Saksan operaatio Barbarossa, eli hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22.6.1941. Saksalaiset käyttivät hyökkäyksen alusta lähtien hyväkseen Suomen ilmatilaa ja Suomen sille käyttöönsä luovuttamia Malmin ja Utin lentokenttiä pommituslennoillaan Leningradin alueelle. Leningradin sotilaspiirin komentajana toiminut A.Novikov kertoo että 12 JU88 -konetta miinoitti kello 4 Leningradiin johtavia laivaväyliä. Leningradin taivaalla käytiin ensimmäinen ilmataistelu saksalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä ja 14 Me-109 konetta hyökkäsi lentokentän kimppuun Viipurin lähellä. Saksalaisten koneiden nähtiin poistuvan Suomen suuntaan.
Tämä saksalaisten hyökkäystoiminta ei loppunut yhteen päivään vaan jatkui Suomen aluetta hyväksi käyttäen. Mm. Kustenfliegergruppe 806:n tehtäväksi oli annettu Leningradin laivaväylien miinoittaminen (jokaiseen koneeseen mahtui 2 miinaa) ja Vienanmeren kanavan sulkujen tuhoaminen. Kustenfliegergruppe 806:lla oli käytössään 16 Ju 88 konetta, joiden lentosäde ei riittänyt kotikentältä Itä-Preussista tehtäväalueelle ja takaisin. Näin sen oli käytettävä Uttin kenttää paluulennollaan tankkausta varten. Pommituslennolla ne lensivät Itä-Preussista Itämerta pitkin Saarenmaan ja Gotlannin välistä pohjoiseen ja Tallinnan ja Hangon välistä itään, pommi/miinalastinsa pudotettuaan ne lensivät Uttiin, missä ne tankattiin ja Uttista ne jatkoivat seuraavana päivänä takaisin Itä-Preussiin. (Myös venäläisten tukikohtaa Hangossa pommitettiin 22. ja 24.päivä, tästä kertoo mm. Hangon puolustusta johtanut Kenraaliluutnantti Kabanov kirjassaan(Kabanov, S.I: Na dailnix podstupax).)
Suomen johto vakuutti maan puolueettomuutta, vaikka maan aluetta käytettiin kenenkään estämättä Neuvostoliittoon kohdistuvan hyökkäyksen tukena ja Suomen omat joukot valmistautuivat parhaillaan siihen mitä Suomen johto oli Saksan kanssa sopinut jo 25.5. Suomalaiset itsenkin olivat jo osallistuneet sotatoimiin 22.6. miinoittamalla Neuvostoliiton laivaväyliä Viron rannikolla. Mannerheimin päämajan saksalainen yhdysupseeri kenraaliluutnantti Erfurt sanoo kirjassaan, että "Suomen ja Saksan merivoimat miinoittivat yhdessä Suomenlahden itäosaa".
Leningradin sotilaspiirin komentaja A.Novikov kertoo kirjassaan saaneensa hyökkäysluvan Suomen alueelle "ryhtyäkseen voimakkaaseen vastatoimintaan". Maaleina olivat lentokoneet Suomen lentokentillä. Hyökkäykseen johdettiin kaikkien armeijoiden, laivaston ja rintaman ilmavoimat, kaikkiaan 540 konetta. Ensimmäinen hyökkäys Suomeen tehtiin 25.6. kello 4. Venäläisten mukaan vihollinen (suomalaiset ja saksalaiset) menettivät ensimmäisenä päivänä 41 lentokonetta ja seuraavan kuuden päivän aikana ilmataisteluissa ja kentälle pommitettuna 130 konetta. Samaan aikaan 39:lle lentokentälle suoritettujen hyökkäysten kanssa pommitettiin myös rautatiekohteita, rautatieasemia ja alueita jotka "olivat tärkeitä suomalaisille ja saksalaisille fascistisille joukoille" näiden juuri viimeistellessä hyökkäystään Murmanskiin, Kantalahden ja Viipurin suuntiin."
Suomalaisille hyökkäyksestä jäi hieman toisenlainen kuva.
