EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. heinäkuuta 2005 (04.08)
(OR. fr)
Toimielinten välinen asia:
2005/0130 (CNS)
11067/05
FISC 83
EHDOTUS
Lahettaja: Euroopan komissio
Paiva: 7. heinakuuta 2005
Asia: Ehdotus neuvoston direktiiviksi henkiloautojen verotuksesta
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission ehdotus, joka on saapunut paasihteeri, korkea
edustaja Javier Solanalle johtaja Patricia Bugnot'n lahettamalla kirjeella.
Liite: KOM(2005) 261 lopullinen http://register.consilium.eu.int/pdf/fi/05/st11/st11067.fi05.pdf
Katkelma ym. Direktiivi ehdotuksesta (Sivut 6-8):
--------
Tarkasteltavana oli nelja eri vaihtoehtoa henkiloautojen verottamiseksi.
Seuraavassa yhteenveto tuloksista:
Vaihtoehto 1:
"Annetaan asian olla". Tama lahestymistapa jattaisi kaikki paatokset
jasenvaltioille ja Euroopan yhteisojen tuomioistuimelle. Jos ei mihinkaan toimiin ryhdyta,
sisamarkkinoiden toiminta ei parane eika yhteison paastotavoitetta 120 g CO2 /km
mahdollisesti saavuteta vuoteen 2010 mennessa.
Vaihtoehto 2:
Tama lahestymistapa pitaytyisi kaytossa oleviin henkiloautoveroihin. Mutta
lisaksi siina otettaisiin kayttoon rekisterointiveron palautusjarjestelma, jolla estettaisiin
kaksinkertainen verotus, joka ei ole perusteltua sisamarkkinoilla. Rekisterointiveron
palautusjarjestelma olisi minimivaatimus kaksinkertaisesta verotuksesta koituvien ongelmien
ratkaisemiseksi, mutta talloin ei tietenkaan kasitella muita kansalaisille ja autoteollisuudelle ja
- kauppiaille koituvia nykyisia ongelmia.
Rekisterointiveron palautusjarjestelman soveltaminen vaatisi tuekseen joitakin yhteison
saannoksia, jotta saadaan kayttoon objektiivisia ja selkeita menetelmia sellaisten kaytettyjen
henkiloautojen jaannosarvon laskemiseksi, jotka viedaan maasta tai siirretaan pysyvasti
toiseen jasenvaltioon rekisteroitaviksi.
Vaikka tama vaihtoehto toisi joitain postitiivisia taloudellisia vaikutuksia kansalaisille,
autoteollisuudelle ja kaupalle, siina ei oteta esille suurinta osaa sisamarkkinoilla olevista
esteista eika silla ole minkaanlaisia myonteisia ymparistovaikutuksia.
Vaihtoehto 3:
Taman lahestymistavan tavoitteena on kattava henkiloautojen veropolitiikka
EU:ssa. Siihen kuuluu, etta rekisterointivero poistetaan kokonaan kymmenen vuoden
siirtymakauden aikana ja etta rekisterointi- ja kayttoveron veroperustat uudistetaan siten, etta
niihin sisallytetaan CO2–peruste ja otetaan kayttoon rekisterointiveron palautusjarjestelma.
Vaihtoehdon 3 etuna on se, etta se parantaa huomattavasti sisamarkkinoiden toimintaa ja
vaikuttaa edullisesti yhteison ymparistotavoitteiden saavuttamiseen. Sisamarkkinoilla voidaan
odottaa kaikkien toimijoiden hyotyvan: byrokratia vahenee, avoimuus ja oikeusvarmuus
lisaantyvat ja taman myota tavaroiden ja henkiloiden vapaalle liikkuvuudelle on vahemman
esteita. Henkiloautoteollisuudelle tama antaa sysayksen hyodyntaa mittakaavaetua, parantaa
kilpailukykya ja tietyssa maarin tyollisyytta. Kansallisia verotusjarjestelmia lahennetaan
toisiinsa varsinkin autoverotuksen veroperustan osalta. Jos henkiloautoihin sovelletaan
saastuttaja maksaa -periaattetta ja sellaisia verotoimenpiteita, joita yhteison strategiassa
henkiloautojen hiilidioksidipaastojen vahentamiseksi on kaavailtu, voidaan odottaa, etta
tarjolle saadaan uusia keinoja saastuttavien paastojen vahentamiseksi.
