NATON TURVATAKUIDEN PITÄVYYTTÄ EI EDES TARVITSE TESTATA KUN LIITYMME NATOON.VENÄJÄ PYSYY RAJAN TAKANA EIKÄ USKALLA KOSKAAN UHATA NATO-SUOMEA.
Kun liitymme Natoon 2004 tai 2005 Nato-jäsenyys
nostaa puolustuksemme pelotteen niin korkealle, ettei Venäjä varmasti koskaan uskalla sitä uhmata uhkaamalla Suomea sotilaallisesti.
Sotaa ennalta estävän pelotteen kasvattaminen Venäjällekin riittävän suureksi on tärkein syy miksi liitymme Natoon.NL ei uskaltanut uhata koskaan Natoa hyökkäyksellä ,eikä Venäjä uskalla uhata Suomea kun liitymme Natoon.
Naton jäsenenä pääsemme myös vaikuttamaan meitäkin koskeviin päätöksiin,joita Nato tekee meiltä lupaa kysymättä, jos emme liity Natoon.
Nato ei tarvitse suomalaisia sotilaita sotimaan
ulkomailla.USA:lla ja Englannilla on riittävästi
ammattisotilaita omasta takaa käymään Naton sotia. Suomalaisia tarvitaan korkeintaan huolto ja lääkintätehtäviin.Eli suomalaisten "tapattaminen" Naton sodissa on vain pelottelupropagandaa ,jolla yritetään vähentää Nato-jäsenyyden kannatusta Suomessa.
Montako tanskalaista ja norjalaista Nato-sotilasta osallistui Persianlahden sotaan ja montako kaatui?
Kun liitymme Natoon 2004 tai 2005 Nato-jäsenyys
nostaa puolustuksemme pelotteen niin korkealle, ettei Venäjä varmasti koskaan uskalla sitä uhmata uhkaamalla Suomea sotilaallisesti.
Sotaa ennalta estävän pelotteen kasvattaminen Venäjällekin riittävän suureksi on tärkein syy miksi liitymme Natoon.NL ei uskaltanut uhata koskaan Natoa hyökkäyksellä ,eikä Venäjä uskalla uhata Suomea kun liitymme Natoon.
Naton jäsenenä pääsemme myös vaikuttamaan meitäkin koskeviin päätöksiin,joita Nato tekee meiltä lupaa kysymättä, jos emme liity Natoon.
Nato ei tarvitse suomalaisia sotilaita sotimaan
ulkomailla.USA:lla ja Englannilla on riittävästi
ammattisotilaita omasta takaa käymään Naton sotia. Suomalaisia tarvitaan korkeintaan huolto ja lääkintätehtäviin.Eli suomalaisten "tapattaminen" Naton sodissa on vain pelottelupropagandaa ,jolla yritetään vähentää Nato-jäsenyyden kannatusta Suomessa.
Montako tanskalaista ja norjalaista Nato-sotilasta osallistui Persianlahden sotaan ja montako kaatui?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Koko arabimaailman terroristit meillä on bioaseineen vastassa jos ruvetaan Amerikan ja Englannin kanssa leikkiin mukaan.
Järkiinny ja äkkiä!
"Koko arabimaailman terroristit meillä on bioaseineen vastassa jos ruvetaan Amerikan ja Englannin kanssa leikkiin mukaan. Järkiinny ja äkkiä!
Hei järkiinny vaan itse... Montakos terrori-iskua on tehty meitä lähinnä oleviin Natomaihin Norjaan ja Tanskaan? Pitäis olla joku raja sillä minkä verran skeidaa tälläkin palstalla heitetään...
Nykypäivän NATO on poliittinen eikä niinkään sotilaallinen järjestö.
NATO ON SOTILASLIITTO VAIKKA VOISSA PAISTAISI
Lehdissä päivitellään, miksi Suomessa ei riittävästi keskustella Natosta ja miksi kansa on niin uppiniskaista, ettei ole innostunut sen jäsenyydestä. Vähemmälle pohdinnalle on jäänyt, miksi Suomen ylipäänsä pitäiäsi liittyä sotilasliittoon ja mitä etuja tai haittoja siitä voisi seurata pohjolan tilanteelle ja erityisesti Suomelle.
Sotilaskoulutuksen saaneita on myös hämmästyttänyt se, että keskusleluissa Naton sotilaallinen rooli ja siitä jäsenmaille seuraavat vaatimukset lähes kokonaan unohdetaan. Sotilaiden kantoja ei mielellään edes kysytä, koska niiden tiedetään olevan varauksellisia.
Upseriliiton jäsenilleen järjestämissä mielipidekyselyissä selvä enemmistö on ilmaissut tyytyväisyytensä nykyiseen turvallisuuspoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja ylläpitää itsenäistä puolustusta. Taustalla vaikuttanee pitkän koulutuksen tuottama kokemus sotilaallisen toiminnan luonteesta: Maanpuolustusta ei voi perustaa toiveajattelulle vaan strategisille laskelmille, ja toisaalta sotilaat joutuisivat käytännössä vastaamaan niistä riskeistä, joita seuraa osallistumisesta sotilasliiton operaatioihin.
