Arvonlisäverotus tuonnin yhteydessä
Autoverolain 5 §:n mukaan autoverolle laskettava arvonlisävero määräytyy arvonlisäverolain (AVL) mukaisesti. AVL:n säännökset mahdollistavat veron kantamisen vain verollisista yhteisöhankinnoista (AVL 1 §). Käytettyjen autojen ostoa toisista EU-maista ei pidetä yhteisöhankintana (AVL 26 c §:n 1 mom.). Autoverolain 5 §:n säännös autoverolle laskettavasta arvonlisäverosta voi siten koskea vain uusia arvonlisäverollisia yhteisöhankintoina tapahtuvia sekä kolmansista maista maahantuotujen autojen ostoa.
Suomen autoverokäytäntö on myös EY:n VI arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY vastainen. Direktiivi toteaa, että käytettyjen autojen arvonlisävero peritään myyjämaassa. Suomeen maahantuotuun käytettyyn autoon kohdistuu kuitenkin arvonlisäverotus myyjämaan lisäksi myös Suomessa. Tämä tapahtuu siten, että Suomessa lasketaan autoverolle arvonlisävero (autoverolaki 5 § ja arvonlisäverolaki 1 §). Asia on parhaillaan KHO:n pyynnöstä EU-tuomioistuimen arvioitavana. Täysin turhaan! Komissio on jo vuosia sitten kieltänyt käytännön. Kreikka on ainoana muuna EU-maana aiemmin perinyt arvonlisäveroa myös käytettyinä maahantuoduista autoista, mutta lakkautti käytännön komission niin vaadittua (ks. liite). Kreikan arvonlisävero kiellettiin artiklojen 2, 7 ja 28 perusteella. Onko Suomi neuvotellut itselleen erivapauksia?
Ei ole, eikä sellaisia ole mainittu direktiivin siirtymäsäännöksissä (XVI c-osasto).
Asiasta ei voi kiemurrella irti väittämällä, että kyseessä ei ole EU:n tarkoittama arvonlisävero. Veroprosentti on täsmälleen sama kuin yleinen alv-prosentti ja alv-velvolliset voivat myös tehdä alv-lain 102 §:n mukaisen vähennyksen verotuksessa edellä mainitun veron osalta. Näin ei voisi olla asian laita, ellei kyseessä todellakin olisi arvonlisävero.
Herra oikeuskansleri, mitä aiotte tehdä, jotta em. sääntely muutettaisiin valtiovarainministeriön aloitteesta välittömästi ja että tulliviranomaisia kiellettäisiin jo ennen lain muutosta soveltamasta em. yhteisöoikeuden vastaista sääntelyä?
Autoverolain 5 §:n mukaan autoverolle laskettava arvonlisävero määräytyy arvonlisäverolain (AVL) mukaisesti. AVL:n säännökset mahdollistavat veron kantamisen vain verollisista yhteisöhankinnoista (AVL 1 §). Käytettyjen autojen ostoa toisista EU-maista ei pidetä yhteisöhankintana (AVL 26 c §:n 1 mom.). Autoverolain 5 §:n säännös autoverolle laskettavasta arvonlisäverosta voi siten koskea vain uusia arvonlisäverollisia yhteisöhankintoina tapahtuvia sekä kolmansista maista maahantuotujen autojen ostoa.
Suomen autoverokäytäntö on myös EY:n VI arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY vastainen. Direktiivi toteaa, että käytettyjen autojen arvonlisävero peritään myyjämaassa. Suomeen maahantuotuun käytettyyn autoon kohdistuu kuitenkin arvonlisäverotus myyjämaan lisäksi myös Suomessa. Tämä tapahtuu siten, että Suomessa lasketaan autoverolle arvonlisävero (autoverolaki 5 § ja arvonlisäverolaki 1 §). Asia on parhaillaan KHO:n pyynnöstä EU-tuomioistuimen arvioitavana. Täysin turhaan! Komissio on jo vuosia sitten kieltänyt käytännön. Kreikka on ainoana muuna EU-maana aiemmin perinyt arvonlisäveroa myös käytettyinä maahantuoduista autoista, mutta lakkautti käytännön komission niin vaadittua (ks. liite). Kreikan arvonlisävero kiellettiin artiklojen 2, 7 ja 28 perusteella. Onko Suomi neuvotellut itselleen erivapauksia?
