Darwinistit väittävät teoriansa olevan koko biologian perustus, eikö totta? He väittävät, että siitä on paljon hyötyä ihmiskunnalle, eikö totta? Haluaisin kuulla luettelon asioista, joissa nimenomaan darwinismin mukainen teoria/näkemys makroevoluutiosta todella edistää muuta kuin lajinkehitystä koskevaa biologista, sosiaalista tms. ymmärtämistä tai ihmiskunnan hyvinvointia. Epäilen, että luetteloon tulee vain muutama harva asia.
Darwinismin hyöty?
P.S.V.
161430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
P.S.V. kirjoitti:
"Haluaisin kuulla luettelon asioista, joissa nimenomaan darwinismin mukainen teoria/näkemys makroevoluutiosta todella edistää muuta kuin lajinkehitystä koskevaa biologista, sosiaalista tms. ymmärtämistä tai ihmiskunnan hyvinvointia."
Olen ihan äimän käkenä. Eikö kaiken tuon ymmärtäminen nimenomaan anna pohjaa mm. ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämiselle?
Se makroevoluutio kun on kuitenkin (mikro)evoluution jatkumoa, joten miten se pitää erikseen sieltä kaivaa?
Mitä tuohon luetteloon pitäisi sitten saada? Kuinka makroevolutiivinen käsitys auttaa fysiikan tutkimuksessa, geologiassa tms?
>Darwinistit väittävät teoriansa olevan koko biologian perustus, eikö totta?
Niin on käytännössä havaittu olevan. Kyllä.
>He väittävät, että siitä on paljon hyötyä ihmiskunnalle, eikö totta?
Haluammeko tietää mistä tulemme ja miksi olemme täällä ja miten luonto toimii?
>Haluaisin kuulla luettelon asioista, joissa nimenomaan darwinismin mukainen teoria/näkemys makroevoluutiosta todella edistää muuta kuin lajinkehitystä koskevaa biologista, sosiaalista tms. ymmärtämistä tai ihmiskunnan hyvinvointia.
Tieteen eri osa-alueet nivoutuvat yhteen. Kehitys yhdellä saralla johtaa usein sovellutuksiin myös toisilla.
- geeniteknologia mahdollistaa sairauksien parantamisen
- opimme tietämään mistä tulemme ja mitä meistä kenties joskus evoluution avulla tulee
- opimme kenties elvyttämään sukupuuttoon kuolleita lajeja
- opimme kenties luomaan elämää planeetoille, joilla sitä ei vielä ole
- tuntemalla lajien kehityksen mahdollisimman tarkasti, voimme kenties luoda satoisampia lajikkeita ja parantaa näin maapallon kykyä ylläpitää meidän valitettavan suurta määräämme tuhoamatta luontoa liikaa
- opimme kenties pelastamaan sukupuuton partaalla olevia lajeja sopeuttamalla ne muuttuvaan ilmastoon tai elinolosuhteisiin
Tässä nyt oli muutama esimerkki... Sitäpaitsi ei tieteessä ole kyse siitä, mikä on 'hauska' vaihtoehto tai 'kiva' vaihtoehto. Tiede selvittää, tutkii ja havainnoi todellisuutta. Se onko evoluutio jonkun mielestä hyödyllinen, kiva tai mukava on täysin sivuseikka. Pitäisikö meidän siis hylätä kaikki näyttö evoluutiosta vain sillä perusteella, että pieni osa ihmisistä 'tykkäisi' jos se ei olisi totta???
Mieti joskus vähän järjellä, älä vain suulla tai kikkelillä.
adsfasdfasd kirjoitti:
"Haluammeko tietää mistä tulemme ja miksi olemme täällä ja miten luonto toimii?"
Darwinismi ei anna vastausta noihin kysymyksiin mistä tulemme tai miksi olemme täällä.
"- geeniteknologia mahdollistaa sairauksien parantamisen"
Miten geeniteknologia liittyy darwinismiin?