Suomalaiset haluavat itse päättää maanpuolustuksen suoritusperiaatteesta eivätkä mielellään alistu vieraan komentoon. Oman maan puolustaminen koetaan tärkeäksi ja läheiseksi, ja sen hyväksi ollaan valmiit tekemään myös uhrauksia, mutta sotaseikkailuihin ulkomailla harva lähtisi edes hyvää korvausta vastaan. Rauhanturvaamistoiminta on kokonaan eri asia, ja siinä suomalaiset ovat osoittaneet kuntoisuutensa.
Pehmennykseksi ovatkin eräät innokkaat Naton lobbarit ryhtyneet painottamaan Naton muuttumista "turvalllisuuspoliittiseksi organisaatioksi." Puhutaan koukeroisin sanankääntein Suomen velvollisuudesta mennä mukaan "läntiseen arvoyhteisöön" ja "vaikuttamaan." Suomalaiset pitäisi vain saada käännytetyksi suopeiksi Natolle, ja siihen näyttää kelpaavan mikä propaganda tahansa. Viimeisin perustelu tuolla alalla on "Venäjän ja Naton lähentyminen" tai jopa "Venäjän Nato-jäsenyys." Joidenkin tarkkailijoiden mukaan Nato ja Venäjä tekisivät Suomelle ikäviä päätöksiä "päidemme yli," jos emme ole mukana päättämässä. Toisaalta on peloteltu jäämisellä "Valko-Venäjän ja Albanian seuraan," jos Natolle ei kiireesti esitetä jäsenhakemusta. Otan nuo väitteet lähempään tarkasteluun sotilaallisesta näkökulmasta.
Nato on yhä sotilasliitto. Pohjois-Atlantin liitto eli Nato perustettiin kylmän sodan kiristyessä keväällä 1949 vastustamaan mahdollista Neuvostoliiton työntymistä asevoimillaan läntiseen Eurooppaan. Liiton peruskirjana toimiva Washigtonin sopimus on yhä voimassa alkuperäisessä muodossaan. Siinä on kaksi piirrettä, jotka tekevät Natosta nimenomaan sotilasliiton: Ensinnäkin on velvoite yhteiseen puolustukseen hyökkäyksen kohdistuessa jotain jäsenmaata vastaan ja toisaalta liiton suljettu luonne, joka erottaa Naton esimerkiksi YK:sta ja ETY-järjestöstä.
Nato eroaa myös ratkaisevasti Euroopan unionista, joka on perusluonteeltaan valtioiden taloudellinen ja poliittinen yhteisö. Naton toimintasen sijaan keskittyy sotilasasioihin. Liiton ehdottomana johtovaltiona on Yhdysvallat, mistä seuraa, etteivät eurooppalaiset pysty ratkaisevasti vaikuttamaan Naton asevoimien käyttösuunnitelmiin.
Liiton sisälle on kehittynyt yhä pahenevä ristiriita. Yhdysvallat ei enää halua sitoa merkittäviä voimia Eurooppaan vaan tarvitsee niitä maailmanlaajuisiin sotilasoperaatioihinsa - tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa ennenkaikkea Lähi-Itään ja Keski-Aasiaan. Toisaalta EU-maat pyrkivät irti Yhdysvaltojen holhouksesta ja kehittävät omaa kriisinhallintakykyään.
Suomen kannalta olennaista onkin, että Naton toiminta on viime aikoina suuntautunut ja tulee suuntautumaan entistä selvemmin etelään ja kaakkoon, lähinnä Välimeren alueelle ja siitä kohti Keski-Aasiaa. Kylmän sodan aikana Nato vielä ylläpiti vahvaa puolustusta Keski- ja Pohjois-Euroopassa valmistautuen torjumaan Neuvostoliiton ja sen johtaman Varsovanliiton hyökkäykset.
Kylmän sodan päätyttyä sekä Nato että Venäjä ovat supistaneet tuntuvasti asevoimiaan Itämeren alueella ja Pohjois-Euroopassa. Suomen itärajan takaa ovat toimintakykyiset venäläisjoukot poistuneet lähes kokonaan, sillä Venäjällä on arvioitu niitä tarvittavan kipeämmin etelässä, esimerkiksi Tshetseniassa. Suomen ja Ruotsin pysyminen liittoutumattomana on varmasti myötävaikuttanut sotilaallisen jännityksen vähenemiseen Pohjois-Euroopassa.
Venäjällä seurataan suurella epäluulolla Naton laajentumista kohti itää, siitäkin huolimatta, että presidentti Putin on vakuuttunut pyrkivänsä parantamaan suhteita myös Natoon. Sotilasstrateginen suunnittelu jatkuu kaikessa hiljaisuudessa sellaisen tilanteen varalle, että Naton ja Venäjän välille tulevaisuudessa kehittyisi jälleen kriisi. Aiheena voisi todennäköisesti olla Kaukasiassa tai Keski-Aasiassa syntyvä ristiriita.
