Aivan ensiksi terveiset sille pojalle, jonka mielestä on suunnattoman hauskaa varastaa toisten nimimerkkejä. Sinä olet kirjoitellut tänne minun nimissäni tekstejä sillä nimimerkillä, jota minä olen jo vuosia käyttänyt, eli nimimerkillä Baskeri.
Tiedoksesi: imitoinnin jalo taito vaatii kohteensa ja tämän ajattelutavan tuntemista. Siihen sinulla on vielä piiiitkä matka. Minä puolestani lakkaan täst'lähin kirjoittamasta tänne nimimerkillä Baskeri. Tulen käyttämään vain rekisteröityä nikkiäni Basker.
Sitten itse asiaan. Luin aikoinani kirjan nimeltä "Kuin väkevä tuulispää". Kirjan oli kirjoittanut 1970 -luvulla joku helluntailainen, joka kuvasi siinä Jumalan tekemiä suuria ihmeitä Tyynen valtameren saarilla. Mukana oli mm. rankkoja kuolleistaherättämistapauksia. Kirja oli ulkoasultaan julkaisuajankohtansa muista hengellisistä kirjoista graafisesti selvästi erottuva: sekä etu- että takakansi olivat täynnä värikkäitä kukkia aasialaiseen tyyliin.
Myöhemmin joku kristillinen lehti julkaisi uutisen, jonka mukaan kirjan kirjoittaja oli myöntänyt kirjansa olevan pelkkää valhetta. Noilla Tyynenmeren saarilla ei tehtykään ällistyttäviä ihmeitä eikä herätetty kuolleita. Muistaako joku teistä tämän tapauksen?
Tiedoksesi: imitoinnin jalo taito vaatii kohteensa ja tämän ajattelutavan tuntemista. Siihen sinulla on vielä piiiitkä matka. Minä puolestani lakkaan täst'lähin kirjoittamasta tänne nimimerkillä Baskeri. Tulen käyttämään vain rekisteröityä nikkiäni Basker.
Sitten itse asiaan. Luin aikoinani kirjan nimeltä "Kuin väkevä tuulispää". Kirjan oli kirjoittanut 1970 -luvulla joku helluntailainen, joka kuvasi siinä Jumalan tekemiä suuria ihmeitä Tyynen valtameren saarilla. Mukana oli mm. rankkoja kuolleistaherättämistapauksia. Kirja oli ulkoasultaan julkaisuajankohtansa muista hengellisistä kirjoista graafisesti selvästi erottuva: sekä etu- että takakansi olivat täynnä värikkäitä kukkia aasialaiseen tyyliin.
Myöhemmin joku kristillinen lehti julkaisi uutisen, jonka mukaan kirjan kirjoittaja oli myöntänyt kirjansa olevan pelkkää valhetta. Noilla Tyynenmeren saarilla ei tehtykään ällistyttäviä ihmeitä eikä herätetty kuolleita. Muistaako joku teistä tämän tapauksen?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minä luinkin sen kirjan pitkän aikaa sitten, mutta kyllä tänkin päivänä kuuluu samanlaisia stooreja. Yksi evenkelista-saarnaaja T.P oli ollut jossain etelä amerikassa ja sieltä palattuaan kertoi, että"kun minä rukoilin sen ihmisen puolesta, niin hän lensi metrin korkealle ilmaan". Kyllä Jumala voi heittää vaikka kilometrin korkeuteen, mutta mikä on sen tarkoitus. Vahvistus asialle olis tään henkilön paraneminen minun mielestä. Ja jos se oliskin vain tuo yksi asia, niin ehkä en epäilisikään, mutta kun näitä kaikkia tapahtuu aina jossain muualla. Jumalan voimaa en epäile hituistakaan, vaan joskus hengellisten asioiden väärinkäyttö ottaa pannuun. Mä nääs en oo vielä tarpeeksi kasvanut....Puskan Ykä
Valitettavasti paljonkin kirjotellaan ja PUHUTAAN suurista ihmeistä ,jotka ovan täysin tuulesta temmattuja.
Eräässä julkaisussani kirjoitan tapausen Hesasta:
"Alkuvuodesta -97 vieraili eräs ulkomaalainen karismaatikko Helsingissä puhumassa. Puhujanpaikalle tullessaan hän sanoi, että hän juuri puhalsi salin takaosassa olleen kasvoihottumaa potevan naisen ylle ja hän parani. Veli, joka oli vierestä tuon tapauksen nähnyt kertoi puhelimessa minulle ettei tuon naisen ihottumassa tapahtunut mitään paranemista. Näin meille valehdellaan. "
Suomessakin on levitetty Smith Wigglesworthyn(s 1859) elämäkertaa monisteena.
