Uusi sähkönkulutusennätys on sitten taas saatu. Tälläkin kertaa pakkasten aikaan. Jos sähkölämmitystä edelleen lisätään, saamme vähän väliä pakkasilla uuden kulutusennätyksen.
* Ydin- ja hiililauhdevoimalat lämmittävät merivettä kaksinkertaisesti sillä määrällä, jonka ne tuottavat sähköä. Sähkölämmitys siis kuluttaa energiaa 3-kertaisesti sen määrän, mitä sähköä kuluu (saadakseen sähköstä 10kWh lämpöä, noiden ydinvoimayhtiöiden omistamien voimaloiden on tuotettava energiaa 30kWh), energiahävikki lähes 70%
* CHP-laitokset tuottaisivat sekä lämpöä hyötykäyttöön, että sähköä. Energiahävikki vain noin 10%.
* Vuosikausia kestävän ydinvoimalan rakentamisen aikana voitaisiin rakentaa uusiutuvia energioita satoja megawatteja sekä korvata sähkölämmitystä jollakin ympäristöystävällisemmällä. Näin ei kuitenkaan tehdä, koska viidennellekin ydinvoimalalle halutaan jättää kuluttajia - jos ydinvoimayhtiöiltä kysytään, niin sähkölämmityskuluttajat: tervetuloa.
* Teollisuus rajoittaa omaa sähkönkulutustaan, sillä se nyt se saa paljon fyrkkaa sähkölämmitysansaan jääneiltä ja välttyy kalliimman energian ostolta muualta. Kohta kuulemme varmaankin, kuinka joku teollisuuslaitos lopettaa pakkasten ajaksi muun oman tuotantonsa ja tuottaa vain sähköä myyntiin.
* Sähkölämmityksen pääasiallisia maksajia ovat kerrostaloasukkaat, jotka maksaa sähköstä korkeimman hinnan
* Ydin- ja hiililauhdevoimalat lämmittävät merivettä kaksinkertaisesti sillä määrällä, jonka ne tuottavat sähköä. Sähkölämmitys siis kuluttaa energiaa 3-kertaisesti sen määrän, mitä sähköä kuluu (saadakseen sähköstä 10kWh lämpöä, noiden ydinvoimayhtiöiden omistamien voimaloiden on tuotettava energiaa 30kWh), energiahävikki lähes 70%
* CHP-laitokset tuottaisivat sekä lämpöä hyötykäyttöön, että sähköä. Energiahävikki vain noin 10%.
* Vuosikausia kestävän ydinvoimalan rakentamisen aikana voitaisiin rakentaa uusiutuvia energioita satoja megawatteja sekä korvata sähkölämmitystä jollakin ympäristöystävällisemmällä. Näin ei kuitenkaan tehdä, koska viidennellekin ydinvoimalalle halutaan jättää kuluttajia - jos ydinvoimayhtiöiltä kysytään, niin sähkölämmityskuluttajat: tervetuloa.
* Teollisuus rajoittaa omaa sähkönkulutustaan, sillä se nyt se saa paljon fyrkkaa sähkölämmitysansaan jääneiltä ja välttyy kalliimman energian ostolta muualta. Kohta kuulemme varmaankin, kuinka joku teollisuuslaitos lopettaa pakkasten ajaksi muun oman tuotantonsa ja tuottaa vain sähköä myyntiin.
* Sähkölämmityksen pääasiallisia maksajia ovat kerrostaloasukkaat, jotka maksaa sähköstä korkeimman hinnan
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onneksi niitä voidaan pyöritellä sähköllä, etteivät lahoa.
Silloin lämpöä vuotaa enemmän talosta pois.
Olisi mukavaa jos niillä tuulivoimaloilla voisi hillitä sitä pakkasen purevuutta. Mutta eipä niille ahneille ekomiehille kelpaa muuta kuin investointituet ja palkka rakentamisesta.
Siellä ne myllyt nyt seisovat... Jankuttaja_s24fi julisti kertaalleen tuulivoimaloiden tuottavan hyvin sähköä silloin kun sitä eniten tarvitaan, kuten talvella. Jeps. Vain hän näkee pyöriviä viipperöitä näkökentässään. Jännä kuulla mitä muuta sinne piirtyy, varmaan ioinisoimatonta röntgensäteilyä?
