Henkilö, joka väittää olevansa kristitty, eikä ole mennyt kasteelle, kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä. Syynä on:
1. Ensiksikin tietämättömyys -- eli heille ei ole koskaan opetettu kasteesta ja tällaista tapahtuu hyvin monissa paikoissa. Usein kastamme täällä ihmisiä, jotka ovat kääntyneet jo vuosia sitten, mutta heille ei ole koskaan opetettu kasteen merkitystä. Ja joillekin se on opetettu väärin. Heille on opetettu, että jos heidät kastettiin vauvoina, se riittää. Siksi on mahdollista, että jotkut eivät ole ottaneet kastetta tietämättömyyttään.
2. Toiseksi, syynä saattaa olla ylpeys. Sellaisten ihmisten, jotka ovat kääntyneet jo kauan aikaa sitten, jotka ovat jo kauan aikaa vedonneet Kristuksen nimeen, jotka ovat mukana seurakunnan toiminnassa, joita pidetään kristittyinä, -- mutta joita ei ole kastettu -- on noloa tunnustaa tuota epäkohtaa ja noin kauan aikaa jatkunutta tottelemattomuutta, ja niin he eivät halua nöyrtyä ja myöntää olleensa tottelemattomia ja mennä kasteelle. Syynä saattaa olla siis tietämättömyys tai ylpeys.
3. Ehkä syynä on piittaamattomuus.On paljon ihmisiä, joita asia ei kiinnosta -- heillä ei ole kalenterissa aikaa sellaiseen, se ei sovi heidän suunnitelmiinsa, se ei ole tarpeeksi tärkeää. He tietävät, että kaste on Raamatun käsky, mutta tottelevaisuus ei ole heille kovin tärkeää -- muut asiat ovat heille tärkeämpiä. Sellainen tilanne on surullinen -- jos on välinpitämätön Raamatun erityisesti käskemän asian suhteen, Herran itsensä selvän käskyn suhteen, joka on Hänen kunnioittamistaan ja antaa siunauksen sille, joka tottelee. Mutta on niitä, jotka ovat kerta kaikkiaan vain piittaamattomia -- he eivät yksinkertaisesti saa sitä tehtyä "Olen suunnitellut meneväni kasteelle. Olen kyllä ajatellut sitä; mutta tällä hetkellä se ei ole ensimmäisenä listalla."
4. Ja neljänneksi, jotkut ovat uhmakkaita. On niitä, jotka eivät ota kastetta, koska he ovat kapinallisia -- he eivät halua totella. Useimmat näistä ihmisistä tekevät syntiä... he ovat tottuneet tekemään syntiä ja heistä tuntuisi ikäänkuin teeskentelyn huipulta, jos heidän pitäisi antaa todistus uskostaan Jeesukseen Kristukseen ja osoittaa julkisesti, miten paljon Hänen ihmeellinen pelastustekonsa heille itselleen merkitsee. Eli uhmakkaat ja kapinalliset ihmiset, jotka eivät halua mennä kasteelle, ovat yleensä tottuneet syntiin.
5. Viides mahdollisuus on, ettet ole uudestisyntynyt -- et ole tosi kristitty, et halua tunnustaa julkisesti uskoasi Jeesukseen Kristukseen, koska et halua samaistua Häneen julkisesti. Saatat tulla mukaan ja "hengailla" seurakunnassa ja sen liepeillä, mutta et halua sitoutua julkisesti Kristukseen.
Tässä olivat ainoat syyt, joita voin ajatella.
Olet joko tietämätön, liian ylpeä nöyrtymään mennäksesi kasteelle, välinpitämätön ja piittaamaton tottelevaisuuden suhteen, olet uhmakas tai sitten et ole uskova.
Näin saimme asetettua syyt omiin osastoihinsa ja samalla sinut, jota ei ole kastettu, ikäänkuin piiritykseen miettiäksesi asiaa. Joissakin tapauksissa syynä saattavat olla useat em. syistä, mutta jossain "osastossa" kuitenkin olet.
Haluan nyt opettaa sinulle kasteesta ja toivon voivani motivoida sinut tottelemaan Herraa Hänen kunniakseen ja omaksi siunaukseksesi. Tarkoitukseni on opettaa kastetta koskevia periaatteita ja totuuksia.
1. Mitä kaste on?
Mistä siis puhumme, kun puhumme kasteesta? Tässä yksinkertainen määritelmä: se on seremonia, jossa henkilö upotetaan veteen. Siitä on kysymys. On siis kysymys seremoniasta, jossa ihminen kastetaan upottamalla hänet veteen. Tässä aivan takanani on lattian alla vesiallas, jossa kastamme ihmisiä.
Teemme niin, koska siihen kehotetaan Uudessa Testamentissa -- Puhuimme jo lähetyskäskystä ja Pietarin saarnasta helluntaina, jossa hän kehotti niitä, jotka kuulivat ja uskoivat, ottamaan kasteen. Tutkikaamme sanaa, jotta pääsemme ymmärrykseen tässä asiassa. Uudessa Testamentissa käytetään kahta kreikankielen verbiä kasteesta puhuttaessa: bapto ja baptizo. Bapto on näistä kahdesta harvemmin käytetty. Se esiintyy ainoastaan neljä kertaa Uudessa testamentissa ja se tarkoittaa "kastaa" johonkin, esimerkiksi kun puhuttiin esineen upottamisesta väriliuokseen värjättäessä. Eli bapto tarkoittaa upottamista.
Baptizo on bapto-sanan vahvennus. Kreikkalaisilla oli tapana lisätä tiettyjä kirjaimia sanaan silloin, kun haluttiin lisätä sen vaikutusta. Sanaa baptizo käytetään Uudessa Testamentissa hyvin, hyvin monta kertaa. Se tarkoittaa "täydellistä upottamista" ja sitä käytetään kreikankielessä myös tarkoittamaan hukkumista. Siitä ymmärrämme miten täydellisestä upottamisesta siinä on kysymys. Latinaksi immersio tai submersio. Substantiivia "kaste" -- baptismas -- käytetään Apostolien teoissa aina tarkoittamaan kristityn upottamista veteen. Eli siitä on kysymys kasteessa: se on seremonia, jossa evankeliumiin uskova henkilö upotetaan veteen. Itse asiassa verbit bapto ja baptizo sekä substantiivi baptismas olisi voitu kääntää sanalla "upottaa" ja "upotus", ja niin olisi ehkä päästy monesta ongelmasta, mutta Raamatussamme ne on käännetty "kastaa" tai "kaste". Tämä johtuu siitä, että näiden sanojen merkitykset ovat niin lähellä toisiaan. Joka tapauksessa nämä sanat tarkoittavat "upottamista".
Itse asiassa kreikkalaisilla on eri sana tarkoittamaan "pirskottamista" tai "vihmomista": rhantisanti tarkoittaa "veden pirskottamista" tai "vedellä vihmomista" -- se on siis aivan eri sana kuin kaste tai kastaminen. Emme siis puhu veden "pirskottamisesta" tai "vihmomisesta", koska Raamatussa ei ole sellaista seremoniaa, jossa valeltaisiin tai vihmottaisiin ihmistä vedellä. Aina kun Raamatussa puhutaan "kasteesta", tarkoitetaan "upottamista" eli ihmisen painamista veden alle. Aina kun Uudessa Testamentissa käytetään kaste-sanaa, edellytetään tai sallitaan upottaminen. Tämä on niin selvää, että jopa John Calvin, joka asettui periaatteessa lasten kastamisen kannalle (pirskottamalla), kirjoittaa: "Sana 'kastaa' tarkoittaa 'upottaa'.
Kukaan kielitieteilijä ei voi esittää mitään muuta. On varmaa, että alkuseurakunta käytti upotuskastetta. Tätä vastaan ei voida väittää, tästä asiasta ei tarvitse eds keskustella enempää".
