Ekstasismin ongelma
Olavi Peltola
Jämsässä 29.11.1967
Johdanto: Petri Malk 22.12.2003
--------------------------------------------------------------------------------
Johdanto
Tämä kirjoitus on Olavi Peltolan alun perin rajatulle kohderyhmälle v. 1967 suunnattu kirje. Olen toimittanut sen julkaistavaan muotoon, sillä kirjeen temaattinen ajankohtaisuus ei ole lainkaan vähentynyt. Kirjeestä on poistettu suomalaisten asianosaisten nimet. - Petri Malk
Ekstasismin ongelma
Olemme joutuneet ensimmäisen todella vaikean teologisen ja sielunhoidollisen ongelman eteen. Ongelma näyttää konkretisoituvan ns. kiitos-kiitos-menetelmään, jossa hengen täyteyttä etsivät kätten päällepanemisella ja kiitos-sanojen toistolla kokevat jotakin. Siihen liittyy myös evankelioimiskokouksissa käytössä oleva käsien nostaminen ja monen mielestä painostava menetelmä: onko täällä vielä joku?
Vaikka tämä ongelmaryhmä onkin tullut esille erään veljen toiminnan kautta niin emme saa tästä ensisijassa tehdä henkilökohtaista taistelukysymystä. On pyrittävä löytämään laajat ja kestävät perustelut kannanotoille ja keskityttävä asian teologiseen ja seurakunnalliseen puoleen.
Ongelma on maailmanlaaja ja se jakaa varsin jyrkästi koko protestanttisen herätyskristillisyyden. Eräänä ilmauksena tästä on Operaatio Mobilisaation johtajan George Verwerin suomennettu moniste Extremismi. Hän sanoo: ”Ongelma on erittäin todellinen varsinkin kun olemme olleet kaupungeissa ja kylissä, joissa kahden eri tunnustuksiin lukeutuvan kirkon jäsenet eivät edes puhuneet toisilleen tätä oppia koskevien erilaisten mielipiteitten vuoksi. Ongelma on Britaniassa, Amerikassa, mannermaalla ja kaikkialla.” Toinen käsiini tullut ja tätä aihetta käsittelevä kirja on Poul Madsenin Pyhän Hengen olemus ja työ. Hänhän yleensä on vailla polemiikkia, mutta tässä kysymyksessä hän on hyvin poleeminen. Beatenbergissa, Sveitsissä tunnetaan myös tämä ongelma ja heillä on hyvin jyrkkä kanta siinä asiassa. Asiaa käsitellään varsin syvällisesti myös saksalaisessa kirjassa Heiliger-Geist Menschen-Geist Schwärm-Geist.
Puhtaimpana tänä ilmiö esiintyy helluntailiikkeessä ja juuri sen liikkeen leviäminen antaa asialle laajuuden ja polttavuuden. Ennen helluntailiikkeen syntyä on kristikunnassa ollut paljonkin kielillä puhumista. Telppäs-niityllä (v.1796, toim. huom.) jo puhuttiin kielillä ja kielilläpuhumista esiintyi herännäisyydessä aina tälle vuosisadalle asti. Mutta vasta helluntailiike tekee siitä järjestetyn toiminnan. Aikaisemmin se on ollut spontaanista ja kadonnut pian. Nyt siitä on tullut erään maailmanlaajan, ehkä n. 10 milj. käsittävän kirkon perustuntomerkki, väittäisin, jopa peruspilari. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö kielilläpuhumista esiintyisi tuon kirkon ulkopuolellakin. Olen tavannut kielillä puhumista ja myös kiitos-menetelmän käyttöä myös omassa ystäväjoukossani. Ensimmäisen kerran asia tuli minun näköpiiriini helluntaina 1951. Meitä oli silloin kolme teol. yliopilasta keskustelemassa helluntaisaarnaaja Artturi Kukkulan kanssa. Tämä väitti omaavansa kyvyn rukoilla Pyhän Hengen täyteyttä odottavien puolesta niin, että nämä todella saavat sen. Allekirjoittanut suostui silloin häneen, kaksi muuta vastustivat. (Ks. Artturi Kukkula: Pyhällä Hengellä täyttyminen, Ristin Voitto 1961).
Toisen kerran tämä ilmiö tuli esiin Lähetystalon piirissä 1955-56. Tässä ryhmässä puhuttiin kielillä ja profetoitiin. Keskeisimmäksi henkilöksi vähäksi aikaa tuli N.N. Asia paljastui myöhemmin hänen kohdallaan petokseksi ja synnytti tavattoman jännityksen. Samaa esiintyi sitten Katulähetys-nuorissa Annankadulla. Edelleen Diakonissalaitoksella 1957 keväällä. Afrikassa lähetystyössä oleva M.M. oli silloin varsin keskeisenä profeettana. Samana talvena esiintyi myös Nurmijärvellä sitä. Mutta sitten tuli pitkä tauko. Ylioppilaslähetyksen alkuvaiheissa oli eräissä tyttöjen rukouspiireissä hiukan tätä ilmiötä. Mutta vasta keväällä 1965 se tuli rva voimakkaasti esille Raamattukoulussa ja Nuorisolähetyksessä. Viimeksi tänä ilmiö on tullut esille alussa mainitun veljen työssä.
Miten tätä menetelmää käytetään?
Uskovat, jotka kaipaavat jotain uutta ja ratkaisevaa elämäänsä, kokoontuvat rukouskokoukseen tai menevät tapaamaan johtajaa kahden kesken. Ensin yleensä on Raamattu-opetusta, jonka aikana herkistytään asialle ja rohkaistutaan antautumaan Herralle. Sitten käydään polvilleen ja usein kokouksen johtaja käy yksityisten luo keskustelemaan asiasta. Hän voi ottaa nämä erilleen myöskin johonkin toiseen huoneeseen. Näin voitetaan ihmisten arkuus. Jos ao. haluaa, häntä kehoitetaan sanomaan ääneen: ”Kiitos”. Jos hänellä on vastaväitteitä, ne torjutaan esim. selittämällä, että kaikki tapahtuu Jeesuksen nimessä ja että ollaan veren alla. Ei tarvitse pelätä. Jos etsivä sanoo ”Kiitos, Jeesus”, se oikaistaan. On sanottava vain ”Kiitos”, eikä harvakseen ikäänkuin sydämen pohjasta, vaan yhtämittaa ja nopeasti hokien. Kun rukoilija vihdoin suostuu toistamaan ”Kiitos”, johtaja itse on hänen vierellään pitäen käsiään hänen päällään ja puhuu kielillä ja ikäänkuin varovasti ja hellästi houkuttelee etsivää sisäisesti antautumaan kaikki oman tahdon vallat murtuneina. Siinä kokee kuin lähtisi vyörymään mäkeä alaspäin silmät kiinni tietämättä minne tullaan. Toinen vakuuttaa: sinä saat, älä pelkää. Ja miksipä pelkäisikään, kun luottaa toisen sanoihin ja vilpittömyyteen.
Eräät ovat joko yksityisesti tai yhteisesti toistaneet tunninkin ajan kiitosta, eikä mitään ole tapahtunut. Heitä nuhdellaan antautumiskyvyn puutteesta. Toiset taas vähän aikaa toistettuaan kiitos-sanaa kadottavat sanan selvän lausumiskyvyn ja alkavat soperrella. Silloin johtaja sanoo: nyt se jo tulee, anna tulla vain, olet juuri saamassa lahjan. Nyt rukoilija voi kokea ihmeellisen vapautuksen, ilon tunne täyttää hänet, hän tuntee keventyneensä, saaneensa jotain aivan uutta. Johtaja vakuuttaa hänelle, että hän on saanut hengen täyteyden ja hän itsekin uskoo, koska kokee niin ihmeellisiä asioita.
Tämän jälkeen uusi kielilläpuhuja saattaa olla täynnä todistusintoa. Hän ymmärtää uudella tavalla kiitoksen merkityksen, ja tuntee saaneensa elämäänsä jotain ratkaisevaa. Hänelle tulee myös suuri into levittää tätä toisiinkin. Tosin hän itse saattaa silloin kohdata toisten uskovien puolelta ankaraa vastustusta, mutta se ei masenna häntä, sillä hän tietää kokeneensa jotain aivan uutta ja valtavaa. Lahjasta osattomiksi jääneiden ystävien varoitukset eivät merkitse hänelle mitään, sillä hän on kokenut jotain erikoista. Hän haluaa tiukasti pitää kiinni siitä, että se on Jumalasta, ei saatana voi tehdä Jeesusta näin eläväksi. Hänestä tuntuu aivan mahdottomalta ajatus, että siinä olisi jotain pahaa.
Mutta kun aikaa kuluu, hän alkaa huomata, ettei kaikki taida olla aivan kohdallaan. Usein kielilläpuhuminen on kummallista höpötystä, jolloin ajatukset voivat olla hyvinkin maallisissa ja turhanpäiväisissä asioissa. Hän saattaa jopa huomata, että hän voi tehdä syntiä ja puhua kielillä yhtäaikaa. Kielillä puhuminen ei herkistäkään hänen omantunnon-elämäänsä, vaan näyttää turruttavan sitä ja tekee valvomattomaksi. Onhan minulla lahja, joka tekee Jeesuksen niin eläväksi, kyllä se varmasti varottaisi, jos teen syntiä. Lahja tulee tärkeämmäksi kuin Lahjanantaja. Samoin hän saattaa olla kova, välinpitämätön, jopa häijy lähimmäisilleen. Hän yrittää ikäänkuin äkkirynnäköllä ja tyrmistyttäen voittaa ihmisiä Kristukselle luottaen ihmeelliseen lahjaansa. Hän voi olla hyvin hermostunut, eikä siedä arvostelua. Tässä vaiheessa, jos hän haluaa vielä seurata Jeesusta, hänessä herää epäilys, onko tämä kaikki Pyhästä Hengestä. Hän saattaa joutua kauheisiin sisäisiin ahdistuksiin, erikoisesti kun hän huomaa, ettei hänen arkinen vaelluksensa kannakaan Hengen hedelmää. Hän saattaa joutua tuskan valtaan. Ehkä Jumala lähettää hänelle raskaita kärsimyksiä, jolloin hän huomaa, ettei kielillä puhumisesta ole apua, mutta kylläkin Jumalan Sanasta. Tämä vaihe on monille hyvin vaarallinen ja saattaa johtaa luopumiseen.
Mitä meidän on tästä ajateltava?
Meidän jokatapauksessa on pyrittävä erottamaan metsä puilta. Missä tässä on kaiken ydin? Seuraavat ajatukset ovat vielä varsin kypsymättömiä, mutta keskustelun viriämiseksi tuon ne esille. Yritän jyrkällä vastakohta-asettelulla saada jotain selville. Tosin kärjistäminen ei koskaan johda täysin oikeisiin tuloksiin käytännössä. Mutta se saattaa kuitenkin paljastaa tärkeitä peruslinjoja, jotka on aina otettava huomioon. Ensimmäinen vastakohtapari on seuraava:
Tässä on kyseessä sielullis-demoninen leikittely pyhillä asioilla, jolloin vilpittömätkin uskovat joutuvat Jeesuksen nimessä saastaisten henkien valtaan ja puhuvat kielillä ja kykenevät tekemään suuria ihmeitä.
Tai tässä on kyseessä todellinen Pyhän Hengen työ, jossa Pyhä Henki ottaa huomioon ihmisen fyysisen ja psyykkisen olemuksen ja käyttää voimakasta yhteyttä, kätten päällepanemista, sielunhoitajan neuvoa ja rohkaisua, ihmisen antautumista hyväkseen ja todella valtaa ihmissydämen.
Molempia väitteitä tapaamme, tietenkin lievemmässä muodossa vilpittömien kristittyjen keskuudessa. Ensimmäisen näkökannan perusteluksi voidaan esittää seuraavaa:
Tässä on keinotekoinen ja pakottava tilanne. Ei ihminen voi Pyhää Henkeä pakottaa. “Tuuli puhaltaa, missä tahtoo,” Joh.3:8. Jumalan aloite puuttuu. Ihminen pitä ohjaksia käsissään. Tehköön hän sen sitten vaikka kuinka nöyrällä tavalla, kuitenkin muistakaamme, että aina ihmisen osa on vastaanottaminen. Tietenkin voidaan vedota Jumalan lupauksiin, mutta silloinkaan ei ihmisen tule niiden avulla rynnätä ja pakottaa Jumalaa toimimaan. Ihmisen osa on kerjätä ja odottaa, mitä Jumala antaa ja sitten uskossa kiittää. – Totuutta on myös lauseessa: “Kun kyllin kauan kolkuttaa, niin saatana antaa”.
Menetelmä tulee ratkaisevaksi, siihen liittyy herkästi rutiininomainen asenne toisiin ihmisiin nähden, jopa tylyys. Kreikkalainen UT käyttää eksytysten kavalista juonista sanaa metodeia. Onko tässä kysymyksessä eksytyksen metoodit?
Ihmisten sisimmät herkistetään tällä menetelmällä ja heidän sydömensä avautuvat niin, että myös demoniset henget pääsevät livahtamaan sisälle. Tältä alueelta muistan E.P.:n kertomuksen eräässä ylioppilaiden seminaarissa. 1920-luvulla oli eräs Karjalan Herätysliikkeeseen lukeutuva opettaja käynyt helluntailaisten kokouksessa ja tullut sieltä “hengellä kastettuna”. Heti syntyi ankara jännitys hänen ja toisten välillä. Kerran oltiin seuroissa ja ao. opettaja makasi sairaana peräkamarissa. Hän kutsui veljet rukoilemaan puolestaan, nämä tulivat ja panivat kätensä hänen päälleen. Silloin mies kohosi näkymättömän voiman vaikutuksesta ylös sängystä ja paiskautui siihen takaisin. Veljet kokivat, että nyt helluntailaisuuden henki oli lähtenyt hänestä ulos. Tämä merkitsee suunnatonta vaaraa uskoville. Olenkin sitä mieltä, että lopunajan toinen pääeksytys on näillä alueilla.
Tuon kokemuksen hedelmää ei ole samaistettava Hengen hedelmään: rakkauteen, iloon, rauhaan, pitkämielisyyteen, ystävällisyyteen, hyvyyteen, uskollisuuteen, sävyisyyteen ja itsensähillitsemiseen. Päinvastoin se näyttää tekevän uskovista kovia, itsevarmoja, jopa valvomattomia. Hän saattaa suhtautua käsittämättömän kevytmielisesti pyhiinkin asioihin. Jokapäiväinen parannus jää helposti sivuun.
Tässä tehdään Pyhästä Hengestä voima. Teoriassa puhutaan Hänestä persoonana, mutta käytännössä Hänestä tulee vieläpä ihmisen käsissä oleva voima. Ollaan siis vaarassa hyljätä kolminaisuusoppi tai ainakin saatetaan väärällä tavalla asettaa Kristus ja Pyhä Henki erilleen toisistaan.
Monet opettajat näkevät tässä ilmiössä myös perfektionismin, täydellisyysopin hedelmän, jossa ei nähdä loppuun asti ihmisen perinpohjaista syntiturmelusta, joka asuu ihmisessä uudestisyntymisen ja hengellä täyttymisenkin jälkeen. Kokemuksen saanut uskova nousee ikäänkuin uudelle tasolle, menee loppuun asti, ei jää puolitiehen.
Liekö tässä vaara myös ajautua panteistiseen mystiikkaan, jossa hurmos auttaa ihmistä samaistumaan Jumalan kanssa, ikäänkuin vajoamaan mereen, niinkuin pisara vajoaa siihen. Tämä vaara piilee nimenomaan siellä, missä ihmisen henkinen vastustuskyky murretaan ja hänet johdetaan suggestiivisella tavalla antautumaan jollekin, jonka väitetään olevan Kristus.
Siinä harhaanjohtavasti samastetaan tämä hurmoksellinen kokemus kielillä puhumisineen Pyhällä Hengellä täyttymiseen. Usein myös opetetaan, että vasta tämän kokemuksen kautta saadaan muutkin armolahjat. Näin tästä kokemuksesta tulee ainoa portti armolahjojen omistamiseen Kristuksen seurakunnan rakentumiseksi.
Ei oteta huomioon, että kielillä puhuminen kuten sairasten parantaminen ja profetoiminenkin voi tapahtua kolmen eri hengen voimalla. Niissä voi toimia Jumalan Pyhä Henki, ihmisen oma sielullinen henki, minä ja saatanan henki. Usein ei myöskään tajuta, että eilen Pyhän Hengen käytössä ollut ihminen saattaa jo tänään puhua kielillä ja tehdä eilisiä tekoja oman sielunsa voimalla ja huomenna olla jo saatanan välikappaleena.
Mitä on se viritys, johon puhuja saattaa ryhtyä valmistettuaan huonosti puheensa, vähän ennen omaa puhettaan, puhuessaan kielillä. Onko sittenkin näin saatu puheinto ihmisen omaa sielullista innostusta.