Turkuun ja Turun lentokentille neuvostoliittolaiset hyökkäsivät ensimmäisen kerran 25.6. kello 6.10 arviolta 30-40 koneella. Hyökkäyksiä tuli saman päivän aikana vielä kolme. Siellä vaurioitui lentokentän hallintorakennus ja tuhoutui kaksi Artukaisen kartanon talousrakennusta, kentän lähellä ollut sauna paloi. Kenttä ei vaurioitunut. 26.päivä kiitotiehen tuli osumia, kenttäalueelle noin 50 pommia, yksi kaatunut kaksi haavoittunutta. Kaupungilla oli tulipaloja, taloja tuhoutui ja Turun linnakin sai osansa pommeista. Siviilit kokivat suurimmat tuhot Turussa - 114 kuoli ja noin 500 ihmistä haavoittui näissä sodan alun ilmahyökkäyksissä.
25.6. neuvostoliittolaiset pommittivat myös Raumaa (ikkunavaurioita), Forssaa, Nokiaa ja Toijalaa. Vaurioista en ole löytänyt mainintaa. Myös Tikkurilaa pommitettiin, Puistolassa, Vessön Skavarböle, Porvoon Peippola ja Koskenkylä ja Loviisa. Malmi, jossa niitä neuvostoliittolaisten kohteita eli saksalaisia koneita olisi ollut, ei kärsinyt vaurioita. Muita pommituskohteita olivat Kymin Eskola, Inkeroinen, Lahti, Kotka, Kouvola, Luumäki, Taavetti, Virojoki, Heinola, Rovaniemi, Autti, Kelloselkä. Vuolingissa päin neuvostoliittolaiset pommittivat metsää, ja myöhemmin vielä siitä pommituksesta aiheutunutta metsäpaloa.
Neuvostoliittolaisten pommitusten toteuttamisessa on havaittavissa joko huono tiedustelutoiminta tai huono ammattitaito. Toki Suomen ilmapuolustuskin häiritsi onnistumista, mutta myös suomalaisten toiminta takkuili pahasti ensimmäisinä päivinä. Omia hävittäjiä ei saatu ilmaan tarpeeksi ajoissa, esim. Vesivehmaalla 30 BW ja Naarajärvellä 30 MS-konetta eivät osallistuneet tapahtumiin lainkaan. Kehnoon tiedustelutoimintaan viittaisi neuvostoliittolaisten esittämät väitteet lentokenttien pommituksista Kotkassa, Salossa, Porvoossa ja Kymissä - niissä ei ollut tuolloin kenttiä olemassakaan. Heinolan pommittamiselle ei löydy mitään logiikkaa tukemaan sen syytä, siellä ei ollut sotilaallisesti mitään pommittamisen arvoista, joten voi hyvin olettaa pommittajien erehtyneen kohteesta.
Neuvostoliittolaiset epäonnistuivat täydellisesti, jos tehtävä todellakin oli yllättää ja tuhota Suomen ja Saksan ilmavoimat alueella. 25.6. ammuttiin alas 26-27 neuvostoliittolaista konetta. Suomalaisten lentokonetappioksi 25.6. on laskettu kolme konetta, niistäkin kaksi torjuntataisteluissa, yhden menettämisen syyksi on merkitty lentoharjoitus. Sotilaallisesti Neuvostoliiton hyökkäys 25.6. oli täysi floppi, mutta Suomen hallitus sai siitä kansallekin kelpaavan syyn sodalle, johon se oli jo lupautunut mukaan.
Tämä saksalaisten hyökkäystoiminta ei loppunut yhteen päivään vaan jatkui Suomen aluetta hyväksi käyttäen. Mm. Kustenfliegergruppe 806:n tehtäväksi oli annettu Leningradin laivaväylien miinoittaminen (jokaiseen koneeseen mahtui 2 miinaa) ja Vienanmeren kanavan sulkujen tuhoaminen. Kustenfliegergruppe 806:lla oli käytössään 16 Ju 88 konetta, joiden lentosäde ei riittänyt kotikentältä Itä-Preussista tehtäväalueelle ja takaisin. Näin sen oli käytettävä Uttin kenttää paluulennollaan tankkausta varten. Pommituslennolla ne lensivät Itä-Preussista Itämerta pitkin Saarenmaan ja Gotlannin välistä pohjoiseen ja Tallinnan ja Hangon välistä itään, pommi/miinalastinsa pudotettuaan ne lensivät Uttiin, missä ne tankattiin ja Uttista ne jatkoivat seuraavana päivänä takaisin Itä-Preussiin. (Myös venäläisten tukikohtaa Hangossa pommitettiin 22. ja 24.päivä, tästä kertoo mm. Hangon puolustusta johtanut Kenraaliluutnantti Kabanov kirjassaan(Kabanov, S.I: Na dailnix podstupax).)