"- opimme tietämään mistä tulemme ja mitä meistä kenties joskus evoluution avulla tulee"
Kuviteltu evoluutio ei anna vastausta siihen mistä tulemme, eikä todellakaan kerro mitä meistä tulee.
"- opimme kenties elvyttämään sukupuuttoon kuolleita lajeja"
Ei liity darwinismiin.
"- opimme kenties luomaan elämää planeetoille, joilla sitä ei vielä ole"
Tähtienvälinen matkailu asiantuntijoiden mukaan mahdotonta. Vain Jumala voi luoda elämää. Ei liity darwinismiin.
"- tuntemalla lajien kehityksen mahdollisimman tarkasti, voimme kenties luoda satoisampia lajikkeita ja parantaa näin maapallon kykyä ylläpitää meidän valitettavan suurta määräämme tuhoamatta luontoa liikaa"
Vaikea tuntea kehitystä, kun sitä ei ole ollut. Vain mikroevoluutiota on tapahtunut. Ei liity kuvitteelliseen kehitysoppiin.
"Tiede selvittää, tutkii ja havainnoi todellisuutta. Se onko evoluutio jonkun mielestä hyödyllinen, kiva tai mukava on täysin sivuseikka. Pitäisikö meidän siis hylätä kaikki näyttö evoluutiosta vain sillä perusteella, että pieni osa ihmisistä 'tykkäisi' jos se ei olisi totta???"
Tiede yrittää tutkia todellisuutta, mutta vetää useimmiten väärät johtopäätökset. Evoluutio ei ole totta, joten tykkääminen on sivuseikka.
Nauroin ihan ääneen kun luin tämän viestin :D
Jooh... pysyn kyllä todella kaukana täältä, miksi ylipäätään evoluutio ja kreationismi esiintyvät samassa otsikossa... eikö tonne tiede-alueelle voisi siirtää evoluution jossa voitaisiin ihan oikeasti keskittyä evoluutiosta keskustelemiseen, ja sitten uskonto-alueelle voisi pistää kreationismin.
Asiallinen keskusteluhan täällä on aivan olematonta, kun uskovaiset vaan julistaa omia näkemyksiään. En ymmärrä kuinka kukaan täysijärkinen ihminen jaksaa täällä olla keskustelemassa.
Vaikka menisitkin tiedefoorumiin. Olen kyllä itsekin tullut siihen tulokseen että evoluution kannattajat ovat huonoja keskustelemaan asiallisesti, niinkuin itsekin totesit. Tsemppiä vaan tiedefoorumille.
"Olen kyllä itsekin tullut siihen tulokseen että evoluution kannattajat ovat huonoja keskustelemaan asiallisesti..."
Teidän kretiinien kanssa asiallinen keskustelu on täysin mahdotonta. Seura tekee kaltaisekseen.
Hear no evil see no evil.
Moni on jo varmaan kuullut Lynn Marguliksen endosymbioositeoriasta:
Meidänkin solujemme kuten kasvisolujen soluelimet(organellit)
mitokondriot jne (kasveilla viherhiukkaset jne) olivat alunperin
itsenäisiä bakteereja jotka isompi syöjäsolu yritti syödä mutta
hups jäikin muhimaan sisälle symbioosisuhteeseen ja aikaa myöten
evoluutiossansa muuttuivat kiinteäksi solukoneistomme osaksi. Me
ollaan niinku bakteereista koostetut ja tämä olisi hoidossa tai ainakin uuden hoidon kehityksessä otettava huomioon.
Akatemiatutkija Anu Wartiovaara kirjoitti jo aiemmin Duodecim-lehdessä
12/2005;121;1265-7 hyvin vaikuttavalla esimerkillä s. 1266
pääkirjoituksessaan "Zen ja mitokondrioiden kunnossapito" mm.:
"... Mitokondrioilla on yhä paljon bakteerien ominaisuuksia, mikä voi
aiheuttaa
ongelmia lääkehoitojen - erityisesti antibioottilääkityksen -
yhteydessä.
Esimerkiksi kloramfenikoli ja aminoglykosidit vaikuttavat bakteerien
lisäksi
mitokondrioiden ribosomeihin, ja eräs mitokondrioperimän muoto
liittyykin
aminoglykosidien aiheuttamaan kuurouteen. ..."