Jos Nato ei olisi sotilasliitto vaan avoin "turvallisuuspoliittinen yhteisö," sillä ei myöskään olisi salaista sotilaallista suunnittelua ja tiedustelutoimintaa. Venäjä suhtautuu epäluulolla siihen, että sen rajojen läheisyyteen, esimerkiksi Baltiaan, työntyy sotilasliiton tiedustelujärjestelmiä ja tukikohtia, joiden toimintasuunta on itä. Venäjällä kysytään, miksi yli kymmenen vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen lännessä yhä pidetään yllä sotilasliittoa ja leejennetaan sen toiminta-aluetta Venäjän rajojen läheisyyteen.
Jos Suomi liittyisi Naton jäsenmaaksi, pulustusvoimiemme toimintaa alettaisiin johtaa Naton päämajasta ja alueellisista esikunnista. Puolustuksemme suunnittelusta vastaisi ylipäällikkönä amerikkalainen kenraali ja hänen apunaan saksalaisia, norjalaisia ja puolalaisia upseereita. Joukossa ehkä joku suomalainenkin. Johtavien Nato-maiden edut olisivat silloin määrääviä, eivätkä suinkaan Suomen näkemykset.
Naton sotilaallisia resursseja ei sidottaisi tähän suuntaan juuri lainkaan, koska painopisteet ovat muualla. Esimerkiksi Yhdysvallat on siirtämässä joukkojaan Euroopasta Aasiaan. Suomelle sanottaisiin, että "antakaa alueenne meidän käytettäväksi vaikkapa mahdollisiin pommituslentoihin Venäjälle, mutta älkää odottako, että Natolta riittäisi mitään merkittäviä voimia sinne kauaksi pohjoiseen." Suomen alueellinen puolustus ei Natoa kiinnostaisi, vaan vaadittaisiin ammattimaista armeijaa, joka olisi valmis lähtemään sotatoimiin myös ulkomaille.
Naton piiristä on selvästi ilmoitettu kaikille uusille jäsenmaille, että niiden asevoimat pitää muuntaa kelpaaviksi ulkomaisiin operaatioihin, nyt "terrorismin vastaiseen sotaan," joka voi tarkoittaa vaikkapa hyökkäystä amerikkalaisten apujoukkona Irakia tai Irania vastaan. Amerikkalaiset ovat sanoneet, että muunlainen Nato ei heitä enää kiinnosta. On myös selvää, ettei tuollainen ajattelu palvele Suomen maanpuolustusta. Presidentti J.K. Paasikivi totesi aikoinaan pohdittuaan asiaa marsalkka Manerheimin kanssa, että Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan tärkein ongelma on suhde Venäjään. Siksi on pyrittävä välttämään toimia, jotka herättäisivät siellä epäilyn, että Suomi on valmis antamaan alueensa Venäjän vihollisen käyttöön tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvien kriisien yhteydessä. Paasikiven ratkaisu tähän ongelmaan oli puolueettomuuspolitiikka ja itsenäinen maanpuolustus.
Nato ei poista uhkaa itärajoilta, vaan aiheuttaa sen. Eihän Natoon tarvitse liittyä, jos eduskuntaan saadaan riittävä enemmistö torjumaan jäsenyys: meitä petettiin ennen EU:n jäsenyyttä, ei mennä samaan helppoon toista kertaa.
Nykyään on joka asiassa pyörimässä levy, "että ei ole rahaa," mistä yht'äkkiä riittää varoja kaksinkertaisiin, NATO:n edellyttämiin puolustusmenoihin? Nykyisiä puolustusvoimia laiminlyödään ulkomaan toimintaan orientoituneita kolmea valmiusprikaatia.
Natosta on päätetty jo,- ainoastaan eduskunnan ememmistö voi kaataa päätöksen. EU:hun liittymisestä tehtiin päätös 1991. Eduskuntaan on saatava enemmistö Natokriittisistä voimista globalistisen nukkehallitusksen ulkomaiden intressejä suosivia päätöksiä torjumaan.
Venäjän ei tarvitse uhata Suomea niin kauan, kuin mikään itänaapuria uhkaamaan kykenevä asevoima ei uhkaa sitä. JOS NATO tulee 1300 kilometriä Venäjän
rajoille, se joutuu sijoittamaa lähialueille hyökkäysjoukkoja, jotka se juuri ennätti Neuvostoliiton hajottua vetää pois.
NATO ei takaa rauhaa, vaan tuo sodan uhan. NATO ei hyökännyt Persianlahdelle aikoinaan, mutta Kosovoon hyökkäsi.
"Päättäjien pöytään pääseminen" on ylivuotinen ja paikkaansa pitämätön fraasi. Ensinnäkin EU:n pieneltä jäsenmaalta, Suomelta ja sen "EU-edustustolta" ministerineuvostossa puuttuu paitsi kyky, myöskin tahto vaikuttaa päätöksiin.
Lipponen ja kumppanit haluavat myötäillä ulkomaita: eivät vaikuttaa päätöksiin. Kansainvälisen oikeuden mukaan NATO on rikollinen, niin, kuin se onkin Kosovon jälkeen, jos se puuttuu eri maiden asioihin. Jos Yhdysvallat uhkaisi tai painostaisi Suomea, niin eikö kannattaisi ottaa etäisyytä maailman yhdentymiseen totalitaariseksi liittovaltioksi ajavasta sotilasliitosta?