Se menee vähän siihen tyyliin, että AINA parani kun Smith kosketti tai rukoili.
En viitsi lukea tuota 160 sivuista läpi, mutta muistelen, että jossaskin (oliko ko Smith) lopulta ihmemies kuulikin että joku ei ollutkaan parantunut, suu loksahti hneltä hämmästyksissään auki ja mies uistaakseni kuoli siihen paikkaan.
Esin Kulmanin tominnasta on mitä ihmeellisempiaä ihmetapahtuma kirjoja kirjoitettuna.
Kun jenkeissä tekivät puolueettoman tutkimuksen hänen parantumistoiminanastaan, niin YHTÄÄN todistettua ihmeparantumista ei löydetty
tästä kertoo Martti A Miettinen tohtori väitöskirjassaan joka kösitteli Yli-Vainion parantumistoimintaa. Hänekjään kohdalla ei lopukta tavatta yhtään ihmeparantumista.
Asiat voitte lukea Miettisen kirjasta jonka hän teki ko aiheesta: "Sinä paranet NYT"- kirjastosta löytyy-- Lue ja ihmettele.
Näin kirjoittaessani en toki väitä, ettikö ihmeparantumisia ja muita ihmeitä Jumalan toimesta tapahtuisi tänäkin aikana, olenhan niitä itsekin nähnyt tapahtuva, jopa sellasen jota tidetään tapahtuneen vain yhden kerran ja sekin sekin on Raamatussa kerrottu.
HUIJAUSTA JA HUIJAREITA on pilvin pimein.
VARO HUIJATUKSI TULEMISTA.
USKO JEESUKSEEN SYNTIEN SOVITTAANA- ÄLÄ USKO NYKYIHMEISIIN.
Timorin herätys oli Jumalan lahja ja kun helluntailaiset näkivät suuria ihmeitä he sulkivat
lahkonsa ja pyrkivät päästä ihmeistä osalliseksi.
Ihmeiden ja merkkien perässä juoksentelevat.
Sitten kehtasivat sanoa että herätys ihmeineen oli heistä lähtenyt.
Että se siitä.
kirjailija toivo marttala?
muistelen nääs, että tuo kirja vilahti käsissäni jokunen viikko sitten. pitääpä etsiä se ja lukaista. ..
kun tässä nyt on taas alettu helluntailaisia nostelemaan tikun nenään....
tuon kirjan kirjoittaja on kaiketikseen vapaakirkollinen, eikä helluntailainen.
on ehkä voinut tuon kirjan kirjoittamisen aikoihin olla helluntailainen, mutta miten lienee sen julkaisemisen jälkeen, ;-) ?!
Tuon kirjan on kirjoittanut äveriäs kirjailija ja evankelista Mel Tari. Hän on todellakin tunnettu huijari, tuomittu mm. talouspetoksista (katso esim. http://ctlibrary.com/14399)
Juuri tällaisia huijareita uskovat ovat todellisia valheiden levittäjiä; he käyttävät kaiken aikansa ja tarmonsa levitelläkseen noiden huijareiden valheita ja tuottavat siten lisää vaurautta näille huijareille (lisääntynyt kirjojen, CD- ja DVD-levyjen myynti, suuremmat esiintymispalkkiot etc.)
Tässä hyvä esimerkki valheiden levittäjästä: Jari Iivanainen
Hän ei vaivaudu ottamaan selville tietolähteidensä motiiveja ja totuudenmukaisuutta; kunhan vain mahdollisimman monta huijattavaa alkaisi vain uskomaan myytteihin ja valheisiin.
Hän kirjoittaa kotisivullaan näin:
” Monet teksteistä ovat lisäksi syntyneet useiden vuosien tutkiskelun ja rukouksen tuloksena, eli niihin on käytetty melko paljon aikaa ja vaivaa. Oikeastaan koko vapaa-aikani monina vuosina on mennyt siihen, että olen yrittänyt saada jotain aikaiseksi tällä alueella.”
Olisipa käyttänyt edes hiukan tuosta vapaa-ajastaan tietolähteidensä tarkistamiseen.
