Mitähän ajatuksi tuo herättää? No?
http://cnts.wpi.edu/RSH/DD3/1.3Luckey97.html
"Conservative radiation protection practice assumes a ‘linear no threshold’ dose response to keep exposures to ionizing radiation ‘as low as reasonably achievable.’ Extensive compelling results from biology and epidemiology contradict the linear no threshold hypothesis (Luckey 1980, Luckey 1991, Sugahara et al 1992, Kondo 1993, Liu 1995, Brodsky 1996). High and low doses of ionizing radiation elicit opposite effects. Low doses stimulate physiologic functions in humans and experimental animals. The epidemiologic evidence reviewed here shows reduced total cancer mortality rates in exposed nuclear workers and other populations. The cumulative knowledge indicates exposures to the general population should be raised to a minimum yearly recommended allowance (MYRA) of about 1 cGy/y (Luckey 1991). A public health evaluation should be undertaken to establish the bases and methods of providing radiation supplementation as a public health service."
"The above results are supported by information from a variety of exposed populations. Although exposed to 2-6 Gy from a rain of fallout for four hours from a hydrogen bomb explosion in 1954 at Bikini Island, none of the 23 Japanese fishermen died from cancer within 25 years (Kumatori et al 1980)."
"Of the 10,000 Ural Mountain villagers evacuated following the 1957 nuclear waste explosion, those exposed to about 12 cSv had only 61% the cancer rate of controls in the nearby area (Kostyuchenko and Krestinina 1994)."
"None of the workers at the Chernobyl explosion who received less than 2 Gy died with cancer within 10 years (NEA Committee 1996) Increased leukemia has not been found in the exposed population within these 10 years"
"Finally, eight ‘terminally ill’ patients lived 5-44 years after injection of plutonium; none died from cancer (Moss 1995)."
"Large and small doses of ionizing radiation evoke opposite biologic effects; this is hormesis (Luckey 1980). Excess radiation, >10 Gy/y (>1000 Rad/y), is harmful. Low dose irradiation,
http://cnts.wpi.edu/RSH/DD3/1.3Luckey97.html
"Conservative radiation protection practice assumes a ‘linear no threshold’ dose response to keep exposures to ionizing radiation ‘as low as reasonably achievable.’ Extensive compelling results from biology and epidemiology contradict the linear no threshold hypothesis (Luckey 1980, Luckey 1991, Sugahara et al 1992, Kondo 1993, Liu 1995, Brodsky 1996). High and low doses of ionizing radiation elicit opposite effects. Low doses stimulate physiologic functions in humans and experimental animals. The epidemiologic evidence reviewed here shows reduced total cancer mortality rates in exposed nuclear workers and other populations. The cumulative knowledge indicates exposures to the general population should be raised to a minimum yearly recommended allowance (MYRA) of about 1 cGy/y (Luckey 1991). A public health evaluation should be undertaken to establish the bases and methods of providing radiation supplementation as a public health service."
"The above results are supported by information from a variety of exposed populations. Although exposed to 2-6 Gy from a rain of fallout for four hours from a hydrogen bomb explosion in 1954 at Bikini Island, none of the 23 Japanese fishermen died from cancer within 25 years (Kumatori et al 1980)."
"Of the 10,000 Ural Mountain villagers evacuated following the 1957 nuclear waste explosion, those exposed to about 12 cSv had only 61% the cancer rate of controls in the nearby area (Kostyuchenko and Krestinina 1994)."
"None of the workers at the Chernobyl explosion who received less than 2 Gy died with cancer within 10 years (NEA Committee 1996) Increased leukemia has not been found in the exposed population within these 10 years"
"Finally, eight ‘terminally ill’ patients lived 5-44 years after injection of plutonium; none died from cancer (Moss 1995)."
"Large and small doses of ionizing radiation evoke opposite biologic effects; this is hormesis (Luckey 1980). Excess radiation, >10 Gy/y (>1000 Rad/y), is harmful. Low dose irradiation,
Vastaukset 39
Vanhimmat
Mieluummin Somen kielellä.Ei tule tulkinta virheitä,kun tuo kielitaito ei ole oikein hyvä,ja näissä jutuisa on paljon sellaisia saanoja ,joita ei löydy monestakaan sanakirjasta,elikkä tämä on erikois ala ,jolla on paljon erityis sanoja tai jotain sinnepäin,Ehkä käsität ,mitä tarkoitan..
> Mitähän ajatuksi tuo herättää? No?
Siis siansaksa tulee mieleeni.
Voitko jotenkin auttaa minuakin ymmärtämään tuon, vaikkapa joidenkin kohtien suomentamisella? Kaikki varmasti antavat anteeksi mahdolliset käännösvirheet, mutta saisimme kuitenkin syntymään jonkinlaista keskustelua.
Jos ystävämme Markus ei vaivaudu kääntämään tuota, voisiko joku muu tehdä sen, edes tekstin oleellisilta osin? Markuksella kun aivan ilmeisesti on jotain asiaa meille kaikille.
"Konservatiivinen säteilysuojelukäytöntö olettaa, että säteilyannoksen terveyshaitat kasvavat suoraviivaisesti annokseen nähden ja tämän vuoksi onkin ollut käytössä "Niin alhainen altistus kuin järkevästi mahdollista (ALARA)" -periaate. Laajamittaiset vertailevat tutkimukset biologian ja epidemologian alalta ovat tätä teoriaa vastaan (Luckey 1980, Luckey 1991, Sugahara et al 1992, Kondo 1993, Liu 1995, Brodsky 1996). Korkeat ja alhaiset säteilyannokset vaikuttavat aiheuttavan täysin päinvastaisia vaikutuksia. Pienet annokset stimuloivat ihmisten ja koeeläinten fysiologisia toimintoja. Epidemologiset todisteet joita tässä tarkastellaan, osoittavat että syövän kokonaiskuolleisuus on altistuneiden ydinvoimalatyöntekijöiden sekä muiden ihmisten joukossa pienentynyt. Kerätty tieto osoittaa, että väestölle tarkoitetut säteilyaltistuksen rajat tulisi nostaa tasolle 1cGy/vuosi (Luckey 1991). Julkista terveysanalyysia tulisi suorittaa jotta voitaisiin luoda perusteet säteilyaltistuksen lisäämiselle väestölle yleisen terveydenhuollon puitteissa [siis kyllä, että ihmiset saisivat terveydenhuollon toimesta lisää säteilyä kuin mitä saavat nykyään]."
"Yllä olevia tuloksia tukee kerätyt tiedot useista altistuneista populaatioista. Vaikka 23 japanilaista kalastajaa saivat vetypommikokeesta Bikinien saarella 2-6 Gy altistuksen, yksikään näistä 23 henkilöstä ei ole kuollut syöpään 25 vuoden kuluessa(Kumatori et al 1980)."
"Ne 10000 Ural vuoriston asukkaasta, jotka evakuoitiin vuonna 1957 ydinjäte räjähdyksen vuoksi, altistuivat noin 12cSv annoksille ja heidän keskuudessaan syöpää on vain 61% siitä mitä sitä on muussa väestössä lähialueilla" (Kostyuchenko and Krestinina 1994)."
"Yksikään niistä työntekijöistä Tshernobylin onnettomuudessa, jotka saivat vähemmän kuin 2Gy:tä säteilyä, ei ole kuollut syöpään 10 vuoteen onnettomuudesta (NEA Committee 1996). Lisääntynyttä leukemiaa ei ole myöskään havaittu altistuneessa väestössä tämän 10 vuoden aikana [oikeastaan vielä tänä päivänäkään ei ole havaittu jos tarkkoja ollaan]"
"Viimeiseksi, kahdeksan kuolemansairasta potilasta pelastuivat plutoniuminjektion vuoksi ja elivät 5-44 vuotta; yksikään ei kuollut syöpään"(Moss 1995).
"Suuret ja pienet säteilyannosket aiheuttavat siis päinvastaisia vaikutuksia (Luckey 1980). Suunnattomat säteilyannokset, yli 10 Gy/ vuodessa, ovat haitallisia. Alhaiset altistukset, alle 1 Gy/vuodessa on yleensä hyödyllistä. Tieteessä oleva vakiintunut käsitys säteilyhaitoista on muuttumassa "kaikki säteily on vaarallista" linjasta. (Luckey 1991, Kondo 1993, Liu 1996, Brodsky 1996)."