Näin opetettaessa yhdistetään Hengellä täyttyminen ja kielillä puhuminen. “Äskettäin näin tapahtuvan, miten eräs johtaja uskoon tullessaan ja kiittäessään Jeesusta alkoikin puhua uusilla kielillä. Tapahtui hengellä täyttyminen.” (eräs veli). Tässä opetuksessa ns. toinen siunaus, josta Keswick-liike puhuu, on muuttunut erikoiseksi toiseksi kokemukseksi, joka on nimenomaan hurmoskokemus kielillä puhumisineen. Hetkellisistä Jumalan antamista kokemuksista tehdään pyhitysoppi, joka nostaa uskovan uudelle tasolle. Jumalan Henki voi kyllä käyttää myös momentaalisia kokemuksia uskovien elämässä. Mutta niistä emme saa tehdä kaikkia uskovia sitovia pyhityskaavoja. On suuri joukko jaloja kristittyjä, joilla ei ole ollut minkäänlaisia voimakkaita hetkellisiä kokemuksia, kielillä puhumisia ja kuitenkin heidän elämänsä on ollut valtavan hedelmällinen Kristukselle. Tässä opetuksessa madalletaan myös suuri ja tärkeä kysymys hengellä täyttymisestä hetkelliseksi kokemukseksi. Tulee hengentäyteys-sanonnan inflaatio ja ihmiset, joiden elämä ei todista minkäänlaista syvempää Kristuksen tuntoa, väittävät, että he ovat hengellä täyttyneitä vain siksi, että ovat jossakin rukouskokouksesssa johtajan kätten päällepanemisen kautta kokeneet jotain. Järkyttävää pinnallisuutta ja kevytmielisyyttä.
Otan tähän katkelman erään henkilön kirjeestä: "Se oli jotain kauheaa. En ole ikinä niin pelännyt hengellisessä kokouksessa. Kun se saarnaaja huusi minun puolestani (en voi käyttää sellaista sanontaa kuin rukous) tuntui, kuin olisin ollut jossain pakanallisessa juhlassa, missä henkiä manataan esille. Ei siinä ollut Jeesuksesta tietoakaan. Tuntui kuinka hän pakotti minua puristamaan itsestäni jotain ulos. Minä itkin ja pelkäsin sitä miestä. Minusta tuntui kuin saarnaaja oli kauhean vihainen, kun ei saanut minua puhumaan kielillä. Ahdistus minulla oli sydämessä ja kauhea pakokauhu. Jos minulla olisi ollut vähänkään rohkeutta olisin lähtenyt siitä paikasta ulos. Kun en muutakaan voinut tehdä itkin sydämeni pohjasta. Tuntui kuin olisin ollut yksin maailmassa. Toiset huusivat halleluja ja olivat iloisia ja onnellisia. Kun tulin kotiin itkin ja nauroin vuorotellen ja luulin tulevani ihan sekapäiseksi".
Tässä opetuksessa koetaan, että tuodaan jotain ratkaisevan uutta koko kristikunnan tähän astiseen elämään. Uskonpuhdistus jäi puolitiehen, pietistit jäivät puolitiehen, mutta nyt tulee koko täyteys. Siinä koetaan, että mennään pitemmälle antautumisessa kuin muut kristityt, astutaan loppuun asti. Tällainen asenne rikkoo uskovien yhteyden, se väkisinkin vie halveksimaan toisia, joilta tämä kokemus puuttuu. Pitemmälle menemisen tunne on myös pettävä, sillä arkielämän todellisuus ei sitä osoita. Harva todella kokemuksen kautta pääsee lähemmäksi Kristusta. Into joka rakentuu sielullisen hehkun varaan ei kanna kestävää hedelmää.
Poistaako tämä henkikaste-oppi ihmisestä todellisen Jumala-nälän ja johtaa väärään lohdutukseen ja tyydytykseen. Kuitenkin “autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta.”
Joskin tällaisessa rukoushetkessä muutamat kypsät kristityt näyttävät saaneen pysyviä siunauksia, niin onko tutkittu, minkälaisia seurauksia siitä on ollut vastakääntyneille ja epäkypsille kristityille? Kuinka moni on palanut karrelle, onko oikein, että muutaman vanhemman kristityn siunauskokemuksen tähden vaarannetaan monien heikkojen koko kilvoitus.
Ne taas, jotka puolustavat kyseistä käytäntöä, saattavat vedota seuraaviin asioihin:
On suuri joukko, miljoonia uskovia, jotka väittävät vilpittömästi saaneensa pysyvän siunauksen juuri tämän menetelmän kautta omaan elämäänsä. Emme saa ylimielisesti sivuuttaa heidän todistustaan. E.L.:llä on mm. suuri joukko kirjallisia todistuksia tällaisilta ihmisiltä. Tietenkin edelliset voivat esittää tähän vastaväitteen, että on toisaalta miljoonia sellaisia uskovia, jotka eivät koskaan ole tuota kokemusta saaneet ja kuitenkin ovat kantaneet runsasta hedelmää Jeesukselle Kristukselle. Tähän joukkoon kuuluvat kaikki tähän astisen kristikunnan suuret hengelliset johtajat.
Apostolien teot ja .1 Korinttolaiskirje puhuvat vastaavanlaisista ilmiöistä. Siellä kerrotaan, kuinka Samariassa apostolit panivat uskovien päälle kätensä ja “he saivat Pyhän Hengen”, Apt. 8:17. Samoin Ananias pani kätensä Sauluksen pään päälle ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Ja Efesossa Paavali pani kätensä kahdentoista pään päälle ja heidän päällensä tuli Pyhä Henki ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. Eikö näin voi tapahtua tänäänkin? Mutta huomattakoon, ettei missään näissä tapauksissa puhuta kiitos-menetelmän käyttämisestä. Vertaa vielä Timoteusta. Hänkin sain armolahjan vanhinten pannessa kätensä hänen päälleen.
Tämä merkitsee selvää Hengellä täyttymiskäsitystä. Sen sijaan sellaiset, jotka puhuvat uudestisyntymisen rinnalla henkikasteesta ja opettavat, että hengellä kastetun uskovan on täytyttävä Pyhällä Hengellä, jättävät yleensä kovin epämääräiseksi sen selvittelyn, mitä on tuo hengellä täyttyminen. Nyt se on selvä, sillä tuon tapahtuman yhteydessä tulee esiin näkyviä seurauksia, ihmiset kokevat vapautusta, voimaa todistukseen ja puhuvat kielillä, profetoivat. Nyt uskova saa puuttuvan voiman ja vieläpä sillä tavalla kuin Apostolien aikaan.
Loppumietelmiä
Uskovien sydämissä asuu syvä jano. Moni kokee suurta voimattomuutta sekä kilvoituksessa että todistamisessa. Moni häpeää syvästi sitä, että Kristus on saanut niin vähän muotoa hänessä. Moni on joutunut salaisen laodikealaisen hengen valtaan. Tarvitsemme rajattoman kipeästi uudistusta. Mutta tämän janon keskellä meidän on selvästi varoitettava uskovia vääristä lähteistä, jotka eivät annakaan sitä yltäkylläisyyttä, joka tulee yksin Jeesukselta Kristukselta. Tämä lähteiden, henkien erottelutehtävä on sitä vaikeampaa, mitä lähempänä Kristuksen takaisin paluuta oleme. Aika käy yhä puuroisemmaksi ja jos mahdollista, eksytetään valitutkin. Puhutaan kyllä paljon henkien erottamisen lahjasta, mutta sen lahjan omaavia kristittyjä on yhä harvemmassa. Ei ole syytä enää vain käydä rajaa järkeilevään, ekumeeniseen kirkollisuuteen päin, vaan on entistä selvemmin vedettävä raja myös todelliseen hurmahenkisyyteen nähden. Jälkimmäinen rajankäynti on mitä vaikeinta, sillä nyt joudutaan keskelle palavalta näyttäviä Kristuksen todistajia. Emme saa hyljätä kaikkia hetkellisiä Jumalan antamia erikoisia kokemuksia. Moni on niissä saanut kestäviä siunauksia. Emme saa hyljätä kaikkea esiintyvää kielilläpuhumista, tapahtui se kammiossa yksin tai Jumalan seurakunnan kokouksessa, jolloin aina on oltava mukana selitys. Emme saa hyljätä kaikkea profetoimista emmekä halveksia sitä, vaikka mieli tekeekin, sillä niin usein se on sielullista ja minäkeskeistä ja niin usein se on epäluotettavaa. Oulun profeetta on meille tästä järkyttävä esimerkki.
Tarvitsemme profeetan armolahjaa ihmearmolahjana, mutta vielä kipeämmin miehiä ja naisia, jotka ovat todellisia profeettoja, vaikka heillä ei olisi minkäänlaisia ihmearmolahjoja. Emme saa Kristuksen seurakunnan rakentamisessa halveksia vähäisintäkään Pyhän Hengen lahjaa. Mutta tarvitsemme kipeästi hengellisiä johtajia, jotka raittiilla tavalla osaavat eroittaa hyvän pahasta. Aikoinaan Paavo Ruotsalainen oli tällainen. Hän saattoi sekä kuunnella kielillä puhujia, että potkaista heidät ylös ja ajaa ulos. Jumalan koulussa kypsyneenä hän tiesi, miten kulloinkin oli toimittava.
Mielestäni peruslinjan tulee olla kielteinen kiitos-kiitos-menetelmään nähden. Emme saa käyttää sitä emmekä levittää sen avulla kielillä puhumista vastakääntyneiden keskuuteen. Ja jos jossakin ystäväjoukossa sitä alkaa esiintyä, sinne on mentävä kiireesti selvittämään tilanne.
Tällöin on varottava kaikkia jyrkkiä otteita yksityisiin uskoviin nähden, jotka ovat joutuneet tämän menetelmän kohteiksi. Heitä on rakkaudellisesti kuunneltava, heidän vierellään on kontattava. Mutta niihin johtajiin, jotka levittävät tai suosivat tätä, vaikka heitä on siitä varoitettu, on suhtauduttava mitä tiukimmin ja vakavimmin. Olen sitä mieltä, saatan erehtyä pahasti, että uutta todellista Pyhän Hengen herätystä emme koskaan tule saamaan, jos eksymme käyttämään kiitos-kiitos-menetelmää esteettömästi. Poltamme sillä vain maan ja estämme todellisen herätyksen tulon.
Saatat olla kanssani toista mieltä. En halua pakottaa omaa kantaani, mutta en voi myöskään siitä vaieta. Olen valmis korjaamaan näkemyksiäni, siinä missä minun osoitetaan Jumalan sanan avulla olevan väärässä. Ja joka tapauksessa olen iloinen, jos tämä puheenvuoro voisi panna perusteellisen keskustelun käyntiin tässä asiassa. – Tämä kirjoitus haluaa käsitellä nimenomaan määrätyn menetelmän käyttöä kielilläpuhumisen saamisessa, ei siis kielillä puhumista armolahjana. Jälkimmäisestä olen yrittänyt kirjoitella vähän pidemmälti Teologia ja Kirkko –lehdessä 1965 N:o 3.
“Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista… tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa… mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.”
Mutta koko kristillisyyden pääasia on Kristuksen sisällinen tuntemus.
Olavi Peltola
Jämsä 29/11- 67
* * *
Julkaisty tekijän luvalla.
Päivitetty 22.12.2003
Takaisin pääsivulle
Olavi Peltola
Jämsässä 29.11.1967
Johdanto: Petri Malk 22.12.2003
--------------------------------------------------------------------------------
Johdanto
Tämä kirjoitus on Olavi Peltolan alun perin rajatulle kohderyhmälle v. 1967 suunnattu kirje. Olen toimittanut sen julkaistavaan muotoon, sillä kirjeen temaattinen ajankohtaisuus ei ole lainkaan vähentynyt. Kirjeestä on poistettu suomalaisten asianosaisten nimet. - Petri Malk
Ekstasismin ongelma
Olemme joutuneet ensimmäisen todella vaikean teologisen ja sielunhoidollisen ongelman eteen. Ongelma näyttää konkretisoituvan ns. kiitos-kiitos-menetelmään, jossa hengen täyteyttä etsivät kätten päällepanemisella ja kiitos-sanojen toistolla kokevat jotakin. Siihen liittyy myös evankelioimiskokouksissa käytössä oleva käsien nostaminen ja monen mielestä painostava menetelmä: onko täällä vielä joku?
Vaikka tämä ongelmaryhmä onkin tullut esille erään veljen toiminnan kautta niin emme saa tästä ensisijassa tehdä henkilökohtaista taistelukysymystä. On pyrittävä löytämään laajat ja kestävät perustelut kannanotoille ja keskityttävä asian teologiseen ja seurakunnalliseen puoleen.
Ongelma on maailmanlaaja ja se jakaa varsin jyrkästi koko protestanttisen herätyskristillisyyden. Eräänä ilmauksena tästä on Operaatio Mobilisaation johtajan George Verwerin suomennettu moniste Extremismi. Hän sanoo: ”Ongelma on erittäin todellinen varsinkin kun olemme olleet kaupungeissa ja kylissä, joissa kahden eri tunnustuksiin lukeutuvan kirkon jäsenet eivät edes puhuneet toisilleen tätä oppia koskevien erilaisten mielipiteitten vuoksi. Ongelma on Britaniassa, Amerikassa, mannermaalla ja kaikkialla.” Toinen käsiini tullut ja tätä aihetta käsittelevä kirja on Poul Madsenin Pyhän Hengen olemus ja työ. Hänhän yleensä on vailla polemiikkia, mutta tässä kysymyksessä hän on hyvin poleeminen. Beatenbergissa, Sveitsissä tunnetaan myös tämä ongelma ja heillä on hyvin jyrkkä kanta siinä asiassa. Asiaa käsitellään varsin syvällisesti myös saksalaisessa kirjassa Heiliger-Geist Menschen-Geist Schwärm-Geist.
Puhtaimpana tänä ilmiö esiintyy helluntailiikkeessä ja juuri sen liikkeen leviäminen antaa asialle laajuuden ja polttavuuden. Ennen helluntailiikkeen syntyä on kristikunnassa ollut paljonkin kielillä puhumista. Telppäs-niityllä (v.1796, toim. huom.) jo puhuttiin kielillä ja kielilläpuhumista esiintyi herännäisyydessä aina tälle vuosisadalle asti. Mutta vasta helluntailiike tekee siitä järjestetyn toiminnan. Aikaisemmin se on ollut spontaanista ja kadonnut pian. Nyt siitä on tullut erään maailmanlaajan, ehkä n. 10 milj. käsittävän kirkon perustuntomerkki, väittäisin, jopa peruspilari. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö kielilläpuhumista esiintyisi tuon kirkon ulkopuolellakin. Olen tavannut kielillä puhumista ja myös kiitos-menetelmän käyttöä myös omassa ystäväjoukossani. Ensimmäisen kerran asia tuli minun näköpiiriini helluntaina 1951. Meitä oli silloin kolme teol. yliopilasta keskustelemassa helluntaisaarnaaja Artturi Kukkulan kanssa. Tämä väitti omaavansa kyvyn rukoilla Pyhän Hengen täyteyttä odottavien puolesta niin, että nämä todella saavat sen. Allekirjoittanut suostui silloin häneen, kaksi muuta vastustivat. (Ks. Artturi Kukkula: Pyhällä Hengellä täyttyminen, Ristin Voitto 1961).
Toisen kerran tämä ilmiö tuli esiin Lähetystalon piirissä 1955-56. Tässä ryhmässä puhuttiin kielillä ja profetoitiin. Keskeisimmäksi henkilöksi vähäksi aikaa tuli N.N. Asia paljastui myöhemmin hänen kohdallaan petokseksi ja synnytti tavattoman jännityksen. Samaa esiintyi sitten Katulähetys-nuorissa Annankadulla. Edelleen Diakonissalaitoksella 1957 keväällä. Afrikassa lähetystyössä oleva M.M. oli silloin varsin keskeisenä profeettana. Samana talvena esiintyi myös Nurmijärvellä sitä. Mutta sitten tuli pitkä tauko. Ylioppilaslähetyksen alkuvaiheissa oli eräissä tyttöjen rukouspiireissä hiukan tätä ilmiötä. Mutta vasta keväällä 1965 se tuli rva voimakkaasti esille Raamattukoulussa ja Nuorisolähetyksessä. Viimeksi tänä ilmiö on tullut esille alussa mainitun veljen työssä.
Miten tätä menetelmää käytetään?
Uskovat, jotka kaipaavat jotain uutta ja ratkaisevaa elämäänsä, kokoontuvat rukouskokoukseen tai menevät tapaamaan johtajaa kahden kesken. Ensin yleensä on Raamattu-opetusta, jonka aikana herkistytään asialle ja rohkaistutaan antautumaan Herralle. Sitten käydään polvilleen ja usein kokouksen johtaja käy yksityisten luo keskustelemaan asiasta. Hän voi ottaa nämä erilleen myöskin johonkin toiseen huoneeseen. Näin voitetaan ihmisten arkuus. Jos ao. haluaa, häntä kehoitetaan sanomaan ääneen: ”Kiitos”. Jos hänellä on vastaväitteitä, ne torjutaan esim. selittämällä, että kaikki tapahtuu Jeesuksen nimessä ja että ollaan veren alla. Ei tarvitse pelätä. Jos etsivä sanoo ”Kiitos, Jeesus”, se oikaistaan. On sanottava vain ”Kiitos”, eikä harvakseen ikäänkuin sydämen pohjasta, vaan yhtämittaa ja nopeasti hokien. Kun rukoilija vihdoin suostuu toistamaan ”Kiitos”, johtaja itse on hänen vierellään pitäen käsiään hänen päällään ja puhuu kielillä ja ikäänkuin varovasti ja hellästi houkuttelee etsivää sisäisesti antautumaan kaikki oman tahdon vallat murtuneina. Siinä kokee kuin lähtisi vyörymään mäkeä alaspäin silmät kiinni tietämättä minne tullaan. Toinen vakuuttaa: sinä saat, älä pelkää. Ja miksipä pelkäisikään, kun luottaa toisen sanoihin ja vilpittömyyteen.