Tässä hänen kotisivultaan näyte tuosta Mel Tarin huijaus-kirjasta.
http://koti.phnet.fi/elohim/kuolemanraja_kokemukset
Takaisin palaaminen. Joskus on tapahtunut, että ihmiset ovat olleet kuolleita pitempiäkin aikoja ja palanneet sitten elämään. Niinpä erään tälläisen tapauksen selostaa Mel Tari kirjassaan "Kuin väkevä tuulispää" (s. 77-80). Hän kertoo miehestä, joka oli ehtinyt olla kuolleena kaksi päivää ja hänen ruumiinsa alkoi jo mädäntyä, mutta joka kuitenkin heräsi henkiin:
"Kun saavuimme paikalle, huomasimme siellä olevan yli tuhat ihmistä. Vainaja oli ollut kuolleena kaksi päivää ja löyhkäsi pahoin. Trooppisessa maassamme kuollut alkaa mädäntyä kuuden tunnin kuluttua kuolemasta. Mutta kahden päivän jälkeen - voi, on lähes mahdotonta olla kolmeakymmentä metriä lähempänä ruumista. Haju on hirveä. Amerikassa ette voi ymmärtää tätä, koska teidän hautajaisissanne kaikki on järjestetty niin hyvin. Mutta se maksaakin teille 2000 dollaria. Indonesiassa meillä ei ole mahdollisuuksia saada kuollutta henkilöä näyttämään sievältä. Sikäläiset vainajat näyttävät suorastaan kauheilta kahden päivän kuluttua kuolemasta...
Menimme ja seisahduimme tämän vainajan ympärille. Aloimme laulaa...
Viidennenkään laulun aikana ei tapahtunut mitään. Mutta kuudennen laulun aikana mies alkoi liikutella varpaitaan - ja ryhmää alkoi pelottaa. Indonesiassa on tarina, että joskus kuolleet saattavat herätä henkiin. He tukehduttavat jonkun henkilön arkkunsa kannen väliin ja kuolevat sitten uudelleen. Kuitenkin jatkoimme laulamista. Kun lauloimme seitsemättä ja kahdeksatta laulua, kuollut veli heräsi, katseli ympärilleen ja hymyili.
Hän ei tukehduttanut ketään. Hän vain avasi suunsa ja lausui: 'Jeesus on tuonut minut takaisin elämään. Veljet ja sisaret, tahdon kertoa teille jotakin. Ensiksi, elämä ei pääty kuollessa. Olen ollut kuolleena kaksi päivää ja olen kokenut sen. Helvetti ja taivas ovat todellisuuksia. Minä olen kokenut sen. Kolmas asia, jonka tahdon sanoa teille, on se, että ellette löydä Jeesusta tässä elämässä, ette koskaan pääse taivaaseen. Teidät tuomitaan silloin varmasti helvettiin.'"
tapio nousiainenkin kun on kirjoittanut samannimisen kirjan.
kyse ei siis olekaan nousiaisen hetkellisestä hairahduksesta?
baskeri, mites tää nyt menee?
Samannimisiä kirjoja voi olla useampiakin. Kirjan nimihän on otettu Vanhasta testamentista, muistaakseni Elian kokemuksesta, joten jos joku haluaa käsitellä k.o raamatunkohtaa kirjassaan, niin hänhän voi nimetä kirjansa sen mukaan. Nousiainen ei kuitenkaan ollut mainitsemani kirjan kirjoittaja, vaan teos oli suomennos. Tekijää en muista, mutta kaikesta päätellen se oli tuo jonkun mainitsema Mel Tari.
on toisaan julkaistu päivä osakeyhtiön kustantamana. minä muistelin tuossa aiemmin t. marttalan kirjaa "kuin väkevä virta".
mikä on se varsinainen asia, jonka halusit tuoda esille tuon mel tarin kirjan puitteissa?
Ymmärrän, että sinä tunnet häpeän tunteita vastattuasi aivan väärällä kirjalla aloitukseeni. Häpeä on ihan luonnollinen reaktio, älä *häpeä* häpeääsi!
Kysyin, tietääkö kukaan tapausta. Siksi kysyin, että hellarit ovat kovin valmiita hyväksymään ihmekertomuksia ilman epäilystä. Haluaisin vähän realismia peliin. Jumala herättää jostain syystä kuolleita vain Aasiassa ja Afrikassa, ei koskaan Helsingissä.