Verbejä bapto ja baptizo ei käytetä koskaan passiivissa. Toisin sanoen, vettä ei tarkoiteta koskaan valeltavan, pirskotettavan tai levitettävän esimerkiksi koskettamalla, niinkuin on tapana hyvin suuressa osassa kirkkoa nykyään. Pirskotetaan, valellaan tai kosketetaan veteen kastetulla sormella otsaan tai muualle päähän. Näitä verbejä ei kuitenkaan käytetä kreikankielessä koskaan passiivisessa merkityksessä, niin että vettä laitettaisiin jonkun päälle. Niitä käytetään aina merkitsemään sitä, että joku laitetaan veteen. Aina kun luet Uudesta Testamentista kasteesta -- varsinaisesta kastetapahtumasta -- sanat tarkoittavat ainoastaan upottamista.
Matteuksen 3. luvussa, jakeessa 6 kerrotaan Johannes Kastajasta "hän kastoi heidät Jordanin virrassa". Heidät kastettiin Jordanin virrassa. He tulivat alas joelle ja heidät kastettin siellä. Jokea ei viety heidän luokseen; he tulivat joelle. Matteus 3:16:ssa sanotaan: "Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä". Jeesus siis astui veteen...ja nousi vedestä. Tämä kertoo selvästi, että Hän meni veteen, jotta Hänet voitaisiin upottaa veteen, sitähän sana kastaa tarkoittaa alkukielellä.
Johanneksen evankeliumin 3. luvussa, jakeessa 23 kerrotaan, että Johannes valitsi kastepaikaksi Jordan-virrasta kohdan, joka oli syvä: "Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä". Toisin sanoen kaikista Jordan-virran kohdista Johannes valitsi nimenomaan sen paikan, jossa oli syvää. Vesi oli siinä kohtaa niin syvää, että ihmiset voitiin siinä upottaa -- siitä tässä raamatunkohdassa on kysymys. Markus kertoo 1. luvun jakeessa 5: "Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heitä Jordanin virrassa". Muistathan Apostolien tekojen kohdan luvussa 8, jossa Filippus kohtasi etiopialaisen eunukin ja miten tämä sanoo jakeessa 36: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" ja jakeessa 38 kerrotaan: "Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet."
Tätä siis tarkoittaa kaste. Tätä tarkoittaa baptizo. Kaste on seremonia, jossa ihminen upotetaan veteen. Se on ainoa Uuden Testamentin tuntema kaste -- se ei tunne veden pirskottamista, valelemista tai vedellä koskettamista eikä se tunne varsinkaan mitään sen kaltaista kuin vauvojen kastaminen. Käsittelen tätä asiaa, koska se on hyvin tärkeä asia. Monet teistä ovat varmastikin samaa mieltä kanssani näistä asioista.
Uudessa Testamentissa ei siis esiinny sellaista asiaa kuin veden pirskottaminen, valelu tai vedellä koskettaminen tai vauvojen kastaminen.
Kaste oli tapahtuma, jossa aikuinen ihminen upotettiin veteen. Sillä oli suuri hengellinen merkitys, ja kasteen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla. Käsittelen myöhemmin tätä aihetta: että kasteen hengellinen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla.
Kun nyt Uudessa Testamentissa puhutaan kasteesta, se voi tarkoittaa muitakin kasteita kuin vedellä kastamista -- eli joissakin kohdissa on kysymys "kuivasta" kasteesta, josta käytetään myös sanaa baptizo. Joissakin tapauksissa sanaa baptizo käytettäessä ei puhuta ollenkaan vesikasteesta. Mekin puhumme tulikasteesta, vai mitä? Tarkoitamme silloin, että ihminen on upotettu hyvin vaikeaan tilanteeseen. Johanneksen evankeliumin 3. luvussa Johannes Kastaja puhuu tulikasteesta. Hän puhuu siitä, miten ei-uskovat upotetaan Jumalan vihaan.
1. Kor. 12:ssa puhutaan siitä, miten Kristus kastaa uskovat Pyhällä Hengellä Kristuksen ruumiiseen: "sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi". Kun sinusta tuli kristitty, sinut upotettiin pelastettujen yhteisöön. Sinut asetettiin yhteyteen kaikkien muiden uskovien kanssa, niin että se, joka on liittynyt Herraan, on yhtä henkeä kaikkien muiden uskovien kanssa. On siis olemassa uskovan upottaminen Kristuksen ruumiiseen. On myös olemassa ei-uskovan upottaminen Jumalan tuliseen vihaan.
1. Kor. 10:2:ssa sanotaan: "ja saivat kaikki kasteen Moosekseen". Tässä puhutaan solidaarisuudesta. He liittyivät Moosekseen hänen johtajuutensa alaisina. Mitä hän teki, hekin tekivät. Mitä hän sanoi, sitä he noudattivat. Mooses oli heidän johtajansa ja heidät upotettiin Moosekseen. Minne hän meni, hekin menivät. Solidaarisuus, yhteys, liittyminen -- kaste-sanalla voi siis olla tuollainen kuvaannollinen merkitys, jolla tarkoitetaan upottamista johonkin. Voisit sanoa: "Olin uppoutunut työhöni. Olin uppoutunut ajatuksiini." Näissä lausahduksiisa ei viitata välttämättä veteen, ainoastaan siinä mielessä, että kuvataan johonkin upottamista. Uudessa Testamentissa on siis kohtia, joissa puhutaan kasteesta, mutta ei silti tarkoiteta vesikastetta; on taas toisia kohtia, joissa tarkoitetaan vesikastetta, mistä olemme puhuneet.
Haluamme keskittyä puhumaan kasteesta silloin, kun se tarkoittaa vesikastetta. Tämä upotuskaste, johon kaikkia uskovia kehotetaan, ei ole periaatteessa valinnanvarainen asia. Meillä ei ole tässä vaihtoehtoja. Tämä on käsky; siihen kehotetaan toistuvasti ja sitä noudatetaan Uudessa Testamentissa. Se on sinänsä yksinkertainen tapahtuma, ja jos siinä ei olisikaan kysymys mistään muusta kuin ihmisen upottamisesta veteen ja hänen vetämisestään ylös, se olisi vain pelkkä upotus. Se olisi vain puhdistautumista, virkistäytymistä eikä muuta.
Mutta siihen sisältyy paljon enemmän, koska se on käytännön opetusta. Se on kuvaelma, kuva -- se on symboli -- se on konkreettinen esitys suuresta, syvällisestä hengellisestä totuudesta -- ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kun ymmärrät kasteen merkityksen, noudatat Uuden Testamentin mallia. Jos muutat upotuskasteen mallia, sotket symbolismin. Jumala on säätänyt, että tämä yksinkertainen määräys opettaa meille mitä ihanimman totuuden -- kaikkein ihanimman totuuden, totuuden henkilökohtaisesta pelastuksesta. Kaikki se sisältyy kastetapahtumaan.
Kaikki Raamatun opiskelijat tietävät tietenkin, että Jumala opettaa symbolien avulla. Vanha Testamentti sisältää kaikenlaisia symboleja ja vertauksia ja esikuvia ja kuvia ja seremonioita, jotka kuvaavat hengellisiä totuuksia jollain konkreettisella tavalla. Uudessa Testamentissa Jeesus toimi samalla tavoin puhuessaan vertauksin. Apostoli Paavali käytti kuvaannollista kieltä. Mekin olemme itse saaneet kokea, miten Jumala opettaa meille totuutta abstraktein ilmauksin, mutta liitettynä konkreettisiin, hyvin käytännöllisiin, käsin kosketeltaviin asioihin, joiden avulla tuota totuutta voidaan kuvailla .. ja kaste on yksi niistä. Se on ulkonainen, konkreettinen, symbolinen tapahtuma, joka välittää meille syvän ja olennaisen tärkeän totuuden.
1. Ensiksikin tietämättömyys -- eli heille ei ole koskaan opetettu kasteesta ja tällaista tapahtuu hyvin monissa paikoissa. Usein kastamme täällä ihmisiä, jotka ovat kääntyneet jo vuosia sitten, mutta heille ei ole koskaan opetettu kasteen merkitystä. Ja joillekin se on opetettu väärin. Heille on opetettu, että jos heidät kastettiin vauvoina, se riittää. Siksi on mahdollista, että jotkut eivät ole ottaneet kastetta tietämättömyyttään.