Ei ole, eikä sellaisia ole mainittu direktiivin siirtymäsäännöksissä (XVI c-osasto).
Asiasta ei voi kiemurrella irti väittämällä, että kyseessä ei ole EU:n tarkoittama arvonlisävero. Veroprosentti on täsmälleen sama kuin yleinen alv-prosentti ja alv-velvolliset voivat myös tehdä alv-lain 102 §:n mukaisen vähennyksen verotuksessa edellä mainitun veron osalta. Näin ei voisi olla asian laita, ellei kyseessä todellakin olisi arvonlisävero.
Herra oikeuskansleri, mitä aiotte tehdä, jotta em. sääntely muutettaisiin valtiovarainministeriön aloitteesta välittömästi ja että tulliviranomaisia kiellettäisiin jo ennen lain muutosta soveltamasta em. yhteisöoikeuden vastaista sääntelyä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Arvonlisävero autoverolle
Auton hankintaan liittyy Suomessa oikeudellisia ongelmia myös arvonlisäveron kohdalla. Se, joka on velvollinen suorittamaan autoveron, on velvollinen suorittamaan myös autoverosta arvonlisäveroa sen määräisenä kuin arvonlisäverolaissa säädetään.
Vaikka tämän sääntelyn tavoite eli neutraalisuuden turvaaminen on perusteltu, ei sääntely ole EY:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin valossa ongelmaton. Tämä koskee erityisesti käytettyjen ajoneuvojen hankintaa toisesta EY-valtiosta sekä ajoneuvon kokoonpanoa siten, ettei kysymys ole liiketoiminnasta. Helsingin hallinto-oikeuden kanta on, että kysymyksessä ei ole keskeisiltä ominaisuuksiltaan arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettu arvonlisävero eikä direktiivin 33 artiklassa tarkoitettu kielletty liikevaihtovero ja että tämän vuoksi arvonlisäveron määrääminen autoverolle ei ole direktiivin vastaista.
Perusteluksi sille, ettei kysymyksessä olisi arvonlisävero, esitetään, että ko. tapauksessa arvonlisäveroa ei määrätä tuonnin perusteella ja että tätä autoverolle määrättävää arvonlisäveroa ei kanneta yleisesti. Se ei myöskään määräydy suhteellisena osuutena tavaran hinnasta eikä sitä kanneta tuotanto- ja jakeluportaassa. Sitä ei kanneta myöskään tuotteiden arvonlisästä siitä huolimatta, että se on nimetty arvonlisäveroksi.
Tässä yhteydessä on viitattu EY-tuomioistuimen ratkaisuihin C-318/96 (19.2.1998), C-130/96 (17.9.1997) ja C-347/95 (17.9.1997). Vaikka noissa ratkaisuissa on pohdittu arvonlisäveron käsitettä, tapaukset eivät muistuta esillä olevaa suomalaista ongelmaa. Ratkaisut koskivat kauppakamarin toimintaa varten perittävää maksua, öljyaluksen rakentamisurakan arvon mukaan maksettavaa leimaveroa ja maitotuotteiden kansallista myyntiveroa.
Korkein hallinto-oikeus pyytää EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua tältäkin osin. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan (mm. Helsingin Sanomat 14.2.2001) EU:n komissio on toisella kannalla kuin Helsingin hallinto-oikeus eli katsoo ennakkoratkaisupyyntöön antamassaan lausunnossa, että autoverolle määrätty arvonlisävero on EY-säännösten vastainen.
Kun ottaa huomioon, että autoverolle perittävä arvonlisäveroksi kutsuttu vero on arvonlisäverokannan mukainen ja että sen tarkoituksena on saattaa sellaisetkin toimet arvonlisäverorasituksen alaisiksi, jotka ilman tätä sääntelyä välttyisivät arvonlisäverosta, Suomessa on syytä ottaa vakavasti huomioon se mahdollisuus, että tällaisen veron kantamisesta ainakin kuluttajien ulkomailta tuomien autojen autoveron osalta on luovuttava. Jos näin käy, luo se paineita harkita muutoksia autoveron ja arvonlisäveron suhteessa uusienkin autojen kohdalla.
Kukakohan on tuo virkamies joka pitää hallitusta pilkkanaan?