Suomen johto vakuutti maan puolueettomuutta, vaikka maan aluetta käytettiin kenenkään estämättä Neuvostoliittoon kohdistuvan hyökkäyksen tukena ja Suomen omat joukot valmistautuivat parhaillaan siihen mitä Suomen johto oli Saksan kanssa sopinut jo 25.5. Suomalaiset itsenkin olivat jo osallistuneet sotatoimiin 22.6. miinoittamalla Neuvostoliiton laivaväyliä Viron rannikolla. Mannerheimin päämajan saksalainen yhdysupseeri kenraaliluutnantti Erfurt sanoo kirjassaan, että "Suomen ja Saksan merivoimat miinoittivat yhdessä Suomenlahden itäosaa".
Leningradin sotilaspiirin komentaja A.Novikov kertoo kirjassaan saaneensa hyökkäysluvan Suomen alueelle "ryhtyäkseen voimakkaaseen vastatoimintaan". Maaleina olivat lentokoneet Suomen lentokentillä. Hyökkäykseen johdettiin kaikkien armeijoiden, laivaston ja rintaman ilmavoimat, kaikkiaan 540 konetta. Ensimmäinen hyökkäys Suomeen tehtiin 25.6. kello 4. Venäläisten mukaan vihollinen (suomalaiset ja saksalaiset) menettivät ensimmäisenä päivänä 41 lentokonetta ja seuraavan kuuden päivän aikana ilmataisteluissa ja kentälle pommitettuna 130 konetta. Samaan aikaan 39:lle lentokentälle suoritettujen hyökkäysten kanssa pommitettiin myös rautatiekohteita, rautatieasemia ja alueita jotka "olivat tärkeitä suomalaisille ja saksalaisille fascistisille joukoille" näiden juuri viimeistellessä hyökkäystään Murmanskiin, Kantalahden ja Viipurin suuntiin."
Suomalaisille hyökkäyksestä jäi hieman toisenlainen kuva.
Turkuun ja Turun lentokentille neuvostoliittolaiset hyökkäsivät ensimmäisen kerran 25.6. kello 6.10 arviolta 30-40 koneella. Hyökkäyksiä tuli saman päivän aikana vielä kolme. Siellä vaurioitui lentokentän hallintorakennus ja tuhoutui kaksi Artukaisen kartanon talousrakennusta, kentän lähellä ollut sauna paloi. Kenttä ei vaurioitunut. 26.päivä kiitotiehen tuli osumia, kenttäalueelle noin 50 pommia, yksi kaatunut kaksi haavoittunutta. Kaupungilla oli tulipaloja, taloja tuhoutui ja Turun linnakin sai osansa pommeista. Siviilit kokivat suurimmat tuhot Turussa - 114 kuoli ja noin 500 ihmistä haavoittui näissä sodan alun ilmahyökkäyksissä.
25.6. neuvostoliittolaiset pommittivat myös Raumaa (ikkunavaurioita), Forssaa, Nokiaa ja Toijalaa. Vaurioista en ole löytänyt mainintaa. Myös Tikkurilaa pommitettiin, Puistolassa, Vessön Skavarböle, Porvoon Peippola ja Koskenkylä ja Loviisa. Malmi, jossa niitä neuvostoliittolaisten kohteita eli saksalaisia koneita olisi ollut, ei kärsinyt vaurioita. Muita pommituskohteita olivat Kymin Eskola, Inkeroinen, Lahti, Kotka, Kouvola, Luumäki, Taavetti, Virojoki, Heinola, Rovaniemi, Autti, Kelloselkä. Vuolingissa päin neuvostoliittolaiset pommittivat metsää, ja myöhemmin vielä siitä pommituksesta aiheutunutta metsäpaloa.