2. Toiseksi, syynä saattaa olla ylpeys. Sellaisten ihmisten, jotka ovat kääntyneet jo kauan aikaa sitten, jotka ovat jo kauan aikaa vedonneet Kristuksen nimeen, jotka ovat mukana seurakunnan toiminnassa, joita pidetään kristittyinä, -- mutta joita ei ole kastettu -- on noloa tunnustaa tuota epäkohtaa ja noin kauan aikaa jatkunutta tottelemattomuutta, ja niin he eivät halua nöyrtyä ja myöntää olleensa tottelemattomia ja mennä kasteelle. Syynä saattaa olla siis tietämättömyys tai ylpeys.
3. Ehkä syynä on piittaamattomuus.On paljon ihmisiä, joita asia ei kiinnosta -- heillä ei ole kalenterissa aikaa sellaiseen, se ei sovi heidän suunnitelmiinsa, se ei ole tarpeeksi tärkeää. He tietävät, että kaste on Raamatun käsky, mutta tottelevaisuus ei ole heille kovin tärkeää -- muut asiat ovat heille tärkeämpiä. Sellainen tilanne on surullinen -- jos on välinpitämätön Raamatun erityisesti käskemän asian suhteen, Herran itsensä selvän käskyn suhteen, joka on Hänen kunnioittamistaan ja antaa siunauksen sille, joka tottelee. Mutta on niitä, jotka ovat kerta kaikkiaan vain piittaamattomia -- he eivät yksinkertaisesti saa sitä tehtyä "Olen suunnitellut meneväni kasteelle. Olen kyllä ajatellut sitä; mutta tällä hetkellä se ei ole ensimmäisenä listalla."
4. Ja neljänneksi, jotkut ovat uhmakkaita. On niitä, jotka eivät ota kastetta, koska he ovat kapinallisia -- he eivät halua totella. Useimmat näistä ihmisistä tekevät syntiä... he ovat tottuneet tekemään syntiä ja heistä tuntuisi ikäänkuin teeskentelyn huipulta, jos heidän pitäisi antaa todistus uskostaan Jeesukseen Kristukseen ja osoittaa julkisesti, miten paljon Hänen ihmeellinen pelastustekonsa heille itselleen merkitsee. Eli uhmakkaat ja kapinalliset ihmiset, jotka eivät halua mennä kasteelle, ovat yleensä tottuneet syntiin.
5. Viides mahdollisuus on, ettet ole uudestisyntynyt -- et ole tosi kristitty, et halua tunnustaa julkisesti uskoasi Jeesukseen Kristukseen, koska et halua samaistua Häneen julkisesti. Saatat tulla mukaan ja "hengailla" seurakunnassa ja sen liepeillä, mutta et halua sitoutua julkisesti Kristukseen.
Tässä olivat ainoat syyt, joita voin ajatella.
Olet joko tietämätön, liian ylpeä nöyrtymään mennäksesi kasteelle, välinpitämätön ja piittaamaton tottelevaisuuden suhteen, olet uhmakas tai sitten et ole uskova.
Näin saimme asetettua syyt omiin osastoihinsa ja samalla sinut, jota ei ole kastettu, ikäänkuin piiritykseen miettiäksesi asiaa. Joissakin tapauksissa syynä saattavat olla useat em. syistä, mutta jossain "osastossa" kuitenkin olet.
Haluan nyt opettaa sinulle kasteesta ja toivon voivani motivoida sinut tottelemaan Herraa Hänen kunniakseen ja omaksi siunaukseksesi. Tarkoitukseni on opettaa kastetta koskevia periaatteita ja totuuksia.
1. Mitä kaste on?
Mistä siis puhumme, kun puhumme kasteesta? Tässä yksinkertainen määritelmä: se on seremonia, jossa henkilö upotetaan veteen. Siitä on kysymys. On siis kysymys seremoniasta, jossa ihminen kastetaan upottamalla hänet veteen. Tässä aivan takanani on lattian alla vesiallas, jossa kastamme ihmisiä.
Teemme niin, koska siihen kehotetaan Uudessa Testamentissa -- Puhuimme jo lähetyskäskystä ja Pietarin saarnasta helluntaina, jossa hän kehotti niitä, jotka kuulivat ja uskoivat, ottamaan kasteen. Tutkikaamme sanaa, jotta pääsemme ymmärrykseen tässä asiassa. Uudessa Testamentissa käytetään kahta kreikankielen verbiä kasteesta puhuttaessa: bapto ja baptizo. Bapto on näistä kahdesta harvemmin käytetty. Se esiintyy ainoastaan neljä kertaa Uudessa testamentissa ja se tarkoittaa "kastaa" johonkin, esimerkiksi kun puhuttiin esineen upottamisesta väriliuokseen värjättäessä. Eli bapto tarkoittaa upottamista.
Baptizo on bapto-sanan vahvennus. Kreikkalaisilla oli tapana lisätä tiettyjä kirjaimia sanaan silloin, kun haluttiin lisätä sen vaikutusta. Sanaa baptizo käytetään Uudessa Testamentissa hyvin, hyvin monta kertaa. Se tarkoittaa "täydellistä upottamista" ja sitä käytetään kreikankielessä myös tarkoittamaan hukkumista. Siitä ymmärrämme miten täydellisestä upottamisesta siinä on kysymys. Latinaksi immersio tai submersio. Substantiivia "kaste" -- baptismas -- käytetään Apostolien teoissa aina tarkoittamaan kristityn upottamista veteen. Eli siitä on kysymys kasteessa: se on seremonia, jossa evankeliumiin uskova henkilö upotetaan veteen. Itse asiassa verbit bapto ja baptizo sekä substantiivi baptismas olisi voitu kääntää sanalla "upottaa" ja "upotus", ja niin olisi ehkä päästy monesta ongelmasta, mutta Raamatussamme ne on käännetty "kastaa" tai "kaste". Tämä johtuu siitä, että näiden sanojen merkitykset ovat niin lähellä toisiaan. Joka tapauksessa nämä sanat tarkoittavat "upottamista".
Itse asiassa kreikkalaisilla on eri sana tarkoittamaan "pirskottamista" tai "vihmomista": rhantisanti tarkoittaa "veden pirskottamista" tai "vedellä vihmomista" -- se on siis aivan eri sana kuin kaste tai kastaminen. Emme siis puhu veden "pirskottamisesta" tai "vihmomisesta", koska Raamatussa ei ole sellaista seremoniaa, jossa valeltaisiin tai vihmottaisiin ihmistä vedellä. Aina kun Raamatussa puhutaan "kasteesta", tarkoitetaan "upottamista" eli ihmisen painamista veden alle. Aina kun Uudessa Testamentissa käytetään kaste-sanaa, edellytetään tai sallitaan upottaminen. Tämä on niin selvää, että jopa John Calvin, joka asettui periaatteessa lasten kastamisen kannalle (pirskottamalla), kirjoittaa: "Sana 'kastaa' tarkoittaa 'upottaa'.
Kukaan kielitieteilijä ei voi esittää mitään muuta. On varmaa, että alkuseurakunta käytti upotuskastetta. Tätä vastaan ei voida väittää, tästä asiasta ei tarvitse eds keskustella enempää".
Verbejä bapto ja baptizo ei käytetä koskaan passiivissa. Toisin sanoen, vettä ei tarkoiteta koskaan valeltavan, pirskotettavan tai levitettävän esimerkiksi koskettamalla, niinkuin on tapana hyvin suuressa osassa kirkkoa nykyään. Pirskotetaan, valellaan tai kosketetaan veteen kastetulla sormella otsaan tai muualle päähän. Näitä verbejä ei kuitenkaan käytetä kreikankielessä koskaan passiivisessa merkityksessä, niin että vettä laitettaisiin jonkun päälle. Niitä käytetään aina merkitsemään sitä, että joku laitetaan veteen. Aina kun luet Uudesta Testamentista kasteesta -- varsinaisesta kastetapahtumasta -- sanat tarkoittavat ainoastaan upottamista.