Eräät ovat joko yksityisesti tai yhteisesti toistaneet tunninkin ajan kiitosta, eikä mitään ole tapahtunut. Heitä nuhdellaan antautumiskyvyn puutteesta. Toiset taas vähän aikaa toistettuaan kiitos-sanaa kadottavat sanan selvän lausumiskyvyn ja alkavat soperrella. Silloin johtaja sanoo: nyt se jo tulee, anna tulla vain, olet juuri saamassa lahjan. Nyt rukoilija voi kokea ihmeellisen vapautuksen, ilon tunne täyttää hänet, hän tuntee keventyneensä, saaneensa jotain aivan uutta. Johtaja vakuuttaa hänelle, että hän on saanut hengen täyteyden ja hän itsekin uskoo, koska kokee niin ihmeellisiä asioita.
Tämän jälkeen uusi kielilläpuhuja saattaa olla täynnä todistusintoa. Hän ymmärtää uudella tavalla kiitoksen merkityksen, ja tuntee saaneensa elämäänsä jotain ratkaisevaa. Hänelle tulee myös suuri into levittää tätä toisiinkin. Tosin hän itse saattaa silloin kohdata toisten uskovien puolelta ankaraa vastustusta, mutta se ei masenna häntä, sillä hän tietää kokeneensa jotain aivan uutta ja valtavaa. Lahjasta osattomiksi jääneiden ystävien varoitukset eivät merkitse hänelle mitään, sillä hän on kokenut jotain erikoista. Hän haluaa tiukasti pitää kiinni siitä, että se on Jumalasta, ei saatana voi tehdä Jeesusta näin eläväksi. Hänestä tuntuu aivan mahdottomalta ajatus, että siinä olisi jotain pahaa.
Mutta kun aikaa kuluu, hän alkaa huomata, ettei kaikki taida olla aivan kohdallaan. Usein kielilläpuhuminen on kummallista höpötystä, jolloin ajatukset voivat olla hyvinkin maallisissa ja turhanpäiväisissä asioissa. Hän saattaa jopa huomata, että hän voi tehdä syntiä ja puhua kielillä yhtäaikaa. Kielillä puhuminen ei herkistäkään hänen omantunnon-elämäänsä, vaan näyttää turruttavan sitä ja tekee valvomattomaksi. Onhan minulla lahja, joka tekee Jeesuksen niin eläväksi, kyllä se varmasti varottaisi, jos teen syntiä. Lahja tulee tärkeämmäksi kuin Lahjanantaja. Samoin hän saattaa olla kova, välinpitämätön, jopa häijy lähimmäisilleen. Hän yrittää ikäänkuin äkkirynnäköllä ja tyrmistyttäen voittaa ihmisiä Kristukselle luottaen ihmeelliseen lahjaansa. Hän voi olla hyvin hermostunut, eikä siedä arvostelua. Tässä vaiheessa, jos hän haluaa vielä seurata Jeesusta, hänessä herää epäilys, onko tämä kaikki Pyhästä Hengestä. Hän saattaa joutua kauheisiin sisäisiin ahdistuksiin, erikoisesti kun hän huomaa, ettei hänen arkinen vaelluksensa kannakaan Hengen hedelmää. Hän saattaa joutua tuskan valtaan. Ehkä Jumala lähettää hänelle raskaita kärsimyksiä, jolloin hän huomaa, ettei kielillä puhumisesta ole apua, mutta kylläkin Jumalan Sanasta. Tämä vaihe on monille hyvin vaarallinen ja saattaa johtaa luopumiseen.
Mitä meidän on tästä ajateltava?
Meidän jokatapauksessa on pyrittävä erottamaan metsä puilta. Missä tässä on kaiken ydin? Seuraavat ajatukset ovat vielä varsin kypsymättömiä, mutta keskustelun viriämiseksi tuon ne esille. Yritän jyrkällä vastakohta-asettelulla saada jotain selville. Tosin kärjistäminen ei koskaan johda täysin oikeisiin tuloksiin käytännössä. Mutta se saattaa kuitenkin paljastaa tärkeitä peruslinjoja, jotka on aina otettava huomioon. Ensimmäinen vastakohtapari on seuraava:
Tässä on kyseessä sielullis-demoninen leikittely pyhillä asioilla, jolloin vilpittömätkin uskovat joutuvat Jeesuksen nimessä saastaisten henkien valtaan ja puhuvat kielillä ja kykenevät tekemään suuria ihmeitä.
Tai tässä on kyseessä todellinen Pyhän Hengen työ, jossa Pyhä Henki ottaa huomioon ihmisen fyysisen ja psyykkisen olemuksen ja käyttää voimakasta yhteyttä, kätten päällepanemista, sielunhoitajan neuvoa ja rohkaisua, ihmisen antautumista hyväkseen ja todella valtaa ihmissydämen.
Molempia väitteitä tapaamme, tietenkin lievemmässä muodossa vilpittömien kristittyjen keskuudessa. Ensimmäisen näkökannan perusteluksi voidaan esittää seuraavaa:
Tässä on keinotekoinen ja pakottava tilanne. Ei ihminen voi Pyhää Henkeä pakottaa. “Tuuli puhaltaa, missä tahtoo,” Joh.3:8. Jumalan aloite puuttuu. Ihminen pitä ohjaksia käsissään. Tehköön hän sen sitten vaikka kuinka nöyrällä tavalla, kuitenkin muistakaamme, että aina ihmisen osa on vastaanottaminen. Tietenkin voidaan vedota Jumalan lupauksiin, mutta silloinkaan ei ihmisen tule niiden avulla rynnätä ja pakottaa Jumalaa toimimaan. Ihmisen osa on kerjätä ja odottaa, mitä Jumala antaa ja sitten uskossa kiittää. – Totuutta on myös lauseessa: “Kun kyllin kauan kolkuttaa, niin saatana antaa”.
Menetelmä tulee ratkaisevaksi, siihen liittyy herkästi rutiininomainen asenne toisiin ihmisiin nähden, jopa tylyys. Kreikkalainen UT käyttää eksytysten kavalista juonista sanaa metodeia. Onko tässä kysymyksessä eksytyksen metoodit?
Ihmisten sisimmät herkistetään tällä menetelmällä ja heidän sydömensä avautuvat niin, että myös demoniset henget pääsevät livahtamaan sisälle. Tältä alueelta muistan E.P.:n kertomuksen eräässä ylioppilaiden seminaarissa. 1920-luvulla oli eräs Karjalan Herätysliikkeeseen lukeutuva opettaja käynyt helluntailaisten kokouksessa ja tullut sieltä “hengellä kastettuna”. Heti syntyi ankara jännitys hänen ja toisten välillä. Kerran oltiin seuroissa ja ao. opettaja makasi sairaana peräkamarissa. Hän kutsui veljet rukoilemaan puolestaan, nämä tulivat ja panivat kätensä hänen päälleen. Silloin mies kohosi näkymättömän voiman vaikutuksesta ylös sängystä ja paiskautui siihen takaisin. Veljet kokivat, että nyt helluntailaisuuden henki oli lähtenyt hänestä ulos. Tämä merkitsee suunnatonta vaaraa uskoville. Olenkin sitä mieltä, että lopunajan toinen pääeksytys on näillä alueilla.
Tuon kokemuksen hedelmää ei ole samaistettava Hengen hedelmään: rakkauteen, iloon, rauhaan, pitkämielisyyteen, ystävällisyyteen, hyvyyteen, uskollisuuteen, sävyisyyteen ja itsensähillitsemiseen. Päinvastoin se näyttää tekevän uskovista kovia, itsevarmoja, jopa valvomattomia. Hän saattaa suhtautua käsittämättömän kevytmielisesti pyhiinkin asioihin. Jokapäiväinen parannus jää helposti sivuun.
Tässä tehdään Pyhästä Hengestä voima. Teoriassa puhutaan Hänestä persoonana, mutta käytännössä Hänestä tulee vieläpä ihmisen käsissä oleva voima. Ollaan siis vaarassa hyljätä kolminaisuusoppi tai ainakin saatetaan väärällä tavalla asettaa Kristus ja Pyhä Henki erilleen toisistaan.
Monet opettajat näkevät tässä ilmiössä myös perfektionismin, täydellisyysopin hedelmän, jossa ei nähdä loppuun asti ihmisen perinpohjaista syntiturmelusta, joka asuu ihmisessä uudestisyntymisen ja hengellä täyttymisenkin jälkeen. Kokemuksen saanut uskova nousee ikäänkuin uudelle tasolle, menee loppuun asti, ei jää puolitiehen.
Liekö tässä vaara myös ajautua panteistiseen mystiikkaan, jossa hurmos auttaa ihmistä samaistumaan Jumalan kanssa, ikäänkuin vajoamaan mereen, niinkuin pisara vajoaa siihen. Tämä vaara piilee nimenomaan siellä, missä ihmisen henkinen vastustuskyky murretaan ja hänet johdetaan suggestiivisella tavalla antautumaan jollekin, jonka väitetään olevan Kristus.
Siinä harhaanjohtavasti samastetaan tämä hurmoksellinen kokemus kielillä puhumisineen Pyhällä Hengellä täyttymiseen. Usein myös opetetaan, että vasta tämän kokemuksen kautta saadaan muutkin armolahjat. Näin tästä kokemuksesta tulee ainoa portti armolahjojen omistamiseen Kristuksen seurakunnan rakentumiseksi.
Ei oteta huomioon, että kielillä puhuminen kuten sairasten parantaminen ja profetoiminenkin voi tapahtua kolmen eri hengen voimalla. Niissä voi toimia Jumalan Pyhä Henki, ihmisen oma sielullinen henki, minä ja saatanan henki. Usein ei myöskään tajuta, että eilen Pyhän Hengen käytössä ollut ihminen saattaa jo tänään puhua kielillä ja tehdä eilisiä tekoja oman sielunsa voimalla ja huomenna olla jo saatanan välikappaleena.
Mitä on se viritys, johon puhuja saattaa ryhtyä valmistettuaan huonosti puheensa, vähän ennen omaa puhettaan, puhuessaan kielillä. Onko sittenkin näin saatu puheinto ihmisen omaa sielullista innostusta.
Näin opetettaessa yhdistetään Hengellä täyttyminen ja kielillä puhuminen. “Äskettäin näin tapahtuvan, miten eräs johtaja uskoon tullessaan ja kiittäessään Jeesusta alkoikin puhua uusilla kielillä. Tapahtui hengellä täyttyminen.” (eräs veli). Tässä opetuksessa ns. toinen siunaus, josta Keswick-liike puhuu, on muuttunut erikoiseksi toiseksi kokemukseksi, joka on nimenomaan hurmoskokemus kielillä puhumisineen. Hetkellisistä Jumalan antamista kokemuksista tehdään pyhitysoppi, joka nostaa uskovan uudelle tasolle. Jumalan Henki voi kyllä käyttää myös momentaalisia kokemuksia uskovien elämässä. Mutta niistä emme saa tehdä kaikkia uskovia sitovia pyhityskaavoja. On suuri joukko jaloja kristittyjä, joilla ei ole ollut minkäänlaisia voimakkaita hetkellisiä kokemuksia, kielillä puhumisia ja kuitenkin heidän elämänsä on ollut valtavan hedelmällinen Kristukselle. Tässä opetuksessa madalletaan myös suuri ja tärkeä kysymys hengellä täyttymisestä hetkelliseksi kokemukseksi. Tulee hengentäyteys-sanonnan inflaatio ja ihmiset, joiden elämä ei todista minkäänlaista syvempää Kristuksen tuntoa, väittävät, että he ovat hengellä täyttyneitä vain siksi, että ovat jossakin rukouskokouksesssa johtajan kätten päällepanemisen kautta kokeneet jotain. Järkyttävää pinnallisuutta ja kevytmielisyyttä.
Otan tähän katkelman erään henkilön kirjeestä: "Se oli jotain kauheaa. En ole ikinä niin pelännyt hengellisessä kokouksessa. Kun se saarnaaja huusi minun puolestani (en voi käyttää sellaista sanontaa kuin rukous) tuntui, kuin olisin ollut jossain pakanallisessa juhlassa, missä henkiä manataan esille. Ei siinä ollut Jeesuksesta tietoakaan. Tuntui kuinka hän pakotti minua puristamaan itsestäni jotain ulos. Minä itkin ja pelkäsin sitä miestä. Minusta tuntui kuin saarnaaja oli kauhean vihainen, kun ei saanut minua puhumaan kielillä. Ahdistus minulla oli sydämessä ja kauhea pakokauhu. Jos minulla olisi ollut vähänkään rohkeutta olisin lähtenyt siitä paikasta ulos. Kun en muutakaan voinut tehdä itkin sydämeni pohjasta. Tuntui kuin olisin ollut yksin maailmassa. Toiset huusivat halleluja ja olivat iloisia ja onnellisia. Kun tulin kotiin itkin ja nauroin vuorotellen ja luulin tulevani ihan sekapäiseksi".
Tässä opetuksessa koetaan, että tuodaan jotain ratkaisevan uutta koko kristikunnan tähän astiseen elämään. Uskonpuhdistus jäi puolitiehen, pietistit jäivät puolitiehen, mutta nyt tulee koko täyteys. Siinä koetaan, että mennään pitemmälle antautumisessa kuin muut kristityt, astutaan loppuun asti. Tällainen asenne rikkoo uskovien yhteyden, se väkisinkin vie halveksimaan toisia, joilta tämä kokemus puuttuu. Pitemmälle menemisen tunne on myös pettävä, sillä arkielämän todellisuus ei sitä osoita. Harva todella kokemuksen kautta pääsee lähemmäksi Kristusta. Into joka rakentuu sielullisen hehkun varaan ei kanna kestävää hedelmää.
Poistaako tämä henkikaste-oppi ihmisestä todellisen Jumala-nälän ja johtaa väärään lohdutukseen ja tyydytykseen. Kuitenkin “autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta.”
Joskin tällaisessa rukoushetkessä muutamat kypsät kristityt näyttävät saaneen pysyviä siunauksia, niin onko tutkittu, minkälaisia seurauksia siitä on ollut vastakääntyneille ja epäkypsille kristityille? Kuinka moni on palanut karrelle, onko oikein, että muutaman vanhemman kristityn siunauskokemuksen tähden vaarannetaan monien heikkojen koko kilvoitus.
Ne taas, jotka puolustavat kyseistä käytäntöä, saattavat vedota seuraaviin asioihin:
On suuri joukko, miljoonia uskovia, jotka väittävät vilpittömästi saaneensa pysyvän siunauksen juuri tämän menetelmän kautta omaan elämäänsä. Emme saa ylimielisesti sivuuttaa heidän todistustaan. E.L.:llä on mm. suuri joukko kirjallisia todistuksia tällaisilta ihmisiltä. Tietenkin edelliset voivat esittää tähän vastaväitteen, että on toisaalta miljoonia sellaisia uskovia, jotka eivät koskaan ole tuota kokemusta saaneet ja kuitenkin ovat kantaneet runsasta hedelmää Jeesukselle Kristukselle. Tähän joukkoon kuuluvat kaikki tähän astisen kristikunnan suuret hengelliset johtajat.
Apostolien teot ja .1 Korinttolaiskirje puhuvat vastaavanlaisista ilmiöistä. Siellä kerrotaan, kuinka Samariassa apostolit panivat uskovien päälle kätensä ja “he saivat Pyhän Hengen”, Apt. 8:17. Samoin Ananias pani kätensä Sauluksen pään päälle ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Ja Efesossa Paavali pani kätensä kahdentoista pään päälle ja heidän päällensä tuli Pyhä Henki ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. Eikö näin voi tapahtua tänäänkin? Mutta huomattakoon, ettei missään näissä tapauksissa puhuta kiitos-menetelmän käyttämisestä. Vertaa vielä Timoteusta. Hänkin sain armolahjan vanhinten pannessa kätensä hänen päälleen.
Tämä merkitsee selvää Hengellä täyttymiskäsitystä. Sen sijaan sellaiset, jotka puhuvat uudestisyntymisen rinnalla henkikasteesta ja opettavat, että hengellä kastetun uskovan on täytyttävä Pyhällä Hengellä, jättävät yleensä kovin epämääräiseksi sen selvittelyn, mitä on tuo hengellä täyttyminen. Nyt se on selvä, sillä tuon tapahtuman yhteydessä tulee esiin näkyviä seurauksia, ihmiset kokevat vapautusta, voimaa todistukseen ja puhuvat kielillä, profetoivat. Nyt uskova saa puuttuvan voiman ja vieläpä sillä tavalla kuin Apostolien aikaan.
Loppumietelmiä
Uskovien sydämissä asuu syvä jano. Moni kokee suurta voimattomuutta sekä kilvoituksessa että todistamisessa. Moni häpeää syvästi sitä, että Kristus on saanut niin vähän muotoa hänessä. Moni on joutunut salaisen laodikealaisen hengen valtaan. Tarvitsemme rajattoman kipeästi uudistusta. Mutta tämän janon keskellä meidän on selvästi varoitettava uskovia vääristä lähteistä, jotka eivät annakaan sitä yltäkylläisyyttä, joka tulee yksin Jeesukselta Kristukselta. Tämä lähteiden, henkien erottelutehtävä on sitä vaikeampaa, mitä lähempänä Kristuksen takaisin paluuta oleme. Aika käy yhä puuroisemmaksi ja jos mahdollista, eksytetään valitutkin. Puhutaan kyllä paljon henkien erottamisen lahjasta, mutta sen lahjan omaavia kristittyjä on yhä harvemmassa. Ei ole syytä enää vain käydä rajaa järkeilevään, ekumeeniseen kirkollisuuteen päin, vaan on entistä selvemmin vedettävä raja myös todelliseen hurmahenkisyyteen nähden. Jälkimmäinen rajankäynti on mitä vaikeinta, sillä nyt joudutaan keskelle palavalta näyttäviä Kristuksen todistajia. Emme saa hyljätä kaikkia hetkellisiä Jumalan antamia erikoisia kokemuksia. Moni on niissä saanut kestäviä siunauksia. Emme saa hyljätä kaikkea esiintyvää kielilläpuhumista, tapahtui se kammiossa yksin tai Jumalan seurakunnan kokouksessa, jolloin aina on oltava mukana selitys. Emme saa hyljätä kaikkea profetoimista emmekä halveksia sitä, vaikka mieli tekeekin, sillä niin usein se on sielullista ja minäkeskeistä ja niin usein se on epäluotettavaa. Oulun profeetta on meille tästä järkyttävä esimerkki.