NATO tulee toimeen ilman suomalaisia sotilaita, mutta SANO SE ENESTAMILLE, HÄGGLUNDILLE JA KASKEALALLE, jotka ovat väen vängällä tuputtamassa suomea NATO:on nimenomaan ulkomaille osallistumisen takia.
Vastaus kysymykseen: ei yhtään, koska kyseessä ei ollut NATO. Oliko se kompa? NATO:n ainoa operaatio oli Kosovossa, jossa se rikkoi Geneven sopimuksen ja omat sääntönsä sekä hyökkäsi maahan ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää.
Kylläpä täällä pyörii kummia heppuja... Jos ollenkaan muistat Kosovon kriisiä niin siinä vaiheessa kun Nato aloitti hyökkäyksensä noin kaksisataatuhatta Kosovon albaania oli jo paennut serbien vainoa Makedoniaan ja Albaniaan. Serbit olivat lisäksi näitä karkoittaessaan surmanneet tuhansia (tällä hetkellä joukkohaudoista on löydetty noin 10 000 uhria). Esim Racak:n tapahtumat on jo todistettu serbien tekemäksi joukkomurhaksi. Mitä kansainvälisen yhteisön sitten olisi pitänyt oikein tehdä? Odottaa peukalo suussa kahden miljoonan pakolaisen saapumista vai? Eikös Kosovon albaaneilla ole mitään oikeuksia omaan maahansa? En tiedä kumpi on pahempaa tyhmyys vai tietämättömyys...
Itse asiassa on USA:lle ja Natolle kunniaksi että ne lähtivät puolustamaan Kosovon albaanien ihmisoikeuksia. Kosovossahan ei tunnetusti ole öljyä eikä juuri muitakaan luonnonvaroja. Seuranneessa kuukauden kestäneessä Jugoslavian sodassa serbit menettivät siviiliuhreina paljon vähemmän kuin albaanit, bosnialaisista nyt puhumattakaan. Neuvotteluihin on turha vedota. Milosevic:n uskottavuus neuvottelukumppanina oli mennyt jo Bosnian sodan valheiden myötä.
YK oli Kosovon kriisin osalta poliittisista syistä täysin sivuraiteella. Venäläiset ja kiinalaiset vastustivat YK:n turvallisuusneuvostossa systemaattisesti Kosovon tilanteeseen puuttumista. Venäläiset pelkäsivät että puuttuminen johtaisi kansainväliseen painostukseen myös Tsetsenian osalta (sota jatkuu edelleen). Kiinalaiset puolestaan edelleen miehittivät Tiibettiä eivätkä halunneet kansainvälisen yhteisön puutumista sen surkeaan ihmisoikeustilanteeseen (joka jatkuu edelleen). Ei saa olla naivi. Kyseiset suurvallat ajavat turvallisuusneuvostossa häikäilemättä omia etujaan ihmisoikeuksista tms. välittämättä. Jos näät vikoja vain Natossa olet uskomattoman tietämätön.
Ainakin pohjoismaiden osalta Nato on tuonut turvallisuutta ja vakautta. 60-vuoden rauhanaika on tästä selkeä näyttö. Naton turvatakeisiin luottavat myös baltit joilla on käytännön kokemusta venäläisten miehityshallinnosta. Kysypä joskus esim.eestiläiseltä miltä tuntui elää venäläisten alaisuudessa. Näiden kokemusten jälkeen kukaan Baltiassa ei kyseenalaista Natoon liittymisen tärkeyttä. Sitä paitsi Puolakin liittyi jo Natoon eikä ole joutunut minkäänlaisiin vaikeuksiin suhteessaan venäläisiin. Nato on venäläisiin nähden sotilaallisesti täysin ylivertainen eikä venäläisillä ole halua eikä varaa hakeutua vastakkainasetteluun sen kanssa (semminkin kun loputon Tsetsenian sota syö resurssit). Siinä eräs peruste miksi Nato tuo pohjoiseen turvallisuutta.
Kirjoituksesi on kummallinen sekoitus suomettumista, synkkiä epäluuloja ja virheellisiä tietoja. Eurooppalaisille Nato on nimenomaan tuonut rauhaa ja vakautta. Mikäli haluat tukea Slobodan Milosevic:n tai Saddam Husseinin epäinhimillisiä diktatuureja niin siitä vaan. Monen mielestä ne kuuluvat historian roskatunkiolle. Amerikkalaisten toimiminen maailmanpoliisina herättää aina kysymyksiä ja kritiikkiä. Myös virheet kuuluvat kansainväliseen politiikkaan ja amerikkalaiset tekevät niitä. Toisaalta sen joka ei ota vastuuta ja joudu vaaraan on helppo olla jälkiviisas. Natoon liittyminen ei tällä hetkellä ole ajankohtaista mutta tilanne voi muuttua.