Jokin aika sitten yritin selvittää, paljonko sähköä kuluu sähkölämmitykseen - jäi tarkka luku selvittämättä (hävettääkö jotakuta julkaista laskelmaa?), mutta noin 8TWh taitaa olla.
Loviisan ydinlaitokset tuottavat sähköä yhteensä noin 7.6TWh. /1/ Ne siis lämmittävät jopa kerrostaloja! Ja tietenkin merivettä, kaksinkertaisella, peräti 1500MW:n teholla, luotettavasti kaikkina vuodenaikoina.
Eihän tuollaisessa tuhlaamisessa ole alkeellisintakaan järkeä. Optiomiljonäärit on eri mieltä, ja heidän sokeat nuolijansa ei tajua mistä on kysymys.
1: http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/suomen_ydinvoimalaitokset/loviisa/fi_FI/loviisa_tekniset/
Ajetaan ydinvoimalat nyt alas. 2700 MW pois tuotannosta. Eiköhän se järkipuoli valkene sinullekin.
"Ajetaan ydinvoimalat nyt alas. 2700 MW pois tuotannosta. "
Eiköhän kannattais laatia vaikka aikataulu ensin?
"Eiköhän se järkipuoli valkene sinullekin."
200€/MWh on sähkön hinta. Uusiutuvia ei ole, sähköä ostetaan ulkomailta. Mikä järkevä ajatus mulla on jäänyt pois, kun en näe tuossa mitään järkeä?
sähkön hinnan on nyt korottanut? Otat mukaan myös paineen lännestä. Ja mitäköhän idässä tehtiin juuri?
Vaikka ydinvoimalan tehosta iso osa menee harakoille lämpimän veden muodossa, niin silti se tuottaa helvetisti sähköä, halvalla ja luotettavasti säästä riippumatta.
Mietis hörhö tätä!
Henkeä ahdistaa kun menee ulos. Taas näetsen joka torpan piipusta pöllyää vihreän energian, halkojen, pellettien, saastetta - savua ja hiukkasia. Tyynessä säässä kaikki paska leijuu vaan lähiön yllä niin että auringon halo vaan vaivoin näkyy.
Takat, leivinuunit ja hake-/pellettikattilat pitäis yli kymmenen asteen pakkasilla asettaa käyttökieltoon.
"Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen.
...
Siirtyminen uusiutuvien, fossiilihiilivapaiden energianlähteiden käyttöön on toteutettavissa mutta se ei ole näköpiirissä voimakkaan poliittisen tahdon puuttumisen vuoksi."
(Yli 1500 tiedemiestä, joukossa yli 100 Nobel-palkittua, v. 1997)
http://www.cc.jyu.fi/~ala/ilmasto/nobelistit.htm
Montako tieteen Nobelia on edes jaettu?
Tuskin nyt sataa sentään...