Onko säteilyhysteerikkojen vaikea mieltää sitä asiaa, että ehkä pienet säteilyannokset ovat hyväksi ihmisille(kin)? Tästä em. linkeistä ja lähteistä ja asioista viitaten voidaan oikeastaan sanoa että mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus on käytännössä täysin yhdentekevä, päästäkööt vaan ilmaan radioaktiivisia hiukkasia niin ihmisten terveys senkun paranee! :)
Vai?
mieltä kanssasi? Juuri pari päivää sitten satuin uutisista kuulemaan, että STUK on huolissaan radonista ja antoi suosituksia talonrakentajille, yms.
Vai pidätkö ehkä itseäsi ko. kysymyksessä parempana asiantuntijana kuin STUK? Ettet vain olisi hieman, hmmm, megalomaaninen?
Vai viittaatko tässä kenties toisten asiantuntijatahojen käsityksiin? Mistä itse saat sen asiantuntemuksen, jolla väität että toiset asiantuntijat ovat toisia viisaampia? Ettet vain olisi siinäkin, hmmm, magalomaaninen?
Saathan sinä toki keskustella ns. avoimista kysymyksistä miten paljon lystäät. Minusta tuntuu että me muut jäämme niiden suhteen odottavalle kannalle.
asiasta on jo keskusteltu aloittamassani 'Säteilyn terveysvaikutukset'-keskustelussa.
en tietenkään mitenkään halua viedä sinulta kunniaa uuden keskustelun avauksesta. voihan sitä tässäkin rupatellessaan välillä kuitenkin kurkata mitä vähän aikaa sitten on pohdittu.
> Juuri pari päivää sitten satuin uutisista
> kuulemaan, että STUK on huolissaan radonista ja
> antoi suosituksia talonrakentajille, yms.
Ja jos luit juttuni, niin siinä nimenomaan pohdittiin että onko tuollaisessa touhussa järkeä kun todisteita pienten säteilyannosten terveyshaitoista ei ole, päinvastoin.
> Vai viittaatko tässä kenties toisten
> asiantuntijatahojen käsityksiin? Mistä itse
> saat sen asiantuntemuksen, jolla väität että
> toiset asiantuntijat ovat toisia viisaampia?
Kunhan ajattelin herättää keskustelua aiheesta säteilyhysteerikkojen keskuudessa.
> Saathan sinä toki keskustella ns. avoimista
> kysymyksistä miten paljon lystäät. Minusta
> tuntuu että me muut jäämme niiden suhteen
> odottavalle kannalle.
Odottavalle kannalle tarkoittanee "säteilyhysterian kannalle"?
siis hyvää päivää kirvesvartta?
jos osoittautuisi, etteivät ionisoivan säteilyn vaikutukset olekaan suoraviivaisia ja portaattomia? Miksei voisi olla mahdollista, että pienillä säteilyannoksilla olisi periaatteessa erilainen vaikutus eläviin organismeihin kuin suurilla? Ehkäpä onkin niin, että jotkin annokset jotakin säteilyä toimivat elimistön terveyttä edistävästi? Ehkäpä ihmisiä tulevaisuudessa "rokotetaankin" oikein mitoitetuilla säteilyannoksilla - säteilytetään säilyvyyden parantamiseksi kuten mausteille ja joillekin elintarvikkeille tehdään?
Tässä on kuitenkin kysymys asiasta, joka on toistaiseksi avoin - asiasta johon on viisainta suhtautua täsmälleen samalla tavalla kuin esim. kysymykseen ns. sähköallergiasta, johon myös liittyy kysymyksiä, joita tutkijat ovat halukkaita edelleen selvittämään. Ionisoivan säteilyn monimuotoisuudesta puhuvat toistaiseksi vain harvat, tosin arvovaltaiset mutta samalla teknologiasidonnaiset piirit - ja heillä saattaa olla motiivinaan muutakin kuin tieteellinen totuus. Taka-ajatuksena saattaa olla esimerkiksi pyrkimys höllentää radioaktiivista jätettä koskevia turvanormeja. On myös mahdollista kuvitella, että taustalta löytyy kilpailua akateemisessa arvomaailmassa.
Mutta teoreettisesti ottaen: mikä siinä olisi niin ihmeellistä, että ionisoivalla säteilyllä saattaisi olla myös positiivisia vaikutuksia? Ehkäpä ne vielä opitaan tuntemaan. Toistaiseksi tuskin kuitenkaan on hajuakaan siitä mitkä ovat positiivisten vaikutusten ehdot. Ja luultavasti niiden selvillesaaminen on vielä paljon vaikeampaa kuin esim. sähköallergiakysymyksen selvittäminen. Millainen säteily ja millaisin annoksin tulisi kysymykseen? Ovatko vaikutukset yleisiä vai vain joitakin yksilöitä koskevia? Edellyttääkö positiivinen efekti useiden tekijöiden yhtäaikaista vaikutusta? Ja mikä yleensä on tuo positiivinen efekti?
Tieteen ja tutkimuksen kannalta kysymys on normaalitilanteesta: on tehty uusia empiirisiä havaintoja, jotka on jotenkin selitettävä ja sovitettava kokonaiskuvaan - kuvaan, malliin, jota tähän asti on paradigmaattisesti leimannut usko kaiken ionisoivan säteilyn vaarallisuuteen. On kuviteltu, että kaikki po. säteily on vaarallista suorassa suhteessa sen määrään. Joidenkin havaintojen mukaan näin ei ehkä olekaan. Eikö tapaus Guaraparikin ole mahdollisesti yksi selittyäkseen uusia ajatusmalleja edellyttävä havainto?
Omien, puutteellisten tietojeni mukaan Guaraparissa korkeita säteilyarvoja löytyy lähinnä tummasta rantahiekasta, joka aikojen kuluessa on kulkeutunut ympäröiviltä vuorilta ja sisältää mm. zirkoniumia. Rantaa kaupataan terveysmatkailijoille, mm. reumaatikoille, ja kaupunki onkin suosittu turistikohde. Miten yleistä säteily ko. alueella yleensä on, siitä minulla ei ole tietoa. Mutta olettakaamme, että olisi niinkuin ydinvoiman puolustajat - tai ydinsäteilyn vaarallisuuden vähättelijät - esittävät: että maailmassa olisi tuollaisia korkeita säteilyarvoja omaavia alueita, joilla kuitenkaan ei esiintyisi tavallista enemmän syöpätauteja. Mitä juttu voisi meille opettaa?
Guarapari-juttu voisi myös oikein ymmärrettynä opettaa jotain empirian ja matematiikan suhteesta. Se on hyvä havaintoesimerkki tieteellisen ajattelun ongelmista. Lähestykäämme sitä pelkästään tältä näkökannalta. Jättäkäämme käsittelemättä lähdekriittiset yms. kysymykset.
Se että po. säteily voi aiheuttaa solumuutoksia ja syöpää, on yleisesti tunnettu tosiasia. Käsitykset siitä, millaiset säteilyannokset aiheuttavat miten paljon syöpää, perustuvat muutamissa erityisissä yhteyksissä - kuten Hiroshimassa ja Nagasakissa - tehtyihin empiirisiin havaintoihin. Tapaukset muutetaan numeroiksi, ja numerot on edelleen helppo tulkita tilastollisiksi todennnäköisyyksiksi. On tavanomainen ja varsinkin maallikkoja hämäävä ajatusvirhe, että matemaattisesti ilmoitetut, yleiset "totuudet" olisivat jotenkin "pätevämpiä" kuin käytännön tasolla todetut konkreettiset tapaukset. Oikeampi mielikuva voisi olla täysin päinvastainen: aina kun todellisuutta abstrahoidaan, jotain olennaista putoaa kuvasta pois, eikä suinkaan saavuteta. Abstrahoidulla "faktalla" vain on sitten taipumusta alkaa elää omaa itsenäistä elämäänsä "faktana", jonka "paikkansapitävyyteen" uskotaan kunnes törmätään sitä horjuttaviin uusiin havaintoihin. Guarapari näyttäisi olevan tällainen havainto. Mutta jos sen kuvitellaan jotenkin kumoavan kokonaan, toistan: kumoavan kokonaan jo olemassaolevat säteilyn vaikutuksista kertovat "faktat", tehdään virhepäätelmä, jossa alkuperäisen, myös ja nimenomaan empiirisen havainnon merkitys kielletään. Myös jo olemassaolevien faktojen täytyy sopia uuden selityksen piiriin.
