Pääsin kortistoon kun yritys jossa olin työssä meni konkurssiin.
Työkkärissä oli huolekasta väkeä ja ne käski minun käydä kerran kuussa ilmoittaumassa niille ja ne myös käski täyttää sellaisen lappusen pilkun tarkasti määräpäivin jotta saisin avustusta. Työtä ne eivät tarjonneet, eivät edes ehdottaneet sellaista. Niillä ei kai ollut mitään minulle kun ikäkin on juuri siinä hilkulla, ettei kuulemma kukaan oikein huoli. Itse hain aktiivisesti kaikkiin avoimiin paikkoihin mutta ei natsannut, hakijoita oli runsaasti.
Aika kului ja työkkäri sai idean, ne laittoi minut jonkinlaiselle työnhakukurssille. En olisi välittänyt mutta ne sano, että jos et mene niin avustukset lakkaa. Menin sinne sitten ja siellä omituinen ihminen jaaritteli joutavia, kirjoitutti cv.n ja antoi sitten todistuksen kurssin suorituksesta.
Minua ei niinkään kiinnosta itse työ mutta siitä saatu ansio on ollut minulle erikoisen tärkeä elämänlaadun kannalta. Avustuksetkin ansiosidonnaisena menettelevät mutta aikamoista kipristelyä se tuppaa olemaan ja välillä joutui lainailemaan ja muutenkin soveltamaan henkiinjäämisoppeja.
Kun ikää karttui lisää parisen vuotta näissä merkeissä niin tapahtui ihme! Sattumalta satuin oikeaan paikkaan juuri oikealla hetkellä ja siinä paikassa törmäsin pirulliseen kapitalistiin, oikein riistoporvariin. Tämä samainen hirviö, lyhyen keskustelun jälkeen, käski minun tulla seuraavana maanantaina töihin orjatyölaitokseensa.
Nyt olen tuon inhan riistäjän hommissa ja kun näen hänen kurvaavan pihaan milloin mersulla milloin citymaasturilla taikka peräti matalalla urheiluautollaan niin katseeni hakeutuu omaan vanhaan tojotaani, mieleen tulee palkkani, vajaa 3000 euroa kuussa ja tunnen yllättäen voimakasta mielihyvää olotilaani ja melkein rakkautta tuota pullistelevaa porvaria kohtaan.
Työkkärissä oli huolekasta väkeä ja ne käski minun käydä kerran kuussa ilmoittaumassa niille ja ne myös käski täyttää sellaisen lappusen pilkun tarkasti määräpäivin jotta saisin avustusta. Työtä ne eivät tarjonneet, eivät edes ehdottaneet sellaista. Niillä ei kai ollut mitään minulle kun ikäkin on juuri siinä hilkulla, ettei kuulemma kukaan oikein huoli. Itse hain aktiivisesti kaikkiin avoimiin paikkoihin mutta ei natsannut, hakijoita oli runsaasti.
Aika kului ja työkkäri sai idean, ne laittoi minut jonkinlaiselle työnhakukurssille. En olisi välittänyt mutta ne sano, että jos et mene niin avustukset lakkaa. Menin sinne sitten ja siellä omituinen ihminen jaaritteli joutavia, kirjoitutti cv.n ja antoi sitten todistuksen kurssin suorituksesta.
Minua ei niinkään kiinnosta itse työ mutta siitä saatu ansio on ollut minulle erikoisen tärkeä elämänlaadun kannalta. Avustuksetkin ansiosidonnaisena menettelevät mutta aikamoista kipristelyä se tuppaa olemaan ja välillä joutui lainailemaan ja muutenkin soveltamaan henkiinjäämisoppeja.
Kun ikää karttui lisää parisen vuotta näissä merkeissä niin tapahtui ihme! Sattumalta satuin oikeaan paikkaan juuri oikealla hetkellä ja siinä paikassa törmäsin pirulliseen kapitalistiin, oikein riistoporvariin. Tämä samainen hirviö, lyhyen keskustelun jälkeen, käski minun tulla seuraavana maanantaina töihin orjatyölaitokseensa.
Nyt olen tuon inhan riistäjän hommissa ja kun näen hänen kurvaavan pihaan milloin mersulla milloin citymaasturilla taikka peräti matalalla urheiluautollaan niin katseeni hakeutuu omaan vanhaan tojotaani, mieleen tulee palkkani, vajaa 3000 euroa kuussa ja tunnen yllättäen voimakasta mielihyvää olotilaani ja melkein rakkautta tuota pullistelevaa porvaria kohtaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siellä pitäisi sun asiota ajaa kun kokokansa sossudemarit ne on työvoimaministereinäkin syytä sitten vaikka Heinähattuluomaa jos raha ei riitä sehän on valtiovaraiministeri KOKOKANSANDEMARIT ne hallituksessa sun elämisestä ja avustuksista päättää eläkä rupee valehtelemaan ja muita syyttelee;)
sinä välillä työttömänä ja sosiaalinen turvaverkko toimi sen ajan niinkuin pitikin. Oliko se jollain tavalla pahaksi? Eihän sinun mikään pakko olisi ollut ottaa vastaan työttömyyskorvausta!!!!! Ihme pösilöitä???!!!
Silloin kun et ymmärrä kirjoitusta tai sen sisältöä niin eikö olisi huomattavasti viisaampaa jättää kokonaan kommentoimatta?
niin ei se mitään, et näytä ymmärtävän mitään muutakaan, MUTTA kaltaisiasi on onneksi vain pieni vähemmistö. Ymmärrän tuskasi!
Sen sijaan, että olisit kertonut miten kirjoituksesi liittyy aloitukseen puhkesitkin höpöttämään tyhjää. Se kertoo vain siitä, ettet vieläkään ymmärtänyt kirjoitusta etkä siksi osaa mitään sanoa vaan vetäydyt kuoreesi päätäsi raapimaan.
Onneksi en kuulu edustamaasi enemmistöön.
puurot ja vellit sekaisin, vastaat jos ei kysytä, kysyt jos ei vastata, vastaat kysymällä, kysyt vastaamalla. Skitsous on sinun onnesi siis!
Sekosit sitten aivan lopullisesti kun et päässyt jyvälle asiasta vaikka kuinka yritit.