Rekisterointivero voidaan poistaa ilman, etta se vaikuttaa mitenkaan tuloihin, koska tulojen
menetys voidaan kompensoida asteittaisella ja samanaikaisella siirtymisella
rekisterointiveroista kayttoveroihin seka tarvittaessa muilla neuvoston direktiivin 2003/96/EY
mukaisilla verotuksellisilla toimenpiteilla ja jopa innovatiiivisilla teiden kayttomaksuilla.
Nama ovat vakaampi kansallisten talousarvioiden tulonlahde, silla ne peritaan koko
henkiloauton kayttoian ajan, kun taas rekisterointivero tuottaa tuloa vain kyseisen auton oston
yhteydessa. Jasenvaltiot, joissa on korkea rekisterointivero, voivat sopeutua kayttoveroihin
siirtymiseen tarpeen mukaan viimeistaan vuoteen 2016 mennessa. Naissa maissa aiheutuu
erityisesti siirtymaajan ensimmaisina vuosina autoverojarjestelman sopeuttamisesta ja
hallinnoimisesta koituvia siirtymakustannuksia. Toisaalta etuna ovat autoverojarjestelman
alhaisemmat hallintokustannukset siirtymaajan paatyttya.
Tama vaihtoehto ei aiheuttaisi pitkalla tahtaimella mitaan hallinnollisia lisakustannuksia
jasenvaltioille. Koska melkein kaikissa jasenvaltioissa jo sovelletaan kayttoveroa, siirtyminen
rekisterointiverosta kayttoveroihin painvastoin alentaa hallintoviranomaisten ja kansalaisten
hallinnollista taakkaa, silla kahden veron sijasta sovellettaisiin ainoastaan yhta veroa.
Siirtymakauden taytantoonpanokustannukset olisivat suhteellisen vahaiset, silla kyseessa on
paaasiassa voimassa olevan verojarjestelman muuttaminen. Kustannukset korvautuisivat
pitkalla tahtaimella saastolla, joka syntyy rekisterointiveroa koskevien hallintokustannusten ja
kyseista veroa koskevien saantojen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten poistumisella.
Vaihtoehto 4:
Taman lahestymistavan tavoitteena on sellainen kattava henkiloautojen
veropolitiikka EU:ssa, joka on paapiirteiltaan samanlainen kuin vaihtoehdossa 3 esitetty.
Ainoana erona on se, etta tassa vaihtoehdossa ei pyrita rekisterointiveron poistamiseen vaan
sen tason alentamiseen asteittain siten, etta se ei ylittaisi 10 prosenttia auton verottomasta
hinnasta. Vaikka tassa vaihtoehdossa voidaan varmistaa miltei samankaltaiset
ymparistovaikutukset kuin vaihtoehdossa 3, se ei poistaisi kaikkia muita kansalaisten ja
teollisuuden kohtaamia esteita. Erityisesti kansalaisten harmiksi jaavat edelleen byrokraattisiin
menettelyihin liittyvat hallinto- ja sosiaalikustannukset. Kasittelya vaativat myos sellaiset
muut sisamarkkinakysymykset kuin tarve soveltaa rekisterointiveron palautusjarjestelmaa niin
kauan kuin rekisterointiveroa peritaan, huomattava automarkkinoiden pirstoutumisen
jatkuminen ja veronkierron riskin vahentamiseksi tehtavat tarkastukset.
Lisaksi tassa vaihtoehdossa jasenvaltioiden olisi yha maksettava rekisterointiveron ja
kayttoveron samanaikaisesta soveltamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset, ja niiden
olisi sopeuduttava rekisterointiverosta saatavien tulojen vahenemiseen. Tama vaihtoehto
johtaisi myos verokantojen osittaiseen yhdenmukaistamiseen, jolla ylitettaisiin tavoitteen
toteuttamiseksi vaadittava vahimmaistaso.
Komissio on tehnyt tyoohjelmassa mainitun vaikutusten arvioinnin. Raportti on saatavilla
TAXUD:n verkkosivuilla.
Keskutelu on vapaa!
(OR. fr)
Toimielinten välinen asia:
2005/0130 (CNS)
11067/05
FISC 83
EHDOTUS
Lahettaja: Euroopan komissio
Paiva: 7. heinakuuta 2005
Asia: Ehdotus neuvoston direktiiviksi henkiloautojen verotuksesta
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission ehdotus, joka on saapunut paasihteeri, korkea
edustaja Javier Solanalle johtaja Patricia Bugnot'n lahettamalla kirjeella.
Liite: KOM(2005) 261 lopullinen http://register.consilium.eu.int/pdf/fi/05/st11/st11067.fi05.pdf
Katkelma ym. Direktiivi ehdotuksesta (Sivut 6-8):
--------
Tarkasteltavana oli nelja eri vaihtoehtoa henkiloautojen verottamiseksi.