Uskonsa varassa julistustyötään tekevät ja tulkintatarpeittensa sokaisemat ydinvoiman kannattajat saattavat hekumoida Guaraparin kaltaisilla "faktatiedoilla" enemmän kuin ne antaisivat aihetta, mutta tutkijoille niissä ei ole mitään ihmeellistä. Jos hyvin käy, niistä ehkä saadaan nykyisiä käsityksiä täydentävää tietoa. Mutta voi olla optimistista ajatella näin. Syöpätapausten syitä ei ole helppo selvittää. Kahdesta samanlaisen säteilyannoksen saaneesta ihmisestä toinen sairastuu, toinen ei. Sairastuminen on aina monien tekijöiden summa. Jos jollakin alueella esiintyy korkeita taustasäteilyarvoja, ja tilastollisesti merkittävä määrä väestöstä on asunut sukupolvien ajan samoilla paikoilla, syöpätapausten odotusarvoa alempi määrä ei enää saata kertoa niinkään säteilyn vaikutuksista kuin paikallisista ihmisistä.
Parempia viitteitä säteilyaltistusten vaikutuksista voitaisiin noin periaatteessa saada esim. Tshernobylin raivaustyöntekijöitä tutkimalla - mikäli heidän saamansa säteilyaltistus voidaan luotettavasti määrittää. En uskalla sanoa missä määrin mikään Tshernobyliä koskeva tieto on luotettavaa. Maa, jossa toisinajattelijat luokiteltiin mielisairaiksi ja jossa AIDS:ia ei esiintynyt, on mahdollisesti myös hukannut totuuden raivaustöihin osallistuneiden todellisesta määrästä ja kohtaloista. Siihen oli ko. tapahtuma-ajankohtana valtavia poliittisia paineita. Ehkä sitä tietoa ei enää kukaan ole kertomassa. -- Mutta jos tutkittavissa on henkilöitä, joiden saama säteilyannos on dokumentoitavissa, on lupa odottaa uutta, kansainvälisellä tasolla todennettua tietoa. Sen aika tulee vielä - toistaiseksi ei kannata vetää vauhkoja johtopäätöksiä.
Ydinvoimaystävät vähintäänkin vähättelevät säteilykammoa. En tiedä onko tällainen propagandistinen linja viisas. Itse olen yhä samoilla linjoilla kuin maamme ydinenergiapolitiikan isä ja ehdoton auktoriteetti Erkki Laurila, joka sanoi sunnilleen: "Ydinvoiman vastustajat väittävät että säteily on vaarallista. Mutta he tiedä mitään. He eivät voi tietää, että säteily on paljon vaarallisempaa kuin mitä he tietämättömyydessään osaavat kuvitellakaan."
Porpagandassa säteilyaltistuksia ei juuri kannattaisi vertailla keskenään - se luo harhaa siitä että eri säteilyannokset todella olisivat toistensa vaihtoehtoja. Käytännössä kaikkea ylimääräistä säteilyä täytyy välttää. Kenenkään, yhdenkään yksittäistapauksen kohdalla ei voida etukäteen tietää eikä osoittaa missä vaarallinen raja kulkee - mikä siis on se viimeinen pisara joka murtaa vastustuskyvyn. Siksi käytännössä suojautuminen on ainoa vaihtoehto. Ydinvoimaväittelyssä käyty "periaatteellinen" keskustelu säteilyn vaarallisuudesta on lähinnä vain propagandistista suunpieksäntää. Turvavyötäkin käyetään siksi että onnettomuudessa selvittäisiin vähemmin vaurioin, ei siksi että onnettomuuteen joutumisesta olisi suuri todennäköisyys.
Ylläesitetyt asiat - tai paremminkin annettu esimerkki siitä millainen on yksi mahdollinen tapa suhtautua ydinvoimaväittelyssä iskulauseenomaisesti käytettyihin, usein internetistä poimittuihin irtotietoihin - eivät edusta mitään ylimääräistä perimmäistä tiedonfilosofista "hienoutta" ("pilkunnussimista" - sanoi Markus), vaan kaikkein perustavanlaatuisinta, kaikkein yksinkertaisinta ja alkeisiin pitäytyvää kriittistä ajattelua. Vaikkei tiedonfilosofisiin hienouksiin paneuduttaisikaan, ns. tieteellisen ajattelun alkeet olisi hyvä hallita. Ainakin jos melskaa "faktojen" ja "logiikan" nimissä.
> Guarapari näyttäisi olevan tällainen havainto.
> Mutta jos sen kuvitellaan jotenkin kumoavan
> kokonaan, toistan: kumoavan kokonaan jo
> olemassaolevat säteilyn vaikutuksista kertovat
> "faktat", tehdään virhepäätelmä, jossa
> alkuperäisen, myös ja nimenomaan empiirisen
> havainnon merkitys kielletään. Myös jo
> olemassaolevien faktojen täytyy sopia uuden
> selityksen piiriin.
Tieteessä käsittäen menetellään niin, että muodostetaan teoria ja jos empiirinen havainto myöhemmin osoittautuu ristiriitaiseksi, teoria hylätään ja kehitetään uusi teoria. Näin ei ole tehty säteilyn haittavaikutusten analysoinnissa.
Guarapari ei suinkaan ole ainoa paikka. Lisäinfoa mm.
- http://www.wright.edu/admin/ehs/Biological Effects of Ionizing Radiation.pdf
- http://www.ecolo.org/documents/documents_in_english/ramsar-natural-radioactivity
/ramsar.html
- http://cnts.wpi.edu/RSH/DD3/1.3Luckey97.html
- http://cnts.wpi.edu/RSH/Docs/IRPA10/FujinamiIR10-RvyGuarapari.pdf
- http://www.radonmine.com/resource_docs_links.html
> Uskonsa varassa julistustyötään tekevät ja
> tulkintatarpeittensa sokaisemat ydinvoiman
> kaltaisilla "faktatiedoilla" enemmän kuin ne
> antaisivat aihetta,
Sotket keskenään uskon ja tiedon. Selitä miten sadasosien lisä säteilytasoon tilapäisesti voi aiheuttaa ongelmia Suomessa kun mitä normaalisti on monin paikoin maailmaa?
> Parempia viitteitä säteilyaltistusten
> vaikutuksista voitaisiin noin periaatteessa
> saada esim. Tshernobylin raivaustyöntekijöitä
> tutkimalla - mikäli heidän saamansa
> säteilyaltistus voidaan luotettavasti
> määrittää. En uskalla sanoa missä määrin mikään
> Tshernobyliä koskeva tieto on luotettavaa. Maa,
> jossa toisinajattelijat luokiteltiin
> mielisairaiksi ja jossa AIDS:ia ei esiintynyt, > on mahdollisesti myös hukannut totuuden
> raivaustöihin osallistuneiden todellisesta
> määrästä ja kohtaloista.
Tietääkseni YK ja IAEA ovat seuranneet heidän terveyttään, ei ko. maiden omat viranomaiset yksistään.
> Käytännössä kaikkea ylimääräistä säteilyä
> täytyy välttää.
Et ilmeisesti lukenut pätkääkään sitä juttua. Juju oli nimenomaan päinvastainen.
> mikä siis on se viimeinen pisara joka murtaa
> vastustuskyvyn.