Matteuksen 3. luvussa, jakeessa 6 kerrotaan Johannes Kastajasta "hän kastoi heidät Jordanin virrassa". Heidät kastettiin Jordanin virrassa. He tulivat alas joelle ja heidät kastettin siellä. Jokea ei viety heidän luokseen; he tulivat joelle. Matteus 3:16:ssa sanotaan: "Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä". Jeesus siis astui veteen...ja nousi vedestä. Tämä kertoo selvästi, että Hän meni veteen, jotta Hänet voitaisiin upottaa veteen, sitähän sana kastaa tarkoittaa alkukielellä.
Johanneksen evankeliumin 3. luvussa, jakeessa 23 kerrotaan, että Johannes valitsi kastepaikaksi Jordan-virrasta kohdan, joka oli syvä: "Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä". Toisin sanoen kaikista Jordan-virran kohdista Johannes valitsi nimenomaan sen paikan, jossa oli syvää. Vesi oli siinä kohtaa niin syvää, että ihmiset voitiin siinä upottaa -- siitä tässä raamatunkohdassa on kysymys. Markus kertoo 1. luvun jakeessa 5: "Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heitä Jordanin virrassa". Muistathan Apostolien tekojen kohdan luvussa 8, jossa Filippus kohtasi etiopialaisen eunukin ja miten tämä sanoo jakeessa 36: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" ja jakeessa 38 kerrotaan: "Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet."
Tätä siis tarkoittaa kaste. Tätä tarkoittaa baptizo. Kaste on seremonia, jossa ihminen upotetaan veteen. Se on ainoa Uuden Testamentin tuntema kaste -- se ei tunne veden pirskottamista, valelemista tai vedellä koskettamista eikä se tunne varsinkaan mitään sen kaltaista kuin vauvojen kastaminen. Käsittelen tätä asiaa, koska se on hyvin tärkeä asia. Monet teistä ovat varmastikin samaa mieltä kanssani näistä asioista.
Uudessa Testamentissa ei siis esiinny sellaista asiaa kuin veden pirskottaminen, valelu tai vedellä koskettaminen tai vauvojen kastaminen.
Kaste oli tapahtuma, jossa aikuinen ihminen upotettiin veteen. Sillä oli suuri hengellinen merkitys, ja kasteen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla. Käsittelen myöhemmin tätä aihetta: että kasteen hengellinen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla.
Kun nyt Uudessa Testamentissa puhutaan kasteesta, se voi tarkoittaa muitakin kasteita kuin vedellä kastamista -- eli joissakin kohdissa on kysymys "kuivasta" kasteesta, josta käytetään myös sanaa baptizo. Joissakin tapauksissa sanaa baptizo käytettäessä ei puhuta ollenkaan vesikasteesta. Mekin puhumme tulikasteesta, vai mitä? Tarkoitamme silloin, että ihminen on upotettu hyvin vaikeaan tilanteeseen. Johanneksen evankeliumin 3. luvussa Johannes Kastaja puhuu tulikasteesta. Hän puhuu siitä, miten ei-uskovat upotetaan Jumalan vihaan.
1. Kor. 12:ssa puhutaan siitä, miten Kristus kastaa uskovat Pyhällä Hengellä Kristuksen ruumiiseen: "sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi". Kun sinusta tuli kristitty, sinut upotettiin pelastettujen yhteisöön. Sinut asetettiin yhteyteen kaikkien muiden uskovien kanssa, niin että se, joka on liittynyt Herraan, on yhtä henkeä kaikkien muiden uskovien kanssa. On siis olemassa uskovan upottaminen Kristuksen ruumiiseen. On myös olemassa ei-uskovan upottaminen Jumalan tuliseen vihaan.
1. Kor. 10:2:ssa sanotaan: "ja saivat kaikki kasteen Moosekseen". Tässä puhutaan solidaarisuudesta. He liittyivät Moosekseen hänen johtajuutensa alaisina. Mitä hän teki, hekin tekivät. Mitä hän sanoi, sitä he noudattivat. Mooses oli heidän johtajansa ja heidät upotettiin Moosekseen. Minne hän meni, hekin menivät. Solidaarisuus, yhteys, liittyminen -- kaste-sanalla voi siis olla tuollainen kuvaannollinen merkitys, jolla tarkoitetaan upottamista johonkin. Voisit sanoa: "Olin uppoutunut työhöni. Olin uppoutunut ajatuksiini." Näissä lausahduksiisa ei viitata välttämättä veteen, ainoastaan siinä mielessä, että kuvataan johonkin upottamista. Uudessa Testamentissa on siis kohtia, joissa puhutaan kasteesta, mutta ei silti tarkoiteta vesikastetta; on taas toisia kohtia, joissa tarkoitetaan vesikastetta, mistä olemme puhuneet.
Haluamme keskittyä puhumaan kasteesta silloin, kun se tarkoittaa vesikastetta. Tämä upotuskaste, johon kaikkia uskovia kehotetaan, ei ole periaatteessa valinnanvarainen asia. Meillä ei ole tässä vaihtoehtoja. Tämä on käsky; siihen kehotetaan toistuvasti ja sitä noudatetaan Uudessa Testamentissa. Se on sinänsä yksinkertainen tapahtuma, ja jos siinä ei olisikaan kysymys mistään muusta kuin ihmisen upottamisesta veteen ja hänen vetämisestään ylös, se olisi vain pelkkä upotus. Se olisi vain puhdistautumista, virkistäytymistä eikä muuta.
Mutta siihen sisältyy paljon enemmän, koska se on käytännön opetusta. Se on kuvaelma, kuva -- se on symboli -- se on konkreettinen esitys suuresta, syvällisestä hengellisestä totuudesta -- ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kun ymmärrät kasteen merkityksen, noudatat Uuden Testamentin mallia. Jos muutat upotuskasteen mallia, sotket symbolismin. Jumala on säätänyt, että tämä yksinkertainen määräys opettaa meille mitä ihanimman totuuden -- kaikkein ihanimman totuuden, totuuden henkilökohtaisesta pelastuksesta. Kaikki se sisältyy kastetapahtumaan.
Kaikki Raamatun opiskelijat tietävät tietenkin, että Jumala opettaa symbolien avulla. Vanha Testamentti sisältää kaikenlaisia symboleja ja vertauksia ja esikuvia ja kuvia ja seremonioita, jotka kuvaavat hengellisiä totuuksia jollain konkreettisella tavalla. Uudessa Testamentissa Jeesus toimi samalla tavoin puhuessaan vertauksin. Apostoli Paavali käytti kuvaannollista kieltä. Mekin olemme itse saaneet kokea, miten Jumala opettaa meille totuutta abstraktein ilmauksin, mutta liitettynä konkreettisiin, hyvin käytännöllisiin, käsin kosketeltaviin asioihin, joiden avulla tuota totuutta voidaan kuvailla .. ja kaste on yksi niistä. Se on ulkonainen, konkreettinen, symbolinen tapahtuma, joka välittää meille syvän ja olennaisen tärkeän totuuden.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Oli asiallisesti kirjoitettu juttu, odotan jo seuraavaa...
Kiitos Jumalalle tuosta Kastajan kirjoituksesta!
Jos joku väittää sitä vastaan, niin kyllä pitää olla pahoin eksyksissä.
tuollaisista harhaopeista,
ettei tule osallisiksi heidän synneistänsä,
Kovastipa jotkun näkevät vaivaa yrittäessään todistella että ei ole niinkuin on kirjoitettettu.
totuudesta. Toivottavasti silmäsi aukeavat ennen viimestä tuomiota. Siellä on katkera herätä siihen että on tullut opetettua joka asiassa vastoin raamattua...
"... myöskin monet korintolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat ja heidät kastettiin" (Apt. 18:8). Miksi aina on tuo "ja".
Kaikkialla toteutettiin Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" (Mk. 16:15-16).
"... ihminen vanhurskautetaan uskon kautta ilman lain tekoja." Näin on kirjoitettu kasteella käyneille. Samoin ovat kaikki muutkin Jumalan Sanat kirjoitetut kastetuille ("pyhille"). Mikäli tätä ei huomioida, tulee paha ristiriita Raamatun monien käsitteiden kanssa.