Neuvostoliittolaisten pommitusten toteuttamisessa on havaittavissa joko huono tiedustelutoiminta tai huono ammattitaito. Toki Suomen ilmapuolustuskin häiritsi onnistumista, mutta myös suomalaisten toiminta takkuili pahasti ensimmäisinä päivinä. Omia hävittäjiä ei saatu ilmaan tarpeeksi ajoissa, esim. Vesivehmaalla 30 BW ja Naarajärvellä 30 MS-konetta eivät osallistuneet tapahtumiin lainkaan. Kehnoon tiedustelutoimintaan viittaisi neuvostoliittolaisten esittämät väitteet lentokenttien pommituksista Kotkassa, Salossa, Porvoossa ja Kymissä - niissä ei ollut tuolloin kenttiä olemassakaan. Heinolan pommittamiselle ei löydy mitään logiikkaa tukemaan sen syytä, siellä ei ollut sotilaallisesti mitään pommittamisen arvoista, joten voi hyvin olettaa pommittajien erehtyneen kohteesta.
Neuvostoliittolaiset epäonnistuivat täydellisesti, jos tehtävä todellakin oli yllättää ja tuhota Suomen ja Saksan ilmavoimat alueella. 25.6. ammuttiin alas 26-27 neuvostoliittolaista konetta. Suomalaisten lentokonetappioksi 25.6. on laskettu kolme konetta, niistäkin kaksi torjuntataisteluissa, yhden menettämisen syyksi on merkitty lentoharjoitus. Sotilaallisesti Neuvostoliiton hyökkäys 25.6. oli täysi floppi, mutta Suomen hallitus sai siitä kansallekin kelpaavan syyn sodalle, johon se oli jo lupautunut mukaan.
Vastaukset 54
Vanhimmat
U Press release - 011(2006)
PACE winter session: alleged secret detentions, crimes of totalitarian communist regimes, human rights violations in the Chechen Republic
Strasbourg, 12.01.2006 – Alleged secret detentions in Council of Europe member states, the need for international condemnation of the crimes of totalitarian communist regimes and human rights violations in the Chechen Republic are among subjects scheduled for debate during the Winter Session of the Council of Europe Parliamentary Assembly (PACE) in Strasbourg from 23 to 27 January 2006.
The current affairs debate on alleged secret detentions is likely to take place on the morning of Tuesday 24 January at 10.30 a.m [1]. Dick Marty (Switzerland, ALDE), who is investigating these allegations, is due to give his interim assessment in an information memorandum to be made public at the opening of the debate.
Invited personalities include European Commission President José Manuel Barroso, Romanian President Traian Basescu, Bulgarian Prime Minister Serguei Stanishev and the President of the Mexican Senate Jackson Ramírez. Romanian Foreign Minister Mihai-Razvan Ungureanu will present the Communication from the Committee of Ministers to the Parliamentary Assembly, and Council of Europe Secretary General Terry Davis will give his annual communication on the state of the Council of Europe.
The President of the UN General Assembly Jan Eliasson will speak in a debate on the parliamentary dimension of the United Nations and Dutch Integration and Immigration Minister Rita Verdonk is due to take part in a debate on the policy of return for failed asylum seekers in the Netherlands.
Other topics on the agenda include combating the resurrection of Nazi ideology, the concept of “nation” and the honouring of Council of Europe obligations and commitments by Georgia. There may also be an urgent debate on “the situation in Belarus on the eve of the presidential election”, to which the Chairman of the Belarus Chamber of Representatives Vladimir Konoplev and opposition leader Alexander Milinkevich would be invited.
Below is the draft order of business, updated to incorporate any proposed changes. The Assembly will decide on its final order of business at the opening of the session.
Monday 23 January (3 p.m.)
• Election of the President and Vice-Presidents of the Assembly
• Opening address by the President of the Assembly
• Examination of credentials
• Communication from Terry Davis, Secretary General of the Council of Europe, on the state of the Council of Europe
• Parliamentary dimension of the United Nations, statement by UN General Assembly President Jan Eliasson
Tuesday 24 January
• Address by European Commission President José Manuel Barroso
• Possible current affairs debate: Alleged secret detentions in Council of Europe member states
• Europe's contribution to improving water management
• Address by Bulgarian Prime Minister Serguei Stanishev
• Implementation of Resolution 1415 (2005) on the honouring of obligations and commitments by Georgia
• Integration of immigrant women in Europe
Wednesday 25 January
• Human rights violations in the Chechen Republic: the Committee of Ministers' responsibility vis-à-vis the Assembly's concerns
• Address by Romanian President Traian Basescu
• Statement by the President of the Mexican Senate Enrique Jackson Ramírez
• Need for international condemnation of the crimes of totalitarian communist regimes
• Combating the resurrection of Nazi ideology
Thursday 26 January
• Possible urgent debate: Situation in Belarus on the eve of the presidential election
• Communication from the Committee of Ministers to the Parliamentary Assembly presented by Romanian Foreign Minister and Chairperson of the Committee of Ministers Mihai-Razvan Ungureanu
• Policy of return for failed asylum seekers in the Netherlands, statement by Dutch Integration and Immigration Minister Rita Verdonk
• The concept of "nation"
Friday 27 January
• Relocation of economic activities abroad and European economic development
• Implications for Europe of the economic resurgence of China
• Opinion on the draft protocol on the avoidance of statelessness in relation to state succession
Practical information
PACE President René van der Linden will give a press conference on Monday 23 January at 11 a.m. in Room 1. Other press conferences will be announced on the spot.
See the Assembly's website, http://assembly.coe.int, for further details. Additional information may also be found on the Council of Europe web portal, http://www.coe.int/PAsession
Contact:
PACE Communication Unit:
Tel. 33 3 88 41 31 93; Fax 33 3 90 21 41 34; e-mail: [email protected]
For accreditation:
Danielle Schreiber-Somoza, [email protected], tel. 33 (0)3 88 41 25 44.
[1] The debate was provisionally scheduled for 3 p.m. on Thursday 26 January, but PACE President René van der Linden has proposed that it takes place instead at 10.30 p.m. on Tuesday 24 January. The Assembly itself will make the final decision when it adopts its own order of business at the opening of the session.
"14 Me-109 konetta hyökkäsi lentokentän kimppuun Viipurin lähellä."
Jos ne olivat Messerschmitt Bf 109 -koneita niin niidenhän on täytynyt nousta ilmaan Suomen kentiltä? Toimitasäde ei riitä Viipurin alueelle It-Preussista saakka.
"Jos ne olivat Messerschmitt Bf 109 -koneita niin niidenhän on täytynyt nousta ilmaan Suomen kentiltä? Toimitasäde ei riitä Viipurin alueelle It-Preussista saakka. "
Totta. Venäläisissä lähteissä puhutaan tämän tapauksen yhteydessä myös Me-110 koneista, jotka olivat pitkän matkan saattohävittäjiä. Niiden käyttöä tukee myös suomalaisten sotapäiväkirjat, ilmavalvonta teki illalla 21.6. havaintoja Etelä-Suomen halki itään lentävistä kaksimoottorisista "omista" koneista joissa oli selvästi tunnistettava jakopyrstö niin kuin Me-110:ssa. Sellaista jakopyrstöä ei ollut silloin neuvostoliittolaisten eikä suomalaisten kalustossa, joten kyse oli toden näköisesti juuri pitkän matkan Me-110 saattohävittäjistä.
Jokipii mainitsee Me 110 koneet "Jatkosodan synty" kirjassa lähteenään n-liittolaiset Kosennikov ja Novikov. Ilmataistelu olisi käyty leningradin lähistöllä 22.06. klo 03.20.
"Sotilaallisesti Neuvostoliiton hyökkäys 25.6. oli täysi floppi, mutta Suomen hallitus sai siitä kansallekin kelpaavan syyn sodalle, johon se oli jo lupautunut mukaan."
Oliko N:liiton lavastetut Mainilan laukaukset 1939 syy aloittaa sota Suomea vastaan?
Nimierkki kunnon stalinistin tavoin usko Suomen olleen myös Mainilan laukausten takana...
Ettekö teillä tosiaan ole Nimierkkiä vastaan muuta kuin nämä Stalin-kortit? Jos ei ole asiaa niin kannattako edes noilla huitoa?
Eikö teillä todellakaan ole mitään aloitukseen liittyvää sanottavaa?
alkamisesta. Ei talvisodan.
"Neuvostoliittolaiset epäonnistuivat täydellisesti, jos tehtävä todellakin oli yllättää ja tuhota Suomen ja Saksan ilmavoimat alueella. 25.6. ammuttiin alas 26-27 neuvostoliittolaista konetta. Suomalaisten lentokonetappioksi 25.6. on laskettu kolme konetta, niistäkin kaksi torjuntataisteluissa, yhden menettämisen syyksi on merkitty lentoharjoitus."
Tyypillisen venäläistä toimintaa. Mennään ja paiskotaan pommit hätäpäissään minne sattuu ja palataan kotikentälle kehumaan millaisia tuhoja saatiin aikaan.
Tuohon pommien metsään pudottamiseen on aivan looginen selitys: Silloin kun hävittäjät ovat jo ilmassa valmiina torjumaan saapuvia pommikoneita, niin yleisin tapa tuohon aikaan oli pudottaa pommit vaikka metsään koneen keventämiseksi ja vauhdin lisäämiseksi pakoon pääsyä varten. Vauhtia lisättiin yleensä vielä lentämällä loivassa liuussa lähelle maan pintaa, että hävittäjä ei pääse ampumaan kuin takasektorista ja vain lyhyitä hetkiä yläsektorista.
Tuota kyseistä metsikköä pommitettiin hävittäjien häiritsemättä ja sitä pommitettiin samalla tavalla vielä toiseenkin kertaan. Pommittajat luulivat pommittavansa jotain ihan muuta.
Suomalaisten hävittäjätoiminta epäonnistui surkeasti ensimmäisten hyökkäysten aikana. Ilmatorjunta niitä pommareita alussa alas ampui, ei hävittäjät, jotka oli jopa jouduttu siirtämään kauemmas kun Etelä-Suomen kenttiä piti luovuttaa saksalaisten pommituslaivueiden käyttöön 18.6. alkaen.
>>Neuvostoliittolaisten pommitusten toteuttamisessa on havaittavissa joko huono tiedustelutoiminta tai huono ammattitaito.
"Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että n-liiton yleisesikunta STAVKA kielsi 22.06. klo 07.15 käskyssään rintamajoukoille suomen ja romanian pommittamisen. Tosin tuo käsky sisälsi varauksen "kunnes toisin ilmoitetaan". "
Tilanne oli varsin sekava aamulla 22.6.
Saksalaiset koneet lensivät Suomen alueelta pommittamaan Leningradin seutua ja palasivat Suomeen takaisin, silti Suomi vakuutti puolueettomuuttaan. Stavka seurasi tilannetta pari päivää, hyökkäyksen Suomen suunnasta jatkuivat ja Stavka antoi sitten käskyn pommittaa Suomea, kun se tuli siihen tulokseen että Suomi on samassa veneessä Saksan kanssa. Saksalaisethan olivat pommittaneet Hankoakin Malmilta käsin jo 24.6.
liitossa Natsi-Saksan kanssa jatko-sodassa. Miksei opeteta kouluissa?
kun puhutaan "aseveljeydestä". Käytännössä yhteistoiminta ennen barbarossan/jatkosodan alkua oli täysin liittolaistoimintaan verrattavaa.
Mitä muuta se on, jos valtakunnan alueella on noin 70 000 vieraan vallan sotilasta valmiina hyökkäykseen ?
Sakujen määrä Lapissa oli yli 200000 sotilasta. Yksikään maa ei päästä tällaista määrää hyökkäysvalmiudessa olevia vieraan vallan joukkoja alueelleen jollei kyseessä ole liittolaisuus tai sitten miehitys.
Ei ole olemassa valtioiden valisestä liitosta mitään paperia. Ainostaan Rytin spimus Saksan kanssa, joka raukesi silloin kun Ryti erosi.
N:liitto teki valtiosopimuksen NATSI-Saksan kanssa. Miksi kouluissa mainitaan vain se syy, että se tehtiin N:liiton "turvallisuus-näkökohdista". Kun oikea syy oli kahden suurvallan laajentumisesta tehty sopimus.
jo marraskuussa 1940, kun Hitler kielsi Molotovia viemästä suomen kysymystä loppuun. Koko sopimus oli alunperin saksalaisten kannalta selustasuoja länsioperaatiota varten. Hitlerin tavoite oli koko ajan saada elintilaa idästä. Kuten myös kukistaa kommunismi.
>>Sakujen määrä Lapissa oli yli 200000 sotilasta.