Jos tiedetään että raja kulkee yleensä vaikka 50X, niin silloin voidaan huoletta sanoa että 1X on ainakin ihan ok ja jopa terveellinen saada.
näillä palstoilla, ainakin minulle uuden:
olisiko mahdollista, että elimistömme olisi miljoonien vuosien kuluessa kehittynyt jopa vaatimaan tietyn määrän säteilyä? vaikkapa immuniteetiksi ulkoa tulevaa säteilyä vstaan.
tämä ei mitenkään poista kysymystä vahingoittavan säteilyn määrästä. mutta jos jatketaan ajatusleikkiä: jos pallollamme vielä olisi alue, jossa olisi vain luonnon omaa säteilyä, eikä sinne olisi tuotu mitään (esim. ilmassa suoritettujen ydinkokeiden tai elintarvikkeiden mukana) ulkoa päin, millainen sen väestön syöpätilanne olisi?
valitettavasti voimme vain arvailla tuota. heitetty ajatus oli kuitenkin ihan mielenkiintoinen.
näissä keskusteluisssa ydinvoiman kannattajat ilmeisen tahallisesti vähättelevät uusia tutkimustuloksia, joiden mukaan sisäisen säteilyn vaikutukset poikkeavat ratkaisevasti ulkoisen säteilyn vaikutuksista. sisäistä säteilyä saamme mm. saastuneista elintarvikkeista.
Ne ovat erittäin tervetulleita - keskustelupalstalla voidaan mielestäni ns. pohdiskella asioita, sillä niin tulee - joskus hyvinkin yllättäen - uusia näkökulmia ja -kantoja mukaan. Kutsuisin sitä rakentavaksi keskusteluksi, joskin sellaista voidaan tietenkin käydä jo "vanhan" tiedon pohjalta.
> jos pallollamme vielä olisi alue, jossa olisi
> vain luonnon omaa säteilyä, eikä sinne olisi
> tuotu mitään (esim. ilmassa suoritettujen
> ydinkokeiden tai elintarvikkeiden mukana) ulkoa
> päin, millainen sen väestön syöpätilanne olisi?
No kun tiedetään asia toisinpäin. On alueita, jonne on tuotu ihmisiä ja joissa on paljon säteilyä. Eikä haittavaikutuksia ole havaittu.
> näissä keskusteluisssa ydinvoiman kannattajat
> ilmeisen tahallisesti vähättelevät uusia
> tutkimustuloksia, joiden mukaan sisäisen
> säteilyn vaikutukset poikkeavat ratkaisevasti
> ulkoisen säteilyn vaikutuksista. sisäistä
> säteilyä saamme mm. saastuneista
> elintarvikkeista.
Ainoa millä on merkitystä, on saatu säteilyannos. Piste. Sisäistä säteilyä saamme luonnostaan pahuksesti, mm. kaliumin isotoopeista useita tuhansia bq:ta ja niin edelleen. Siinä määrässä eivät Tshernobylit ja ydinkokeet paina yhtään mitään.
Tosin alueilla, joilla on paljon säteilyä, on yleensä sen seurauksena mm. radonia joka taas on ihmisille sisäinen säteilyannos koska päätyy keuhkoihin. Samoin uraani ja thoriumpöly päätyy hengityselimiin sekä ruokaankin. Kaikki sisäistä. Eikä siltikään havaittuja haitallisia terveysvaikutuksia.
tuo: "Eikä siltikään havaittuja haitallisia terveysvaikutuksia."
Tarkoittaako se ehkä sitä että sinä et ole havainnut mitään haitallista?
STUK viittaa tiedotteessaan 05.09.2002 kuitenkin tietoon, jonka mukaan "sisäilman radonin arvioidaan aiheuttavan Suomessa noin 200 keuhkosyöpää vuodessa".
Voivatko molemmat olla oikeassa, Markus ja STUK:n asiantuntijat?
löytyy tästä samasta ketjusta.
Katsotaanpa ensin, mitä STUK sanoo;
'Elinympäristöömme on joutunut myös ihmisen tuottamia (keinotekoisia) radioaktiivisia aineita mm. ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta.
Luonnossa esiintyvän ionisoivan säteilyn lisäksi ionisoivaa säteilyä voidaan synnyttää myös sähköisillä koneilla, kuten hiukkaskiihdyttimillä ja röntgenkoneilla. Hiukkaskiihdyttimillä ja ydinreaktoreilla voidaan valmistaa useita radionuklideja, joita ei esiinny luonnossa. Tällaista koneiden synnyttämää ja ihmisen valmistamien radionuklidien aiheuttamaa säteilyä nimitetään keinotekoiseksi säteilyksi.'
ja mitä jo julkaisemassani artikkelissa sanotaan:
'1950-luvulta lähtien eräiden radioisotooppien (kuten Cesium-137:n, Strontium-90:n ja Jodi-131:n) määrä luonnossa on moninkertaistunut ydinasekokeiden, ydinvoimaloiden, ydinonnettomuuksien sekä uraanin ja plutoniumin käsittelyn ja rikastuksen seurauksena. Radioisotooppeja on satoja, mutta ihmiskehon kannalta juuri edellä mainitut kuuluvat kaikkein vahingollisimpiin, koska ne muistuttavat kemiallisilta ominaisuuksiltaan ihmiskehon normaalisti käyttämiä hivenaineita, ja kykenevät sitoutumaan kudoksiimme.
Ydinvoimateollisuuden asiantuntijat myöntävät luontoon päässeiden - ja edelleen pääsevien - radioisotooppien haitallisuuden, mutta vetoavat siihen, että niistä aiheutuvat vahingot ovat merkityksettömän pieniä esimerkiksi luonnolliseen taustasäteilyyn verrattuna. Chris Busbyn mukaan tämä argumentti on ainakin kahdella tavalla viallinen.'
Jotenkin alkaa näyttämään siltä, että ydinvoiman kannattajat kutsuvat 'luonnolliseksi taustasäteilyksi' kaikkea sitä säteilevää saastaa, jota ihminen on ilmaan ja luontoon päästänyt. Tätä ajatusmallia jatkamalla päädytään aika outoon maailmaan.
> STUK viittaa tiedotteessaan 05.09.2002
> kuitenkin tietoon, jonka mukaan "sisäilman
> radonin arvioidaan aiheuttavan Suomessa noin
> 200 keuhkosyöpää vuodessa".
> Voivatko molemmat olla oikeassa, Markus ja
> STUK:n asiantuntijat?
Jos aiheuttaisi, tarkoittaisi se että monin paikoin maailmaa keuhkosyöpäluvut olisivat järkyttävät koska radonia ja muuta radioaktiivista kökköä on ilmassa siellä paljon enemmän kuin Suomessa. No, ne eivät ole. Paitsi sellaisissa paikoissa joissa on ilmansaasteita kuten pienhiukkasia.
Kuten sanoin, jotain laskelmia pitää tehdä ja STUK käyttää niitä oletuksia ja teorioita jonka mukaan säteilyannoksen haittavaikutukset kasvavat lineaarisesti suhteessa säteilyaltistukseen. STUK:ssa ollaan paranoidisen varovaisia mitä tulee säteilyyn.
Toisaalta, vaikka nuo paranoidiset laskelmat pitäisivätkin paikkaansa, on luku määränä merkityksetön. Suomessa kuolee joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä syöpään muista lähteistä. Jos terveyttään haluaa vaalia, ei radontuuletuksen järjestäminen ole todellakaan listan kärkipäässä, vaan terveelliset elämäntavat, liikunta, painonhallinta jne. jne.
> Ydinvoimateollisuuden asiantuntijat myöntävät
> luontoon päässeiden - ja edelleen pääsevien -
> radioisotooppien haitallisuuden, mutta vetoavat
> siihen, että niistä aiheutuvat vahingot ovat
> merkityksettömän pieniä esimerkiksi
> luonnolliseen taustasäteilyyn verrattuna. Chris
> Busbyn mukaan tämä argumentti on ainakin
> kahdella tavalla viallinen.'
Ja johan nuijin tuon miehen väitteet. Pitääkö kaivaa arkistoista taas vai mitä? Ei solu, johon ionisoivaa säteilyä osuu, tiedä, mistä se on peräisin. Ei se kysy eikä varmistu mistä se tulee. Se voi tulla radonista, kosmisesta säteilystä, ultraviolettisäteilystä, cesiumista, plutoniumista, röntgenlaitteesta tai ihan mistä vaan. Ainoa, millä on merkitystä on sen vaikutus eli annos ihmisessä tai kohde-elimessä.