Katso mm. Room. 1:5-7; 1 Kor. 1:2.
Kaikkien kirjeiden vastaan ottajat ovat Jumalan pyhiä, armosta pelastuneita uskon kautta, ja jotka on kastettu upotuskasteella vedessä.
On siis hyvä muistaa, että kaikki Uuden Testamentin kirjeet ovat kirjoitetut uskovien kasteella kastetuille. Kirjoittaja ja vastaan ottajat tietävät, että kaste on ollut jokaisen kohdalla uskonelämän alussa tapahtunut asia.
>>Kirjoitat-
>>verbit bapto ja baptizo sekä substantiivi baptismas olisi voitu kääntää sanalla "upottaa" ja "upotus", ja niin olisi ehkä päästy monesta ongelmasta, mutta Raamatussamme ne on käännetty "kastaa" tai "kaste".>Hoos. 14:5 (14:6) "Minä olen oleva Israelille kuin - KASTE", se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon.
TÄSSÄ KREIKKAA IKÄNSÄ OPISKELLEEN OPETUSTA:
Uuras Saarnivaara on suorittanut varsin seikkaperäisen tutkistelun "kastaa" ja "kaste" –sanojen käytöstä Raamatun alkukielissä.
Hänen lisäkseen seuraavassa hyödynnetään Willem A. Van Gemerenin, Colin Brownin ja Kittel-Friedrich-Pitkinin teologisia ja eksegeettisiä sanakirjoja.Kreikkalaisessa Uudessa testamentissa käytetään sanoja baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste". Jeesus ei puhunut kreikkaa, vaan arameaa, joka on heprean läheinen sukulaiskieli. Nämä sanat olivat siksi käännöksiä heprean ja aramean - molemmissa käytettiin samoja sanoja - sanoista TaVáL = "kastaa" ja TeViLá = "kaste".
Vanhan testamentin kreikkalaisessa käännöksessä (200 -luvulla eKr.), joka tunnetaan nimellä Septuaginta, TaVáL käännetään tavallisesti sanoilla baptoo ja baptidzoo.
Näistä edellinen on lyhempi perusmuoto, jälkimmäinen sen frekventatiivimuoto - joka ilmaisee toistuvaa tapahtumista - ja kuitenkin on menettänyt frekventatiivisen merkityksensä ja yleensä merkitsee samaa kuin baptoo.
Baptidzoo on kuitenkin muoto, jota aina käytetään kastetoimituksesta. Vastaava substantiivi on baptisma = "kaste". Jeesus, joka puhui arameaa, ilmeisesti käytti sanoja TaVáL = "kastaa", ja TeViLá = "kaste", ja samoin teki Johannes Kastaja. Näitä sanoja käytetään myös aikamme hepreankielisissä Uuden testamentin käännöksissä.
Niiden merkityksen ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia, miten niitä käytetään hepreankielisessä Vanhassa testamentissa ja miten ne on käännetty Septuagintassa, sekä miten Septuaginta käyttää baptidzoo ja baptisma -sanoja.
VANHA TESTAMENTTI:
"ja kastoivat (JiTBeLu, LXX: emolynan = tahrasivat) puvun vereen" (1 Moos. 37:31). "...ottakaa sitten kimppu isoppia, kastakaa (TeVaLtäm, LXX: bapsantes, aor. part. sanasta baptoo) se vatiin laskettuun vereen..." (2 Moos. 12:22).
"Hän kastakoon (TaVaL, LXX: bapsei, fut. sanasta baptoo) sormensa vereen..." (3 Moos.4:6. Samoin 4:17 ja 9:9, paitsi, että viimeksimainitussa on imperfekti: "...hän kastoi (jiTBoL, LXX: ebapsen)..."
"Sitten hän ottakoon elävän linnun ja kastakoon (TaVaL, LXX: bapsei) sen ... teurastetun linnun vereen" (3 Moos 14:6; sama j. 51).
"Jokainen, joka ... koskee taistelussa kaatuneen ... ruumiiseen ... on epäpuhdas ...
Puhdistamista varten tulee ottaa poltetun syntiuhrin tuhkaa astiaan, ja siihen on kaadettava virtaavaa vettä. Joku, joka on puhdas, ottakoon sitten isopin oksia, kastakoon (TaVaL, LXX:bapsei) ne veteen ja pirskottakoon vedellä asumuksen, kaikki siellä olevat tavarat ja myös ihmiset, jotka ovat olleet siellä... Sitten puhdistettavan on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä (RaHaZ). Iltaan mennessä hän on puhdas." (4 Moos. 19:16-19).
"Asser ... kastakoon (ToVeL, LXX: bapsei) ... jalkansa öljyyn" (5 Moos. 33:24) (KR-33). "...heidän jalkansa painuivat (sekä KR-33, että KR-92), "kastuivat" (niTBeLu, LXX: ebafeesan, baptoo -verbin pass. aor.) rantaveteen..." (Joos. 3:15). "...kasta (TaVaLt, LXX: bapseis, fut. sanasta baptoo) leipäpalasi hapanviiniin..." (Ruut. 2:14).
"...kastoi (jiTBoL, LXX: ebapsen, aor. sanasta baptoo) sauvansa kärjen hunajakennoon..." (1 Sam. 14:27). "...kastautui (jiTBoL, LXX: ebaptisato, aor. verbistä baptidzoo) joessa seitsemän kertaa..." (2 Kun. 5:14).
"...sinä ryvettäisit (tiTBeLéni, LXX: ebapsas, aor. verbistä baptoo) minut likakuopassa" (Job 9:31). Useimmissa näistä kohdista ei ole kysymys upottamisesta veden tai veren alle, vaan osittaisesta kastamisesta.
Joosefin veljet kastoivat hänen ihokkaansa tahraamalla sen eläimen verellä. Vihmomisessa käytettyä isoppikimppua ei ilmeisesti upotettu kädessä oleva osa mukaanluettuna vereen tai veteen, vaan ainoastaan sen pää kastettiin siihen - samaan tapaan kuin meillä vispilä.
Elävää lintua oli mahdoton upottaa kuolleen linnun vereen, vaan sen kastaminen ulottui vain pieneen osaan sen ruumista. Kohta, joka kehottaa Asseria kastamaan jalkansa öljyyn, on kuvaannollinen, eikä siinä nähtävästi ajatella koko jalan upottamista öljyyn.
Kun leipäpala kastettiin hapanviiniin, sitä tuskin pantiin käden pitelemää osaa myöten upoksiin, vaan se painettiin siihen vain osaksi. Joonatan ei voinut upottaa sauvaansa mehiläisten kennokakkuun, vaan kastoi sen pään hunajaan. Jobin kirjan puhe likakuoppaan tai lokaan upottamisesta on kuvaannollinen, mutta tuskinpa siinä on kysymys likakuoppaan tai lokaan upoksiin panemisesta. Sormeakaan ei pirskottamista varten nähtävästi upotettu juurta myöten vereen. Naeman saattoi kyllä sukeltaa Jordaniin, kuten KR-33 kääntää.
Tämä on kuitenkin epävarmaa, sillä profeetta Elisa ei käskenyt häntä sukeltamaan, vaan vain peseytymään (RaHaZeta)(2 Kun. 5:10).
UUSI TESTAMENTI
Muusta kuin varsinaisesta kasteesta käytettyinä sanat baptidzoo ja baptismos esiintyvät seuraavissa kohdissa:
"...ennen kuin ovat itseään vedellä vihmoneet (baptisoontai = peseytyä; muutamissa käsikirjoituksissa on rantisoontai = puhdistautua); ja paljon muuta..., niin kuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä (baptismuus) (Mark. 7:4, KR-38). "Astia" (batos) on nestemitta, 36,4 litraa.