Nyt meille ne alkuperäiset syyt, jotka aiheuttivat nämä Kosovon kriisit ym. ent. Jugoslaviassa? Mikä ihme saa tuttavat ja naapurit tappamaan toisiaan? Sama homma tapahtui Somaliassa ja myöhemmin Ruandassa, mikähän näitä kaikkia maita riivasi? Löydätkö mitään yhteistä;)
Mitä NATO:oon tulee, niin jo se, että Suomi hommasi Hornetit, niin itänaapuri toi välittömästi rajanpintaan vastaavia koneita yli tuplasti;)
kommentti
>jäsenyys: meitä petettiin ennen EU:n jäsenyyttä, ei mennä samaan
>helppoon toista kertaa.
En tiedä kuka sinua on pettänyt, mutta se että sinä olet palikka ei tarkoita
muidenkin olevan.
>Nykyään on joka asiassa pyörimässä levy, "että ei ole rahaa," mistä
>yht'äkkiä riittää varoja kaksinkertaisiin, NATO:n edellyttämiin
Miksi ne kaksinkertaistuisivat?
>Natosta on päätetty jo,- ainoastaan eduskunnan ememmistö voi kaataa
Kukahan sen päätöksen on tehnyt?
>etäisyytä maailman yhdentymiseen totalitaariseksi liittovaltioksi ajavasta
>sotilasliitosta?
Tämä on loistava.
>Venäjän ei tarvitse uhata Suomea niin kauan, kuin mikään itänaapuria
>uhkaamaan kykenevä asevoima ei uhkaa sitä. JOS NATO tulee 1300
>kilometriä Venäjän
>rajoille, se joutuu sijoittamaa lähialueille hyökkäysjoukkoja, jotka se juuri
>ennätti Neuvostoliiton hajottua vetää pois.
Vai on sieltä vedetty joukkoja? Jotenkin muistelen Saksasta palnneita sinne sijoitetun.
Taitaa sotilasteknologian tietosi olla muutaman vuosikymmenen jäljessä.
Tasapuolisuuden vuoksi on sanottava, että oli sinulla
jotain asiaakin.
Luvattiin, pösilö, ensinnäkin, että oma raha markka säilyy - samoin meille saatetaan luvata NATO:sta yhtä ja toista - eikä EU:ta edeltäneen halveksittavan propagandamyllytyksen jälkeen globalistiseen vallanpitäjäeliittiin voi luottaa.
markan säilymistä on lupaillut?
lupasi. Lausunto Pvl 14/1994: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten perustuslakivalliokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen."
Riitta Uosukainenkin uskoi, ettei EU-äänestyksen yhteydessä vielä päätetä markan kohtalosta. Hän kertoi asiasta Suomen Kuvalehden haastattelussa 15/1997. Tietenkin EU-mafian Uosukainen saattaa valehdella.
Markan säilymistä ja itsenäisyyden lisääntymistä lupasi koko eu-mafia. Talous ja raha-liittoa koskevat lait tulivat voimaan ilman eduskunnan päätöstä ja lakia. JOS ei markan säilymistä olisi kaiken hömppäpolitiikan ja median kentillä luvattu: koko EU-jäsenyydestä ei olisi tullut mitään.
Ilta-Sanoien mukaan enemmmistö äänestäneistä oli sitä mieltä, että jos olisi kerrottu markan menetyksen sisältyvän sopimukseen niin kuin se sisältyi, he olisivat äänestäneet liittymistä vastaan.
Kyllä se EU-jäsenyyttä edeltävä valhepropaganda muistetaan. Turha sitä on EU-isteille selittää ja asiasta keskustella: se keskustelu ei johda mihinkään. He pitävät päänsä, vaikka mitä tapahtuisi.
Ei koskaan... Emme todellakaan tarvitse Nato jäsenyyttä ainakaan turvaksemme, sillä meitä ei todellakaan uhkaa kukaan. Venäjällä on ihan riittävästi sisäisiä ja puolisisäisiä (Tsetseenia) ongelmia, ja muutenkin he eivät Suomeen hyökkäämisestä mitään hyötyisi. Ajatuskin on naurettava.
Se on totta, ettei muiden kuin halukkaiden Nato maiden kansalaisten ole tarvinnut USA:n sotatoimiin osallistua. Mutta entäs tulevaisuudessa, nyt kun hyökkäys Irakiin tulee, konflikti laajenee kenties. Siinä vaiheessa Nato:n sopimukset velvoittavat kaikki jäsenmaat mukaan lähi-itään osama jahtiin. Ei tähän tarvitse kuin Bushin sanoa, että perkele nyt kaikki muut auttamaan, niin pakko on mennä.
Jos jätetään nämä kauhukuvat, ja keskitytään tämänhetkiseen tilanteeseen. Nato tulisi Suomelle kalliiksi. Jäsenmaksut valtavat, ja puolustumenoja olisi nostettava huomattavasti. Tämä jo täysin riittävä syy olla liittymättä. Kun sen yhdistää kahteen edelliseen, niin sanompa vaan, että idiootteja olemme jos mukaan lähdemme.