Ettemme viittaisi kintaalla Jumalan tekemiä ihmetekoja, voin kertoa oman paranemiseni. Olin 15 vuotias, kun minun polvestani irtosi nivelkierukka bussissa reuhatessani. Polveni jäi jumiin joka päivä jossakin vaihessa sellaiseen koukkuasentoon. Mun piti se aina reistata liikkeelle. Siihen olisi pitänyt tehdä sellainen pikkuleikkaus, että se irtopala ois saatu pois. Minä pelkäsin kauheasti saraalaa, enkä uskaltanut mennä sinne. Äitini oli tullut jokuaika sitten uskoon ja uskoi myös, että Jumala parantaa myös kaikki meidän sairautemme. Hän laittoi kätensä minun polven päälle ja rukoili. Ihme tapahtui. Olin kärsinyt tätä 3kk.ta ja nyt se ei enää vaivannut. Minulle se oli Jumalan ihme. Epäilijät voi sanoa, että se luu toksahti paikoilleen itsestää. Ei haittaa mua kuinka, mutta se on terve ja ekan kerran 3kkn jälkeen. Äidin usko oli noussut, kun hän luki Smith Wigglesworthin elämän kertaa ja raamattua. En laittaisi kaikkia Uskon ihmisiä samaan koppaan. Nyt pitäisi olla henkien eroittamisen armolahja, ettei muita tuomittaessa jouduttais itse tuomittavaks.. Onneksi armo riittää.. Puskan Ykä
tapio nousiainen on tosiaan kirjoittanut kirjan "kuin väkevä tuulispää". en ymmärrä, mitä häpeämistä siinä on, jos ehdotin ensin tuntemaani kirjailijaa? tuota toista kun en ole ikipäivänä kuullutkaan ja olen sentään tekemisissä hengellisten kirjojen kanssa työkseni.
minulla on kyllä sellainen käsitys, että valtaosa helluntailaisista ei ole valmiita uskomaan kuolleistaherättämistarinoita.
se, että suomea on kiertänyt viime vuosina pari kuolleistaherättäjää, ei vielä tee helluntailaisista tuon harhaopin kannattajaporukkaa. noita "pastoreita" kun ei ole otettu vastaan kovinkaan monessa seurakunnassa.
mikä lie sinun motivaatiosi kirjoitella täällä? kirjoituksistasi on yhä useammin havaittavissa mollaus-tarkoitus.
minulla on monta kansanlähetykseläistä uskonystävää, eikä heistä kukaan ole koskaan käyttäytynyt sinun laillasi tonkien jatkuvasti vain negatiivista minun seurakuntataustastani. voimme puolin ja toisin iloita yhteisestö uskostamme Jeesukseen ilmanko, että tarvitsemme etsiä jatkuvasti niitä virheitä, joita kyllä helluntailaisetkin ovat tehneet, ei senpuoleen.
Olen kyllä syyllinen tökkimään arkoihin paikkoihin joskus. Tarkoitus ei ole käydä riitelemään, vaan saada kristityt ajattelemaan.
Se on eri asia, onko tää paras mahdollinen konsti? Ehkä olet erimieltä kanssani. Minulla on ollut menneisyydessä huonoja kokemuksia(pettymyksiä)näiltä tiimoilta, ehkä siinäkin on syy.. Mä en tykkää koskaan huonoa, kun oikeassa hengessä ojennetaan, joten kiitos sinulle veli. Sanoisin vastaan, jos olis sanottavaa, mutta tuo mitä sanoit on ok.. Nyt parannusta..katotaan muuttuuko teksti. :o)
Minulla on se kirja. Siinä kerrotaan Mel Tarin tarina ja Cliff Dudley on sen kirjoittanut . Tapio Nousiainen on suomentanut kirjan.
Kirjassa mainittiin, että Mel Tari kuului prebyteerikirkkoon.
Kiitos, että täsmensit. Muistin väärin, kyse ei siis ollut helluntailaisesta kirjasta. Luin kirjan v. 1982, joten muisti pätkii pätkittäin.
http://www.amazon.com/gp/product/0892211237/qid=1138112097/sr=2-1/ref=pd_bbs_b_2_1/102-0447771-3568150?s=books&v=glance&n=283155
http://www.amazon.com/exec/obidos/search-handle-url/index=books&field-author-exact=Mel Tari&rank=-relevance, availability,-daterank/102-0447771-3568150
http://members.lycos.co.uk/fundia/
Mel Tari
Mel Tari Helsingissä 2.10.1994 Pyhän Hengen tuli 5,14 Mt