Totta, ongelma on esim. radioaktiivisen jodin kanssa siinä, että se kerääntyy pienelle alueelle ihmisessä. Muistutan kuitenkin, että ihmisessä on luonnostaan tuhansia bq:ta säteilyä yksistään kaliumin radioaktiivisista isotoopeista ilman mitään terveydellisiä haittoja.
> Jotenkin alkaa näyttämään siltä, että
> ydinvoiman kannattajat kutsuvat 'luonnolliseksi
> taustasäteilyksi' kaikkea sitä säteilevää
> saastaa, jota ihminen on ilmaan ja luontoon
> päästänyt. Tätä ajatusmallia jatkamalla
> päädytään aika outoon maailmaan.
No kun en nyt tähän hätään keksi yhtään sellaista ainetta jota olisi ydinvoimaloista vapautunut luontoon jota ei olisi luontoon vapautunut ilman ihmisen toimintaa joskus muinoin ihan luonnon omasta toimesta. Tiedätkö sinä? Joten...
Ihmisen toimesta luontoon on päässyt radioaktiivisia aineita, joita siellä ei ennen ole ollut. Tämänhän myöntää kaikki.
Ydinvoimateollisuuden asiantuntijat myöntävät luontoon päässeiden - ja edelleen pääsevien - radioisotooppien haitallisuuden, mutta vetoavat siihen, että niistä aiheutuvat vahingot ovat merkityksettömän pieniä esimerkiksi luonnolliseen taustasäteilyyn verrattuna.
kaikki tämä osoittaa, kuinka olemme muuttamassa luontoa, mielestäni arveluttavalla tavalla. Ehkä jo 10 vuoden kuluttua tätä kaikkea ruvetaan kutsumaan 'luonnoksi'. mitä se on 100 vuoden kuluttua? tai 1000 vuoden kuluttua? tai vaikkapa vain seuraavan ydinonnettomuuden jälkeen?
Ote:
Busbyn havainnoima säteilyn kaksivaihe-vaikutus
Hiroshiman selviytyjiin perustuvat säteilyvahingollisuustutkimukset suoritettiin 1950-luvulla, jolloin DNA:n toimintaa ei vielä tunnettu. Nykyisin tiedämme, että solun herkkyys säteilylle riippuu voimakkaasti solun senhetkisestä tilasta. Kun solua säteilytetään siten, että sen saama vaurio ei ole kuolettava, se reagoi korjaamalla aiheutetun vahingon. Korjaamisprosessin osana solu jakautuu kahdeksi tytärsoluksi. Tätä noin kymmenen tuntia kestävää korjaamis-jakautumisprosessia ei sen alettua voi estää, ja prosessin aikana solu on noin 600 kertaa lepovaiheessa olevaa solua haavoittuvampi ionisoivalle säteilylle. Tällä on kaksi seurausta.
Ensinnäkin, lisääntyvä säteilyannos ei johda lineaariseen vaan kaksivaiheiseen terveysriskin kasvuun. Elävässä eläimessä on aina tietty määrä jakautumisvaiheessa olevia soluja. Kun eläin altistetaan pienelle säteilyannokselle, mutaatioita tapahtuu ennen kaikkea näissä soluissa. Kun säteilyannosta lisätään, jakautuvat solut kuolevat, ja mutaatiofrekvenssi eli terveysriski saattaa jopa vähentyä pienempään säteilyannokseen verrattuna. Jos säteilyannosta lisätään edelleen, myös lepovaiheessa olevissa soluissa tapahtuu mutaatioita, ja terveysriski kasvaa jälleen.
Toiseksi, kaksi peräkkäistä säteilyannosta kymmenen tunnin sisällä toisistaan aiheuttavat merkittävästi yhtä kaksinkertaista annosta suuremman vahingon, koska ensimmäinen annos aiheuttaa korjaamis-jakautumisreaktion, ja toinen annos vahingoittaa soluja näiden ollessa mahdollisimman haavoittuvassa tilassa. Jos säteilynlähde on kehon sisällä, on paljon todennäköisempää että samat solut vahingoittuvat kaksi kertaa kuin jos säteilynlähde on ulkoinen ja sen aiheuttama "säteilykenttä" tasainen.
Vaikutus korostuu, jos säteilynlähde on pistemäinen tai säteily koostuu lyhyen kantaman alfa- tai beetasäteilystä. Jompi kumpi tai molemmat näistä ehdoista täyttyvät usein kehoon kerääntyvien radioisotooppien tapauksessa; esimerkiksi Jodi-131 kerääntyy etupäässä kilpirauhaseen, jolloin kilpirauhasen läheisyydessä olevat kudokset ovat erityisen alttiita edellä mainitulle kaksivaihe-ilmiölle.
Tämä Busbyn kaksivaiheiseksi vaikutukseksi ristimä ilmiö erottaa ulkoisen luonnollisen taustasäteilyn ja ihmisen toiminnan aiheuttaman, kudoksiin kerääntyvien radioisotooppien tuottaman sisäisen säteilyn toisistaan. ICRP:n ja ydinvoimateollisuuden käyttämät arviot esimerkiksi ydinvoimaloiden päästöjen haitallisuudesta eivät huomioi kaksivaihe-vaikutusta, ja eivät siis ole päteviä sisäisten säteilynlähteiden riskien arvioinnissa
linkki:
http://www.ydinvoima.net/kirjoitukset/sateilyn_terveysvaikutuksia.html
sattua. omaankin päähän. ja ennenkaikkea omaan päähän.
Tutkin vain asiantuntijoiden mielipiteitä. He eivät ole minua mitenkään nuijineet. Mielestäni artikkelissa on kohta, johon todella kannattaa kiinnittää huomiota:
'Äskettäin joukko tutkijoita Columbian yliopistosta ilmoitti, että ICRP:n riskimallit eivät ole päteviä sisäisille säteilynlähteille. Euroopan Parlamentin yksimielisen päätöslauselman mukaan ICRP:n riskimallit on uudelleenarvioitava.'
Tämän mukaan nykyisiä käsityksiä on korjattava. mihin suuntaan se sitten tapahtuukin, näkyy aikanaan.
> Ihmisen toimesta luontoon on päässyt
> radioaktiivisia aineita, joita siellä ei ennen
> ole ollut. Tämänhän myöntää kaikki.
Oklosta on. Luonnon oma ydinreaktori. Tosin maankuoressakin uraani jne. hajoaa vaikka ei tuotakaan lamppuun valkeaa...
> Ydinvoimateollisuuden asiantuntijat myöntävät
> luontoon päässeiden - ja edelleen pääsevien -
> radioisotooppien haitallisuuden, mutta vetoavat > siihen, että niistä aiheutuvat vahingot ovat
> merkityksettömän pieniä esimerkiksi
> luonnolliseen taustasäteilyyn verrattuna.
Ja sinäkö voit todistaa että asia olisi toisin? Sitä ei ole voitu koskaan todistaa mitenkään että nuo annokset olisivat haitaksi. Ei mitenkään.
> kaikki tämä osoittaa, kuinka olemme muuttamassa
> luontoa, mielestäni arveluttavalla tavalla.
> Ehkä jo 10 vuoden kuluttua tätä kaikkea
> ruvetaan kutsumaan 'luonnoksi'. mitä se on 100 > vuoden kuluttua? tai 1000 vuoden kuluttua? tai
> vaikkapa vain seuraavan ydinonnettomuuden
> jälkeen?
Oletko ajatellut, että ehkä sitä voidaan kutsua myös "kehitykseksi" kaikkien muiden paitsi kehityksen jarrujen mielestä? Ja mistä mielikuvituksellisesta onnettomuudesta sinä puhut nyt taas? Ydinvoima on teoriassakaan vaarallista VAIN erittäin epätodennäköisessä ja erittäin pahassa poikkeustilanteessa, sen sijaan fossiiliset polttoaineet ovat vaaraksi koko ajan, normaalikäytöllä ja tappavat ihmisiä mielettömiä määriä.
Eli mitä sinä oikeastaan haluat? Vastustaa ydinvoimaa periaatteen vuoksi? Vastustaa pahoja terveysvaikutuksia (sitten sinun pitäisi vastustaa fossiilisia polttoaineita eikä ydinvoimaa)? Vastustaa kulutuksen kasvua (joka tarkoittaa elintason nousua)?