"Jo viime vuosituhannella, tarkemmin sanottuna 90-luvun puolivälissä, nykyinen liikenneministeri, silloinen verojaoksen puheenjohtaja ed. Kimmo Sasi totesi, että jo vuonna 94 eräs valtiovarainministeriön virkamies tahallisesti harhautti eduskuntaa autoverolain antaessaan, eli antaessaan hallitukselle sittemmin, jos näin korjataan. On ihmeteltävä, kuinka kauan tämä eduskunta ja kuinka kauan hallitus katselee tällaista virkamiestä, joka jatkuvasti pitelee tätä käsissään ja jatkuvasti harhauttaa eduskuntaa. EY-tuomioistuin antoi langettavan tuomion Suomen autoverolaille siksi, että se on syrjivä. Sana syrjivä oli siinä ratkaiseva. Kun vielä luen EU:n autodirektiivin 11 artiklan, niin toivoisin — tämä nimittäin on se, mikä ei uppoa nyt näköjään täällä laista päättävien päähän — että tämä jollain tavalla selkiytyisi. 11 artikla sanoo, että jäsenvaltion on varmistettava, että ajoneuvolle määrätyn veron määrä ei ole suurempi kuin tuon jäsenvaltion kotimarkkinoilla olevan samanlaisen ajoneuvon sisältämän jäännösveron määrä. Tämä autoveroesitys, jota nyt täällä ollaan hyväksymässä, on edelleen yhtä lailla syrjivä. Mikään syrjivyyselementti ei ole poistunut. Ensimmäisessä käsittelyssä annoin siitä esimerkin. Luen sen uudestaan. Jos haluan Saksasta tuoda auton, jonka hinta on 20 000 euroa, siinä on päällä Saksan alv 3 200 euroa, mutta kun se tuodaan Suomen, Saksan alv:han poistuu. Nyt sitten haetaan Suomesta vastaava, samanlainen, 20 000 euroa maksava auto. Siitäkin otetaan alv pois, mutta alv on määräävä kuitenkin. Sen suomalaisen auton hinnassa on alvia 4 400 euroa. Nyt kun se tuodaan Saksasta, ensimmäisenä lätkäistään 4 400 euroa siihen saksalaiseen autoon. Sen jälkeen katsotaan, mikä on autovero siinä Suomessa olevassa autossa. Se on 6 182 euroa, ja se pannaan siihen Saksasta tuotuun autoon päälle. Sen jälkeen tapahtuu se, mikä on syrjivää. Suomessa on kaksoisverotus; EU hyväksyy kaksoisverotuksen, mutta ei sitä, että sen vero ja hinta yhteensä menee yli tämän saksalaisen hinnan. Nyt sitten kun Suomessa pannaan tämä joku vero — se ei ole arvonlisävero, sattuu olemaan saman suuruinen, mutta se on joku vero, sillä ei ole nimeä — vielä autoveron päälle, niin Suomessa tämän auton autoveron määräksi tulee 7 542 euroa, ja EU ei hyväksy korkeampaa kuin mikä Suomessa on pelkän autoveron arvo: 6 182 euroa. Tätä on vaikea selittää tekstissä, mutta rautalangalla sen voi kyllä taivuttaa aika helposti. Joka tapauksessa tulos tämän autoverolain mukaan on se, että Suomessa edelleen syrjitään ulkomailta tuotua autoa noin 6 prosenttia. Se on ehdottomasti syrjivä, ja kun tästä tehdään uusi valitus EU:hun, sieltä tulee kuin bumerangina: uudistakaa autovero, se ei käy. Kun latelin tätä esimerkkiä viimeksi ensimmäisessä käsittelyssä, verojaoksen puheenjohtaja ed. Kantalainen tuli luokseni ja sanoi, että mehän olemme tämän huomioineet, me olemme huomioineet sen, kun käsittelimme 6 a §:ää, jossa sanotaan, että jos kannetun veron määrä ylittää sen veron, joka sisältyy markkinoilla olevaan vastaavan ajoneuvon jäljellä olevaan arvoon, veron ylittävää määrää ei kanneta. Tähän hän vetosi, että sitä ei sitten kanneta, mutta tämä kohta, joka on 6 a §:ssä, koskee aivan eri asiaa. Se ei koske tätä pääasiaa. Meillä on edelleen autoverolaki nyt sitten, joka on selkeästi syrjivä. Tässä on monta muuta huvittavaa, surullisen huvittavaa, asiakohtaa. Arvoisa rouva puhemies! Korkein hallinto-oikeus on tässä kuussa antanut periaateratkaisun, ennakkopäätöksen, muuttoautosta, jossa KHO toteaa selvästi, että ensin on selvitettävä suomalaisen veron syrjivyys ja vasta sitten verotettava. Tämä autoveroesitys kuitenkin määrää, että ensin on verotettava ja sitten vasta selvitetään mahdollinen syrjivyys. Siis nyt täällä hyväksytään autoverolaki, joka on selvästi ristiriidassa KHO:n aivan tuoreen päätöksen kanssa, tästä ei ole mitään epäilyjä. Tämä on sellainen asia, jota ei voi jatkaa, vaan se pitää korjata johonkin suuntaan.