Tarvitsemme profeetan armolahjaa ihmearmolahjana, mutta vielä kipeämmin miehiä ja naisia, jotka ovat todellisia profeettoja, vaikka heillä ei olisi minkäänlaisia ihmearmolahjoja. Emme saa Kristuksen seurakunnan rakentamisessa halveksia vähäisintäkään Pyhän Hengen lahjaa. Mutta tarvitsemme kipeästi hengellisiä johtajia, jotka raittiilla tavalla osaavat eroittaa hyvän pahasta. Aikoinaan Paavo Ruotsalainen oli tällainen. Hän saattoi sekä kuunnella kielillä puhujia, että potkaista heidät ylös ja ajaa ulos. Jumalan koulussa kypsyneenä hän tiesi, miten kulloinkin oli toimittava.
Mielestäni peruslinjan tulee olla kielteinen kiitos-kiitos-menetelmään nähden. Emme saa käyttää sitä emmekä levittää sen avulla kielillä puhumista vastakääntyneiden keskuuteen. Ja jos jossakin ystäväjoukossa sitä alkaa esiintyä, sinne on mentävä kiireesti selvittämään tilanne.
Tällöin on varottava kaikkia jyrkkiä otteita yksityisiin uskoviin nähden, jotka ovat joutuneet tämän menetelmän kohteiksi. Heitä on rakkaudellisesti kuunneltava, heidän vierellään on kontattava. Mutta niihin johtajiin, jotka levittävät tai suosivat tätä, vaikka heitä on siitä varoitettu, on suhtauduttava mitä tiukimmin ja vakavimmin. Olen sitä mieltä, saatan erehtyä pahasti, että uutta todellista Pyhän Hengen herätystä emme koskaan tule saamaan, jos eksymme käyttämään kiitos-kiitos-menetelmää esteettömästi. Poltamme sillä vain maan ja estämme todellisen herätyksen tulon.
Saatat olla kanssani toista mieltä. En halua pakottaa omaa kantaani, mutta en voi myöskään siitä vaieta. Olen valmis korjaamaan näkemyksiäni, siinä missä minun osoitetaan Jumalan sanan avulla olevan väärässä. Ja joka tapauksessa olen iloinen, jos tämä puheenvuoro voisi panna perusteellisen keskustelun käyntiin tässä asiassa. – Tämä kirjoitus haluaa käsitellä nimenomaan määrätyn menetelmän käyttöä kielilläpuhumisen saamisessa, ei siis kielillä puhumista armolahjana. Jälkimmäisestä olen yrittänyt kirjoitella vähän pidemmälti Teologia ja Kirkko –lehdessä 1965 N:o 3.
“Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista… tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa… mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.”
Mutta koko kristillisyyden pääasia on Kristuksen sisällinen tuntemus.
Olavi Peltola
Jämsä 29/11- 67
* * *
Julkaisty tekijän luvalla.
Päivitetty 22.12.2003
Takaisin pääsivulle
Vastaukset 84
Vanhimmat
Eli oliko jotakin huolia?
Vai muutenko viikon lopun ratoksi luettavaa löysit?
Huolestuttaa se, että väärää kielilläpuhumista esiintyy.
Ihmiset luulevat että ovat saaneet nyt
jotakin ainutlaatuista Jumalalta, kun on kiitetty
ja huudettu tuntikaupalla. Jumala ei ole mikään
sirkuspelle.
Jos ei se sinua huolestuta, älä vaivaudu
kyselemään.
http://www.cityseurakunta.org/yli/paimen_tiedostot/kielilla puhumaan.htm
Mieti, vastaako Jumala,
kun Häneltä jotakin oikein
vaatimalla vaatii?
Jumalalta ei todellakaan voi vaatia, mutta pyytää voi hellittämättä(Luuk:11:5-9). Siinä on iso ero.
Jumala antaa omilleen vain hyvää(Matt7:7-11).
Jeesuksen tunteminen on kuitenkin parasta, mitä ihminen voi Jumalalta saada ja Jumalan Sanassa on meidän hengellinen voimamme ja ravintomme(Joh6:68, Joh6:51).
Jumalan siunausta!
Ensinnäkin eräs käytännön ohje. Älä kopioi tänne kilometrin pituisia lainauksia. Se on äärimmäisen rasittava tapa keskustella. Tiivistä.
Toiseksi suosittelen lukemaan George Verwerin kirjan "Rohkeasti eteenpäin", tilausnumero kirjakaupasta on ISBN 951-619-143-8. Erinomainen teos opetuslapseudesta. Myös Poul Madsen on kirjoittanut viisaita kirjoja, kuten "Alkaen Mooseksesta", ISBN 951-619-082-0. Lyhyt ja ytimekäs yhteenveto jokaisesta Raamatun kirjasta.
Eikä tässä vielä kaikki. Sinä ja ystäväsi Rea uskotte samalla tavalla kuin Suomen evankelis-luterilainen Kansanlähetys SEKL. Kun SEKLillä on toimintaa ainakin jo Tukholmassa, niin miksi ette perustaisi omaa osastoa myös Göteborgiin?
ihmeessä olisit itse voinut tuon paremmin sanoa? Tiivistämällä siitä olisi jäänyt väkisin tärkeitä kohtia pois. Toivon todella että luit tekstin, sillä niin tärkeää asiaa se pitää sisällään.
"Harva todella kokemuksen kautta pääsee lähemmäksi Kristusta. Into joka rakentuu sielullisen hehkun varaan ei kanna kestävää hedelmää."
Siunausta!!!
Tekstin tiivistäminen onnistuu helposti. Otetaan hyperlinkki alkuperäisestä tekstistä ja siirretään se omaan tekstiin. Kas näin: http://www.kristitynfoorumi.fi/artikkelitaakkos.htm . Sieltä löytyy tuo Hellevin kopioima tekstikin.
Harkitsin tietenkin ennen kuin laitoin tuon pitkän viestin. Päädyin silti tuohon mitä laitoin, vaikka se nyt on hankala tapa keskustella. Linkitystäkin ajattelin, mutta se oli erittäin pientä kirjoitusta. Harkitsen tietenkin jatkossakin :)
Mitä uuden osaston perustamiseen tulee,
täällä kyllä löytyy *osastoja* aivan tarpeeksi,
joten ei ole pienintäkään tarvetta perustaa niitä
lisää.
*****Toiseksi suosittelen lukemaan George Verwerin kirjan "Rohkeasti eteenpäin", tilausnumero kirjakaupasta on ISBN 951-619-143-8. Erinomainen teos opetuslapseudesta. Myös Poul Madsen on kirjoittanut viisaita kirjoja, kuten "Alkaen Mooseksesta", ISBN 951-619-082-0. Lyhyt ja ytimekäs yhteenveto jokaisesta Raamatun kirjasta. *****
Kiitos
Olepa hyvä, Hellevi. Muuten,kun puhuin osastoista, en tarkoittanut tämän keskustelusaitin osastoja, vaan tarkoitin fyysisiä raamattupiirejä tai muita kokouksia Göteborgin luterilaisten kesken. Vähän samaan tapaan kuin meillä oli tapana kokoontua Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen tilaisuuksiin Tukholmassa 1983.
Tajusin että takoitit kirkollisia piirejä! :)
Täälläkin on oikein tervehenkinen Kansanlähetyksen piiri!
Sääli vaan että he toistaiseksi
kokoontuvat kovin harvoin.
Tiedoksi,että täällä luterilaisen kirkon piirissä toimii kansanlähetys.
Olinkin jo yhdessä Raamattupiirissä ja se jatkuu kerran kuussa.
Puhujia oli Suomesta asti ja olin todella iloinen sillä he kaikki puhuivat raitista evankeliumia.
Kirjapöydällä ei ollut yhtä ainoata harhaoppista kirjaa.
Ei näkynyt Pirkko Jalovaaraa, Ylivaniota ja Koiviston herätystä, puhumattakaan Bonnkesta ja Hinnistä.
Mahtavaa!:)
ei ole mitään ongelmia,jos vaan on rehellinen Jumalan edessä.
Eikä ole Raamatullista vouhottaa,että voi puhua "kolmella" eritavalla kielillä,Raamatussa ei sellaisesta sanota sanaakaan,on täysin arvostelijoiden huuhaa puhetta,että esm. saatana puhuttaisi kielillä,ei pitäisi kaikkea saastaa tänne levittää.
Miten muka "ihminen" omillaan puhuu kielillä? Miten muka jotenkin "sielullisesti" puhutaan kielillä?
Perustele Raamatulla moiset väitteet.
Ja on aivan Raamatullista kiittää,"kiittäkää joka tilassa","kiitos on portti","vieläkin minä sanon,kiittäkää"! Siinä muutamia Raamatun ohjeita kiittämisen tarpeellisuudesta.
Ja jos koska,niin silloin ainakin tulee kiittää kun odottaa saavansa Herralta jotakin,ja saadessaan kiitosta on hyvä jatkaa.
Kun käsketään kiittää,anoessamme Pyhä Hengen täyteyttä,siinä tehdään aivan oikein,siinä voi irtaantua turhista epäuskon ajatuksista ja saa ajatukset keskittymään Jeesukseen Kristukseen,Hän Golgatalla tehtyyn sovitustyöhön,jonka perusteella ,ja vain juuri ristin työn perusteella on ihmisen mahdollista saada ja kokea uudestisyntyminen,ja myös Pyhän Hengen täyteys.
Olen itse kokenut ,ensin uudestisyntymisen,voimakkaan vapautumisen,joka purkautui itkuna ja nauruna sekaisin,onnellisuuden tunne oli valtva,tunsin olevani pilvien päällä,niin ihana oli uudestisyntymisen kokemus.
Ja koska Herra ei anna Henkeä mitalla,koin samaan hetkeen myöskin Pyhällä Hengellä täyttymisen,ja siinä yhteydessä sain kielilläpuhumisen armolahjan,joka toimii vielä tänäkin päivänä,ja Pyhän Hengen vaikutuksesta,eikä suinkaan pahojenhenkien.
Jumala ei anna pahaahenkeä koskaan jos Häneltä anotaan Pyhää Henkeä.
Tuollaiset epäraamatulliset opetukset vain hämäävät vilpittömiä etsijöitä,ja uskonkin,että tuollaiseten puhujat ovat jostain syystä jääneet itse saamatta Hengen täyteyttä,ehkä ovat alunalkaen väärässä mielessä sitä etsineet,niikuin noitahengen vallassa ollut Simon,joka rahan ansaistemisen toivossa halusi saada tuon lahjan.
"Antaako Jumala lapsilleen käärmeen kun he pyytävät leipää tai kiven,kun haluavat ruokaa"?
JUMALA EI ANNA MILLOINKAAN PAHAAHENKEÄ! Hän on kokonansa HYVÄ JUMALA !
"Sentähden,anokaa niin teille annetaan,etsikää niin te löydätte."
"Puhdas täysinäinen runsas ,kukkurainen,ylitsevuotavan täyteliäs anti."
Daavidkin lausui: "maljani on ylitsevuotavainen."
Kerran eräässä kokouksessa Ruotsissa,istuin keskikäytävän vasemmalla puolella puhujaan nähden,keskellä salia,kun Artturi Kukkula oli lopettnut saarnansa,hän tuli käytävääpitkin astellen kohti ovea,tullessaan kohdalleni,täytyin Hengellä hän kulkiessaan ohitseni,oli kuin olisi kaadettu saavillinen iloa ja rauhaa ylleni,puhuin koko seuraavan yön kielillä,uudestaan ja uudestaan,ja vielä viikkoja ,ehkä vielkin on tuosta kokemuksesta jotain kongkreettista jälellä.
Kun saa kokea Pyhän Hengen läsnä oloa,se ei jää hetken hurmaksi,vaan se kestää vuosiakin,eikä se lähde koskaan,vaan se "voitelu pysyy teissä,ettekä ole kenenkään opetuksen terpessa."
Ehkäpä tässä onkin selvä opetus siihen,mitä tuo sepustus kielilläpuhumisen eriantajista sisältää.
Emme ole tuollaisen opetuksen terpeessa,koska Jumala ei anna koskaan pahaahenkeä!Ei milloinkaan !!!
Mitä hyötyä sinulle siitä molotuksestasi on verrattuna siihen, jos puhuisit oikeaa kieltä? Ettei hyöty vaan rajoittuisi siihen, että toiset lahkolaiset näkevät, että olet totisessa uskossa.
väärä sana arvioimaan ko.lahjan arvoa.
Kielilläpuhuva rakentaa itseään,ja enimmäkseen k-puhuminen on yksityistä,Jumalan kanssa kaksistaan keskustelua,sitä kun ei ymmärrä kukaan muu,paitsi Jumala,Henki antaa sanat ja sen mitä tai mistä kulloinkin on tarpeellista puhua.
Ehkäpä se on esirukousta jonkun toisen uskovan puolesta joka on joutunut ahdinkoon,tai vaaraan,tälläisestä "esirukouksesta" on tiedossa taphatumia,jossa on ollut esm. henki vaarassa ja pelastus on tullut aivan yllättäen .
Se voi olla rukousta henkivaltoja vastaan taivaan avaruuksiaa,jossa on ties mitä hallituksia ja voimia,jotka käy sotaa Jumalaakin vastaan saatanan johdolla.
Sodat henkien maailmoissa ovat todellisia,ne ovat ympärillämme kokoajan,niillä vaan on Jumalan määräämät lait ja rajoitukset joita ne ei voi ylittää,siksi ne käy uskovan ympärillä kuin kiljuva jalopeura etsien kenet saisi niellä,silloin ne pääsisi sen "nieltynsä" välityksellä rikkomaan Jumalan niille märäämiä lakeja ja rajoja.
Siispä kielilläpuhumisen armolahja on annettu "aseeksi" taistelussa pahojen voimia vastaan.
>>// Efe 6:10-18. 10. Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
11. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
13. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
19. ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,//
Jumalan kanssa kaksistaan keskustelua,sitä kun ei ymmärrä kukaan muu,paitsi Jumala,Henki antaa sanat ja sen mitä tai mistä kulloinkin on tarpeellista puhua.
Anteeksi kirj. virheet, näppäimistö pitäisi uusia:)
Olen tullut uskoon 80:ntä luvulla ja jouduin kokemaan tämän kiitos kiitos kielillä puhumisen vaiheen. Siihen aikaan oli alimmassa kasvuluokassa jos ei puhunut kielillä ja sempä vuoksi oli pakko yrittää konstilla millä hyvänsä saada aikaan kielet. Siinä samalla sai Pyhän Hengen kasteen!? Olin ollut uskossa muutaman kuukauden kun muutamat veljet alkoivat rukoilla minulle Pyhän Hengen täyteyttä. Minun piti hokea kiitos kiitos yhä kiihtyvällä vauhdilla ja kun jossain vaiheessa meni kieli niin sanotusti solmuun ja suustani tuli joku älytön mongerrus niin veljet hihkaisi hallelujaa, nyt se täyttyi Hengellä. Itse tajusin kuitenkin että koko homma oli täyttä teatteria. Olen jälkeenpäin saanut kielillä puhumisen armolahjan vain kuunneltuani Sanaa ja silloin myös tajusin kuinka paljon leikitään ja puoskaroidaan Pyhillä asioilla.
Oli hyvä, että toit kokemuksesi esille.
Puoskarointia esiintyy.
Mutta aitoakin toki on.
Pyhän Hengen kasteen."
Eikö paremminkin,että saadessani Pyhän Hengen kasteen,siinä samalla sain kielilläpuhumisen armolahjan ?
Kun kielet on AINA merkki Pyhän Hengen kasteen saamisesta ,Raamatun mukaan !