Oletpas tietämätön... Itse asiassa historian kuluessa Venäjä on toistuvasti hyökännyt nykyisen Suomen alueelle. Nykypäivän menneisyydestä erottaa lähinnä tappamisen tekniikka joka on kehittynyt huimasti. Ihminen ainakin yhtä raadollinen kuin ennenkin. Sitä on mahdoton kiistää... Sotilaallinen suunnittelu perustuu mahdottoman hallitsemiseen. Kuka voi sanoa miten maailma tai edes Pohjolan tilanne tulee kehittymään.
Jos ajatellaan tätä päivää niin jo suurvallan normaaliin esikuntatyöhön kuuluu suunnitella sotapelejä joissa naapureihin hyökätään jonkun mukamas syyn perusteella. Vaaralliseksi tämän tekee se että Venäjä on edelleen agressiivinen suurvalta joka käy paraikaa tuhoisaa sotaa Tsetseniassa. Venäläisiä tiedotusvälineitä seuratessa havaitsee että vaatimukset suurvalta-aseman tai ainakin Neuvostoliiton rajojen palauttamisesta voimistuvat. Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa mutta viisas varautuu kaikkeen.
Puola, Tsekki ja Unkari liittyivät jo Natoon. Mites niissä on käynyt? Ovatko ne mukamas joutuneet sotimaan tai edes lähettämään sotilaitaan kriiseihin? Baltian maat ovat pian liittymässä Natoon. Baltiassa uskotaan Naton ratkaisevat niiden turvallisuusongelmat pysyvästi. Suomalaisest ovat todella typeriä jos jäävät tämän yhteistyön ulkopuolelle. Verustelumenot eivät tule olemaan meille ongelma koska meitä paljon köyhemmät maatkin ovat jo liittyneet tai liittymässä järjestöön.
Suomen poliitikoilla on suuri tarve muka vaikuttaa. Sen takia niitä viedään kuin pässiä narusta. On hienoa olla tekemässä hienoa päätöstä, vaikka lopputulos olisikin ihan perseestä.
Tämä Suomi on rakennettu suomalaisuudella - ei eurooppalaisuudella tai amerikkalaisuusplagioinnilla.
Olen tehnyt työni, käynyt kouluni ja suorittanut asevelvollisuuteni puolueettomassa, liittoutumattomassa, itsenäisessä Suomessa. On kunniakasta olla reservin kapteeni suomalaisessa yhteiskunnassa. Olen siitä ylpeä.
Jos Suomi liittyy Natoon, luovun julkisesti sotilasarvostani - miten se sitten tapahtuukin. En anna arvojani ja arvoani Naton käyttöön.
Puuttumatta muutoin arveluttavalta tuntuvaan kirjoitukseen kommentoisin kuitenkin seuravaa:
""Naton jäsenenä pääsemme myös vaikuttamaan meitäkin koskeviin päätöksiin,joita Nato tekee meiltä lupaa kysymättä, jos emme liity Natoon. ""
En tiedä kuinka paljon kirjoittaja on seurannut NATOn toimintaa ja päätöksentekoa viimeisten vuosien aikana, mutta lienee selvää, että Suomen kokoisen valtion vaikutusmahdollisuudet NATOssa, jossa yhä enenevässä määrin asiat päätetään amerikkalaisen esityslistan mukaan pienessä porukassa ovat mitättömät. NATO ei varmasti kysy meiltä lupaa mihinkään ollessamme sen ulkopuolella, mutta tuohon luvankyselyyn tuskin on odotettavissa huomattavaa lisäystä vaikka järjestöön kuuluisimmekin.
Muutoin liittymiskysymystä kannattaa harkita myös siltä kannalta mihin sitoudumme jos järjestöön liitymme. Tällöin tulemme vielä aktiivisemmin olemaan mukana lännen (= USA:n) intressien valvomisessa ja kovin todennäköisesti mukana myös räikeissä kansainvälisten sopimusten loukkauksissa ja perusteluiltaan oudoksuttavissa tai olemattomissa sodissa niinkuin viime vuosikymmenellä nähtiin.
t.hirvi
että NATO veisi Suomelta sen viimeiset rippeet omasta päätäntävallasta, mitkä EU jätti. Rahat ja henki. UKONA natosta on liikkumavaraa runsaasti, JÄSENENÄ se liikkumavara sitten menetettäisiin!
On kaunista ja yksinkertaista.
Nato on sitä paitsi menettämässä merkitystään.
Enpä ole kuullut että meitä lähimmät Natomaat (ja pohjoismaat) Norja ja Tanska olisi valitelleet vaikutusmahdollisuuksien puuttumista. Vastikään Natoon liittyneet Puola, Unkari ja Tsekki vaikuttavat hyvinkin tyytyväisiltä. Jos sulla on vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta jotain muuta NÄYTTÖÄ kuin mielipiteesi niin kerro se.