BjarneKallis kd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer varmasti tietää, minkä takia tätä autoverolakia lähdettiin uudistamaan. Se johtuu juuri tuosta EY-tuomioistuimen päätöksestä, joka koski nimenomaan käytettyjä tuontiautoja. Ei tässä lyhyessä ajassa ole kaikkiin asioihin voitu paneutua ja kaikkia asioita muuttaa, mutta kyllä minä, ed. Bremer, olen melko varma, enkä edes melko vaan olen varma, siitä että jos Tulli noudattaa lainsäätäjän tahtoa, ei tapahdu syrjintää, niin kuin te väitätte. Jos lainsäätäjän tahto toteutuu siellä tullipiirissä eli tuotteelle, autolle, määrätään verotusarvoksi yleinen vähittäismyyntiarvo, niin silloin ei varmasti tapahdu mitään syrjintää. Ulla Juurola sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Kun ed. Bremer täällä toteaa, että nyt käsiteltävänä oleva laki ja mietintö täällä eduskunnassa on syrjivä, niin väite on kyllä, jos melkein sanoisin, edesvastuuton tässä tilanteessa. Sehän on ollut se pääperiaate, että koko ajan lainvalmistelussa täällä eduskunnassa olemme pyrkineet estämään, että käytettyjen autojen tuonnin yhteydessä ei tapahtuisi syrjintää, ja kaikki EY-asiantuntijat, jotka meillä ovat olleet käytössä, parhaimmat mahdolliset, todistavat, että näin tämä laki nyt on tehty, että tämä ei ole syrjivä. Kuten täällä ed. Kallis äsken totesi, jos Tulli näitä periaatteita, jotka olemme mietinnössä ja laissa todenneet, soveltaa, näin tulee käymään. Tämä on ihan kaikkein tärkein asia koko tässä laissa. Ed. Tennilä merkitään läsnä olevaksi. KlausBremer r (vastauspuheenvuoro) Arvoisa rouva puhemies! Minä rakastan ed. Juurolan sinisiä silmiä ja hänen hyväuskoisuuttaan, mutta nyt valitettavasti on niin, että minun ei tarvitse vakuuttaa syrjivyydestä enää mitään. Se menee EU:hun valituksena ja sieltä tulee vastaus: tämä on kiistatta syrjivä laki, joka nyt ollaan hyväksymässä tässä.
"...Varmasti me olemme siirtymässä verotuksessa siihen suuntaan, kuin Kuosmanen esitti, että autovero peritään 8—10 vuoden aikana käyttömaksuina, mutta — ja tämän ajatuksen ministeri Niinistökin tässä aitiossa lähetekeskustelussa ymmärsi — sitä käyttömaksua, joka autoveron tilalle tulee, ei pidä panna niille autoille, joista on maksettu korkein mahdollinen autovero, joista on maksettu kaikki ne käyttömaksut, joita kulloinenkin valtiovarainministeri on kehdannut esittää, ja vanhimmista vielä tullikin. Näistä autoista on taatusti verot maksettu. Tämän käyttömaksun pitää kohdistua niihin autoihin, jotka tuodaan sen jälkeen, kun tämä autoverolaki on kokonaisuudessaan uudistettu..."
Arvoisa Ctrl C V. Sivistynyt tapa lainata jonkun toisen tuottamaa / julkaisemaa tekstiä on antaa arvo tälle tekstin tuottajalle / julkaisijalle (joka toivottavasti on näin tehnyt itse tuottajalle).