Eräitä huomattavia tiedemiesten ilmastopoliittisen vetoomuksen allekirjoittajia:
NOBEL-PALKITUT:
Philip W. Anderson USA. Fysiikka 1977
Kenneth J. Arrow USA. Taloustiede 1972
Julius Axelrod USA. Lääketiede 1970
David Baltimore USA. Lääketiede 1975
Georg J. Bednorz Sveitsi. Fysiikka 1987
Baruj Benacerraf USA. Lääketiede 1980
Hans A. Bethe USA. Fysiikka 1967
J. Michael Bishop USA. Lääketiede 1989
James W. Black Englanti. Lääketiede 1988
Konrad E. Bloch USA. Lääketiede 1964
Nicolaas Bloembergen USA. Fysiikka 1981
Paul D. Boyer USA. Kemia 1997
Thomas R. Cech USA. Kemia 1989
Stanley Cohen USA. Lääketiede 1986
Claude Cohen-Tannoudji Ranska. Fysiikka 1997
Elias James Corey USA. Kemia 1990
John W. Cornforth Englanti. Kemia 1975
James W. Cronin USA. Fysiikka 1980
Paul J. Crutzen Saksa. Kemia 1995
Jean Dausset Ranska. Lääketiede 1980
Hans G. Dehmelt USA. Fysiikka 1989
Johann Deisenhofer USA. Kemia 1988
Peter C. Doherty USA. Lääketiede 1996
Renato Dulbecco USA. Lääketiede 1975
Christian R. de Duve Belgia. Lääketiede 1974
Manfred Eigen Saksa. Kemia 1967
Gertrude B. Elion USA. Lääketiede 1988
Richard R. Ernst Sveitsi. Kemia 1991
Leo Esaki Japani. Fysiikka 1973
Edmond H. Fischer USA. Lääketiede 1992
Ernst Otto Fischer Saksa. Kemia 1973
Val L. Fitch USA. Fysiikka 1980
Jerome I. Friedman USA. Fysiikka 1990
Donald A. Glaser USA. Fysiikka 1960
Sheldon L. Glashow USA. Fysiikka 1979
Roger Guillemin USA. Lääketiede 1977
Herbert A. Hauptman USA. Kemia 1985
Dudley Herschbach USA. Kemia 1986
Antony Hewish Englanti. Fysiikka 1974
Roald Hoffmann USA. Kemia 1981
Godfrey Hounsfield Englanti. Lääketiede 1979
David H. Hubel USA. Lääketiede 1981
Robert Huber Saksa. Kemia 1988
Sir Andrew Huxley Englanti. Lääketiede 1963
Jerome Karle USA. Kemia 1985
Henry W. Kendall USA. Fysiikka 1990
John Kendrew Englanti. Kemia 1962
Klaus von Klitzing Saksa. Fysiikka 1985
Aaron Klug Englanti. Kemia 1982
Arthur Kornberg USA. Lääketiede 1959
Edwin G. Krebs USA. Lääketiede 1992
Harold Kroto Englanti. Kemia 1996
Leon M. Lederman USA. Fysiikka 1988
David M. Lee USA. Fysiikka 1996
Yuan T. Lee Taiwan. Kemia 1986
Jean-Marie Lehn Ranska. Kemia 1987
Wassily Leontief USA. Taloustiede 1973
Rita Levi-Montalcini Italia. Lääketiede 1986
Edward B. Lewis USA. Lääketiede 1995
William N. Lipscomb USA. Kemia 1976
Rudolph A. Marcus USA. Kemia 1992
Simon van der Meer Sveitsi. Fysiikka 1984
R. Bruce Merrifield USA. Kemia 1984
Hartmut Michel Saksa. Kemia 1988
Cesar Milstein Englanti. Lääketiede 1984
Mario J. Molina USA. Kemia 1995
Ben Mottelson Tanska. Fysiikka 1975
Joseph E. Murray USA. Lääketiede 1990
Daniel Nathans USA. Lääketiede 1978
Louis Neel Ranska. Fysiikka 1970
Erwin Neher Saksa. Lääketiede 1991
Marshall W. Nirenberg USA. Lääketiede 1968
Christiane Nusslein-Volhard Saksa. Lääketiede 1995
Douglas D. Osheroff USA. Fysiikka 1996
George E. Palade USA. Lääketiede 1974
Max F. Perutz Englanti. Kemia 1962
John Polanyi Kanada. Kemia 1986
Ilya Prigogine Belgia. Kemia 1977
Norman F. Ramsey USA. Fysiikka 1989
Burton Richter USA. Fysiikka 1976
Frederick C. Robbins USA. Lääketiede 1954
Richard J. Roberts USA. Lääketiede 1993
Martin Rodbell USA. Lääketiede 1994
Heinrich Rohrer Sveitsi. Fysiikka 1986
Joseph Rotblat Englanti. Rauha 1995
F. Sherwood Rowland USA. Kemia 1995
Bengt Samuelsson Ruotsi. Lääketiede 1982
Frederick Sanger Englanti. Kemia 1958, 1980
Arthur L. Schawlow USA. Fysiikka 1981
Glenn T. Seaborg USA. Kemia 1951
Herbert A. Simon USA. Taloustiede 1978
Jens C. Skou Tanska. Kemia 1997
Richard E. Smalley USA. Kemia 1996
Michael Smith Kanada. Kemia 1993
Jack Steinberger Sveitsi. Fysiikka 1988
Henry Taube USA. Kemia 1983
Richard E. Taylor USA. Fysiikka 1990
E. Donnall Thomas USA. Lääketiede 1990
Samuel C. C. Ting USA. Fysiikka 1976
James Tobin USA. Taloustiede 1981
Susumu Tonegawa USA. Lääketiede 1987
Charles H. Townes USA. Fysiikka 1964
Desmond Tutu Etelä-Afrikka. Rauha 1984
John Vane Englanti. Lääketiede 1982
John E. Walker Englanti. Kemia 1997
Thomas H. Weller USA. Lääketiede 1954
Torsten N. Wiesel USA. Lääketiede 1981
Robert W. Wilson USA. Fysiikka 1978
Rolf M. Zinkernagel Sveitsi. Lääketiede 1996
http://www.cc.jyu.fi/~ala/ilmasto/nobelistit.htm
No, eipä siinä ole mitään uutta.
