Mikäli siirto-opiskelija-anomuksen jättäneet opiskelijat hyväksytään tiedekuntaan, he sitoutuvat luopumaan opiskeluoikeudestaan siinä yliopistossa, missä ovat opiskelunsa aloittaneet. Opiskelijoiden tulee olla vastaavassa opiskeluvaiheessa. Hakuaika päättyy 31.1.2006."
- sat...
Tuo käytäntö on ollut ainakin meillä Helsingissä käytössä niin kauan kuin tiedän.
Eihän siinä tosiaan olisi järkeä, että jengi pääsisi helpommalla hampaalle sisään ja sitten siitä suoraan vain vaihtaisivat lääkiksen puolelle.
Lääkikseen ja hampaalle pääsy kun ei ole "samanarvoista", ts. pääsykoepisteitä ei voi edes verrata keskenään. Kaikille oikeudenmukainen ratkaisu on tosiaan se, että vain pääsykokeen kautta voi päästä sisälle.
Puhuttaessa asiasta, siitä tosiaan käytetään varmasti muotoa "vaihtaa lääkiksen puolelle", mutta ei kukaan sitä puolta voi noin vain vaihtaa.
Ehkä jotkut ajattelevat, että kun on hampaalla ollut vuoden ja lukenut lääkiksen kursseja (kun kaksi ekaa vuottahan ovat samaa), niin sinne olisi helpompi päästä. Käytännössä kuitenkin nuo kemiat & fysiikat unohtuvat helposti, kun niitä ei siinä ekan vuoden aikana tarvitse. Ihmisen bilsaa ja biokemiaa tietysti oppii ihan hyvin.
Vuosittain on aina ihmisiä, jotka yrittävät hampaalta pyrkiä, mutta on vain yksittäisiä tapauksia, jotka oikeasti pääsevät sitten tuonne lääkikseen. Harmittaa tietty vähän sitten sellaisten ihmisten puolesta jotka oikeasti haluavat hampaalle, mutta sitten jotkut tuollaiset "mieluummin-menisin-lääkikseen"-tyypit vie niitä paikkoja ja jos eivät pääse lääkiksen puolelle, ovat sitten kärttyisiä hammaslääkäreitä loppuelämänsä..
Sori jos tuli vähän valittavaan sävyyn...:)- Nimetön
Hampaalle sisälle helposti ensimmäisellä! Lääkikseen ei sisälle kolmannellakaan! Keskimäärin 5-6 pääsykoetta käytävä, ellei omaa lukiomatikassa 16 kurssin keskiarvoa 10 ja/tai suostu lukemaan ulkoa "hauki-on-kala" tyylillä 12 kk:ta 12 tuntia/vrk. Lisäksi pitää huomioida "vanhusvähennys"; miinus 2-pistettä jokaista 18-teini-iän ylittänyttä vuotta kohti. Sillä lailla. Mitäs sen väliä on, vaikka lentokapteenikoulutukseen esim. on alaikäraja; lääketieteen kandiksi kelpaa mainiosti (myöhäis)nuoruuttaan elävä 21 v. Sillä lailla!
Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua. - Deus Vult
Nimetön kirjoitti:
Hampaalle sisälle helposti ensimmäisellä! Lääkikseen ei sisälle kolmannellakaan! Keskimäärin 5-6 pääsykoetta käytävä, ellei omaa lukiomatikassa 16 kurssin keskiarvoa 10 ja/tai suostu lukemaan ulkoa "hauki-on-kala" tyylillä 12 kk:ta 12 tuntia/vrk. Lisäksi pitää huomioida "vanhusvähennys"; miinus 2-pistettä jokaista 18-teini-iän ylittänyttä vuotta kohti. Sillä lailla. Mitäs sen väliä on, vaikka lentokapteenikoulutukseen esim. on alaikäraja; lääketieteen kandiksi kelpaa mainiosti (myöhäis)nuoruuttaan elävä 21 v. Sillä lailla!
Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua.Tunnen ja tiedän useita henkilöitä jotka eivät ole täyttäneet noita asettamiasi vaatimuksia? Jäitkö keväällä rannalle, vai mikä lie katkeruuden takana? Oletko kuullut vapaamuurarien, kommunistien ja pankkiirien yhteisestä salaliitosta joka oikeasti hoitaa kaikki Suomen opiskelijavalinnat? ;)
- Sitar
Nimetön kirjoitti:
Hampaalle sisälle helposti ensimmäisellä! Lääkikseen ei sisälle kolmannellakaan! Keskimäärin 5-6 pääsykoetta käytävä, ellei omaa lukiomatikassa 16 kurssin keskiarvoa 10 ja/tai suostu lukemaan ulkoa "hauki-on-kala" tyylillä 12 kk:ta 12 tuntia/vrk. Lisäksi pitää huomioida "vanhusvähennys"; miinus 2-pistettä jokaista 18-teini-iän ylittänyttä vuotta kohti. Sillä lailla. Mitäs sen väliä on, vaikka lentokapteenikoulutukseen esim. on alaikäraja; lääketieteen kandiksi kelpaa mainiosti (myöhäis)nuoruuttaan elävä 21 v. Sillä lailla!
Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua.Aloitin lääkikseen pääsykokeisiin lukemisen yo-kirjoituste jälkeen ja pääsin sisälle samana vuonna, ilman valmennuskurssia, 18-vuotiaana. Luin 6 tuntia päivässä, viikonloppuisin en ollenkaan. Kahdesti ehdin käydä kirjan läpi ennen pääsykoetta. Olenko siis huono, kypsymätön ja typerä ulkoaopettelija?
- JBA
Sitar kirjoitti:
Aloitin lääkikseen pääsykokeisiin lukemisen yo-kirjoituste jälkeen ja pääsin sisälle samana vuonna, ilman valmennuskurssia, 18-vuotiaana. Luin 6 tuntia päivässä, viikonloppuisin en ollenkaan. Kahdesti ehdin käydä kirjan läpi ennen pääsykoetta. Olenko siis huono, kypsymätön ja typerä ulkoaopettelija?
...näin yleisellä tasolla voisin sanoa, että olet tai ehkä et.
Ei ongelma ole niinkään se, että kaikki 18/19-haarukan ihmiset ovat kypsymättömiä ja sopimattomia professioon. Ongelma on se, että ihmiset aikuistuvat ja kypsyvät niin kovin eri tavalla. Juuri tuossa kahdenkympin rajapyykillä näkee vielä niin monenlaista väkeä, on ihmisiä, jotka luonteeltaan ovat jo pitkälle kyynistyneitä vanhoja partoja ja sitten on ihan pissiksiä. Tietysti ajan myötä aikuistuvat (melkein) kaikki, mutta juuri tuossa kieppeillä on porukka vielä kovin heterogeenistä.
Meitä on moneen junaan, ja ikävä kyllä on tietysti kyllä niitäkin, jotka jäävät laiturille... - Opiskelija
Nimetön kirjoitti:
Hampaalle sisälle helposti ensimmäisellä! Lääkikseen ei sisälle kolmannellakaan! Keskimäärin 5-6 pääsykoetta käytävä, ellei omaa lukiomatikassa 16 kurssin keskiarvoa 10 ja/tai suostu lukemaan ulkoa "hauki-on-kala" tyylillä 12 kk:ta 12 tuntia/vrk. Lisäksi pitää huomioida "vanhusvähennys"; miinus 2-pistettä jokaista 18-teini-iän ylittänyttä vuotta kohti. Sillä lailla. Mitäs sen väliä on, vaikka lentokapteenikoulutukseen esim. on alaikäraja; lääketieteen kandiksi kelpaa mainiosti (myöhäis)nuoruuttaan elävä 21 v. Sillä lailla!
Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua.Mistähän tuo viisvuottakin on repästy. Aivan hyvin voi päästä
ensiyrittämällä sisään. Se riippuu hyvin paljon omasta tahdosta ja lukumotivaatiosta. Tietysti hyvät arvosanat lukiosta avittavat, mutta mitään kymppejä ei joka kurssista tarvi napsia. - Oikaisija.
Nimetön kirjoitti:
Hampaalle sisälle helposti ensimmäisellä! Lääkikseen ei sisälle kolmannellakaan! Keskimäärin 5-6 pääsykoetta käytävä, ellei omaa lukiomatikassa 16 kurssin keskiarvoa 10 ja/tai suostu lukemaan ulkoa "hauki-on-kala" tyylillä 12 kk:ta 12 tuntia/vrk. Lisäksi pitää huomioida "vanhusvähennys"; miinus 2-pistettä jokaista 18-teini-iän ylittänyttä vuotta kohti. Sillä lailla. Mitäs sen väliä on, vaikka lentokapteenikoulutukseen esim. on alaikäraja; lääketieteen kandiksi kelpaa mainiosti (myöhäis)nuoruuttaan elävä 21 v. Sillä lailla!
Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua.Pilkunviilaajan on pakko iskeä:
"lentokapteenikoulua" ei ole olemassakaan. Missään. Lentokapteeniksi ei voi opiskella. Lentäjäksi kyllä, mutta kapteeniksi ei. - Medisiinari.