Montako kertaa pitää sama asia toistaa jotta menee perille?
> Tätä noin kymmenen tuntia kestävää korjaamis-
> jakautumisprosessia ei sen alettua voi estää,
> ja prosessin aikana solu on noin 600 kertaa
> lepovaiheessa olevaa solua haavoittuvampi
> ionisoivalle säteilylle.
So? Vaikka onkin, ei haavoittuvuus tarkoita samaa kuin syöpä. Ei todellakaan onneksi.
> Elävässä eläimessä on aina tietty määrä
> jakautumisvaiheessa olevia soluja. Kun eläin
> altistetaan pienelle säteilyannokselle,
> mutaatioita tapahtuu ennen kaikkea näissä
> soluissa. Kun säteilyannosta lisätään,
> jakautuvat solut kuolevat, ja
> mutaatiofrekvenssi eli terveysriski saattaa
> jopa vähentyä pienempään säteilyannokseen
> verrattuna.
> Jos säteilyannosta lisätään edelleen, myös
> lepovaiheessa olevissa soluissa tapahtuu
> mutaatioita, ja terveysriski kasvaa jälleen.
Periaatteessa ainoa mitä tuossa sanotaan on, että suuret annokset voivat olla haitaksi, pienet hyödyksi.
> Toiseksi, kaksi peräkkäistä säteilyannosta
> kymmenen tunnin sisällä toisistaan aiheuttavat
> merkittävästi yhtä kaksinkertaista annosta
> suuremman vahingon, koska ensimmäinen annos
> aiheuttaa korjaamis- jakautumisreaktion, ja
> toinen annos vahingoittaa soluja näiden ollessa
> mahdollisimman haavoittuvassa tilassa.
Joten? Säteilyä tulee ympäristöstä tasaiseen tahtiin. Väännän rautalangasta, jos säteilyä saa radonista 5uSv/h, se satuttaa hiukan mutta ei haittaa tämän teorian mukaan...mutta kun sitä säteilyä saakin seuraavatkin 10 tuntia vielä 5uSv/h niin sitten satuttaakin vai? ...No kun sitä saa normaalistikin KOKO AJAN, ei ole mitään "toista annosta" vaan "JATKUVA ANNOSNOPEUS".
> Vaikutus korostuu, jos säteilynlähde on
> pistemäinen tai säteily koostuu lyhyen kantaman
> alfa- tai beetasäteilystä. Jompi kumpi tai
> molemmat näistä ehdoista täyttyvät usein kehoon
> kerääntyvien radioisotooppien tapauksessa;
> esimerkiksi Jodi-131 kerääntyy etupäässä
> kilpirauhaseen, jolloin kilpirauhasen
> läheisyydessä olevat kudokset ovat erityisen
> alttiita edellä mainitulle kaksivaihe-ilmiölle.
Radon menee keuhkoihin. Radonista suomalaiset saavat monikymmenkertaisia, elinikänään satakertaisia annoksia verrattuna Tshernobyliin. Miksi Tshernobyl aiheuttaisi ongelmia kun radon todistettavasti ei?
> Tämä Busbyn kaksivaiheiseksi vaikutukseksi
> ristimä ilmiö erottaa ulkoisen luonnollisen
> taustasäteilyn ja ihmisen toiminnan
> aiheuttaman, kudoksiin kerääntyvien
> radioisotooppien tuottaman sisäisen säteilyn
> toisistaan.
Ainoa millä on merkitystä on annosnopeus. Ei säteilyä tule ripauksina muuta kuin röntgenissä. Eli ehkä pitäisi rajoittaa suuritehoisia röntgeneitä 10h välein. Luonnosta tulee Guaraparissa joka päivä säteilyä ihmisiin, sisäisestipä vielä aika suurelta osin, noin 1mSv. Joo, eivät saa solut kuntoutua 10 tuntia koskaan vaan koko ajan ovat alttiina pommitukselle.
Kerro nyt, miten on mahdollista, että kun Tshernobylin seurauksena keskimäärin elinikäinen ihmisten altistus Ukrainassa ja valko-Venäjällä pahiten saastuneilla alueilla oli 14mSv eli kahden viikon Guaraparin annos, sillä voi olla merkitystä terveyden kannalta?
Eli Tshernobylistä radioaktiivisia aineita saaneet ihmiset saivat säteilyä koko ikänsä aikana saman verran kuin Guaraparissa saadaan kahdessa viikossa. Voi näitä Guaraparissa asuvia ihmispoloja kun heidän solunsa eivät saa koskaan tuota 10 tunnin rauhaa...mutta kas kummaa, he voivat siitä huolimatta hyvin!
Tosin, niin voivat Tshernobylin päästöille altistuneetkin mitä säteilyn vaikutuksiin tulee (pl. lasten kilpirauhassyövät).
> ICRP:n ja ydinvoimateollisuuden käyttämät
> arviot esimerkiksi ydinvoimaloiden päästöjen
> haitallisuudesta eivät huomioi kaksivaihe-
> vaikutusta, ja eivät siis ole päteviä sisäisten
> säteilynlähteiden riskien arvioinnissa
Yleensä teorioita on tapana testata käytännössä. Tuota teoriaa jonka toit esille on testattu. Ja on havaittu että se ei pidä paikkaansa. Jos se pitäisi, pitäisi Tshernobylillä olla selviä säteilyperäisiä terveysvaikutuksia väestöön, mikä ei pidä paikkaansa.
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/ tshernobylin_turman_terveysvai.html
"Muita säteilyvaikutuksia ei ole havaittu
Erilaisten sairauksien lisääntymisestä Tshernobylin onnettomuuden seurauksena on julkaistu monia raportteja. Kilpirauhassyöpätapausten lisäksi ei ole löydetty varmaa yhteyttä muiden terveysvaikutusten ja säteilyn välillä. Esimerkiksi lasten leukemiatapausten määrä ei muuttunut lainkaan onnettomuutta seuranneiden kymmenen vuoden aikana. Säteilyaltistuksen ja raskauden aikaisten häiriöiden välillä ei ole osoitettu olevan yhteyttä. Ei ole löydetty säteilyaltistukseen yhdistettävää lisäystä epämuodostumien tai muiden kehityshäiriöiden määrässä, kromosomipoikkeamissa kuten Downin syndroomassa, eikä kuolleina syntyneiden lasten määrässä.
...
Tshernobylin puhdistustyöntekijöiksi on virallisesti rekisteröity noin 600 000 ihmistä. Heistä noin 226 000 työskenteli 30 kilometrin vyöhykkeen sisällä vuosina 1986-1987. Näiden työntekijöiden keskimääräinen säteilyannos oli noin 100 millisievertiä (mSv), mutta osa vuonna 1986 työskennelleistä sai yli 250 millisievertin annoksen. Annosta voi verrata vaikka Suomessakin käytettävään säteilytyöntekijän vuosiannokseen, joka ei keskimäärin saa ylittää 20 mSv eikä minään yksittäisenä vuonna 50 mSv. Koska puhdistustyöntekijän passi on tuonut mukanaan myös taloudellisia etuja, on se ollut hyvin haluttu dokumentti muidenkin kuin merkittävästi altistuneiden joukossa.
...
Puhdistustyöntekijöiden terveyttä seurataan vuosittain...Sairastuvuusluvut eivät korreloi säteilyannokseen. Korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta puhdistustyöntekijöiden kokonaiskuolleisuus on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta."
ELI LYHYESTI: ROSKAA!
Tuota Busbyn teoriaa eivät tue MITKÄÄN empiiriset kokeet tai tutkimukset.
Vesistöt on pilattu metsäteollisuuden ja yhdyskuntien jätteillä. Suomenlahtikin alkaa olla samassa tilassa. Valtavia alueita Venäjällä on tärvelty öljyllä. Joka puolelta löytyy uusia, kemikaalien pilaamia alueita. Sitten hakemalla haetaan vesistöistä muutamia ydinvoimaloiden sallituista ja hallituista päästöistä peräisin olevia isotooppeja. Nehän tämän luonnon tuhoavat!
jos sanon, että mielestäsi viranomaistaho, STUK, on väärässä peräti kahdella tavalla:
a) sillä on väärä käsitys säteilyn vaarallisuudesta, ja
b) vaikka sen käsitys olisikin oikea, ei sen kannata pyrkiä suojelemaan ihmisiä terveysriskeiltä - jos ihmiset haluavat terveyttä heidän on syytä unohtaa säteily ja keskittyä ihan muihin riskeihin.