Kreationisti Pekka Reinikainen laati vastineen mm. syyttäen endosymbioositeoriaa
"vain hypoteesi" ja...mm. viittaa älykkääseen suunnittelijaan.. jne.
Akatemiatutkija Anu Wartiovaara vastaa (Pekka Reinikaiselle):
"...
Yksi tehokkaimmista työkaluista historiallisten sukulaisuussuhteiden
selvittämisessä on genetiikka. Kymmenien eri organismien perimän
emäsjärjestys on määritetty, ja eri lajien vertailu mahdollistaa
niiden samanlaisuuden arvioinnin ja laskelmat siitä, kuinka kauan on
täytynyt kulua
niiden yhteisen esi-isän olemassaolosta. Perimän elintärkeät kohdat
ovat säilyneet lähes samanlaisina läpi lajien kehityksen; jotkut
jopa bakteriofaheilta - bakteerien viruksilta - ihmiseen saakka.
Mitokondriot ovat ominaisuuksiltaan lähimpänä alfaproteobakteereja,
joita onkin oletettu
mitokondrioiden kantamuodoiksi. Ennen genomitietoa endosymbioosi oli
hypoteesi. Nyt perimien vertailusta ja DNA:n mutaatiotaajuuden
tuntemuksesta on kertynyt niin paljon tietoa, että hypoteesista
puhuminen on yleisesti jo lopetettu.
Reinikainen huomaa, että endosymbioosi edellyttäisi
mitokondriogeenien siirtymistä tumaan. Näin juuri näyttää
tapahtuneen ! Genomien vertailu osoittaa, että aitotumallisten solujen
kaikista geeneistä jopa yli 600 on sukua alfaproteobakteereille.
Alkumitokondrio siis näyttää läpikäyneen genomin huomattavan
kutistumisen, kun sen geenejä sulautui tuman genomiin. Soluilla on
paljon mekanismeja, joilla ulkopuolista DNA:ta voi liittyä genomiin.
Niiden kuvauksia löytyy solubiologian oppikirjoista, ja niitä
käytetään työkaluina laboratorioissa. Jopa kaikki nykyisen
mitokondrio-DNA:n geenit löytyvät tumasta toimimattomina vale- eli
pseudogeeneinä. Mahdollisesti vain ne hengitysketjun osaset, jotka
eivät soveltuneet kulkeutumaan kalvojen läpi, ovat säilyneet
mitokondrioissa.
...
Geneettisen informaation vertailu nykyisten bakteereiden,
mitokondrioiden, kloroplastien ja endosymbionttien välillä viittaa
siihen, että ATP-synteesi ei ollut mitokondrioiden ensimmäisiä
tehtäviä vaan kehittynyt myöhemmin.Mitokondrioiden muuttuminen
energiatehtaiksi ja kuljetusmekanismien kehittyminen soluliman ja
organellien välille olivat ratkaisevia kehitysaskelia evoluutiossa,
mutta endosymbiontti menetti silloin autonomiansa ja siitä kehittyi
organelli.
Evoluutio ei suinkaan ole pysähtynyt, vaan genomien sopeutumista
ympäristön vaatimuksiin tapahtuu meissä ja ympäristössämme koko
ajan. Ihmisen tautien genetiikkaa tutkiessamme olemme löytäneet
geenivirheen, joka on syntynyt tuhansia vuosia sitten yhdellä
esivanhemmalla. Nykypäivänä tämän alkukromosomin "sormenjälki"
nähdään geenivirheen välittömässä DNA-ympäristössä kaikilla
eurooppalaisilla potilailla, jotka sairastavat samaa tautia - he kaikki
siis
polveutuvat yhdestä ja samasta esivanhemmasta. Uskoisin Reinikaisen
ymmärtävän tämän. Endosymbioosin perusteluissa on kyse samasta
asiasta, pidemmällä aikavälillä, lajien kesken. Näemme kiistatta
bakteerien sormenjäljen nykypäivän mitokondrioissa. Geneettiset
sormenjäljet mahdollistavat sen, että voimme tutkia objektiivisesti
kauan sitten tapahtuneita
asioista yhtä lailla kuin uudempia - niistä voidaan tuotta tietoa.