Nimetön kirjoitti:
Hampaalle sisälle helposti ensimmäisellä! Lääkikseen ei sisälle kolmannellakaan! Keskimäärin 5-6 pääsykoetta käytävä, ellei omaa lukiomatikassa 16 kurssin keskiarvoa 10 ja/tai suostu lukemaan ulkoa "hauki-on-kala" tyylillä 12 kk:ta 12 tuntia/vrk. Lisäksi pitää huomioida "vanhusvähennys"; miinus 2-pistettä jokaista 18-teini-iän ylittänyttä vuotta kohti. Sillä lailla. Mitäs sen väliä on, vaikka lentokapteenikoulutukseen esim. on alaikäraja; lääketieteen kandiksi kelpaa mainiosti (myöhäis)nuoruuttaan elävä 21 v. Sillä lailla!
Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua."Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua."
Tuttuja hakee lääkikseen, joskus kyselee jotain galenoksesta, niin on kyllä naurettavan helppoa vastata niitten kysymyksiin nykyään :)
Ps. Eli taidat olla juurikin sisäänpääsemätön katkeroitunut ikuinen hakija... - Deus Vult
Medisiinari. kirjoitti:
"Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua."
Tuttuja hakee lääkikseen, joskus kyselee jotain galenoksesta, niin on kyllä naurettavan helppoa vastata niitten kysymyksiin nykyään :)
Ps. Eli taidat olla juurikin sisäänpääsemätön katkeroitunut ikuinen hakija...Näinpä, lisäksi kannattaa muuttaa muutoksenhakuoikeus. Jos epäilet että sinua on kohdeltu pääsykokeiden korjauksessa epäoikeudenmukaisesti niin ei muuta kuin tilaamaan pääsykoevastaukset. Lääkiksen tapaisessa luonnontieteellisessä kokeessa voi helposti huomata mahdolliset virheelliset pisteytykset. Sitten vaan valitusprosessi käyntiin.
- Nimetön
Medisiinari. kirjoitti:
"Mitään tukea ei lääkiksen 2-vuoden opinnoista ei pääsykoetta ajatellen ole! Fakta. Luulijat ovat asia erikseen; heillä ei ole omaa kokemusta asiasta, joten turha puhua."
Tuttuja hakee lääkikseen, joskus kyselee jotain galenoksesta, niin on kyllä naurettavan helppoa vastata niitten kysymyksiin nykyään :)
Ps. Eli taidat olla juurikin sisäänpääsemätön katkeroitunut ikuinen hakija...Siinä meillä empaattinen medisiinari (jos sitä edes on, täällähän kuka vaan voi esittää olevansa mitä vaan). No jokatapauksessa, kerro sinä medisiinari, että mikä menee minulla pääsykokeissa aina sitten pieleen?? Kun kerran KAIKKI kaverisi niin helposti tietävät Galenoksen vastaukset, miksi minä olisin poikkeus. Fysiikka ja kemia todellakin unohtuu helposti 2-ensim. vuoden aikana ja 2-ensim. vuoden aikana opituista syventävistä bilsan tiedoista ei ole hyötyä pääsykokeessa. Olenko muuten joskus väittänyt että EN olisi katkeroitunut hakija, hakija joka ei koskaan pääse / ei koskaan ole päässyt vaihtamaan hampaalta yleiselle ???? Oikaisuvaatimukset aina tietenkin tehty. Minä uskallan tunnustaa olevani se onneton. Motto: "hampaalle sisään helposti kirjoja avaamatta, lääkikseen ei sisälle neljännellekään". (ei kai mun syy oo ettei proffat tykkää musta?)
- JBA
Olenkin aina pitänyt moraalisesti vähän kyseenalaisena tuota koulutusohjelman vaihtamista. Pitäisi vielä pistää valintaan miinuspisteitä niille, joilla jo on tutkinto-oikeus hammaslääketieteen puolella. Kumma juttu, että sitä poistumaa vain tuntuu riittävän. Mikä ihmeen motivaatio-ongelma joillakin denttareilla oikein on? Paremmille ansioille pääsevät valmistuneina ja voivat tehdä saiönssiä ihan yhtälailla ruholääkäreiden kanssa? Onko tässä nyt joku itsetuntokompleksi kyseessä vai mikä?
Kun en vaan ole törmännyt yhteenkään hammaslääkäriin, joka olisi koulutusvalintaansa katunut...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2063230Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391620Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951472- 921389
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461344Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1581259Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121188Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231019Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89932Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.47829