Kukaan ei pese sen kokoisia kiviastioita upottamalla, ei ainakaan vähävetisessä Palestiinassa. "Fariseus hämmästyi huomatessaan, että hän ei ennen ateriaa peseytynyt" (ebaptisthee, pass. aor. verbistä baptidzoo) (Luuk. 11:38). Sanat baptidzoo ja baptismos merkitsevät näissä kohdissa ilmeisesti samaa kuin heprean ja aramean TaVáL ja TeViLá, vedessä eriasteisesti kastamista tai pesemistä, harvoin upottamista.
"...ja erilaiset pesut (baptismois), nämäkin menot perustuvat ulkonaisiin säädöksiin..." (Heb. 9:10). "...isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki.
Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen (ebaptisanto) Mooseksen seuraajiksi" (1 Kor. 10:1-2)."
Näin siis sanat baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste" merkitsevät myös UT:ssa varsinaisen kasteen lisäksi "peseytymistä", "käsien ja jalkojen pesemistä", "sumupilvestä kostumista" jne.
Uuden testamentin baptidzoo -sanalla on vanhatestamentillinen tausta. Erilaiset "pesot" (Heb. 9:10), "vihmonta" (Jes. 52:15; Hes. 36:25; Heb. 12:24) ja "pirskottaminen" (4 Moos. 8:7) olivat vanhassa liitossa yleisiä tapoja: Herra käski Moosesta tekemään vaskialtaan peseytymistä varten ilmestysmajan ja alttarin välille.
Samassa yhteydessä Raamattu selittää peseytymisen tarkoittavan käsien ja jalkojen pesemistä: "Tee peseytymistä varten pronssinen allas ja sille pronssinen jalusta, sijoita se pyhäkköteltan ja alttarin väliin ja täytä se vedellä. Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa.
Kun he ovat menossa pyhäkkötelttaan, heidän on ensin peseydyttävä vedellä, etteivät he kuolisi. Myös silloin, kun he astuvat alttarin ääreen palvelustoimiinsa polttamaan tuliuhreja Herralle, heidän on ensin pestävä kätensä ja jalkansa, etteivät he kuolisi." (2 Moos. 30:18-21).
Jesaja ennusti Messiaasta: "Niin hän on vihmova monet pakanakansat" (heprealaisen tekstin mukaan, Jes. 52:15). Leeviläisten puhdistamiseksi oli "pirskotettava" heidän päälleen synneistä puhdistavaa vettä (4 Moos. 8:7).
HUOMAA SEURAAVAA:
Baptidzoo -sana merkitsee Uudessa testamentissa kaikenlaista vedellä koskettamista.
Baptidzoo -sana ei vielä itsessään kerro, millä tavalla kosketus tapahtuu. Uudessa testamentissa ei ole yhtään kohtaa, jonka perusteella voitaisiin osoittaa, että baptidzoo merkitsee ainoastaan upottamista, eikä mitään muuta.
Väite, että sanat baptidzoo ja baptisma merkitsisivät aina upottamista, ei täten pidä lainkaan paikkaansa. Erehdys johtuu ainakin osaksi siitä, että näiden ja niiden perustana olevien TaVáL ja TeViLá -sanojen käyttöä Raamatussa ja Septuagintassa ei ole tutkittu.
Uusi testamentti käyttää UPOTTAMISESTA (Matt. 18:6) ja veteen vajoamisesta (Matt. 14:30) kokonaan toista sanaa
KATAPONTIDZOO
Olen jo lukenut tuon sinunkin kopioimasi kirjoituksen vaikka kuinka moneen kertaan ja olen siitä myös antanut oman vastineeni ja myös muidenkin asiasta tietävien vastineen! Asia ei ole ihan niin kuin se tuossa laittamassasi kopiossa annetaan ymmärtää! Ota siitä itse selvää niinkuin lupasitkin! Silloinhan sekin asia selviää!
Mutta kaikkea hyvää sinulle!
Herra armahtakoon, minua ja sinua!
Vuodattakoon runsaasti rakkauttaan sydämiimme että voisimme toimia Hänen työtovereinaan!
Siunausta! ;)
Niissä on kyse arvostetusta Kreikan kielen asiantuntija opetuksesta. Asiantuntijan, joka koko ikänsä opiskeli Kreikkaa.
Taidat kalveta Saarnivaaran Kreikan kieken tuntemuksen edessä:
"Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu."
Minä kuule Voitto kalpenen monenkin asian edessä, pystyn sen möskin tunnustamaan toisin kuin jotkut muut, mutta pysyn aina siinä minkä todeksi tiedän!
Mutta eihän tässä hätää, onhan tässä nyt aina saatavilla sinun vankka asiantuntemuksesi, joita sinulta näyttää aina vaan satelevan niinkuin leipää puusta! Hyvinhän tässä menee!
Mutta! Kuten jo sanoin! Kaikkea hyvää sinulle!
Jeesus sinua armahtakoon ja minuakin!
Siunausta! ;)
Ota siis opiksesi mitä Jumala sanassaan sanoo-
älä ota pois - älä lisää, äläkä etenkään tee momempia samaan aikaan kuten muut hellarit kun ottavat pois ja laittavat toisen tilalle.
>>Kirkoitit-
>>Ota siis opiksesi mitä Jumala sanassaan sanoo>Kirjoitat-
>>älä ota pois - älä lisää, äläkä etenkään tee momempia samaan aikaan kuten muut hellarit kun ottavat pois ja laittavat toisen tilalle.
Selvä esimerkki on vaikka tuo :
""Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
Kun väittävät etrtä VESI tarkoittaa tuossa Pyhää Henkeä. he siis ottavat pois ja lisäävät omna milipiteensä tilalle. Kaksinkertainen rangaistus odottaa.
sanat:
"Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
39. Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu."
merkitsisi hellarin mukaan, että KAKISSA kohtaa VESI merkitsisi Hnekeä.
NÄIN EI OLE.
Apostolien kirjeistä on kirjoitettu:
'
"eihän siinä mitä teille kirjoitamme ole muuta kuin mitä niissä on luettavissa"
He eivät siis kirjoittaneet toista ja tarkoittaneet toista.
Jeesus puhuessaan vartauksilla ULKOPUOLISILLE hän selitti ne itse opetuslapsilleen.
Sellasissa tapauksissa joissa Jeessus puhui vertausella ja ei itse selittänyt mitä tarkoitti, niin EVANKELISTA selitää mitä Jeesus tarkoitti. Siis siten kuten edellä olevassa esimerkisssä tapahtui.
EVANKELISTA EI JÄTÄ MITÄÄN MYÖHEMPIEN "selittäjien" tehtäväksi.
"Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,"
Nikodemus ei ollut ulkopuolinen vaan Israelin opettaja. siksi Jeesus puhui hänelle ilman vertausta.
"Ps/Jokos olet hakenut "kieliopillista" lisätietoa aiempiin juttuaiheisiimme? "
Jahka tulee tilaisuus.
Mutta kun itse syyllistyt Kreikan lielen vääntelyyn, niin olet itse VELVOLLINEN todistamaan asiasi.
Jotenka meneppä vaikka yliopiston kahvilaan "käännöksesi" kainalossa ja kysele vaikka Heikki Palvaa tai jotakin muuta Kreikan lielen experttiä ja näytä "käännöksesi" heille.
Virkistävän hupaisia kahvihetki olin noille luennoitsijoille ihan tarpeen.
Siihne asti paneudupa vaikka Väisäsen esille tuomiin Saarnivaaran Kreikan käännöksiin asiasta.
Tulostin tässä juuri kirjoituksiani kasteesta reilun 150 sivua, jota olen koonnut otsakkeen alle: "Vastauksia kasteesta nettiin".
Toki noita kastekirjoituksiani olisi tuhansia sivuja, mutta tuohon olen pikaiseti koonnut vain sellaiset jotka ovat seuraan nettiin laitettavissa sellaisenaan koska tahansa -
Ei aina viitsi kirjoitta kaikkea taas uudelleen ja uudelleen, kun ne on jo olemassa valmiina.
Mikä on uskonnollisen kääntymyksesi sisältö?