Mikään ei viittaa siihen, että evoluutio olisi vastikään alkanut.
Se kuuluu elävien organismien luonteeseeen - olemme dynaaminen piste
elämän aikajanalla.
...
Anu Wartiovaara, dosentti, akatemiatutkija
Biomedicum Helsinki
PL 63, 00014 Helsingin yliopisto ja HYKS:n neurologian klinikka
PL 340, 00029 HUS"
-Duodecim 2005;121;2007-8, s.2008-2009, (otteita)
Suoraan sanoen näyttää, että harvinaisen hyvin Reinikainen sai
turpiin arvovaltaiselta taholta..:D
jonka "sopeuttamista" darwinistiseen ideologiaan on paljon yritetty, sitä suuremmalla syyllä, koska onhan itse Lynn Margulis esittänyt vakavia epäilyjä darwinismin riittävyydestä ja sanonut sitä jopa "uskonnolliseksi lahkoksi". Oma intuitioni viittaa tässä yhteydessä enemmänkin luonnonlakiperustaiseen - antidarwinistiseen - evoluutiovisioon, jonka joitakin mahdollisia aspekteja olen jo joskus haparoiden etsiskellyt,
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000013028373
ja jonka koen olevan darwinismia paremmassa sopusoinnussa sekä luomiskertomuksen että tieteellisen maailmankuvan kanssa.
"Oma intuitioni viittaa tässä yhteydessä enemmänkin luonnonlakiperustaiseen - antidarwinistiseen - evoluutiovisioon..."
Darwinilla oli monta teoriaa, kuten yhteisen polveutumisen teoria tai gradualismin teoria. Siispä luonnonvalinnan merkityksen väheksyminen ei tee esityksestäsi välttämättä täysin antidarwinistista. Toisekseen meillä ei taida olla testattavia hypoteeseja luonnonvalinnan kanssa kilpailevasta kehityksestä/sopeutumisesta, vai kuinkas on?
Väitän, että ei niinkään luonnonvalinta, jota "luonnostaan" esiintyy mikroevolutiivisessa hienosäädössä, vaan sattumanvaraisten, ohjaamattomien ja suuntaamattomien, ulkomaailmasta vaikuttimia ottamattomien vähittäisten mutaatioiden dogmi, on estänyt lahjakkaita biologian tutkijoita perehtymästä mm. edelläolevassa kommentissani mainittuihin luonnon universaaleihin organisoiviin periaatteisiin kuten Nambun-Goldstonen bosoniin ja defektien dynamiikkaan, jotka muodostavat - kokeellisestikin jo monessa elimessä todistetusti - biologisen prosessin aineellisen ytimen. Itse olen vain harrastelija, mutta kyllä suomalaisetkin darwinistiset yliopistobiologit ja vastaavat saisivat tutustua DelGiudicen, Doglian, Milanin, Vitiellon, Axel Hundingin ja monen muun internetistä tekijän nimellä löytyviin ja monissa fysiikan ja teor. biologian lehdissäkin julkaistuihin tutkimuksiin, niin alkaisi biologiassa uusi aikakausi!
Hyvä että täälläkin voi harrastaa asiallista ja kenties jopa rakentavaa keskustelua. Valitettavasti en ymmärrä noista Nambun-Goldstonen bosoneista paljoakaan, eikä minua ole oikein ikinä kiinnostanut kemia tai fysiikka tarpeeksi, vaikka olin niitäkin lukiossa opiskellut. En siis ymmärrä noista käsitteillä pelailusta oikeastaan mitään. Mitäs muuten Pentti tekee työkseen?