Olin edellisenä iltana tullut uskoon ja minulla oli valtavan hyvä olla. oli kuin olisin jostain raskaasta taakasta vapautunut. (niinkuin olinkin, olin saanut kaikki syntini anteeksi). olin suihkussa ja samalla kuuntelin hengellistä musiikkia ja lauloin sen mukana, oli vain niin valtavan hyvä olla ja kiitosmieli Jumalalle. ja yhtäkkiä alkoi suustani tulla itselleni ennestään outoja sanoja. en pelästynyt sitä, sillä koin täydellä varmuudella se on Jumalasta. tuolloin alkuaikoina, kun olin tullut uskoon Herra puhui minulle muutenkin todella selkeästi ja voimakkaasti, mitkä asiat ovat minulle huonoksi ja mistä pitäisi luopua. esim. että minun pitää heti hankkiutua eroon ennustamis-yms.semmoisesta kirjallisuudesta, koska ne ovat "pahoja". ja niin teinkin revin ja heitin roskiin kaiken ennustamiseen, horoskooppeihin jne. liittyvän kirjallisuuden. alkoholista, kapakoista ja muuhun siihen liittyvästä tuli heti vapaus uskoon tultuani, kiitos Herralle!!!
kun rukoilen, joskus en löydä sanoja millä rukoilla ja silloin rukoilen usein kielillä. kun rukoilee kielillä tietää ainakin rukoukset ovat Jumalan mielen mukaisia, kun taas suomeksi rukoillessamme saatamme rukoilla asioita kuten Herra anna sitä ja tee tätä, mutta asiat kun eivät elämässämme kuitenkaan useinkaan mene niinkuin itse tahtoisimme.
en usko kielilläpuhumista voi saada pakottamalla aikaan. se on Herran antama armolahja. ja Herrastahan se yksinomaan riippuu kelle Hän antaa armolahjojaan. kielilläpuhuminen kun on vain yksi armolahjoista.
eihän Jumalaa voi "pakottaa" antamaan jollekin kielilläpuhumisen lahjaa tai muutakaan armolahjaa. Herra jakaa armolahjojaan niinkuin Hän Itse hyväksi näkee. en ole omassa seurakunnassani nähnyt tuollaista kiitos kiitos -meininkiä. ja kuulun helluntaiseurakuntaan. itse sain kielilläpuhumisen pyytämättä...usein kun rukoilen en löydä sanoja suomeksi ja tällöin rukoilen kielillä. ja usein yksinollessa myös Herra on joskus täyttänyt Hengellään niin, että olen ylistänyt Herraa kielillä.
mutta on myös väärää demonista puhetta, jonka väärä henki saa aikaiseksi, on tärkeää koetella mistä lähteestä kielilläpuhuminen tulee
keskeytä hengen puhe ja kysy hengeltä ääneen tunnustatko nyt minun kauttani puhuva henki Jeesuksen Kristuksen lihaan tulleeksi, painota kohtaa lihaan tulleeksi.
1.Joh.4:1-3
pitäisi tuo tehdä..? jos rukoilen Jeesusta Herraani ja rukoilen suomeksi ensin ja sitten kielillä, miten ihmeessä kieli voisi olla väärästä lähteestä? ihankuin minun kielilläpuhumiseni olisi mielestäsi väärästä lähteestä...ja jonkun muun ei?
siis koen ihankuin hyökkäisit henk.koht.minua vastaan...
olen todella herkkä ja tarkkaavainen millaisissa ja missä kokouksissa käyn. ja tarkka siitä mitä opetetaan ja mitä kokouksissa tapahtuu onko se Jumalan Sanan mukaista.
kiinnität huomiota? mutten kenenkään muun täällä kirjoittavan?
usein kun puhun kielillä sanon usein sanoja kuten Yeshua tai Abba...
jos ensin rukoilen Jeesusta Herraani suomeksi miten ihmeessä kielillä puhuminen voisi olla väärästä lähteestä? ja miksi juuri minun kielilläpuhumiseen puutut?
tilanteesta, jossa olin aivan loppu elämääni ja aivan hajalla...ja edelleen olen siinä eheytymisprosessissa. rukoilin Jumalaa avukseni sanoin etten kestä enää tätä elämää. koin Hän on ainoa joka voi minua auttaa. ja tuli synnintunto. ja annoin elämäni Jeesukselle.
heti alusta asti Herra puhui minulle voimallisesti asioista. ja sain seur.päivän tuon kielilläpuhumisen lahjan. jos samalla rukoilen Jeesusta Herraani siis Jeesus Herra jne...ja kun en lopulta löydä sanoja suomeksi niin miten ihmeessä voisi olla jostain toisesta lähteestä...minusta tuo sinun viestisi oli kuin jostain toisesta lähteestä...koska kielilläpuhuminen on myös eheyttävää ja olen edelleen eheytymisprosessissa...että alkaisin pelkäämään enkä uskaltaisi rukoilla kielillä
Raamattu kehottaa koettelemaan hengen ilmiöt kyselemättä yhtään mitään. Kaikki henget vaan punaisen linjan kautta. Henkimaailmassa ei ole vihreää linjaa. Käsky henkien koettelemiseen on annettu uskoville "rakkaani".
1.Joh.4
1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta (Kristukseksi, lihaan tulleeksi), ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
Pyhä Henki tunnustaa Kristuksen lihaan tulemisen ja on vain iloinen siitä kun henget koetellaan Raamatun mukaisesti aina.
Väärä henki vaikenee ja sen aiheuttama kielilläpumuninen lakkaa, väärä henki poistuu.
miksi juuri minun pitäisi niin tehdä? miksi puutut juuri minun kielilläpuhumiseen?
kyllä tiedän varsin hyvin mitä Sanassa sanotaan henkien koettelemisesta.enkä pidä kaikkia nykyajan kristillisissä piireissä olevia ilmiöitä välttämättä Pyhästä Hengestä oleviksi.
mutta vastaa kysymykseeni
kielilläpuhumiseni on Herran antamaa.
Kehotus ja käsky on annettu kaikille "rakkaani" älkää jokaista henkeä uskoko, VAAN KOETELKAA HENGET OVATKO NE JUMALASTA.
vai luuletko, että väärät henget jättävät sinut rauhaan?
saatana lähestyi Jeesustakin ja puhui aivan "kirjoitusten mukaan"
kirjoitukset ja tekstit ei vielä paljasta mikä henki on paikalla
vai toimiiko sinulla henkien erottamisen armolahja?
ilman sitä on aika avuton karismaattisissa piireissä, niissä tapahtuu isompia ihmeitä, kuin mitä tavallisen pulliaisen eksyttämiseksi edes tarvitaan
osoitit viestisi juuri minulle??? etkä kellekään muulle täällä?
enkä ole todellakaan ihmeiden ja kokemusten perässä juoksija. en ole koskaan ollut. olen nähnyt ja kokenut ilmiöitä, jotka ovat olleet pelottavia ja joita en todellakaan löydä Raamatusta. Pyhä Henki ei saa ihmisiä käyttäytymään eläimen tavoin...en puhu nyt omasta seurakunnastani. olin pitkään kauhuissani tuon kokemuksen jälkeen, miten jotkut voivat uskoa tuollaisten ilmiöiden olevan Pyhästä Hengestä. mutta olen ihmetellyt tuota nykyajan "trendiä" kun ihmiset siis uskovat ihankuin hakisivat kokemuksia enemmän kuin Herraa.
kun menen kokoukseen koettelen kyllä onko opetus jne. lähtöisin Pyhästä Hengestä. samoin koettelen kielilläpuhumiseni. en usko jokaista henkeä. en todellakaan. levottomuus on yksi tapa miten Pyhä Henki varoittaa asioista. ja jos jotakin asiaa ei löydy Jumalan Sanasta.
Jumalan Sana on kokonansa Totuus ja se on minun ohjenuorani elämässä.
Jos liikut helluntailailaisten kokouksissa, niin tulet vielä monesti tarvitsemaan henkien koettelun taitoja. Siellä toimii väkevä henkivalta.
tottakai. mutta saan kyllä ihmetellä miksi osoitat kysymyksesi ja sanasi juuri minulle?
kyllä olen nähnyt kuinka kokemusten perässä voidaan juosta tarkemmin kyselemättä ovatko ne Pyhästä Hengestä...mutta tärkeintä on etsiä Herraa ei kokemuksia ja ilmiöitä. kyllä Herra on minua varoittanut juuri tuon saman Sanan kautta, ettei jokaista henkeä tule uskoa. ja se väkevä eksytys josta Sana varoittaa näyttää olevan jo jossain määrin olemassa...
helluntaiseurakunnassa...mutta tosiasia on nykyaikana saa olla varovainen. sillä Sanassahan puhutaan väkevästä eksytyksestä, joka eksyttää jos mahdollista valitutkin. eräässä kokouksessa tässä vastikään koin jotain outoa ja sanoin Herralle en halua tuota "henkeä" jos se ei ole Sinusta...olen hyvin varovainen missä kokouksissa käyn, ja kuuntelen Herraa siinä asiassa. päätin etten mene enää tuohon kokoukseen, kun jotain outoa koin "hengessä"...mutta olkaamme "hereillä" ja Jumalan Sana saakoon olla ohjenuoramme.
HELLUNTAILIIKKEESTÄ
Tässä lainaus kirjasta ”Eräs meidän ajan profeetta”. Se kertoo HELENA KONTTISESTA (eli v. 1871-1916).
Varoitus: Tämä on pitkä lainaus ja kovaa tekstiä.
Jokainen voi itse arvioida, jos kyvyt ja lahjat riittää , pitääkö nämä asiat paikkaansa!
Helena Konttinen sai näkyjä tästä liikkeestä ja sen alusta Los Anglesissa .
Hän kertoo näin:
”Olin vaihetuspäivänä v. 1912 yliluonnollisessa tilassa ihan ensimmäiseksi sanonut: Täällä on saapuvilla kansakoulunopettaja (nimenkin olin sanonut), joka on aikonut mennä BROFELDTIN ja SMITHIN (olivat helluntalaisia) seuroihin. Sitten olin puhunut, millä kannalla ovat nämä miehet.
B:stä olin sanonut, että se oli hurskaasti herännyt, mutta vaarinottamattomuus on eksyttänyt hänet ja nyt on mennyt uusimaan Jumalan töitä (uudestikastamaan ihmisiä), sekä sen Hengen alle, joka ei ole Jumalasta, sillä hänellä ei ole henkien erottamisen lahjaa.- Kokonaan kiellettiin sinne menemästä.
-Toisen kerran näytettiin minulle tämän liikkeen ensimmäisestä alusta.
Los Anglesissa Amerikassa puhui kerran kokouksessa suomalainen pappi tulkin välityksellä siitä, kun Pietari ja Johannes paransivat ramman (Apt. 3. Luku); ja hän julisti puheessa Jumalan suurta voimaa.
Kotiin mennessä siitä kokouksesta oli yhdeksän henkeä yhdessä joukossa, jotka keskustelivat miten apostoleilla oli siihen aikaan semmoinen voima, mutta ei ole nyt. Yksi joukosta selitti väärällä tavalla, että Jeesus jätti sen voiman ainoastaan ensimmäisille opetuslapsilleen. Ja kaikki suostuivat siihen. Silloin kuulivat niin kuin humauksen taivaasta, joka läheni heitä niin, että jo kuulivat siinä ääniä. Ja kun he pysähtyivät, kuulivat selvästi , että Herra Jeesus sanoi, että hän on sama eilen. Tänäpäivänä ja iankaikkisesti. Silloin heidän sydämelleen tuli, että nyt Henki heille kirkasti sen, että ovat väärin puhuneet; eivätkä (yhdeksän henkeä)menneet kotiinsa, vaan semmoiseen huoneeseen, missä tiesivät olevan rauhallista. He laskeutuivat siellä polvilleen rukoilemaan taivaan Herraa. Silloin vuodatettiin Henki heidän päälleen ja todistettiin, että he saavat sen saman lahjan kuin oli apostoleilla.
Sen Hengen voimalla he sitten herättivät ihmisiä synnin unesta ja paransivat sairaita, monenkaltaisia. Esim. Eräs 2-vuotias lapsi oli saanut halvauksen, ja sitte äitinsä sen vieressään tukehutti raskaasti nukkuessaan. Äidille tuli ankara murhe. Kun oli kuullut, että siellä rukouksella parannetaan, niin meni niille Jumalan ihmisille puhumaan murhettansa. Heille heräsi paikalla usko, että lapsi voidaan vielä saada elvytetyksi. He läksivät ja rukouksella sen elvyttivät.
Kaikki sairaat eivät paranneet; eivät ne, joille oli pantu sairaus hengelliseksi siunaukseksi. Nuo uskovaiset puhelivat aina toisilleen, että se ja se sairas on heidän sydämelleen tullut, ja sitte viettivät useampia rukoushetkiä yhdessä sen sairaan puolesta, ennekuin menivät hänen luokseen.
-Näin Herra heissä toimi, ja tämä alku oli totisesti Jumalan Hengen työtä.
Tästä liikkeestä kuulivat myös ne kaksi miestä, jotka sitten toivat sen meidän maahamme. Toinen heistä oli mukanakin niitä ihmetöitä näkemässä ja hänen sydämensä mielistyi niihin lahjoihin. Näiden kahden miehen sydämet olivat vielä vailla hurskasta herätystä ja Jumalan Hengen osallisuutta, eivätkä nuo uskovaiset vielä ottaneet heitä joukkoonsa, ennenkuin olisivat nähneet, että heissä totisesti Herran työ on saanut tapahtua heidän omalle kohdalleen.. Tästä huolimatta he sitte kahden rupesivat toimimaan eroten noista muista.
Alkoivat Amerikassa, mutta kun eivät saaneet kannatusta siirtyivät pois. Ja minne tulivat, aina esittivät paljo todistuksia siitä, mitä noiden uskovaisten seurassa oli toimitettu siellä Los Anglesissa; ja silloin rupesi ihmisiä laumoittain juoksemaan heidän perässään, kun heillä molemmilla on suuri puhelahja. Kun he oikein ovat puhuneet ja riehuneet siitä hengen ilosta ja armon kyllyydestä, niin se on voittanut ihmisiä hyvin paljon ja siihen on tullut semmoinen hurmaava henki. Minun tietääkseni eivät ole yhtään ihmettä tehneet. Myöskin näytettiin, että jos nämä miehet rukoilevat sairasten Herran omien puolesta, niin sitä suurempi voima tulee taudille.
He ovat puheissaan kuvanneet Jumalan rakkauden ja uskon voiman suureksi, ja ne puolet ainoastaan Raamatusta todistaneet, mutta puhetta elämän parannuksesta ei ole ollut mukana. Sitte se on vähä kerrassaan mennyt niin pitkälle, että on tapahtunut ihan lihallisia saastaisuuksia.
Yksi asia, mistä on ymmärrettävä, ettei nykyinen helluntailiike ole Jumalasta on se, kun siinä käsitetään, että se liike kulkee yksilö-ihmisen mukana ja siitä leviää; niinkuin jos kuletettaisiin viinalekkereitä paikasta toiseen ja siitä aina silloin saisivat ne, jotka tulisivat ottamaan. Minuunkaan ei kestään muusta ihmisestä tullut hengellisyys, eikä pidä yhdenkään ihmisen minun kauttani tulla horrostilaan. Jumalan sana on kyllä jäävä tekemään työtä minun kauttani heränneissä, mutta ei sama muoto ole jäävä, niinkuin helluntailiikkeessä on sama muotokin kaikilla.
LIIKE SUOMESSA
Olin kerran erään Ollin kanssa helluntalaisten seuroissa Hämekoskella. Niillä oli uukuniemeläinen johtaja, jonka kautta oli jo kahdeksattakymmentä ihmistä tullut ”helluntaihengessä” puhujiksi. He sanoivat, että Jumala on taivaasta astunut alas ja tullut tuohon johtajaan, jossa heidän pitää Jumalaa kumartaa ja kaikkien pitää tulla yhtä pyhiksi, niin ettei enää heihin synti tartu, eikä heissä synnin vikaa löydy.
Kokouksen lopulla siellä syttyi suuri melu, olivat pitkällään lattialla ja huusivat mikä milläkin äänellä. Yksikin vaimo rinkui hyvin kovasti Kun me sanoimme, ettemme voineet sitä hyväksyä, tulivat kokouksesta päästyä meidän perästä yöpaikkaan ja valittivat, ettemme päässeet yhdessä heidän kanssaan iloitsemaan; ja rukoiltiin yhdessä, että Jumala liikuttaisi kielet. Olli ja minä rukoilimme, että jos se on Jumalasta, niin hän antaisi meille yhtäläisen lahjan ja ilon, mutta jos se ei ole, niin Jumala ei salli yhdenkään noista ”kielilläpuhujista” täälä kertaa puhua. Ja sillä kertaa ei kukaan puhunut kielillä.
-Siellä käydessämme ei heidän johtajansa, tuo meille tuttu mies, ollut saapuvilla. Minulle sanottiin unessa, että tavoitamme hänet kotonaan Uukuniemellä ja ”niin on teidän tehtävä kuin teille annetaan vaikutus omaantuntoon Jumalalta”. Niin kävi. Heti kun näimme hänet, niin hän rupesi kovasti vapisemaan joka jäsenessä, eikä voinut olla pystyssä, niin että meitä oikein kauhistutti. Sen perästä olin uneton useita öitä ja jo rupesi minunkin leukojani repimään. Jouduin jo vähän kerrallaan epäuskoonkin, kun tuon miehen sisaret Raamatun sanoilla puolustivat sitä liikettä ja tuomitsivat meitä, että olemme nousseet sortamaan Jumalan töitä. Sitte oli Parikkalan puolella käydessä yliluonnollinen, jossa alotettiin selittää, että niinkuin vielä unessa vakuutin, että se henki ei ole oikea, niin se nytkin vielä vakuutetaan. Raamatussa on kirjoitettuna: ”Jos niin taitaisi tapahtua, niin valitutkin eksytetään”
Valituita eksyttääkseen täytyy vihanhengen (saatanan) pukeutua kaunistettuun muotoon ja valkeuden pukuun ja aikaansaada ihmeitäkin, sillä eiväthän Herran valitut muuta tottele, kuin Jumalan sanaa ja voimallisia töitä ja sen vuoksi on mahdollisuus heikommasti juurtuneita valituita eksyttää. Mutta se ei ole itsessään muu, kuin eksytyksen ja pimeyden henki.