Omien etujen ajamisesta huolimatta Naton ja amerikkalaisten intresseihin kuuluu myös demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen aivan eri painolla kuin venäläisten (ks.Kaukasus, Tsetsenia) tai kiinalaisten (ks.Tiibet, Taiwan) kyseessä ollessa. Tästä pitää huolen myös avoin tiedonvälitys joka tuo kritiikin nopeasti olohuoneisiimme. Olisi hauska kuulla mikä tai mitkä valtiot sitten puolustavat humanismia jos kerran länsimaat ja Nato eivät sitä mielestäsi tee? Kyllähän kansainvälisellä yhteisöllä täytyy olla joku keino puuttua ainakin törkeimpien diktaattoreiden toimintaan. Slobodan Milosevic, Saddam Hussein tai Kim Jong Il:kö sitten edustavat demokratiaa ja ihmisoikeuksia? Historian valossa tuntuu käsittämättömältä että kaikenkarvaisille verisille diktaattoreille löytyy aina selittelijöitä/tukijoita juuri Suomesta...
Lähes koko läntinen ja keskinen Eurooppa on jo Naton jäseniä tai siihen liittymässä. Kuulumme läntiseen Eurooppaan. Nato suojaa parhaiten meitä lähinnä olevia arvoja ja siksi siihen kannattaa liittyä. On hölynpölyä väittää että pienet Natomaat joutuisivat sopimusten rikkojiksi tai sotiin. Meihin verrattavissa olevat pienet Natomaat kuten Norja ja Tanska ovat pärjänneet jäsenyydestään huolimatta kansainvälisillä kentillä erinomaisesti eikä ole mitään estettä siihen etteikö myös Suomi Naton jäsenenä menestyisi (Baltian maatkin ovat liittymässä). Niin ja paljonkohan norjalaisia ja tanskalaisia taistelee Natojoukoissa maailman kriisipesäkkeissä?
Sun logiikassa on paha särö. Onko Nato oikeasti menettämässä merkitystään? Vaikea sanoa elämmekö samassa todellisuudessa mutta kuten muutkin suomalaiset niin minäkin tiedän että Puola, Unkari ja Tsekki ovat juuri liittyneet Natoon. Baltian maatkin ovat liittymässä. Ei todellakaan kuulosta siltä että Naton merkitys olisi vähenemässä kun uusia maita liittyy koko ajan järjestöön.
Onkos Nato muuten vienyt jäsenmailtaan rahat ja hengen? Se joka on nähnyt hieman Eurooppaa tietää varmaan helposti vastauksen tähän kysymykseen... Sanoilla pelleily ei muuta tosiasioita mihinkään.
En aloita juupas >eipäs< väittelyä, vaan pyrin tarkastelemaan kriittisesti sotilasliitto NATO:n roolia, tai pikemminkin sen yllättävää puuttumista päätöksenteosta sen jälkeen vaikka "maailma muuttui"
11.9 2001.
Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin käynnistivät suurvallan mittavat vastatoimet, johin myös NATO aiottiin manata esiin.
Jo lähes vuosi tapahtumien jälkeen alkaa pikkuhiljaa valkenemaan, ettei NATO:lle ehkä löydykään mitään merkitystä uudessa maailmantilanteessa. Tätä ei olla otettu huomioon kotoisessa, paikallaan polkevassa NATO-keskustelussa.
Yhdysvallat siirtää painopistettä Aasiaan: Mr. president George "tuplajuusto" Bush aloitti virkakautensa viime talvena, jolloin alkoi heti myös sotilaallisen strategian uudistustyö. Siinä keskeistä on ollut kylmän sodan päättymisen luoman uuden tilanteen vaatimuksiin sopeutuminen muun muassa kehittämällä aseteknologiaa ohjustentorjuntaan ja kaukotaisteluun sekä vetämällä myös taistelujoukkoja eteentyönnetyistä asemista Eurooopasta Amerikan mantereelle. Niiden tulisi olla ensi sijassa käytettävissä Aasian suunnalla Kiinan nousun varalta ja toisaalta Lähi-Idän ja Keski-Aasian öljyalueille.
Näkökulmansa valtiolliseen, strategiseen ajatteluun tarjoaa Zbigniew Brzezinski vuonna 1997 ilmestyneessä kirjassaan the Grand Chessboard. Siinä hän kuvaa Lähi-Idästä Keski-Aasiaan ulottuvaa aluetta shakkipeliksi, jossa suurvallat pelaavat energiavarojen herruudesta. Arvion mukaan tuo laaja konfliktialue on "Uusi Balkan," jossa tullaan näkemään samanlaisia yhteentörmäyksiä kuin viime vuosisadalla Euroopan Balkanilla.
Kesällä 1995 NATO teki lopulta intervention Bosnian sotaan, kun oletti osapuolten taistelleen itsensä näännyksiin. NATO turvasi Daytonin rauhansopimusta ja juuttui yhä tiukemmin Balkanille. Keväällä 1999 oltiin jo niin pitkällä, että NATO aloitti ensimmäisen sotansa, 78 päivää kestäneet Jugoslavian pommitukset. Liiton jäsenmaissa ihmeteltiin, miksi puolustukselliseksi tarkoitettu liitto lähti hyökkäämään eurooppalaisen valtion kimppuun ilman YKn valtuutusta sekä vastoin tuolloisia sotilasliiton omia sääntöjä. Venäjä ja Kiina ymmärrettävästi protestoivat sellaista "uutta maailmanjärjestystä" vastaan.