Jätän käsittelemättä sen ristiriidan, joka näiden teesien välillä vallitsee ja tyydyn toteamaan, että onpa melkoisia asenteita.
Sillä asenteitahan ne kai toistaiseksi ovat, ainakin niin kauan kunnes asiantuntijataholta ei asiassa löydy yksimielisyyttä.
STUKn kuuluu varoitella ihmisiä radonin vaaroista. Tuo keuhkosyöpätapausten lukumäärä on teoreettinen.
Käytännössä keuhkosyöpä ei ole radonalueilla sen yleisempi kuin muuallakaan, koska tupakoinnin aiheuttamat keuhkosyöpätapaukset peittävät mahdolliset radonin aiheuttamat alleen.
Tupakkaa siis poltellaan huoletta, mutta pelätään samalla sisäilman radonia.
on myös niiden kiistäminen.
stuk:
'Elinympäristössämme on sekä luonnollista että keinotekoista alkuperää olevia radioaktiivisia aineita. Ihmiseen ne kulkeutuvat ruuan, juomaveden tai hengitysilman mukana. Kehossa radioaktiiviset aineet altistavat ihmisen sisäiselle säteilylle. Onnettomuustilanteissa osa iholle joutuneesta radioaktiivisesta aineesta voi imeytyä ihon tai haavojen kautta elimistöön ja aiheuttaa myös sisäistä säteilyannosta.
Kehossa olevia luonnon radioaktiivisia aineita ovat esimerkiksi kalium 40, uraanin radioaktiiviset isotoopit, radium 226 sekä radon ja sen tytärnuklidit. Ihminen saa niitä ruoan ja juomaveden mukana. Hengitysilmassa ja porakaivovesissä oleva radon ja sen tytärnuklidit altistavat sisäiselle säteilylle. Luonnon kaliumissa on aina vakio-osuus radioaktiivista kalium 40 -isotooppia. Aikuisessa ihmisessä kalium 40:tä on yleensä 3000 - 6000 becquerelia.
Ydinasekoekauden laskeumasta peräisin olevia pitkäikäisiä cesium 137:ää (puoliintumisaika 30 vuotta) ja strontium 90:tä (28 vuotta) on kulkeutunut ihmiseen ravinnon mukana. Tshernobylin onnettomuuden seurauksena ihmiset saavat edelleen cesium 137:ää ravinnosta. Alussa laskeumassa mukana ollut cesium 134 on lyhyen puoliintumisaikansa (2 vuotta) vuoksi lähes kokonaan hävinnyt. Radioaktiivista jodi 131:tä saatiin vähäisiä määriä hengityksen ja maidon mukana heti onnettomuuden jälkeen. Normaalisti toimivien ydinvoimalaitosten ympäristöön päästämien radioaktiivisten aineiden määrät ovat niin pieniä, ettei niillä ole ihmisen kannalta merkitystä.
Radioaktiivisten aineiden poistaminen kehosta on vaikeaa. Poistamiseen käytetyt aineet ovat varsin tehottomia ja lisäksi suurina määrinä myrkyllisiä. Poikkeuksen muodostaa radioaktiivinen jodi, jonka määrää kilpirauhasessa voidaan tehokkaasti pienentää nauttimalla ennakolta ei radioaktiivista jodia sisältäviä joditabletteja.'
Jos siis luonnolle vieraita radioaktiivisia aineita on päässyt luontoon, luontoa on muutettu. Seuraava sukupolvi kutsuu tätä muutettua luontoa luonnoksi. jne. lopputuloksen voi jokainen arvioida mielessään. Näyttää siltä, että vain luonto itse voi katkaista tämän kehityssuunnan.
perusteluna ydinenergian tuotannolle sanotaan olevan kehityksen. Tosiasiassa kysymys on ahneudesta. Jos kaikkein ahneimpien toive toteutuisi, poistettaisiin kaikki rajoitukset, jotka eivät liity suoranaisesti ydinenergian tuotantoon, samoin kuin turhat tutkimukset (vaikkapa yrityksiin poistaa radioaktiivisia aineita ihmiskehosta), sillä nehän vain jarruttavat kehitystä. jonkin asteiset tuotantoa koskevat rajoitukset olisi pakko sallia, sillä muutenhan ei tuotantolaitoksilla olisi kuin lyhytikäisiä työntekijöitä.
Tyypillisiä tutkimustulosten vähättelymenetelmiä väittelyssä:
Sanojen merkitysten rajoitus
Esimerkiksi tutkimustulos, jonka mukaan solu jakautumisprosessin aikana on 600 kertaa lepovaiheessa olevaa solua haavoittuvampi ionisoivalle säteilylle, voidaan sanan 'haavoittovuus' merkitys rajoittaa sanan 'syöpä' merkitykseen.
Aiheen siirtäminen.
Esim. toistuvasta säteilystä puhuttaessa puhe siirretään taustasäteilyyn.
Unohtaminen
Aina hyvä menetelmä käytettäväksi.
Vertailuja tehdessä unohdetaan asioita, esimerkiksi ydinonnettomuudessa tapahtuva luonnolle vieraiden aineiden pääsy luontoon. Myös esim. säteilyn 2-vaihevaikutuksesta on syytä unohtaa kaikki epämiellyttävät tutkimustulokset ja kiinnittää huomio vähemmän kiusalliseen osaan siitä.
Erittäin hyvä keino on unohtaa sellaisia asioita, kuin muiden instassien arviot nykyisten riskiarviontiperusteiden oikeellisuudesta. Olisihan arveluttavaa kyseenalaistaa esim. Euroopan Parlamentin yksimielisen päätöksen järkevyys.
Vetoaminen uuteen ydinonnettomuuteen
Uusien tutkimustulosten arvo kyseenalaistetaan, koska niitä ei ole käytännössä testattu. Tällä halutaan osoittaa, että tutkimustuloksien luotettavuus on kyseenalaista niin kauan, kuin uusi ydinonnettomuus tapahtuu.
Tätä voidaan pitää äärimmäisen viimeisenä keinona väittelyn voittamiseksi.
joita pitäisi korjata, on siis paljon.
Mistä aloitetaan? Poistammeko ensin ihmiskunnan jo luonnolle aiheuttamia vahinkoja? Vai teemmekö ensin lisää vahinkoa ja jätämme sen kaikki muut ongelmat seuraaville, toivottavasti viisaammille sukupolville?
Huokaileminen on passiivisen mielentilan ilmaus. Siitä voi joku päätyä semmoiseen harhakäsitykseen, ettet ole lainkaan kiinnostunut koko asiasta.
tuskin on tupakanpolton vaaroista tiedottaminen. Ja radontutkimuksia on varmasti syytä jatkaa - jos ei muuten niin tupakoimattomien suojelemiseksi - ja tutkimustuloksien perusteella tehtyjen havaintojen tai epäilystenkin tiedottaminen on stukin tehtävä.
täällä on aikaisemminkin todettu ristiriita siinä, että samalla kun stukin totuus on ainoa totuus, sen arvioita vähätellään. sellainen ei ole loogista eikä siis uskottavaa. tällä en tarkoittanut sitä, että sinä olisit tällaiseen epäloogisuuteen syyllistynyt.
kertoa tilanteen, jossa saa "toistuvaa säteilyä" "taustasäteilyn" sijaan?
> "Sanojen merkitysten rajoitus
> Aiheen siirtäminen.
> Esim. toistuvasta säteilystä puhuttaessa puhe siirretään taustasäteilyyn."
Minun nähdäkseni, jos säteilyaltistusta tulee, se yleensä tulee taustasäteilyn muodossa eikä muutamaa nopeana "purskeena". (Paitsi, kuten Markus jo sanoi, esim. röntgenissä.)
STUKilla on monta osastoa. Yksi tutkii mm. näitä radonasioita. Periaate on, että säteilyannokset on pyrittävä pitämään mahdollisimman pieninä.