Kun olin Hämekoskella ajatellut niistä ihmisistä, että ne ovat vain teeskentelijöitä, niin sanottiin nyt, ettei niin ole, vaan he ovat kukin todella jäsenissään tuntemassa semmoista väristystä ja se on viholliselta Ja jos ei eksytyksen henki voiman henkenä liikkuisi, niin mistä tulisi viimeisenä päivänä ne ihmiset ja sielut, jotka kertovat Herralle, että sinun nimessäsi olemme suuria töitä tehneet (Vrt. Matt. 7:21—24). Työt täytyy maan päällä ilmetä, kun kerran niitä tuomiolla kerrotaan.
Sitte oli siitä selitys, minkä vuoksi on mahdotonta valituita eksyttää. Niillä on vahva profeetallinen sana ja Kristus on heille tullut taivaan leiväksi, niin että Herran valitsemat sielut eivät muusta elä, kuin täydellisistä Jumalan armolahjoista ja Hengen siunauksesta. Sen tähden on tarkoin tutkittava henget, onko ne Jumalasta, vai ei”.
Toisen kerran oli yliluonnollisessa tilassa meidän kotona tästä selitystä muutamain ystäväin läsnä ollessa.
Minun kauttani heränneitä oli neljä, jotka olivat menneet helluntailiikkeeseen; ja minulle kerrottiin, että ne jo ”puhuivat kielillä”.
Siitä tuli niin kova levottomuus, että koko yön itkin ja rukoilin niiden edestä. Ne olivat minun mielestäni olleet oikein eläviä sieluja.
Sitte neljännellä tunnilla aamulla menin yliluonnolliseen tilaan, jossa ilmoitettiin, että heidät veti se, kun tuo johtaja on heille puhunut ja ennustanut heidät pyhäksi pappeudeksi ja valituksi suvuksi maailman lopulla, jotka oikein merkillä merkitään. Niille kaikille on luvattu ennustuksen henki ja parantamisen lahja ja että tuomiollakin ovat loistavampia kuin yksikään muu ihminen.
Kaikilla siinä liikkeessä on semmoinen mielipide, että he tulevat muita etevämmiksi. Ne neljä henkilöä tulivat vietellyiksi juuri sen kautta, että niitä rupesi se lahjain runsaus ja suuruus miellyttämään.
Vielä eroitettiin siinä ilmoituksessa sekin, että he olivat yksistään pyytäneet sitä ”helluntaihenkeä”, eivätkä ensinkään kysyneet: ”Onko se sinusta, Herra?”, eivätkä sitäkään kysyneet Jumalalta, ovatko ne lahjat häneltä hyväksi heille katsotut, vaan uskoivat ainoastaan sen, mitä heille oli puhuttu ihmisiltä, jotka ovat ennustaneet ainoastaan oman sydämensä aatteita. Ja he tulivat sen hengen saamaan sen kautta, kun antoivat täydellisen suostumuksensa antautuakseen siihen. Sitte tunsivat voiman hengessään ja jäsenissään jo toimivan”.(Lainaus siis kirjasta)
Ja oletko "riviläinen", joka tapauksessa olet armosta osaton pitkälle.
Sinäkö olet epäilevä "tuomas", joka et uskossa matkaasi tee, tietäen, että Kristuksen Henki elää sydämmessäsi.
Jos tiedät, että Herra on sydämmessäsi, niin voit myös täyttää Hänen tahtoaa, jopa teillakin, ilman "paastoa".
Tunnen kyllä kaltaisiasi, jotka kaupungilta kotiin menevät tutkimaan henkiä ja vastauksia, jos joku neuvoa kadulla kysyy.
Sinä ehkä olet juuri tuon ryhmittymän kulkija, joka ei usko edes Pyhän Hengen ääneen, etkö tunne Herrasi ääntä????
Raamattukin sanoo, että he käyvät ulos ja tuntevat hyvän paimennen äänen, sinä et näköjään kuule, etkä tunne Jeesuksen ääntä.
Etkö todella TUNNE RAKKASI ÄÄNTÄ, KUN HÄN (PYHÄ HENKI)SINULLE PUHUU?????
2. Kor. 11:14
Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.
Eikö ole pelokasta, kun ei uskolla omalla nimimerkillä edes kirjoittaa ja vielä kehtaa pusikosta huudella ilman perusteita?
SINÄ OLET SIIS HELAREITA VIHAAVA "OPETTAJA".
Uskossa oleva ihminen kyllä tietää mikä henki puhuu, kun itsestään vielä on kyse, joten siksi on raamatullista kielin kiittää Vapahtajaa, vaan huomaan, että sekin tuottaa kateutta, jopa sinulle.
Minä uskon Kristuksen sovintoon myös arkipäivässä ja minun ei tarvitse dementoida sinun tavoin, katsoen toisten ihmisten hengelliseen elämään.
Minä nyt en tuolta rapakon takaa tunne yhtään, noista ihmisistä joista tahdoit pilkaa tuoda, kun muuten et kykene keskustelemaan.
Sinä ainakaan, et uskossa ole, koska pilkaat Kristittyjä, nyt en itseäni tarkoita.
puheet siitä, että kielilläpuhumiseni voisi olla jostain väärästä hengestä....Olen alusta asti ollut aivan varma, että se on Herrasta. Niin selkeästi tulin uskoon ja niin selvästi silloin aluksi kuulin Herran "äänen". ei olisi kannattanut lähteä ollenkaan mukaan "väittelemään" asiasta hänen kanssaan. täällä palstalla tulee jotenkin vain paha mieli. on liikaa väittelyä ja riitelyä.
Kielet ei ole AINA merkki Pyhän Hnegen kasteesta, koska mitään erillistä Pyhän Hengen kastetta ei ole olemassa.
Luulet, että oma kokemuksesi on sitä, että KAIKILLA pitää olla samanlainen kokemus.
Monet ovat saaneet kielet ilman pienintäkään tunnekuohua ( mm minä).
Eikä kielilläpuhumiseen tarvita mitään tunnekuohutilaa,. Jolla on kielet voi puhua kielillä kuinka arkisessa elämäntilanteessa tahansa.
Kaikiiaankin on suuri virhe LUULLA että erilaiset tunnekuohu-tilat olisivat aina Pyhän Hengen aikaansaamia (mutta toki sellasiakin on)
Hyvin paljon on sielulisuuteen perustuvia
" SIELUN kasteita", joilla ei ole Pyhän Hengen kanssa mitään tekemistä.
Näistä tarkemmin tuolla tisella palstalla kirjoituksessani "SIELUN PIILEVÄ VOIMA".
Älkää siis hyvät ihmiset luulko ja levittäkö opia , että teidän kokemat tunnekuohut ovat asioita jotka muidenkin on koettava .
Kyse on ARMOLAHJOISTA ,ei ansio, sitkeä-yritys,
tunnekuohu. ym lahjasta vaan ARMOlahjasta. jonka Pyhä Hneki jakaa kullekin niinkuin HENKI tahtoo, ei siis niinkuin ihminen tahtoo ja yrittää ja ponnistelee.
"Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama HENKI , jakaen kullekin erikseen, niinkuin (Henki) TAHTOO."
Pyhää Henkeä yhtään mihinkään,siinä olet aivan oikeassa.
Mutta Raamattu kyllä kehoittaa,että veisimme anomuksemme ja kaikki tarpeemme KIITOKSEN kanssa Jumalalle tiettäväksi.
"" 1Tess 5:18. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.""
""Efe 5:20.20. kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.""
Ja Raamatusta kyllä löytyy monia muitakin kohtia,missä kehoitetaan kiittämään.
Psalmeissa sanotaan,että KIITOS on portti,varmaankin portti Jumalan taivaallisiin anteihin,joista yksi on kielilläpuhumisen armolahja.
Ja yksi aihe meillä on aina josta voimme kiittää. Jeesuksen kärsimys ja kuolema ja ylösnousemus syntisen itsemme takai,koko maailman syntien sovituksen takai.
"Katso Jumalan Karitsa,joka pois ottaa maailman synnit,myös minun,kiitos Jeesus."
Kuitenkin Henki sitten jakaa Jeesuksen omasta aivan niinkuin tahtoo,pakottaa Häntä ei voi millään,ei edes kiitoksella,jos sitäkin hoetaan väärässä mielessä ja hengessä,Pyhää Henkeä ei voi "juksata" !
on olemassa,yhtä varmasti kuin uudestisyntymässä saatu Pyhän Hengen sinettikin.
Helluntaina vuodatettiin Pyhä Henki seurakunnan ylle,tiedät mistä kohtaa se Raamatusta löytyy,siispä kysynkin,miten voit kieltää Pyhän Hengen täyteyden, sen luettuasi?
Jeesus lupasi ennen taivaaseen astumistaan lähettää Pyhän Hengen voiman ,voimaksi todistaa Hänestä.(Apt 1:7,8.)
Ja kaikki ne tapaukset joista Raamattu mainitsee,milloin he kukin saivat Pyhän Hengen,he myös puhuivat kielillä.
Ole hyvä ja hae sanakirjan avulla nämä kohdat Raamatustasi ja lue ihan itse ne sieltä,niin et voi väittää Jumalan sanaa vastaan.
tarpeellinen,ja osoittaa nöyryyttä kun kiitetään oikealla mielellä ja oikeassa hengessä.
Raamattu kehoittaa kiittämään joka tilassa,sillä se on Jumalan tahto meihin nähden Kristuksessa.
Raamattu kehoittaa viemään kaikki asiat Jumalan tietoon rukouksen ja KIITOKSEN kanssa.
Raamattu kehoittaa KIITTÄMÄÄN joka tilassa.
Paavali KIITTI Jumala joka hetki.
Psalmista sanoo,että: "KIITOS on pertti." Mihin voidaan kysyä? Jumalan aarteisiin varmaankin,Jumalan antimiin,ja yksi niistä on kielilläpuhumisen armolahja,joka vastaan otetaan kiitoksen kanssa.
Etköhän sinäkin,jos saat lahajan,ja mitä arvokkaamman,sen halukkaammin olet sitä vastaan ottamassa ja kuinkas muuten,kuin KIITOKSEN kanssa.
Eikö siis ole kohtuullista kiittää Jumalaa Hänen sanomattomasta lahjastaan,Jeesuksesta kristuksesta,jonka kautta myös saamme kaiken muun hengellisen hyvän.
Teillä luterilaisilla on aina ollut ongelmana castustaa Pyhää Henkeä,ja uskoa Häneen,kuten sen,että Pyhän Hengen kaste on erillinen tapahtuma.
Ja se johtuu varmaan lapsikasteen harhasta,joka johtaa tässäkin,siis Pyhän Hengen täyteyden saamisessa harhaan, se on ollut akilleenkantapää luterilaiselle kirkolle iät ja ajat.
Koska se kumoaa täysin lapsikasteen raamatullisuuden!
En tiedä kuinka kauan olet sivuilla kirjoitellut.
Täällä kyllä hoksii nopeasti kenelle mitäkin kirjoittaa, koska suurin osa on pilkka mielessä, jopa sellaisetkin jotka ovat katkerana "kotinsa" jättäneet.
Heitä ehkä eniten harmitta, jos ihminen sydämmestään tahtoo seurata Herran tahdossa.
Se on kirvelevä haava saatanankin joukoille, kun Jumalan lapsi uskonsa tunnustaa ja myöntää kuuluvansa Hänelle.
Minä sain kokea seuraavana aamuna, kun sain täyttyä Hengellä, että uskosta osaton ei siitä pitänyt, vaikken hänelle ehtinyt, sitä ilmaista.
Riemastu melkoisesti haukkumaan, kun sit vielä kuuli Herran armon suuruudesta, jota itsekin tahtoi.
Saatanalla on monenlaisia "työkaluja", sammuttaakseen hengen tulen, jonka Isä on palavaksi tehnyt.
Huomaat niiden kohdalla, jotka vaikka helluntalaisuutta puoltavat, niin johan vastustetaan.
Helluntalaisuus ei sinänsä pelasta, vaan usko Jeesukseen Kristukseen on perusta.
Mut tsempiä jatkossa, uskomme koetellaan.
Oletko itse kokenut Pyhän Hengen kasteen ja ylistänyt Jeesusta uusin kielin?
Sen kyllä tietää, jos on kokenut...eikä tarvitse teologiaa kaivella avuksi!
* Konttisen kirjoja ei kannata lukea, hän meni harhaan ja pahasti, ja niin on hänen opetuksensakin pelkkää roskka .
Mitä tuo lihaan tulleeksi tarkoittaa???
Ettei vaan taas oltaisi heittämässä lasta pois pesuveden mukana.
Minäkin sain kielilläpuhumisen armolahjan, mutta en todellakaan kiitosta "tuntikausia" hokemalla.
Hyvä, jos pari kertaa ehdin kiitos-sanan sanoa.
Ja huomioon pitää ottaa vielä se, että tässä kyseessä olevassa tilanteessa, en etsinyt kielilläpuhumista.Olin rukoillut asiaa puolisen vuotta ja sitten kuinka ollakkaan Jumala johdatti tilaisuuteen, missä sain Henkikasteen.
Itselläni ei ollut sinne mennessä minkäänlaista tietoa, että Jumala on monia tämän uskovan veljen kautta koskettanut.
Asia selvisi vasta jälkeenpäin.
Minä pidin tätä koko tapahtumaa selkeänä Jumalan johdatuksena ja suunnitelmana elämässäni.
kuten kauniisti sanotaan olen sitä mieltä, että
kaikki puhe jota joku ei ymmärrä on puhekeskuksen
tuottamaa sekavaa sanahelinää, jota puhujakaan ai
tajua omaksi puheekseen. Hurmoshetkinä uskonnollisissa seuroissa ihmiset joutuvat sekavaan
mielentilaan ja silloin sekoaa moni muukin asia kuin puhekeskus, joka ohjaa puheen muodostusta.
Uskovaisenkin odottaisin ymmärtävän milloin ihminen on hulluuden ja sekavuuden tilassa kun vaahto käy suupielistä ja suusta tulee mitä tulee sekavaa mongerrusta.
Tuo mongerrus on sitten sitä ihmisen vierasta kieltä. Voi pyhä yksinkertaisuus kuinka tyhmiä viedään. Viedään aina niin pitkälle kunnes loppukin järki loppuu ja asuntona seuraavat vuodet on mielisairaala.
Siellä sitten taas voi puhella kielillä ja esiintyä vaikka Napoleonina kuten olen kuullut kerrottavan. Ja se suuri Jeesusten määräkin siellä panee ajattelemaan noiden ihmisraukkojen pääkoppaa.
Uskonnot ja niiden lahkot ovat suurimpia syyllisisä ihmisten joutumisesta henkisesti sairaaseen tilaan. Mutta eivät ne siitä välitä kunhan vaan saavat rahapussinsa täyteen olemattomien puheidensa palkaksi.
eivät veljet ja siskot jeesuksessa vaan tykkää. Tällä palstalla ei olisi suotavaa kertoa totuuksia, vaan raamatullisia "totuuksia".
Ihminen voi vinksahtaa mieleltään kovin monella tavalla. Useinkaan ei asianomainen itse huomaa tilaansa, vaan voi pitää kohtauksiaan Pyhänhengen kosketuksina. Dementian ensioireena lienee usein kuvitelmat, että joku käy varastelemassa rahaa ja tavaroita asianomaisen kotoa. Skisofrenian klassisia oireita ovat varmaankin tunne hampaassa olevasta radiolähettimestä ja juuri nämä Jeesus-Napoleon-harhat. Olennaista on, että henkilö todella uskoo harhoihinsa.
Uskonlahkojen kokouksissa ihmisiä kannustetaan suggeroimaan itselleen sekavuustila naurukohtauksineen, kaatuiluinen ja kielilläpuhumisineen. Helluntailaisuus nimen omaan korostaa kaikkea hurmoksellisuutta ja "hihhulointia".
millon, työmies, olet muuten ollut viimeksi helluntai-jumalanpalveluksessa?
kun lukee noita sinun "asiantuntevia" selostuksiasi, niin tulee eittämättä mieleen epäilys, ettet ole koskaan uskaltanut mennä sataa metriä lähemmäs helluntaikirkkoa.
olennaistahan tietysti on, että henkilö todella itse uskoo harhoihinsa, vai mitä?
se nimen omaan on olennaista.
Minä puhun kauniisti ja selkeästi vieraita kieliä, joita Jumalan on minulle antanut mm, portugalin, espanjan ja italian kieliä. Itse en niitä kovin paljoa ymmärrä, mutta ne jotka osaavat ovat kertoneet, mitä milloinkin olen puhunut.
Kielilläpuhumiseen ei tarvita mitää "loveen" lankeamista tai sekavaan tilaan joutumista, voin aloittaa kielilläpuhumisen milloin vain ja lopettaa samoin.
Tästä aiheesta voisin kertoa kuinka paljon esimerkkejä ja Raamatun perusteita tähän asiaan.
Kielilläpuhuminen on voimallinen rukous-, ylistyskieli, johon liittyy positiivisia seuraamuksia!
Ota Raamattu käteen ja etsi sieltä vastaukset tähän kysymykseen!
helluntaikirkon ongelma kielilläpuhumiseen nähden on se, että sitä kuulee nykyisin enää harvoin käytettävän.
tuo rovasti peltolan ruodinta on vuodelta 1967 eli ei vastaa ollenkaan nykypäivän tilannetta.
jos vähääkään tunnet omaa herätystäsi ja sen kehitystä, oikaiset tuon otsikon antaman luulottelun.
helluntailaiset ovat tässä asiassa maallistuneet, eivätkä enää puhu kielillä ja se on paha juttu.
kuinka on muuten sinun oma kielilläpuhumisesi laita?
helluntailaiset ovat tässä asiassa maallistuneet, eivätkä enää puhu kielillä ja se on paha juttu.
kuinka on muuten sinun oma kielilläpuhumisesi laita?