Se voi olla erilainen eri henkilöillä. Mikä sitten sisällön pitäisi olla, jotta se antaisi Jumalan hyväksymisen? Raamatun Jeesus väittää, että Hän antaa pelastavan kokemuksen, joka on enemmän kuin kaikki uskonnolliset kääntymykset. Ilman sitä sinä olet vain itseäsi pettävä uskonnollinen ihminen, muttet tosi uskovainen. Synny uudesti ylhäältä!
Jumalan olemassaoloon uskominen ei vielä ole pelastus!. Uskonnollisen kääntymyksen sisältö voi olla hyvin erilainen! Jollekin se merkitsee kokemusta, jonka jälkeen hän uskoo Jumalan olemassaoloon, ja toiselle se merkitsee päätöstä ryhtyä hyväksi ihmiseksi voidakseen saavuttaa Jumalan suosion! Jollekin se merkitsee rakastumista Jumalaan kohdattuaan ensin Hänen rakkautensa. Kuka on todellinen uskovainen siinä merkityksessä, että hän olisi Jumalan hyväksymä?
Raamatun Jeesus väittää, että Hän antaa pelastavan kokemuksen, joka on enemmän kuin kaikki uskonnolliset kääntymykset. Hän ei pidä pelastettuna sitä, joka vain uskoo Jumalan olemassaoloon ja suorittaa hyviä tekoja, koska Hän sanoi Nikodeemukselle, joka oli hurskas juutalainen: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle; joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." Joh.3:3
Syntyminen on jokaisen ihmiselämän alku.
Jeesus viestittää sanassaa, että ihminen tarvitsee elämälleen uuden alun, joka on yhtä perustavaa laatua oleva kokemus kuin syntyminen ihmiseksi tänne maailmaan. Hän ei siis kutsu normaalia ihmiseksisyntymistä - "uudestisyntymiseksi", vaan Hän puhuu sisäisestä hengellisestä syntymästä! Hän ei opeta jälleensyntymistä, jossa uskotaan sielun vaeltavan ruumista toiseen.
Monet uskonnolliset ihmiset suuttuvat Jeesukselle, kun huomaavat, ettei Jeesus pidäkään heitä tosi uskovaisina! Nikodeemus ei suuttunut, vaan hän kuunteli tarkkaavaisena, koska tajusi häneltä puuttuvan jotain hyvin tärkeää ja olennaista!
Jotta voisi syntyä, niin tarvitaan vanhemmat! Jeesus kuvaa hengellistä syntymää seuraavasti: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle; jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki." Joh.3:5-6.
Jeesus ei tässä nyt puhu naisesta ja miehestä syntymisestä, vaan tuo esiin ainutlaatuisen sanoman: "Sinun henkesi voi kokea uuden syntymän"!
Hän tarkoittaa, että "Jumalan Vesi ja Henki" ovat ikään kuin vanhemmat, joista sinä synnyt Jumalan lapseksi! "Kaikille, jotka ottivat Jeesuksen vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta." Joh.1:12-13.
Nikodeemuksen ihmeteltyä miten ihminen voi syntyä uudestaan!? Hän ei vielä tiennyt Jumalan lupausta "hengellisestä syntymästä", vaikka tunsikin hyvin, mitä Toora sanoo. Ehkä hän tunsi uskonnollista ylpeyttään loukatun Jeesuksen sanoessa hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!"
Nikodeemus oli varmaan lukenut seuraavan Raamatun kohdan: "Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänneja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne." Hes. 36:25-27.
Nikodeemuksen olisi pitänyt osata yhdistää tämä kirjoitus Jeesuksen sanoihin. Jeesus antoi hänelle niin hyvän vihjeen puhuessaan "vedestä ja Hengestä syntymisestä".
Kuka on saanut päähänsä ajatuksen, että Jeesus puhui Nikodeemukselle kastevedestä? Kuinka kastevesi voisi puhdistaa kenenkään sisintä? Se, jolle ulkonainen hurskaus on sisäistä puhtautta tärkeämpää, on keksinyt tämän kirkollisen "kasteen sakramentin", tämän ihmeitä tekevän valkoisen magian!
Vain "Jumalan sanat" ja Pyhä Henki voivat puhdistaa ihmisen sisäisen hengen! Mooses vertaa Jumalan sanoja vesisateeseen: "Sateena pisaroikoon minun opetukseni, kasteena valukoon puheeni niin kuin vihma vihannalle, niin kuin sadekuuro ruohikolle." 5 Moos.32:2.
Kyseessä ei siis ole "vesi" konkreettisassa mielessä, vaan kuuvaannollisessa mielessä!
>>"Sateena pisaroikoon minun opetukseni", "kasteena valukoon puheeni"!
yritit kumota Jeesuksen asettaman kasten ja kasteen merkityksen.
Se vaan kertoo, että et ymmärrä kasteesta mitään pidät kastetta pelkkänä vesiriitinä.
hELLUNTALAISET OVAT RIISUNEET KASTEEN LUUURANGOKSI, MUTTA SINÄ ET LÖYDÄ kasteesta edes sitä.
Tuosta kirjoituksestasi voi sanoa, että: se ei ole minkään tunnustuskunnan opin mukainen ja kaikein vähiten Raamatun.
Kirjoitit:
"Kuka on saanut päähänsä ajatuksen, että Jeesus puhui Nikodeemukselle kastevedestä? Kuinka kastevesi voisi puhdistaa kenenkään sisintä? Se, jolle ulkonainen hurskaus on sisäistä puhtautta tärkeämpää, on keksinyt tämän kirkollisen "kasteen sakramentin", tämän ihmeitä tekevän valkoisen magian! "
Vastaan tuohon:
Vesi ei sitä teekäään yksin, vaan kaste on VESI ja SANA yhdessä. Sellainen on Kristillinen kaste.
Muita mitä Efeson miehille kävi?
Oliko kristillinen kaste heille vain jokin muodollinen seremonia?
Näyttää siltä , että katselet kristillistä kastetta ULKOPUOLELTA, ymmärtämättä ollenkaan kasteen olemusta ja merkitystä.
KUINKA SIIS KASTE VOIIHMISEN SISIMMÄN PUHDISTAA:
näin:
Kasteessa synnit pestään pois (Apt 22:16)
-Kaste tapahtuu syntien anteeksisaamiseksi (Mk 1:4, Lk3:3, Apt 2:38)
- Kaste uudestisynnyttää (Jh 3:5, Tiit 3:5)
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen kuolemaan ( Rm 6:3)
- Kasteessa tullaan osalliseksi Kristuksen ylösnouseuksesta (Rm 6:5)
- Kasteessa saadaan Pyhä Henki ( Apt 2:38, Apt 19:6)
- Vesikaste pelastaa (1.Piet 3:21)
- Kasteessa Jumala vaikuttaa meissä uskon ( Kol 2:12)
- Kasteessa tapahtuu vanhan ihmisen (Aadamin) hautaaminen ja uuden
ihmisen hengellinen herääminen ja ylösnousemus rikkomuksiin ja
synteihin kuolleesta olotilasta (Rm 6:4-5, Kol 2:12-13)
- Kasteessa tapahtuu peso, pyhittyminen ja vanhurskautuminen
Kristuksen nimessä ja Jumalan Hengessä (1.Kr 6:11)
- Kasteessa ihminen pukee Kristuksen ja hänen vanhurskautensa
päällensä (Gal 3:27)
- Kaste pyhittää ja puhdistaa seurakunnan kirkastetuksi,
tahrattomaksi, rypyttömäksi, pyhäksi ja nuhteettomaksi Kristuksen
morsiameksi (Ef 5:26- 27)
- Kasteessa ihmisen vanha luonto “lihan ruumis” poisriisutaan,
koska kaste on Kristuksen ympärileikkaus (Kol 2:11)
- Kasteessa ihminen pestään ja sydän vihmotaan puhtaaksi pahasta
omastatunnosta (Hb 10:22)
- Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä,
ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän
kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21)
- Kaste ei ole ihmisen kuuliaisuuden teko Jumalalle, vaan se on
Jumalan teko meille (Mt 3:11, Lk 3:16, Jh 1:33)
Tässä vähän Lutheria
"
KASTE EI OLE MITÄÄN MUUTA KUIN JUMALAN SANA VEDESSÄ,
Jumalan itse siihen asettama - eli kuten Paavali sanoo: (Ef. 5:26) "vedellä peseminen sanan kautta", ja kuten Augustinus sanoo: "Sana liittyy aineeseen ja niin syntyy sakramentti"
Sanan mukaan lapset on kastettava, sillä hekin kuuluvat luvatun ja Kristuksen kautta toteutuneen LUNASTUKSEN piiriin. Seurakunnan tulee tehdä heidät osallisiksi kasteesta ja lunastuksesta, eikä estää heitä pääsemästä lunastuksesta osalliseksi.