Seuraavassa yhteenveto tuloksista:
Vaihtoehto 1:
"Annetaan asian olla". Tama lahestymistapa jattaisi kaikki paatokset
jasenvaltioille ja Euroopan yhteisojen tuomioistuimelle. Jos ei mihinkaan toimiin ryhdyta,
sisamarkkinoiden toiminta ei parane eika yhteison paastotavoitetta 120 g CO2 /km
mahdollisesti saavuteta vuoteen 2010 mennessa.
Vaihtoehto 2:
Tama lahestymistapa pitaytyisi kaytossa oleviin henkiloautoveroihin. Mutta
lisaksi siina otettaisiin kayttoon rekisterointiveron palautusjarjestelma, jolla estettaisiin
kaksinkertainen verotus, joka ei ole perusteltua sisamarkkinoilla. Rekisterointiveron
palautusjarjestelma olisi minimivaatimus kaksinkertaisesta verotuksesta koituvien ongelmien
ratkaisemiseksi, mutta talloin ei tietenkaan kasitella muita kansalaisille ja autoteollisuudelle ja
- kauppiaille koituvia nykyisia ongelmia.
Rekisterointiveron palautusjarjestelman soveltaminen vaatisi tuekseen joitakin yhteison
saannoksia, jotta saadaan kayttoon objektiivisia ja selkeita menetelmia sellaisten kaytettyjen
henkiloautojen jaannosarvon laskemiseksi, jotka viedaan maasta tai siirretaan pysyvasti
toiseen jasenvaltioon rekisteroitaviksi.
Vaikka tama vaihtoehto toisi joitain postitiivisia taloudellisia vaikutuksia kansalaisille,
autoteollisuudelle ja kaupalle, siina ei oteta esille suurinta osaa sisamarkkinoilla olevista
esteista eika silla ole minkaanlaisia myonteisia ymparistovaikutuksia.
Vaihtoehto 3:
Taman lahestymistavan tavoitteena on kattava henkiloautojen veropolitiikka
EU:ssa. Siihen kuuluu, etta rekisterointivero poistetaan kokonaan kymmenen vuoden
siirtymakauden aikana ja etta rekisterointi- ja kayttoveron veroperustat uudistetaan siten, etta
niihin sisallytetaan CO2–peruste ja otetaan kayttoon rekisterointiveron palautusjarjestelma.
Vaihtoehdon 3 etuna on se, etta se parantaa huomattavasti sisamarkkinoiden toimintaa ja
vaikuttaa edullisesti yhteison ymparistotavoitteiden saavuttamiseen. Sisamarkkinoilla voidaan
odottaa kaikkien toimijoiden hyotyvan: byrokratia vahenee, avoimuus ja oikeusvarmuus
lisaantyvat ja taman myota tavaroiden ja henkiloiden vapaalle liikkuvuudelle on vahemman
esteita. Henkiloautoteollisuudelle tama antaa sysayksen hyodyntaa mittakaavaetua, parantaa
kilpailukykya ja tietyssa maarin tyollisyytta. Kansallisia verotusjarjestelmia lahennetaan
toisiinsa varsinkin autoverotuksen veroperustan osalta. Jos henkiloautoihin sovelletaan
saastuttaja maksaa -periaattetta ja sellaisia verotoimenpiteita, joita yhteison strategiassa
henkiloautojen hiilidioksidipaastojen vahentamiseksi on kaavailtu, voidaan odottaa, etta
tarjolle saadaan uusia keinoja saastuttavien paastojen vahentamiseksi.
Rekisterointivero voidaan poistaa ilman, etta se vaikuttaa mitenkaan tuloihin, koska tulojen
menetys voidaan kompensoida asteittaisella ja samanaikaisella siirtymisella
rekisterointiveroista kayttoveroihin seka tarvittaessa muilla neuvoston direktiivin 2003/96/EY
mukaisilla verotuksellisilla toimenpiteilla ja jopa innovatiiivisilla teiden kayttomaksuilla.
Nama ovat vakaampi kansallisten talousarvioiden tulonlahde, silla ne peritaan koko
henkiloauton kayttoian ajan, kun taas rekisterointivero tuottaa tuloa vain kyseisen auton oston
yhteydessa. Jasenvaltiot, joissa on korkea rekisterointivero, voivat sopeutua kayttoveroihin
siirtymiseen tarpeen mukaan viimeistaan vuoteen 2016 mennessa. Naissa maissa aiheutuu
erityisesti siirtymaajan ensimmaisina vuosina autoverojarjestelman sopeuttamisesta ja
hallinnoimisesta koituvia siirtymakustannuksia. Toisaalta etuna ovat autoverojarjestelman
alhaisemmat hallintokustannukset siirtymaajan paatyttya.
Tama vaihtoehto ei aiheuttaisi pitkalla tahtaimella mitaan hallinnollisia lisakustannuksia
jasenvaltioille. Koska melkein kaikissa jasenvaltioissa jo sovelletaan kayttoveroa, siirtyminen
rekisterointiverosta kayttoveroihin painvastoin alentaa hallintoviranomaisten ja kansalaisten
hallinnollista taakkaa, silla kahden veron sijasta sovellettaisiin ainoastaan yhta veroa.
Siirtymakauden taytantoonpanokustannukset olisivat suhteellisen vahaiset, silla kyseessa on
paaasiassa voimassa olevan verojarjestelman muuttaminen. Kustannukset korvautuisivat
pitkalla tahtaimella saastolla, joka syntyy rekisterointiveroa koskevien hallintokustannusten ja
kyseista veroa koskevien saantojen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten poistumisella.
Vaihtoehto 4:
Taman lahestymistavan tavoitteena on sellainen kattava henkiloautojen
veropolitiikka EU:ssa, joka on paapiirteiltaan samanlainen kuin vaihtoehdossa 3 esitetty.
Ainoana erona on se, etta tassa vaihtoehdossa ei pyrita rekisterointiveron poistamiseen vaan
sen tason alentamiseen asteittain siten, etta se ei ylittaisi 10 prosenttia auton verottomasta
hinnasta. Vaikka tassa vaihtoehdossa voidaan varmistaa miltei samankaltaiset
ymparistovaikutukset kuin vaihtoehdossa 3, se ei poistaisi kaikkia muita kansalaisten ja
teollisuuden kohtaamia esteita. Erityisesti kansalaisten harmiksi jaavat edelleen byrokraattisiin
menettelyihin liittyvat hallinto- ja sosiaalikustannukset. Kasittelya vaativat myos sellaiset
muut sisamarkkinakysymykset kuin tarve soveltaa rekisterointiveron palautusjarjestelmaa niin
kauan kuin rekisterointiveroa peritaan, huomattava automarkkinoiden pirstoutumisen
jatkuminen ja veronkierron riskin vahentamiseksi tehtavat tarkastukset.
Lisaksi tassa vaihtoehdossa jasenvaltioiden olisi yha maksettava rekisterointiveron ja
kayttoveron samanaikaisesta soveltamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset, ja niiden
olisi sopeuduttava rekisterointiverosta saatavien tulojen vahenemiseen. Tama vaihtoehto
johtaisi myos verokantojen osittaiseen yhdenmukaistamiseen, jolla ylitettaisiin tavoitteen
toteuttamiseksi vaadittava vahimmaistaso.
Komissio on tehnyt tyoohjelmassa mainitun vaikutusten arvioinnin. Raportti on saatavilla
TAXUD:n verkkosivuilla.
Keskutelu on vapaa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja autoveroasiaan on monta vaihtoehtoa. Eli kestää melko kauan ennen kuin päätös (oli se mikä tahansa) on toeteutettu. Siirtymäaikaa annetaan kuitenkin 10 vuotta. Toki yksittäinen jäsenvaltio voi tehdä yön yli nopeitakin autoveroa koskevia päätöksiä, kunhan ne sitten aikanaan yhdenmukaistetaan Direktiivien mukaisiksi. Suomella ei ole mitään kiirettä muuttaa autoverotustaan, joten miksi se poistettaisiin tai korvattaisiin korkeahkoilla käyttömaksuilla?
Suomella alkaa olla pikkuisen kiire tehdä jotain kun autokauppa jumittaa aika pahasti ja kohta alkaa konkursseja syntyä. Jos vetkuttelu jatkuu vaikka vuodella niin täällä kyllä moni asia muuttuu autokaupan suhteen. Yksikään autokauppias ei kannata autoveron ylläpitoa koska se on kaupan jarru.
Kävin juuri tänään ostamassa uuden Subarun,ja aika paljon tuntui olevan muitakin asiakkaita!!
Haloo,
autokauppiaat pois huutelemasta täältä foorumilta. Kävin itse eilen Biliassa Herttoniemessä ja siellä myyjät (6kpl) seiso ringissä. Ei yhtään asiakasta koko putiikissa. Hyvin menee :)