Jos siis jatkossa laittaisit lainauksen lähteen tekstin perään, niin olisi huomattavasti helpompi ymmärtää lähtökohdat tekstille. Kiitos.
p.s. Eduskunnan kyselytunniltahan tämä todennäköisesti oli, mutta kuitenkin...
Varmasti lähde on selvä kaikille aivojen omaaville.
Oli sitten sivistystä tai ei,mutta ainahan voidaan viisastella.
asia on ollut selvä. Vääryys on ymmärretty mutta laki on silti säädetty. Ketä voi syyttää?
Kuitusta, kylmäKallea vai molempia? Kenties eduskuntaa?
Tekstiä löytyy eduskunnan arkistosta, ei kuitenkaan netistä eduskunnan sivuilta.
Seuraavaa lakia tehtäessä asioista voisi kysellä tältä palstalta, ammattiosaamista löytyy varmasti enemmän kuin eduskunnasta.
Kiitos tästä. Olipa mukava lueskella. Kyllä Ed. Bremer voi sanoa kirkkain silmin, että "mitä minä sanoin". Ei se Bjarne Kallis ja Ulla Juurolakaan täysin väärässä olleet, kun totesivat, että tulli voisi silti tehdä Eurooppaoikeuden mukaisia veropäätöksiä. Bremerillä taisi kuitenkin olla jo käytännön kokemusta Tullin toiminnasta, kun tiesi asian näin hyvin.
Näyttää vähän siltä, että Kallis on nimensä veroinen mies.
valkkasin siitä puurosta makupaloja. Puhtaaksikirjoittajaa en tiedä, mutta kaikki kunnia tuolle pikakirjoittajalle.
E.Linnakankaan tekstejä voi hakea netistä jos kiinnostaa.
Ctrl C V:n kirjoituksen voinee ymmärtää niin, että hän katsoo, että elv:ssä itse asiassa onkin kyse alv:stä. Hieman yllättävää tosi, ottaen huomioon tuomioistuimen tulkinnat. Sen mukaanhan elv ei ole YHTEISÖOIKEUDELLISESTI oikeaa alvia.
No, jos kuvitellaan että elvi on kuitenkin alvia, niin olisiko sen kantaminen käytetyn auton yhteisöhankintaa koskevien alv-direktiivin vastaista? Tällähän Ctrl C V yrittää ratsastaa.
Vastaus on hyvin helppo. Suomen alv-lain mukaan käytetyn auton yhteisöhankinta verotetaan aivan alv-direktiivin mukaisesti. Autoverotus ei millään tavalla kuulu yhteisöhankintaan. Näin ollen elvin kantaminen siinä yhteydessä ei myöskään ole yhteisöhankinnan verotusta.
Tästä näkökulmasta on aivan turha etsiskellä EU-oikeudellisia ongelmia.
verotus! Siinä mielessä on aivan sama onko elviä, alvia vai olvia. Liika on kuitenkin liikaa suomiautoon verrattuna. Piste.
Miksi tämä on muuten niin vaikeaa tajuta?
kylmäKalle hävis vähin äänin ton ELV/ALV kirjeen myötä. Älä nyt hyvä mies vaihda nimimerkkiä heti kun sulla menee jauhot suuhun...
Alvari T = kylmäKalle
Syrjivä:
"Siinä mielessä on aivan sama onko elviä, alvia vai olvia."
Alvari T:
Täsmälleen. EU-tuomioistuin on vakiintuneesti ollut sitä mieltä, että on samantekevää, mikä on jonkin veron nimi tms. yksityiskohdat. Syrjivyyden ratkaisee vain ja ainoastaan se, minkä verran veroja eri tilanteissa peritään.
Kun auto ostetaan alv-verovelvolliseta autokaupasta, joka on maksanut autoveron, sille elvin, vähentänyt elvin ja maksanut saman määrän atoveron osuudestakin "oikeana" alvina, niin verotuksen lopputulos on täsmälleen sama kuin jos
ei-alv-velvollinen yksityihenkilö toisi saman auton ja maksaisi siitä autoveron ja sille elvin.
Jos tässä olisi eroa, niin voitaisiin puhua syrjivuudestä. Hyvä, että myös nimimerkki "syrjivä" on ymmärtänyt, ettei tuo nimenmuutosleikki tätä asiaa ratkaise.
Alvari T ei muuten ole kylmäKalle.