............................
Vai niin.
Jos teidän omassa pienessä seurakunnassa ei kukaan puhu kielillä, ei se tarkoita sitä, että se on muuallakin vähäntynyt! Eikä se mainitsemasi vähentyminenkään tee niitä jo olemassaolevia kieliä oikeiksi, elleivät ne sitä ole olleet jo alkujaan. Vai mitä?
Täällä Ruosissakin toteutunut.
Ei ole täälläkään tuon aloituksen mukaista.
Toisaalta KIELELLÄ PUHUMINEN ON VÄHENTYNYT JA PROFETOIMINEN SYYSTÄ TAHI TOISESTA ON KADONNUT LÄHES KOKONAAN.
Eivätkö lajan omaajat uskalla lahjojaan käyttää, en tiedä, mutta harvinaista on "aidot" profetiat.
Epä raittiita silloin kuule, esim. lain aliset parannus profetioita tuovat, että myy syntinen asia ja uhraa raha johonkin, tai muuta vastaavaa.
Mutta se totuus on, että saatana profetoi, esim psyk. sairaaliossa, jossa potilas ei uskosta Kristukseen tiedä sen halastumpaa, niin heidän henki saattaa paljastaa aivan hämmästyttävän tarkasti joitakin asioita.
En nyt lähemmin ,niihin puutu, mutta omakohtaisesti olen sen todeksi huomannut.
Missä Ruotsissa frihet oikein asuu?
JOs sinun seurakunnassasi on hiljaista
ei se ole koko Ruotsi!
Käypä huviksesi Arkenin ynnä muissa
helluntaiherätysten raamattukouluissa,
ja kerro sitten mielipiteesi!
Ei ole tietääkseni seurakunta.
Ruotsalaisissa helluntai seurakunnissa, olen täällä keski-Ruotsissa joissakin ehtinyt, oman seurakuntani lisäksi käydä ja hiljaista on kielillä puhumisen johdosta, vaikka olis rukous hetkikin.
Profetiat ovat käyneet myös harvinaisemmiksi.
Ehdotan sinulle luterilaisten kirkon menoa, siellä ollaan kyllä, kuin huopatossu-tehtaalla lakon aikaan.
Eli et tule häirityksi seurakuntalaisten hissutteluista, jos heitä paikalta yleensä muulloin löytyy, kun tee.vee lähetysten johdosta, kun on mahdollisuus päästä kuvaruutuun.
Olet kaiketi pelokas, jos Jumala uudistaisi lastensa uskoa ja joku sen sattus mielestäs häpeällisesti esittämään.
Älä Hellevi takerru joka pölyhiukkaseen, ei se usko ihan orjuuteen rakennu.
Tiedät että siellullisuus johtuu monesta tekijästä, ja ei kaikki ole samanlaisia, kuin sinä.
Tuskin meitä saman formun mukaan samaksi cola purkiksi kasvatetaan.
Eikö olisi tylsää, kun joka vauva olisi juuri samanlaiseksi kloonattu, eikä olisi kiun ryhmä "kirkon-siivoojia".
Olen varma. että tarvitsemme "Hengen tulta" vielä uudestaan ja todellakin uudistusta "ensi-rakkauteen", jottei olisi ainut tehtävä virheitä etsiä Herran omista ja Hänen työstään, kun vajavaisille vastuun jätti , näin suuresta tehtävästä.
Silmäilin tekstiäsi kumminkin.
Itse täytyin hengellä v.97 talvella, tällöin kun tämä "Torontolaisuus" oli vielä niin "in", pinnalla. Olimme toisten nuorten kanssa srk:n tiloissa. Yhtäkkiä sain nytkäyksiä ja rupesin nauramaan sekä kaaduin selälleni. Pyörin siinä lattialla välillä enkä pystynyt lopettamaan hetkeen, en päässyt ylös sieltä.
Myöhemmin toisessa tilaisuudessa sain yllätyksekseni kielilläpuhumisen lahjan.
Vaikeus mulla oli vain siinä, etten tiennyt miten käyttää nyt näitä armolahjoja. Menin aika lailla harhaan ja lopulta eksyin maailmaan, minusta tuli luopio.
Siinä meni pari vuotta, ennenkuin tulin uudestaan uskoon.
Huomasin sitten, että mulla oli vieläkin tämä kielilläpuhumisen lahja.
Eli siinä koin konkreettisesti, ettei Jumala ota pois meiltä armolahjojaan, joskin ne vain voivat jäädä käyttämättömiksi ja unohtua.
Mua askarruttaa silti edelleen, iskikö muhun jonkinlainen kundaliinihenki, koska rupesin aina kiljumaan ja huutamaan joissain kokouksissakin...se tuntui aika nololta kyllä, pakko myöntää. Tuommoinen toiminta jäi sittemmin multa pois, koska ei se ollut kovin fiksua enkä todellakaan oikein usko, että se mitenkään kirkasti Jumalaa ainakaan.
Rukoilen toisinaan kielillä, kun niikseen on. Mutta kaikki tuo elämystely on kyllä jäänyt kaikessa outoudessaan tykkänään.
Kyllä kristityn pitää edelleenkin korottaa Jeesusta, EI Pyhää Henkeä missään tapauksessa. Siinä hyvin äkkiä eksyy ihan väärille poluille. Vaikka Pyhä Henki on osa Jumalaa, ei yksin Pyhää Henkeä tulee siltikään korottaa. Me ihmiset olemme kumminkin alttiina valkeuden enkeleinä esiintyville demoneille, siksi meidän pitää pysyä totuudessa ja raittiudessa opetusten suhteen.
On paljon tilaisuuksia nimeltä "tervetuloa, tule Pyhän Hengen iltaan". Jotkut kristilliset lahkot ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet Jeesuksen tämän uuden voiman ja voitelun tieltä. Heidän opetuksensakin ovat tyhjiä ja merkityksettömiä. Myös kuulemma ihan kokonaiset seurakunnatkin ovat sokeutuneet lähtiessään mukaan tähän uuteen voiteluun ja siunaukseen.
Tämä uusi voitelu on kuitenkin jättäneet jälkeensä hengellisesti rampautuneita suuret määrät.
Valitettava asia on se, että nämä suuret herätykset, uudet voitelut, harvoin todella tuovat oikeata herätystä tullessansa.
Henkeä ei saa sammuttaa, mutta eksyäkään ei saa, sillä siinä on todellakin kyseessä hyvin suuret asiat, nimittäin jos eksyttää yhden näistä pienimmistä...on parempi upottaa eksyttäjä meren syvyyksiin.
Totta puhuen, nämä "uudet voitelut" kannattaa sivuuttaa, sillä ne eivät tarjoa muuta kuin kokemuksia ja jännitystä.
Itsekin olin harhautettu ja eksyin tällaisen käsittämättömän edessä pahoin, kun hain kokemuksia.
Ei Herra tänäkään päivänä tarjoa omilleen leipää ja sirkushuveja, kun on kysymyksessä vakavammat asiat - sielujen pelastus!
Armolahjat ovat Raamatullisia, niitä ei tule väheksyä. Mutta älkäämme salliko eksyttää itseämme kaiken maailman hengen kosketus-herätyksillä, sillä usein ne osoittautuvat eksytyksiksi.
En tiedä sitten tuosta kirjoituksesta, miten paljon siinä on totta, mutta kuulostaa olevan aika väärillä poluilla nekin tyypit jutussa.
Pysykää raittiina hengellisesti, olkaa niin hyvät! Älkää antako eksyttää itseänne!
torontolaisuus oli siitäkin syystä paha juttu, että se vieraannutti ihnmisiä pois Pyhän Hengen terveestä toiminnasta. nyt tollaan mukamas sivistyneen uskovaisia, ei puhuta kielillä, eikä haluta muitakaan Jumalan armolahjoja omalle kohdalle, ettei vain leimauduta brutaaleiksi lahkolaisiksi.
ollaan mieluummin hienosti hiljaa.
täällä minun asuinseudullani vaikuttava "toron-tulen tuoja" ilmoitti tässä jokunen viikko sitten, että heidän yhteisössään ollaan pyrkimässä eroon nauruilmiöstä. tosiasiassa tuo nauruherätys-saarnaaja ei vain kehdannut tunnustaa, että ovat siirtyneen yltiönaurusta yltiöihmeisiin eli uskon sanalaisuuteen. siis, minun ymmärtääkseni, ojasta allikkoon!
minun ymmärrykseni mukaan kaikki nämä ilmiöt ja valitettavasti myös monet niiden vastustajatkin, edesauttavat seurakunnan hajaannusta. tarkoitan tässä nimenomaan paikallisseurakuntaa.
se suuri eksytys ei siis olekaan nämä eksyttävät ilmiöt, vaan se, että "valitut hylkäävät seurakuntayhteytensä" ja lähtevät mukaan noihin yhteisöihin, jotka kutsuvat itseään seurakunniksi.
”STIMME DES TROSTES” Helmikuu 1995, No:2
(Sveitsissä julkaistu hengellinen lehti)
T O R O N T O - S I U N U S
Karismaattinen seurakunta Etelä-Saksassa:
Tusinoittain ihmisiä kaatuu yht‘äkkiä maahan, he makaavat sätkytellen ja huutaen lattialla, nauravat tuntikausia ja päästävät eläinääniä. Näin epätavalliset ilmiöt alkavat seurakunnan joutuessa kosketuksiin ”Toronto-siunauksen” kanssa, Nämä tavallisuudesta poikkeavat tapahtumat selvästikin lisääntyvät sen jälkeen, kun seurakunnan pastorit ovat noutaneet ”Toronto- voitelun”, kuten siunausta myös kutsutaan, pienestä karismaattisesta seurakunnasta Toronton läheltä ja palaavat sitten omiin seurakuntiinsa.
Kun pastori Torontossa vihitään asiaan, astuu esiin etelä-afrikkalainen
saarnaaja Francois Botes, joka valmistaa seurakuntalaiset ”Toronto-siunaukseen”. Hän itse alkaa jumalanpalveluksen aikana yht‘äkkiä nauramaan ja kaakattamaan (kuin kana), mikä pian siirtyy seurakuntalaisiin. Hän tuo esiin myös profetioita. Kuten sellaisia, että kaikki, jotka vastustavat ”Toronto-siunausta”, ovat kuoleman uhan alaisia.
Välistä täytyy seurakunnan naisten pukeutua housuihin, koska he ekstaasi- tilassa makaavat lattialla epäsiveellisissä asennoissa.
Viikkoihin kokoustilassa ei ole jumalanpalveluksen aikana enää tuoleja, koska ihmiset kieriskelevät lattialla. Tällainen on silmin ja korvin tapahtumia seuranneen raportti.
Kaikkialla, siellä, missä Toronto-siunausta esiintyy, sitä seuraa epätavallisia ilmiöitä; huutoa, hysteeristä naurua, taakse- kaatumista, hyppimistä ja tanssia, pitkään jatkuvaa ja krampinomaista tärinää ja nykimistä. Tämän lisäksi päästelivät ”Toronto-siunauksen” voitelemat mörinää ja kiekumista.
Eräs aglikaani-piispa kieriskeli lattialla ja karjui kuin leijona.
Nämä Toronto-kokemukset, kuten näitä yliastiallisia ilmenemismuotoja myös kutsutaan, ovat saaneet nimensä pienestä Toronton lähellä olevasta karismaattisesta seurakunnasta (Airport-Vinegard-Fellows-Ship). Siellä tulivat ilmiöt alkupuolella vuotta 1994 massiivisesti esiin. Kanadalaiset uskovat kuuluvat Vinegard-liikkeeseen, joka on läheisessä yhteydessä karismaattisen parantajan John Wimber in kanssa.‘
Vuodesta 1994 alkaen kantavat nyt erityiset ”Toronto-siunaajat”, kuten John Arnott, Benny Hinn, Randy Cla4rk, Robney Howard-Browne, Claudio Freidzon tai Francois Botes ”Toronto-siunausta” kuin soihtuja yksinomaan karismaattisesti suuntautuneisiin seurakuntiin kaikkialla maailmassa (Saksassa kuuluu tätä tarttuneen jo n. 400:n seurakuntaan).
Kun nämä henkilöt astuvat esiin, joudutaan eräänlaisen seremonian jälkeen massoittain edellä kuvattuihin ilmiöihin. Nämä epätavalliset voimavaikutukset selitetään (tulkitaan) kristillisen uskon maailmanlaajuisen, pian tapahtuvan herätyksen ennusmerkeiksi.
Toronto-siunauksen koskettamilla ihmisillä ovat seuraukset olleet erilaisia.
Joissakin johtaa ”Toronto-kokemus” voimalliseen Jumalan rakkauden ja läheisyyden kokemiseen.
Kerrotaan täyttymisestä uudella ilolla ja elämänrakkaudella. Toiset puhuvat onnen tunteesta, toiset uudesta rakkaudesta Jeesukseen ja hengellisten lahjojen uudesta kokemisesta (etupäässä profetian lahjan). Kosketuksen saaneita on jouduttu myös hoitamaan psykiatrisesti tai he kärsivät siitä lähtien negatiivisista psyykkisistä häiriöistä (kuten pelkotiloista). On kysymyksessä myös ylpeys, seurakunnan halveksuntaa, sekä tarrautumista tiettyihin henkilöihin, äärimmäisestä rakkaudettomuudesta uskon sisaria ja veljiä kohtaan, sekä seuraa myös sekavuutta uskonelämässä.
Eräs ”Toronto-siunauksen” erittäin silmiinpistävä negatiivinen seuraus:
Ne, j o t k a t u t k i v a t ”Toronto-siunausta” R a a m a t u n p o h j a l t a, ja sen jälkeen o t t i v a t k r i i t t i s e n k a n n a n, joutuivat häikäilemättömästi työnnetyiksi ulos Tosonto-uskovien riveistä (vaikka yhdessä on käyty vuosikausia hyvää uskontietä).
Yhä kuuluvammin ja yhä useammin sukeltautuu esiin kysymyksiä kuten; tuleeko ”Toronto-siunaus” todella Jumalalta, joka on tehnyt taivaan ja maan ja lähettänyt Poikansa Jeesuksen Kristuksen maailmaan ? Onko Toronto-siunaus ylipäänsä Raamatullinen ?
Ramatussa ei kuvata missään nyt esiintyviä ”Toronto-ilmiöitä”. Missään ei ole puhuttu ”pyhästä naurusta”, eläinten äänistä, kirkumisesta tai massoittain taaksepäin- kaatumisesta Pyhän Hengen yhteydessä.
Läpi Vanhan- ja Uuden Testamentin kerrotaan yliaistillisista ilmiöistä, jotka ovat jumalallisen vaikutuksen esiin tuomia (esim helluntai).
Raamatussa ovat maahan kaatuneet Jumalan miehet (profeetat ja apostolit) yksittäisilmiöitä (yksittäisiä tapauksia). Missään ei kerrota, että se olisi vallannut myös seurakuntalaisten suuria joukkoja. Nämä poikkeustapaukset kaatuvat - Jumalan Pyhyyden tähden- kasvoilleen, eivätkä, kuten ”Toronto-siunauksessa” taaksepäin selälleen. Kenelläkään Raamatun henkilöistä ei ole ”onnentunnetta” ja kukaan heistä ei naura kuin juopunut tai psykopaatti..
Daniel on voimaton Jumalan pyhyyden edessä ja kaatuu kasvoilleen maahan (Dan 10:9). Saulus tulee sokeaksi kohdatessaan ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen (Apt 9:1-9). Virtasiko hänen lävitseen uusi elämänilo? Apostoli Johannes kaatuu peljästyksestä (Ilm 1:17) kuin kuollut Hänen jalkojensa juureen. Pelko, vaan ei onni, määräävät hänen mielialaansa, kun hän näyssä pääsee Jumalallisen pyhyyden alueelle.
Tähän ”Toronto-siunaukseen” kohdistuvaan kritiikkiin vastaavat sen puoltajat seuraavin Jeesuksen sanoin:
”Vielä minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille”. (Jh 16:12-14).
”Toronto-puoltajat” arvelevat: Tähän ”paljoon” kuuluisi sekin, mikä nyt ”Toronto-siunauksessa” näkyy. Se olkoonkin jotakin, joka menee yli raamatullisten puitteiden. Tätä painottaa F. Botes, että Pyhä Henki johdattelee nyt raamatullisten asioiden ulkopuolelle (alueille ulkopuolelle Raamatun). Pyhän Hengen voimassa ja avulla voisi ”syödä tuolinkin”, kuten hänen sanansa kuuluu.
Täten on selvää: Toronto-ilmiöt eivät ole kuvatut Raamatussa Jumalan vaikutuksena. Jää kysymys; Mitä sitten ”Toronto-siunaus on? Voiko ilmiötä luokitella?
Viimeiseen kysymykseen voidaan vastata selvästi ”kyllä”. Sillä ”Toronto-ilmiöt” ovat olleet tunnettuja jo kauan sitten - vaikkakaan ei tähän asti kristillisessä kentässä. Tällaisia ilmiöitä ovat kohdanneet kansantieteilijät jo vuosia tutkiessaan alkuperäisheimoja maailman kaikissa osissa ja jotka ovat kuvanneet niitä lukuisissa kirjoissaan.