Tietty säteilyannos aiheuttaa tilastollisesti tietyn määrän syöpätapauksia. Sillä tiedolla tässä pelataan. Toki STUKn on siitä varoitettava, vaikka talollinen saa rautakaupasta paljon tehokkaampia syövänaiheuttajia.
Tuskin STUK kieltää tupakoinnin vaarallisuuden. Siitä asiasta tiedottaminen ei kuulu STUKn toimialaan.
Minä kysyin säteilyoppineilta talossani olevan radonpitoisuuden terveysvaikutuksista. Vastaus oli suunnilleen, että johonkihan ihmisen on kuoltava. Tuskinpa kuolet keuhkosyöpään.
Kysymyshän oli LISÄÄNTYVÄSTÄ säteilystä.
ja näissäkin todettiin muistaakseni 10 tunnin jakso kriittiseksi.
Säteilyn lähde on jo toinen juttu, mutta jos luonnon taustasäteily lisääntyy, tai on jo lisääntynyt, taitaa ihminen olla suurin syyllinen siihen. kuten on luonnolle vieraiden aineidenkin luontoon pääsyyn. tässä keskustelusa mainitut ei ole ainoita sellaisia.
tuosta keuhkosyöpään kuolemisesta. eräs lääkäri sanoi töllössä monta vuotta sitten suoraan: mitä sen on merkitystä, vaikka ihminen kuolisi keuhkosyöpään, jos hän kerran tietoisesti kasvattaa riskiä siihen? johonkin hänenkin on kuoltava, ja jos hän katsoo nauttivansa elämästään enemmän polttamalla tupakkaa, mitä syytä on syyllistää häntä siitä?
STUK noudattaa olemassa olevaa paranoidista käsitystä säteilysuojelusta, käsitystä, jolla ei ole oikeastaan tieteellistä todistusvoimaa. Pitää säteilyltäkin tietysti pyrkiä suojelemaan, mutta ne jotka vouhottavat asiasta, pitäisi keskittää voimansa TODELLISTEN uhkien torjuntaan, esim. juuri ilmansaasteisiin.
Ensinnäkin, jos luet ajatuksella tuon mitä lainasit STUK sivuilta ja vieläpä loputkin siitä sivusta, näet, että LUONNOSTAAN ihmisessä on radioaktiivisia aineita niin paljon että yksi Tshernobyl ei siinä mitään tunnu. Se lienee ollut asian ns. pointti. Ja joo, ihan luonnostaan, ilman että ihminen on asiaan mitenkään syypää. Radioaktiivisuutta on aina ollut ympärillämme ja tulee aina olemaankin.
> Jos siis luonnolle vieraita radioaktiivisia
> aineita on päässyt luontoon, luontoa on
> muutettu. Seuraava sukupolvi kutsuu tätä
> muutettua luontoa luonnoksi. jne. lopputuloksen
> voi jokainen arvioida mielessään.
Mitä vieraita aineita? Oletko muuten ajatellut, että ehkäpä luonto muuttuu jatkuvasti erilaisten asioiden seurauksena, mistä kuvittelet että luonto on jokin staattinen kokonaisuus?
> perusteluna ydinenergian tuotannolle sanotaan
> olevan kehityksen. Tosiasiassa kysymys on
> ahneudesta.
Ei vaan halu hyvinvointiin ja elintasoon. Onko se ahneutta? Ehkä. Ehkä vain halua parempaan.
> Jos kaikkein ahneimpien toive toteutuisi,
> poistettaisiin kaikki rajoitukset, jotka eivät
> liity suoranaisesti ydinenergian tuotantoon,
> samoin kuin turhat tutkimukset (vaikkapa
> yrityksiin poistaa radioaktiivisia aineita
> ihmiskehosta), sillä nehän vain jarruttavat
> kehitystä.
Ei seuraa toisistaan. Sekoilet.
> jonkin asteiset tuotantoa koskevat rajoitukset
> olisi pakko sallia, sillä muutenhan ei
> tuotantolaitoksilla olisi kuin lyhytikäisiä
> työntekijöitä.
Tässä vaiheessa olen jo pudonnut kärryltä mitä kummaa sitten koetatkin sanoa.
> Tyypillisiä tutkimustulosten
> vähättelymenetelmiä väittelyssä:
Seliseli. Koeta keskittyä itse asiaan äläkä vie juttua sivuraiteille. Esitin aika tavalla kysymyksiä ja pointteja, vastaa niihin jos osaat.
> Vertailuja tehdessä unohdetaan asioita,
> esimerkiksi ydinonnettomuudessa tapahtuva
> luonnolle vieraiden aineiden pääsy luontoon.
Minkä vieraiden aineiden?
> Myös esim. säteilyn 2-vaihevaikutuksesta on
> syytä unohtaa kaikki epämiellyttävät
> tutkimustulokset ja kiinnittää huomio vähemmän
> kiusalliseen osaan siitä.
Mitkä epämiellyttävät? Tuoko jonka juuri nuijin?
> Olisihan arveluttavaa kyseenalaistaa esim.
> Euroopan Parlamentin yksimielisen päätöksen
> järkevyys.
Minusta olisi vielä arveluttavampaa jos EI kyseenalaistaisi jonkin poliitikon antamaa määräystä jos siihen on hyvät perusteet.
> Uusien tutkimustulosten arvo kyseenalaistetaan,
> koska niitä ei ole käytännössä testattu. Tällä
> halutaan osoittaa, että tutkimustuloksien
> luotettavuus on kyseenalaista niin kauan, kuin
> uusi ydinonnettomuus tapahtuu.
On jo osoitettu. Tshernobylin seurauksia voitaisiin arvioida jälkikäteen tämän teorian valossa ja niin on tehtykin. Mutta kun sitä syöpää ei ole esiintynyt enemmän niin ei ole (pl. lasten kilpirauhassyöpä).
> Tätä voidaan pitää äärimmäisen viimeisenä
> keinona väittelyn voittamiseksi.
Ei, vaan sitä että jatkuvasti kiertelet ydinkysymysten ohitse: Jos teoria pitää paikkaansa, miksei syöpää esim. ole havaittu lainkaan Tshernobylin seurauksena esim. siinä 200000 puhdistustyöntekijän joukossa? Miksi ei? Kerro nyt ihmeessä!
Tuohon voi todeta, että koska tehdyt havainnot ja kokeet eivät tue esitettyä teoriaa, ovat joko havainnot ja kokeet vääriä tai teoria väärä. Ottaen huomioon havaintojen ja kokeiden lukumäärän ja laadun, väitän että teoria on väärä.
> Kysymyshän oli LISÄÄNTYVÄSTÄ säteilystä.
> ja näissäkin todettiin muistaakseni 10 tunnin
> jakso kriittiseksi.
Miksei 200000 puhdistustyöntekijän joukossa, jotka saivat LISÄÄNTYVÄÄ SÄTEILYALTISTUSTA puhdistaessaan Tshernobylin ympäristöä päiväkausia, ole havaittu enemmän syöpää kuin keskimääräisessä verokkiväestössä vaan itse asiassa VÄHEMMÄN syöpää?
> Säteilyn lähde on jo toinen juttu, mutta jos
> luonnon taustasäteily lisääntyy, tai on jo
> lisääntynyt, taitaa ihminen olla suurin
> syyllinen siihen.
Kerro miksei Guaraparissa tai muualla ole enemmän syöpää vaikka säteilyä on pahuksesti enemmän?
> kuten on luonnolle vieraiden aineidenkin
> luontoon pääsyyn. tässä keskustelusa mainitut
> ei ole ainoita sellaisia.
Kerro jo minkä vieraiden aineiden?
vastauksesi kysymyksiin on: hyvää päivää kirvesvartta?
lopettamaan keskustelun, itse asiassa väittelyn, siinä vaiheessa kun kaikki alkaa olla 'hyvää päivää kirvesvartta'. kun viimeksi yritin sitkeästi saada jotain asiaa, koko viestiketju (ihan aiheellisesti) poistettiin.
toisaalta on myös pelkästään hyvä, että ne 'hyvää päivää kirvesvartta'-jutut jää viimeisiksi. normaaliälyinen kyllä huomaa ne kertomattakin.