Näytä mulle sen sähkölaitoksen hinnasto, jossa on kerrostalo-asukkaille oma hinnasto.
"
* Sähkölämmityksen pääasiallisia maksajia ovat kerrostaloasukkaat, jotka maksaa sähköstä korkeimman hinnan
"
Tuohon on vielä lisättävä, että varakapasiteettia tarvitaan suurelta osin sähkölämmityksen vuoksi. Varavoiman ylläpito ei ole ilmaista, mutta kustannuksia ei peritä niiltä, joita varten varavoima on, vaan kerrostaloasukeilta, jotka maksavat sähköstä korkeimman hinnan.
Ihan sama millä Suomen töllit lämmitetään. Kovia pakkasia varten tarvitaan lämmitysmuodosta riippumatta aina varakapasiteettia, joka on 95% vuodesta käyttämättä. Tämä koskee niin jakelujärjestelmää, varastointia kuin tuotasysteemejä.
Tiesitkö, että moni puu- ja öljylämmittäjäkin kaivaa lisäsähkölämmittimet varaston perukoilta näillä pakkasilla?
"Ihan sama millä Suomen töllit lämmitetään. Kovia pakkasia varten tarvitaan lämmitysmuodosta riippumatta aina varakapasiteettia, joka on 95% vuodesta käyttämättä. Tämä koskee niin jakelujärjestelmää, varastointia kuin tuotasysteemejä."
Yhden arvion mukaa sähkölämmitys, jonka osuus sähkönkulutuksesta on noin 1.5%, vaatii noin 20% kapasiteettitarpeen huippukuormia varten. Ja aiheuttaja ei ole maksaja.
"Tiesitkö, että moni puu- ja öljylämmittäjäkin kaivaa lisäsähkölämmittimet varaston perukoilta näillä pakkasilla?"
Kyllä, ja hyvä niin. Sehän osoittaa, että suorasähkö ei ole heidän peruslämmitysmuotonsa.
"Sähkölämmitys siis kuluttaa energiaa 3-kertaisesti sen määrän, mitä sähköä kuluu (saadakseen sähköstä 10kWh lämpöä, noiden ydinvoimayhtiöiden omistamien voimaloiden on tuotettava energiaa 30kWh), energiahävikki lähes 70%"
Olet ehkä taas ymmärtänyt vähän väärin, hetkellisesti kovimpina kulutushuippuina voi olla näin vain tiettyjen sähkön tuottotapojen osalta, mutta tuollainen yleistys ei tietenkään voi pitää paikkansa.
Kannattaisiko vähän taas miettiä...
Tuotetaanhan sähköä myös uusiutuvilla energialähteillä, tuosta höpöydestä saa sellaisen käsityksen, että näin olisi läpi vuoden.
Tai sitten propagandaa voi tehdä, mutta uskaottavuus menee, jos totuudesta eksyy näinkin kauas...
Lämmitysasiassa ympäristön ja ekonomiankin kannalta on paras lääke energiatehokkuuden parantaminen.
Sama: "* Sähkölämmityksen pääasiallisia maksajia ovat kerrostaloasukkaat, jotka maksaa sähköstä korkeimman hinnan "
Ei kai nyt sentään, oletkos ihan tosissasi?