Eräs kaikkein perustavalaatuaan oleva kirja, joka liittyy tähän aiheeseen, on kansantieteilijä Joan Halifax‘in teos otsikoituna: SHAMANISMIN TOINEN TODELLISUUS-TIETÄJIÄ, NOITATOHTOREIDEN JA NÄKIJÖIDEN KOKEMUKSIA.
Kirjassa kerrotaan: ”Shamanit kaikkialla maailmassa, eskimo-parantajat,
väli-amerikkalaiset Peyote (kaktuslajike)-purijat, siperialaiset loitsijat ja noidat Etelä-Amerikan aarniometsistä kertovat autentisissa omakohtaisissa todistuksissaan ennenkuulumattomista kokemuksistaan arkipäivä-tietoisuutemme kynnyksen tuolla puolen. Shamanismi, todennäköisesti yhtä vanha kuin ihminen itse, on ollut ammoisista ajoista tie jumalien, demonien, henkien ja yliaistillisten voimien tutkimiseen ja hallitsemiseen”.
Joan Halifax, joka myös itse keräsi shamanistisia kokemuksia, kertoo omakohtaisista elämyksistään, joita hänelle tahtomattaan tapahtui, hänen vierailullaan iltiaani-shamaani Adamie;in luona. ”Jokin voima veti minut tanssimaan ja hyppelehtimään. Ajantaju katosi. Halusin hypähdellä paikaltani ja huutaa villisti. Veri nousi päähäni, kunnes minusta tuntui, että se tulisi ulos silmistä ja suusta. Tuijotin Adamie‘a ja ruumistani ravistelivat voimakkaat krampit. Vilkaisin muihin huoneessa oleviin. He olivat kuin kaukaisia, kuin muumioita. Luuni valahtivat voimattomiksi. Kieppuva valo meni läpi ruumiini. Tietoisuuteni yritti tarrautua kiinni viimeisestä pidäkkeestä. Huusin.”
Amerikkalainen kansantieteilijä kertoo edelleen, kuinka hänet heti tämän jälkeen piti nostaa lattialta ylös, sillä hänellä oli tähän shamanistisen toimen aikana mennyt jalat alta.
Matkatessaan shamanien tavalla demonivaltakuntaan, oppi Joan Halifax tuntemaan myös seurustelun ELÄINHENKIEN kanssa. Shamaanit kuvaavat niitä apuhengiksi, jotka voivat ottaa hallinnan ihmisessä ja sitten voivat ”puhua” riivatun suun kautta. Siitä tosiasiasta, että demoninen olento esiintyy eläinmuodossa (karjuvat leijonat, ulvovat sudet, jne) kertoo jo kirkkohistorian kuuluisiksi tulleet miehet, kuten Pyhä Antonius.
Myös ”PYHÄ NAURU” on usein kohdattu ilmiö okkultismin maailmassa. Eräs sielunhoitaja, joka on jo 15 vuotta johtanut okkultismin rasittamien hoitolaitosta, kirjoittaa: ” ns ”pyhä nauru” on demonisen menestymisen ensimmäinen merkki. Jumalan vihollinen on hulluna ilosta päästessään murtamaan inhimillisen sielunvarustuksen”.
TORONTO-ILMIÖN KOKO KIRJO on ollut shamaaneille tuttu kaikkialla maailmassa kaikkina aikoina. Samaten ”Toronto-siunaajien” mielellään käyttämä puhaltamisen tekniikka , jonka kautta Pyhä Henki pitäisi saada virtaamaan (?), kuuluu okkultismin ohjelmaan shamaaneilla kaikkialla maailmassa.
Kulkisiko PYHÄ HENKI meidän päivinämme sellaisia teitä, joista ei löydy viitteitä Hänen Sanassaan, mutta jotka demonien innoittamassa maailmassa kuuluvat jokaiseen päivään?
Yhteenvetona todettakoon seuraavaa: ”Toronto-siunaus” valitsee leviämistavan, joka ei ole mainittu Raamatussa. Toronto- kannattajille on täysin selvää, että ”TORONTO-PYHÄ HENKI” ylittää raamatulliset rajat.
Jos Pyhä Henki todella nykyään esiintyisi siten, niin ei olisi mitään syytä tuomita okkultisteja, salatieteilijöitä tai luonnonuskontojen kannattajia kristilliseltä kannalta. Sillä heidän ”hengellinen elämyksensä” on samantapainen, jopa samanlainen. Jopa ”Toronto-siunauksen” vaikutukset, kuten rakkaudentunne, onnentunteet (myöskin niiden viitatessa kristilliseen sisältöön) on salatieteilijöiden kuvaamina juuri samanlaiset.
Eräs entinen guru (nyt uskova kristitty), joka toimii TOPIC- lehden erityisneuvonantajana salatieteen alalla sanoi: ”Väkevän rakkauden tähden minusta ei olisi tarvinnut tulla kristittyä, se minulla oli myös salatieteessä. Samaten pursuava elämänilo, josta ”Toronto-siunatut” puhuvat, ei ole vierasta salatieteessa/samanismissa.”
Kirjassa ”Shamanismin maailma”
kuvataan erään shamaanin kohdalla demonisen pyhittäytymisen tie; ”Ensivaiheessa tapahtuu ”MINÄN” AVAAMINEN ja sielullis-hengellisten alueiden kuolettaminen. Tätä tuhoamista säestää shamaaneilla mahtilaulu, ilo näyt, ja ihmeteot. Tämän tuhoamisen jälkeen virtailee kuulemma ihmiseen elämäniloa, joka yhdistää kaikki lihasjänteet ja hermosäikeet yhdeksi ainoaksi hurmioitumisen huudahdukseksi.”
”Toronto-siunauksessa” herättää huomiota, että se sukeltaa esiin kaikkialla maailmassa tapahtuvan okkultistisen herätyksen kanssa samanaikaisesti.
NEW-AGE-OHJELMAN mukaisesti täytyy kristittyjen seurakunnista tulla ”parantamislaitoksia”, Ihme- js profeetta-instituutioita”.
Ei ole ymmärrettävissä, miksi Jumalan Henki juuri nyt esiintyisi siten.
”Toronto-siunauksen” ilmenemismuodot nimittäin edistävät pimeminkin sekaannusta kuin selkeytymistä Jumalan asiassa. Vai ovatko New Age- ihmiset kuitenkin oikeassa väittäessään, että Jumala olisi enemmäön kuin ”Raamatun Jumala”, kosminen voima, joka nyt vaikuttaa voimakkaasti ”kaikessa elämässä”.
Vielä eräs lisäseikka: Jos Toronto- voitelu on Jumalasta; Miksi Jumala siunaa vain yksinomaan karismaattisesti suuntautuneita kristittyjä ?
Miten on miljoonien uskovien kanssa (esim Kiinassa), jotka päivittäin pyrkivät uudelleen PYHITYKSEEN JEESUKSEN KRISTUKSEN EDESSÄ ?
Eräs ehkä voimakkaimpia kriteerejä on se, että Raamattu menettää tuntuvasti merkitystään ”Toronto-siunauksen” yhteydessä. Jos jätetään raamatullinen perusta, kalpenee ainoa luja mitta, joka meilklä on tutkiessamme uskon sisältöä.
JUMALA, PUHÄ HENKI JA HÄNEN SANANSA pitävät yhtä, eivätkä koskaan ole toisiansa vastaan.
”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa.”( 2. Tim 3:16).
Sentähden on otettava erittäin vakavasti 2. Jh kirjeen 1. luvun jakeen 9 viittaus: ”Kuka ikinä menee edemmäksi, eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.”
kopsata näitä maratooneja - kuka jaksaa lukea.
Olipa hyvä että laitoit tuon kirjoituksen.
Eipä sitä tarvitse Saksasta hakea näitä
väärän hengen ilmiöitä, kyllä niitä on täällä
Pohjolassakin! Kun näitten joukkotiedotusvälineitten kautta katselee uskonnollisen markkinatalouden pitoa siellä sun täällä, ei ole mitään eroa.
Kielilläkin lauletaan kuorossa, yksi johtaa pianonsoitolla ja koko porukka yhtyy siihen, eikä Raamatun mukaisesta selityksestä kukaan puhu mitään, vaan ollaan toisissa maailmoissa kaukana todellisuudesta. Uskonnon hysteria on saanut jalansijaa varsinkin nuorison keskuudessa.
Petri Kosonen on eräs väärän hengen guru, joka
vetää musiikillaan nuoria epäraittiisiin uskonnolisiin seremonioihin ja joukkokäyttäytymis
malleihin.
Tälläkin palstalla nousi huuto siitä, kun oli puhetta monituntisista ylistyslauluseremonioista, nuo kielillä laulamiskuorot ovat yksi sellainen hurmokseen pääsemis konsti. 80-luvulla se jo tuli muotiin ja on jatkunut tähän päivään asti.
Missä seurakunnassa tuollainen kuoro esiintyy seuraavan kerran? Ja mikä kuoro on kysymyksessä?
Selkeästä ja tietoa antavasta kirjoituksestasi!
Vuonna 1984 tukli televisiosta 2,5 tunnin ohjelma erilaisista pimeydenhengen ilmentymistä.
Siinä ohjelmassa eiintyi nainen nimeltä Aulikki Plaani.
Hän ei osaa laulaa, eli hänellä ei ole lalunääntä.
Kuitenkin hän laulaa "hengen vaikutuksesta" kuten oopperalaulaja.
Nyt parinkunta on muuttanut Miehikkälään jossa pitävät kokouksiaan(Kaakkois_Suomessa).
He pitävät kesäkuun lopulla kansainvälisen seminaarin jossa noita ilmiöitä esitellään.
Nuo on niitä shamanistisia ilmiöitä joita tuossa yllä olevassa SHAMANISMI- kirjoituksessa manitaan.
Eli. kielilläpuhumista on paljon myöskin noisssa idän uskonnoissa, shamanismissa ym.
Ihmisen kaataminen nopealla käden sormenpäiden kosketuksella otsaan on vanha tapa kaataa ihminen. Ammattilaiset pystyvät kaatamaan jopa pelkällä katseella. Punpulikokemukset, sähkövirran tuntemuksen, parantamiset jne. on kaikki tuttuja idän uskonnoissa. Samoin kielilläpuhuminen on henkiuskontojen yksi tuttu ilmiö ympäri maailmaa. Myös levitaatiota esiintyy eri uskonnoissa kuulemma nykyisin.
Ks.googlesta hakusanoilla "kundaliini" ja "shaktipat"
noin on
Asiallista tietoa Shamanismista Raamatun valossa.
En millään jaksanut lukea noin kamalan pitkää selostusta, please tiivistettyä tietoa!
Jotakin sinun kirjoituksiasi olen lukenut aiemmin ja tämän avauksen otsikkoon vedoten kysyn: Aivanko tarkoituksella haet ongelmia milloin mistäkin asiasta? Kyllä täytyy olla elämän vaikeaa!
Kun kerran näet asiat mainitsemaltasi kannalta,
miksi ylipäätään vaivaudut sanomaan mitään?
http://www.suomi24.fi/
Olempa vaan tässä oppinut kun olen paljon nähnyt väärääkin jonka perässä ihmiset juoksevat.
Valitettavasti myöskin oikeiden armolahjojen parässä juostaan, ja siinä evankeliumin sana vääristyy kun ja /jos keskitytään niihin.
Armolahjat ovat sinänsä perheessämme tuttuja ihan omakohtaisesti, onhan niitä meillä useita- hyvinkin voimakkasti toimineita.
enpä katso vaan olevan viisasta niitä luetella, mutta manitsempa kuitenkin että olemme saaneet olla näkemässä miten Jumala antaa kuuron ihmisen kuulla.
Kuin myöskin voimallisen tapauksen jollaista ei ole kuin kerran kerrottu Raamatussakaan.
Lahja erottaa eri henget on kaikkein tärkein tänä lopun aikana. Mutta siitäkään ei ole järkevää kirjoittaa, ainoastaan sellaisen kanssa jolla on sama lahja asiasta on hyvä vaihtaa kokemuksia.Tosi rankka lahja kantaa.
KIELILLÄPUHUMINEN
Kukaan meistä ei voi väittää varmasti, että nykyisin laajalti levinnyt kristittyjen pariin levinnyt kielilläpuhuminen on varmasti samaa ilmiö kuin Raamatun mainitsema kielilläpuhuminen (kreik. laleo gloossais).
Joka tapauksessa on varmaa, että samaa ilmiötä esiintyy nykyjään myös muiden uskontojen kannattajien parissa. Uskoon tullut entinen TM-mietiskelyn kannattaja kertoi, kuinka siddhojen, määrätylle mietiskelyn tasolle päässeiden, kokouksessa puhuttiin kielillä. Vasta uskoontulonsa jälkeen hän ymmärsi tämän ilmiön. Samoin eräs ystäväni, koulutukseltaan teologi, kertoi kuinka hän lähetyssaarnaajana Taiwanilla huomasi buddhalaismunkkien puhuvan kielillä kantaessaan epäjumaliensa kuvia kulkueessa. Tämä lähetti itse oli Suomessa ollessaan saanut kielilläpuhumisen ja siksi hän tunnisti sen kuullessaan munkkien puhetta. Nykyaikainen kielilläpuhuminen synnyttääkin sitä kuulevissa toisissa kielilläpuhujissa määrätynlaisen tunnevirityksen. Se on tunteen kieltä.
Professori Nils Holm on analysoinut suomalaisten helluntailaisten parissa ilmenevää kielilläpuhumista. Hän käyttää siitä nimeä abrakadabra-kieli.
kirjoitus kokonaisuudessaan löytyy:
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Aaltojenheiteltavana.htm
* Ei sitä tarvitsekkaan väittää oikeaksi, koska se on täysin samaa kuin alkuseurakunnassakin, koska Henki on sama, voimavaikutuset vaan voivat vaidella eri armohahjojen kautta tapahtuviksi, kielillä puhuminen on aivan samaa, samoin Hengen täyteys, ilman väittämää, koska se on uskovaiselle annettu lahja.
up!
Kielilläpuhuminen on pelkästään ihmismielen häiriö. Kautta aikojen ihmiset ovat ajaneet itseään transsiin eritavoin. Asialla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. Maapallo on täynnä eri uskontoja ja uskomuksia. On aivan tyhmää väittää olevansa oikeassa pelkästään transsin takia. Voit katsoa vaikka Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kielilläpuhuminen. Ota nyt se pääsi pois säkistä ja järki käyttöön. Lopeta myös se omalla mielenterveydelläsi leikkiminen.
* HelleviR, ei ole mitään ongelmaa olemassa? Mutta tuollaiset ylipitkät litaniat niitä kyllä aiheuttavat,ne sekaa selvänkin pään? Aivan turhaa jaaritusta koko lainaus ja palsta tilaa vievää sanahelinää.
* Kun Pyhä Henki tulee uudestisyntyneen ylle ja saa kokea Hänen kosketuksensa, alkaa kielet virrata spontaanisti, eikä siinä ole mitään ongelmaa, vaan kiitos todella pulppuaa ylitsevuotavasti, ja kielet purkaa Hengen Lahjaa hersyvin ja pursuavin, niiden huulten hedelmää, jotka Jumalaa rakastavat, ja riemun kokeminen on täysivaltaista kokemusta koko ihmisen energiassa, en sanoisi sitä tunne kokemukseksi, vaan enrgian pukaututumisen ihmeeksi, jonka vain Pyhä Henki voi ihmiselle antaa, ja ainut kriteeri saada tämä lahja, on olla uudestisyntynyt, Jeesuksen verellä pesty sydän, eikä ole mitään ongelmia !
Omilla aivoillaan ajattelevalle lukijoiden enemmistölle on aloituksen teksti erittäin hyvä ja hyödyllinen lukea ja pohtia.
Sinun kaltaisellesi teuraaksi talutettavalle juottovasikalle, joka olet aivosi unohtanut helluntaiseurakunnan narikkaan, voi hyvä ja järkevä asioiden arviointi tuntua "jaaritukselta", mutta meille järkeville ihmisille tuo ei sitä ole.
Ritari olevaisen eli Mohikaani_27:n kommenteista näkee helposti, miten häntä on viety kuin pässiä narussa.
Mun armolahja jonka olen saanut Jumalalta tiedottaa että on ihmisiä jotka saatanan hengellä puhuu vieras kieli ! Hyvä kirjoitus Helleviltä !!!
Gima sorgoter priamo, pergen de premende, kisna la ka para tale chene, Hesu Cristo. Belleberone biallano, gemoria pergiano.
Tuolta se vo kuullostaa, ihan loogisen näköisiä kieliopillisia teemoja.
Eräs henkilö: Oletko ihan kielitieteen maisteri, vai trollaaja. Kuulostaa ihan latinalta, mutta eiköhän joku löydä siitäkin jotain mystiikkaa... Mene nyt sinne wikipedian sivulle, jonka aiemmin ylhäällä esitin.
Mohikaanille: sanoit "ja riemun kokeminen on täysivaltaista kokemusta koko ihmisen energiassa". Oletko jopa fysiikan maisteri. Oletko tutustunut edes yläasteen fysiikkaan ja perusasioihin energiasta ja mitä sen on, vai onko se sinulle hieno sana? Mene aluksi vaikka wikipediaan ja lopeta epätieteellisyys. Tyhmälle ja keskivertoa huonommin koulutetulle on turha puhua järkeä. Aivot pois narikasta. Maailma on uskontoja ja filosofisia suuntauksia täynnä.
Olen joutunut sanamaan " kielillä puhuvalle "...
Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä, Vaikene !
Hän vaikeni...
Mielipiteitä...?