Ihmeteltiin aikoinaan myös, että miksi ei löydy perusteluja sille että Irakia tuettiin epäsuorasti sen aiottua hyökätä Kuwaitiin.
Kuluneen kymmenen kuukauden aikana on vahvistunut käsitys, ettei NATO ole sopiva organisaatio avustamaan Yhdysvaltoja Euroopan ulkopuolisissa sotatoimissa. Ajatus NATO:n kytkemisestä terrorismin vastaiseen taisteluun viime syyskuussa oli pääsihteeri George Robertsonilta. Hän pyrki estämään NATO:n syrjäytymistä, mutta joutui toteamaan, ettei Yhdysvallat ollut kiinnostunut ottamaan NATO:a mukaan. Eurooppalaiset liittolaíset jätettiin rannalle. USA:n asevoimat ja komentosuhteet ovat niin selviksi ja riittäviksi kehitettyjä, että NATO-yhteistyö voisi ainoastaa hidastaa ja monimutkaistaa niiden toimintaa.
Amerikkalaisesta jaottelusta (Lähi-Idässä ja Keski-Aasiassa) vastaa Floridassa esikuntaansa pitävä Central Command. Aivan kuten nähtiin Persianlahden sodassa yksitoista vuotta taaksepäin, ei voi tulla kysymykseen, että NATO:a päästettäisiin sinne sotkemaan selkeitä komentosuhteita.
Edes humanitaarisen avustustoiminnan suojaaminen tai rauhanturvajoukkojen perustaminen eivät ole luontevia NATO:n tehtäviä kaukana omalta alueeltaan. Afganistanin rauhanturvaoperaatio annettiin YK:n mandaatilla toimivalle valtioryhmälle.
Jatkossa tapahtuviin organisaatiomuutoksiin ei edelleenkään tulla tarvitsemaan NATO:a, vaan ne tehdään paikallisen tilanteen mukaan noudattamatta NATO:n tyylisiä vakioratkaisuja.
NATO:lla tuskin voi olla roolia myöskään mahdollisesti Irakia vastaan suunnattavassa hyökkäyksessä, sillä eurooppalaiset jäsenmaat vastustavat sitä sekä poliittisista että taloudellisista syistä. NATO:a kritisoidaan useimpien Euroopan maiden toimesta (kenties yhtä lukuunottamatta...).
Afganistanin taliban-liikkeen kukistuttua, bin Ladenin ja hänen arabiensa hävittyä mikä-mikä maahan, voidaan todeta miten amerikkalaisten operaatiot etenevät. Maailmanpolitiikan konfliktien painopiste pysyy pitkään alueella, joka alkaa Lähi-Idästä ja ulottuu kauas itään aina Kiinan rajoille ja Indonesiaan. Siksi NATO --onneksi-- on jäämässä syrjään sotilaallisista toimista.
Euroopassa NATO:n korvaa --valitettavasti-- EU, ja muualla Yhdysvallat ei halua itseänsä sidottavan liiton organisaatioon ja päätäksenteon moniin rajoituksiin, eivätkä eurooppalaiset suostu enään kauan Atlantin takaisen suurvallan apulaisiksi.
Turvallisuuspolitiikassa vanha Paasikiven viisaus on yhä arvossaan: suomalaisten ei kannata antaa Venäjällä syntyä sellaista käsitystä, että tulevaisuuden suurvaltaselkkauksissa maamme voisi toimia tukialueena hyökkäyksessä venäjälle. Jos niin kävisi, siellä ollaan varmasti valmiita koviin vastatoimiin.
Pohjoismaat ovat kaukana lähitulevaisuuden pahimmilta konfliktialueilta, eikä täällä ole myöskään sisäisiä syitä terrorismille tai muille kapinoille. Pohjoismaat ovat yhteiskunnallisesti vakaata aluetta, missä taloudelle on tarjolla hyvät toimintaedellytykset. Lisäksi kannattaa panna merkille, ettei hyökkäyksiä ole viime vuosikymmeninä koskaan tehty yhteiskuntajärjestykseltää vakaita valtioita vastaan. Sen sijaa heikentyneet maat vetävät interventioita puoleensa.
Suomen puolustus voidaan pitää rakenteeltaan ja mitoitukseltaan sellaisena, että se mahdollisen laajan kriisin yhteydessä kykenee nostamaan hyökkäystä estävän kynnyksen riittävän korkealle mutta toisaalta ei muodosta uhkaa naapureille. Ei ole näkyvillä mitään päteviä syitä, jotka pakottaisivat Suomen luopumaan itsenäisestä maanpuolustuksesta. Voidaan jatkaa hyödyllistä yhteistyötä rauhanturvaamisen alalla.
16.3.2003 on äänestys NATO:sta eli eduskuntavaalipäivä.
Tosiasioista puheenollen, enemmistö ei kannata NATOa, EU:ta eikä EMUa. Ne ovat vieraan sortovallan ilmentymiä.
Kolme yötä Jouluun on, laskin aivan itse eilen.
https://www.youtube.com/watch?v=w0w3dtU7zdU
Ma mistä löytäisin sen, aikakoneen pienoisen.