Darwinin päivinä ei muuten tiedetty mihin periytyvät ominaisuudet perustuvat, ja hänen survival of the fittestiään kritisoitiin sen vuoksi, että hyvät ominaisuudet sekoittuvat ennen pitkää huonoihin kuten kaksi eriväristä muovailuvahapötkylää. Darwinin alkuperäinen kritisointi johtuikin ennemmin siitä, että ihmistä ei tahdottu osaksi luonnonvalinnan säälimätöntä kamppailua, eikä niinkään siitä, että Darwin olisi esittänyt muuntelun olevan sattumanvaraista.
Muistelin muuten rudimenteista käytyä keskustelua ja käsitystäsi sen määritelmästä. Löysin sittemmin Darwinin alkuperäisen määritelmän, eikä siinäkään vaadita funktion puutetta!
"Rudimentary organs, on the other hand, are either quite useless, such as teeth which never cut through the gums, or almost useless, such as the wings of an ostrich, which serve merely as sails."
Sitten vielä uudelleenreksrytointi:
"... an organ rendered, during changed habits of life, useless or injurious for _one_ purpose, might easily be modified and used for another purpose."
tuonkin hienosti; ainakin se sopii omiin ajatusmalleihini, joissa hyvin keskeisesti pienimmän vaikutuksen laki (Least Action Principle) muotoaa systeemiä koko ajan "kalkuloiden" sekä sisäiset että ulkoiset reunaehdot ja "tarvittaessa" jopa muuttaen niitä.
Melkeinpä uskaltaisin veikata, että Darwinin alkuperäinen intuitiivinen visio on ollut lähellä edelläluonnosteltua, mutta häneltä on luonnollisesti puuttunut formaalinen apparaatti (mikä toki vieläkin on paljolti hakusalla). Pienimmän vaikutuksen lain idea on tosin Darwinin aikana jo ollut aivan yleisesti tunnettu mm. Maupertuisin kirjoitusten perusteella:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0304/pekonen.pdf
ja Darwinillahan on ollut huomattava kyky sulattaa toimiviksi kokonaisuuksiksi eri alojen tietoutta..
(Kun kysyit, mitä teen töikseni, niin varmaan arvasitkin, että se liittyy jotenkin fysiikkaan, sehän aina tulee esille kommenteissani; tätä nykyä opetan yläkoululaisille fysiikkaa ja kemiaa. Fysiikka kuuluu myös keskeisiin harrastuksiini. Sinun alasi/pääharrastuksesi puolestaan arvelisin olevan lähellä biologiaa jo puheenvuorojesi perusteella..)
Niin, tuo Darwinin kommenttisi toi mieleen rudimenttikeskusteluista erityisesti silmän vilkkuluomen, josta Anatomian kirja antoi minulle sen käsityksen, että sillä on joitakin pikku funktioita tämän päivän ihmisessäkin - aivan Darwinin idean mukaisesti.
Luomisoppi: info ei tule tyhjästä, kaikki rappeutuu, siispä ihmisen solu, jonka yhdestä solusta lähtenyt syöpä ei ole koskaan nähnyt myrkkyä X, ei myöskään voi kehittää nerokkaita vastustuskiksejä ja X puree aina
Darwinistisempi näkemys: Vaikka ihminen on yhdestä (muna)solusta ja syöpä yhdestä solusta,
eivätkä koskaan ole nähneetkään myrkkyä X, niin mutaatioin ja sisäisellä luonnonvalinnalla se voi ovelana kehittyä vastustuskykyiseksi vaikka mille sytostaattimyrkylle X. Jopa monille myrkyille X,Y,Z peräkkäin jos ei olla huolellisia, (minkä kreationisti Reinikainen oli muka-osoittanut mahdottomaksi kirjassaan unohdettu Genesis).
Jälkimmäinen kehitysopillinen ilmiö on havaittu ja otettava hoidossa huomioon.
Elintärkeän hyödyllinen oppi tuo kehitysoppi..
kun kerran on kyse darwinismista, niin pistän pienen muistutuksen hänen suurista saavutuksistaan.
http://kotisivu.mtv3.fi/tjt2/evdarwin.html
Niinpä tungit lusikkasi soppaan. Argementointisi on niin tiukkaa, ettei evolutionisteilla ole kanssasi mitään jakoa. Onkohan sinulla joskus oikeasti jotain asiaakin?
"Haluaisin kuulla luettelon asioista, joissa nimenomaan darwinismin mukainen teoria/näkemys makroevoluutiosta todella edistää muuta kuin lajinkehitystä koskevaa biologista, sosiaalista tms. ymmärtämistä tai ihmiskunnan hyvinvointia."
Juuri tämä on se aihealue, jonka luulisi käännyttävän paatuneimmankin kreationistin.
Evoluutioalgoritmilla (yritys ja erehdys/mekaaninen testaus) tuotettuja sovelluksia on tuhottomasti. Esimerkkeinä vaikka tämä suodatinpiiri:
http://www.funet.fi/~magi/artikk/evoluutio/e-ka/koza.jpeg
ja tämä hissi:
http://www.kone.com/en/main/0,,content=48425,00.html
Monet sovellukset ovat sellaisia, ettei niitä pysty ihmisen logiikalla edes ymmärtämään, ja ne valmistuvat täysin itsenäisesti. Vähän aikaa sitten YLEteemalta tuli ohjelma tieteen päiviltä, jossa joku professori kertoi evoluution kautta uudelleenohjelmoituviin logiikkakomponentteihin pohjaavasta äänenkorkeuden tunnistajasta, jonka yksinkertainen, mutta kuitenkin tehokas systeemi ällistytti tutkijat, joilla ei ollut hajuakaan sen toimintatavasta.
Von Neumannin koneiden valmistus on riski, jota monet tutkijat eivät viitsisi ottaa, sillä ei tiedetä mihin niiden evoluutio johtaisi. Siksi evoluution avulla tahdotaan kehittää vain koneita, jotka eivät pysty kopioimaan itseään.
Täällä lisää plärättävää:
http://www.genetic-programming.org/gpbook4toc.html
http://www.genetic-programming.org/gpbook3toc.html
http://www.genetic-programming.org/gpbook1toc.html
----
Moderni geenitekniikka:
Geneettinen muokkaus ottaa mallia darwinismista monessa mielessä:
-fenotyyppinen joustavuus (esim. kanan kasvuhormoni toimi siassa)
-evolutiivisten innovaatioiden synty uudelleenrekrytoinnin kautta (esim. hiirelle saatiin deleetion avulla syntymään matelijan leukaluut)
-monelle eliölle saadaa synnytettyä vanhoja rakenteita uudestaan lisäämällä erilaisia kasvutekijöitä. Esim. kanalle hampaita.
----
Jalostus:
Sattuman ja valinnan avulla voidaan tuottaa todella erikoisen näköisiä ilmiasuja eliöille. Tässä pari kyyhkysrotua:
http://www.dogbreedinfo.com/images11/PigeonWhiteexotic pigeon.jpg
http://members.aol.com/duiven/highlight/fantail/fantail3.jpg
---
Evoluutio laboratoriossa:
Uusien innovaatioiden syntyyn menee luonnossa monta sukupolvea, joten kannattaa panostaa eliöihin, joiden sukupolvi on lyhyt. Niinpä laboratorio-olosuhteissa bakteereille on kehittynyt erilaisia metaboliaratkaisuja, kuten nailonin ja pentaklorofenolin hyödyntämiseen tarvittavat entsyymijärjestelmät. Lisäksi Colille on kehittynyt täysin uusi metaboliasysteemi, johon sisältyy mm. uuden hiililähteen hyödyntäminen, tämän säätely uusilla säätelygeeneillä ja tämän uuden hiililähteen solukalvon läpi siirtämiseen tarvittavien ominaisuuksien kehittyminen (Hall 1982)
Näiden evolvoituneiden innovaatioiden kautta voidaan joskus ratkaista jäteongelmia. Monille kaatopaikoille ym. aiotaankin siirtää haitallisia aineita hajottavia bakteereja, mutta ongelmana on bakteereiden levittäminen kattavasti.
---
Lääketieteestä hyvän esimerkin antoi MrKATti.