Vain hengellinen kansa, jonka Kristuksen kaste on luonut uudestaan, voi ymmärtää näitä asioita. Mutta niiden, jotka eivät ole vielä uudesti syntyneet eivätkä "uudestaan luodut" hengessä ja armossa, ei ole mahdollista tuntea Jumalaa ja hänen kunniaansa. Siksi he eivät osaakaan ylistää häntä, vaan päinvastoin itseään. Sillä ne ylistävät Jumalaa, jotka häpeävät itseänsä; he eivät anna Jumalalle mitään, vaan ainoastaan ottavat häneltä vastaan. Heillähän ei ole mitään, vaan heidän omaisuutensa on Jumalan tykönä. Sen tähden heidän ylistyksensäkin kohdistuu Jumalaan eikä heihin itseensä.
Sen takia pysyn minä lapsen-uskossani; silloin taidan minä puolustautua järkeä vastaan, kuin kasteenuusijat sanovat: "Kaste on vain vettä, mitä se vaikuttaa voisi? Hengen on se tehtävä."
Sinä pyhä järki, etkös kuule, mitä on kirjoitettu: "häntä kuulkaa," joka sanoo: "menkää ja kastakaa kaikkea kansaa; joka uskoo ja kastetaan"
Ei se ole pelkkää vettä, vaan se on kaste, joka tapahtuu pyhän kolminaisuuden nimessä. Varo siis vain, että pidät järjen ohjaksissa etkä seuraa sen kauniita ajatuksia, heitä likaa sen silmille, että se tulee inhoittavaksi. Etkö muista pyhän kolminaisuuden salaisuutta ja Jeesuksen Kristuksen verta, jolla sinä olet puhtaaksi pesty synneistäsi?
. SYNNIT ANNETAAN ANTEEKSI KASTEESSA.
Augustinus sanoo:
”KASTEESSA ANNETAAN KAIKKI SYNTI ANTEEKSI, EI NIIN ETTEIKÖ SITÄ ENÄÄ OLISI, VAAN NIIN ETTÄ SITÄ EI ENÄÄ LUETA SYYKSI.”
Syntiä on siis olemassa kasteen jälkeenkin, mutta sitä ei lueta.
Eikö sinua tyydytä tämä Jumalan sanomaton armahtavaisuus, että hän kokonaan vanhurskauttaa sinut kaikesta synnistä ja pitää sinua aivan kuin synnittömänä, mutta kuitenkin [vaatii], että jatkuvasti kuolettaisit sitä, mikä jo on tuomittu ja minkä hän jo on vienyt aivan kuoleman partaalle?
Raamattu opettaa minulle ja kaikille kristityille, että meidän, jos tahdomme syntejämme anteeksi, ei tarvitse istuutua nurkkaan ja sanoa: Jumalani, anna syntini anteeksi, ja sitten odottaa enkeliä tulevaksi ja sanovaksi: sinun syntisi ovat annetut anteeksi. Sillä Jumala lupaa tulla alas luokseni ja itse lausua minulle syntien anteeksi antamisen.
SE TAPAHTUU PYHÄSSÄ KASTEESSA, sillä hänen käskynsä on, että minut kastetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ja yhdessä kasteen kanssa on lupaus: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu”.
Mutta - sinä sanot - kaste on kuitenkin paljasta vettä. - Tosin kyllä; mutta se ei ole tavallista vettä, vaan JUMALAN SANA ON SEN KANSSA YHDISTETTYNÄ.
!
et Alpo olet ihan sekaisin kasteasioista. Miten noin yksinkertaisesta asiasta kuin kasteesta voi vääntää satoja sivuja? ei ymmärrä ei.
Jeesus kun otti kasteen, hän sanoi *näin meidän tulee täyttää koko vanhurskaus* ja otti kasteen Johannekselta.
Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu.
Tehkää parannus ja ottakaa kukun kaste.
Miten näin selkeä kastekäsky on saanut 150 sivua.
Kun se on yksinkertaisesti jo Raamatunlehdille kirjoitettu, luotan 100 % mitä Sanaan on kirjoitettu. Mutten siihen mitä joku Alpo tai Voitto kirjoittaa.
Sanoithan Alpo eilen että en tykkää selostuksista vain yksin Raamatunopetuksesta, mutta kumma juttu kun sinunkin täytyy kasteesta noin paljon kirjoittaa sivuja, sinulle ei näytä kelpaavan Jumalan Sana niinkuin se on kirjoitettu.
Kaikki uskoon tulleet ottivat kasteen, ihan selvä asia, mitä vääntämistä tuossa on. Ei ymmärrä ei. Eksytätte ne joka tulee uskoon ja kiellätte kasteen Jeesuksen nimeen.
Voi voi teitä, kun olette estämässä niitä jotka Sanaa haluavat noudattaa. Jeesus teitä armahtakoon.
Kuten olet huomannut on turha vaiva koettaa saada
vanhaa, kalkkeutunutta miestä ymmärtämään Sanan
mukaista opetusta. Se samaa kuin helmien heittämi-
nen sioille.
Sielunvihollinen on niin pimittänyt Ramun ymmäär-
ryksen, ettei hän pääse eroon harhoistaan. Rukoil-
laan hänen puolestaan. Jospa Jumala vielä armahtaisi häntä.
Hän on niin täynnä omaa viisauttaan
ja katkera uskovia kohtaan, että ihan hirvittää.
Tämä rituaalipesu ja sen maaginen voima on niin
lumonnut hänet ettei tätä keskustelua kannata jat-
kaa. Hänellä riittää noita sepustuksiaan tuo-
miopäivään asti joten annetaan hänen maata
sakkansa päällä.
kuinkaha kauan pojata saavat melskata, ennenkuin Jumala puuttuu eksyttävään toimintaan. Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Jumala heitä armahtakoon. On se vain niin että kukaan ei tee pelastuneita kastamalla. En ymmärrä mikä ihmiseen on mennyt kun ei selvää Sanaa ymmärrä.
Poutiainen se vaan jaksaa keskustella itsensä kanssa- tosin eri niminerkeillä . Kun itse kysyy ja itse vastaa niin toki ei tule eripuraa.
Hmmm! Niinpä! Siltähän tuo alkaa tuntumaan, että on turhaa ajanhukkaa tuollainen "väittely"!
Kiitos kommentista!
Siunausta! ~
>>Kirjoitat-
>>Vesi ei sitä teekäään yksin, vaan kaste on VESI ja SANA yhdessä. Sellainen on Kristillinen kaste.>Kirjoitat-
>>yritit kumota Jeesuksen asettaman kasten ja kasteen merkityksen.
Se vaan kertoo, että et ymmärrä kasteesta mitään pidät kastetta pelkkänä vesiriitinä.
Kotisivullaan nimekseen Poutiainen ilmoittanut on samaa mieltä Taiston opettaman Kreikan opetuksen kanssa:
"//Vastaan-
//Olet aivan oikeassa!
Kreikaksi on olemassa sana (Droosos) jonka merkitys on "kaste", se on kaste joka muodostuu esim, aamukasteena heinikossa! Sana esiintyy esim seuraavassa Hoosean jakeessa ja kauttaaltaan muuallakin Raamatussa, myös "kuvaannollisena" ilmaisuna olevasta kasteesta!
>>Hoos. 14:5 (14:6) "Minä olen oleva Israelille kuin - KASTE", se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon.