Olen seurannut taustalta jo jonkin aikaa näitä suomi24:n uskoontoon liittyviä palstoja. Itse kuulun ev.lut.iin ja olen ollut kiinnostunut mm. helluntailaisuudesta. Mutta seurattuani näitä keskusteluja/riitoja, en ole enää yhtään varma mikä seurakunta on oikea jos haluaa palvella oikein jumalaa ja kristinuskoa!
Olen todella kiperässä tilanteessa "homma hanskassa ja hanskat hukassa", miten helluntailaiset voivat olla niin erilaisia mielipiteiltään? Olen miettinyt ja kysynyt itse jumalalta vastausta tähän arvoitukseen!
Itse en ole kovin innostunut seuraavista: Huutaminen, kaatuilu, kielillä puhuminen, hyppiminen ja pomppiminen.
Seuraavista olen kiinnostunut:
Rukoilu, oikein eläminen, nöyryys jumalaa kohden.
Mitä tässä pitäisi tehdä, luterilaisuudesta häipyminen on vain ajan kysymys, se on mielestäni nykyään niin tekopyhää!
Olen todella kiperässä tilanteessa "homma hanskassa ja hanskat hukassa", miten helluntailaiset voivat olla niin erilaisia mielipiteiltään? Olen miettinyt ja kysynyt itse jumalalta vastausta tähän arvoitukseen!
Itse en ole kovin innostunut seuraavista: Huutaminen, kaatuilu, kielillä puhuminen, hyppiminen ja pomppiminen.
Seuraavista olen kiinnostunut:
Rukoilu, oikein eläminen, nöyryys jumalaa kohden.
Mitä tässä pitäisi tehdä, luterilaisuudesta häipyminen on vain ajan kysymys, se on mielestäni nykyään niin tekopyhää!
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta muista kuitenkin ettei tämä ole seurakunta, vaan täällä on monenlaista saastan levittäjää ja pahanpuhujaa.
Itse kuulun helluntaihin ja se on todellinen kotini. Ei ole tullut vielä sellaista tilannetta että sitä olisin vaihtanut. Älä katso näiden ihmisten juttuihin kovin tosissasi, vaan lähde liikkeelle ja asetu paikkakuntasi uskovien seuraan, eli seurakuntaan. Meillä on omassa seurakunnassamme ihana olla, siellä on koti jossa on sisaret ja veljet yhtä. Ole siunattu ja astu Jumalan asettamaan paikallisseurakuntaan. vihollinen on tullut tännekkin eksyttämään hänen valittujaan etteivät vaan menisi seurakuntaan. Katso se on Jumalan asettama ja mikään ei ole viholliselle niin kamalaa kun hän astuu siihen joukkoon jotka ovat uloskutsuttuja. En ole koskaan katunut että kuulun helluntaihin. Vajavaisia olemme kaikki, mutta perillä olemme täydellisiä. Siunaa veljiäsi ja sisariasi, se on kaikkein tärkeintä mitä voit tehdä.
Kyselet, miten edetä srk-asiassa. Kirjoituksestasi ei käynyt ilmi oletko uskossa Jeesukseen. Se on lähtökohta ja edellytys Jumalan seurakuntaan kuulumiselle.
Jos perustasi on kunnossa, voit pyytää Armahtajaltasi johdatusta, minne mennä, mihin asettua. Uskon, että Jumala haluaa ohjata askeleesi oikein.
En osaa sanoa, onko helluntaisrk se seurakunta, johon sinun tulisi liittyä. Enpä kehoittaisi sinua suunnistamaan tämän palstan kirjoitusten mukaan. Ota selvää asiallisista tietolähteistä ja tee päätöksesi vasta vakaan harkintasi jälkeen.
Itse arvostan uskossani samanlaisia piirteitä kuin sinäkin: rukousta, tasapainoista elämää ja suhdetta Jumalaan, joka on varsinkin uskovien Vapahtaja.
Mainitsemistasi oudoista ilmiöistä, kuten hyppiminen jne. en itsekään perusta. Ne eivät kuulu srk:aan, paitsi kielilläpuhuminen(1Kor14:4). Seurakunnassani arvostan asioita, jotka edistävät ja korottavat Jeesuksen tuntemista. En edes rukoile kielillä, vaikka se on ainut Pyhän Hengen vaikuttama asia em. asioista(se on uskovan rakentamiseksi ja raittiisti käytettynä hyödyllinen). En liene kovin helluntailainen sisäisesti, vaikka helluntaiseurakuntaan kuulunkin.
Olennaista ei ole, mihin seurakuntaan kuuluu, vaan kenelle kuuluu, eli Jeesukselle.
Toivotan sinulle Jumalan siunausta ja johdatusta!
kiitos näistä "valaistumisen sanoista"! Uskon jeesukseen, olen aina uskonut. Helluntailaisuudessa kiinostaa se että miten ne tavat eroavat paikkakunnittain.
Omaa kokemusta: lapsena isäni mukana, ei hyvä kokemus 6-13vuotiaana!:( Siis isäni on helluntailainen, itse en ole siellä käynyt noin 13 vuoteen! arveluttaa
harkitsisin kaksi kertaa helluntaiseurakuntaan liittymistä, sekä yleensäkin nykisestä eroamista. Jos olet tullut siihen tulokseen, ettet koe luterilaista kirkkoa hengelliseksi kodiksesi, kannattaa asiasta huokailla Isän puoleen.
Konkreettisesti voisit asian eteen tehdä tutustumalla paikkakuntasi muihin kristillisiin seurakuntiin, mm. babtisteihin, metodisteihin tai meihin hellareihin. Jokaiselle on oma paikkansa, ja Jumala kyllä johdattaa sen löytämisessä.
Veli Rievun tavoin en minäkään pidä kovasta menosta; olen sen verran rauhallinen tyyppi. Kaikessa haluan tukeutua yksin Jumalaan ja Hänen sanaansa, sillä siitä saan Elämän. Koen kuitenkin seurakuntani hengellisenä kotina, ja sen vajavaisuudesta huolimatta rakastan sitä koko sydämestäni.
Toivotan sinulle runsasta Jumalan siunausta, sekä johdatusta matkallesi.
Tekopyhiä ihmisiä on yhtä paljon helluntailaisissa kuin muissakin seurakunnissa. Sinun tulee rukoilla, että Jumala johdattaa sinut paikkaan, jossa voit olla rakentamassa pyhiä ja myöskin itse rakentua. Jos koet, että et kasva ihmisenä, missä nyt olet on se väärä paikka.