Tuo sinun mainitsemasi saksalaisten määrä suomessa ei ennen sodan alkua ollut lähellekkään noin suuri, sillä pääosa petsamoon tarkoitetuista joukoista tuli norjasta suomen puolelle juuri operaatio Barbarossan aloituspäivänä. Kuusamoon ja Sallaan tarkoitetut joukot tulivat meritse Pohjanlahden satamiin ja olivat tulleet hiukan aiemmin maahan ja siirtyessään pohjoiseen rakensivat mennessään huoltotukikohdat joiden kautta sodan aikana saivat kaikenlaisen huollon.
Joukkojen määrä sitten heti sodan alettua oli kyllä tuo mainitsemasi.
Minulla ei ole valitettavasti tuoreempaa kirjaa käsillä, mutta yläasteen historian oppikirja Horisontti 1-2 p. vuodelta 1995 kertoo näin:
"Jatkosota alkaa
Kesäkuun 22. päivänä 1941 Saksan armeija aloitti rynnistyksen Neuvostoliittoon. Hitler ilmoitti radiopuheessaan suomalaisten talvisodan sankareiden taistelevan Pohjolassa saksalaisten rinnalla. Suomi julistautui puolueettomaksi, vaikka Pohjois-Suomessa oli runsaasti saksalaisia joukkoja, ja tosiasiassa Suomi oli jo sitoutunut taistelemaan Saksan rinnalla."
Voiko asiaa tuon selvemmin sanoa?
Peruskoulun kahdeksasluokkalaisille tarkoitettu historian oppikirja Horisontti vuodelta 1995 (ei ole tuoreempia kirjoja käsillä) s. 270:
"...Sopimuksesta oli kuitenkin molemmille diktaattoreille hyötyä, sillä siinä avattiin tie maiden monipuoliselle yhteistyölle ja Euroopan jakamiselle. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Puolan jaosta sekä Baltian ja Suomen kuulumisesta Neuvostoliiton etupiiriin."
Kyllä tuosta pitäisi aueta koululaisellekin mihin sopimuksella pyrittiin. Ja opettaja voi vielä avata tekstiä lisää.
Voittajien historiankirjoitusta.
Viime sodissa Suomi oli sellaisessa suurvaltojen myllytyksessä, että lopputulosta on pidettävä meidän kannalta olosuhteisiin nähden hyvänä. Pitäisin meitä suomalaisia tavallaan voittajina vaikka sodan hävisimme. Tuntuisi pelottavalta ajatella millainen Eurooppa olisi, jos olisimme voittaneet sodan yhdessä liittolaisemme Saksan kanssa.
"Tuntuisi pelottavalta ajatella millainen Eurooppa olisi, jos olisimme voittaneet sodan yhdessä liittolaisemme Saksan kanssa."
Kysy samaa Baltian mailta ja Itä-Euroopan mailta, olisiko Eurooppa parempi, jos NL ei olisi ollut voittajien puolella.
Suomi olisi nyt ainakin entisissä rajissaa ja ilman sotakorvauskia, jos Saksa olisi voittanut. Sekö olisi niin kauheata?
Euroopan, mutta erityisesti Venäjän ja Eur-Aasian loppu.
Ihmisen orjuuttaminen saksalaisten ja näiden hengenheimolaisten (kuten suomalaisten) hyväksi.
Suomi saattaisi olla suurempi, mutta kurjempi.
suomalaisten lopullinen asema kansojen välisessä hierarkiassa. Epäilen, että voitot kaikilla rintamilla olisivat vahvistaneet natsien rotuoppeja.
Toisaalta tämä entä-jos-spekulointi on sikäli turhaa, että Saksalla ei varmaankaan ollut todellisia mahdollisuuksia voittoon. Sotahan ratkaistiin itärintamalla jo 1942.
de facto sopimus Hitlerin kanssa ja se on lapsellekin selvää mitä Aatu mietti idän suhteen.
se että Suomi oli Hitlerin kanssa liitossa?
Sitaatti oli vastaus Talvimaan(vai oliko joku muu) viestiin otsikolla "Niin, miksi", jossa hän kirjoitti näin:
"N:liitto teki valtiosopimuksen NATSI-Saksan kanssa. Miksi kouluissa mainitaan vain se syy, että se tehtiin N:liiton "turvallisuus-näkökohdista". Kun oikea syy oli kahden suurvallan laajentumisesta tehty sopimus."
Eli vastasin kysymykseen mitä koulussa opetetaan Neuvostoliiton ja Saksan sopimuksesta.
Suomen ja Saksan liittosuhteesta kertova oppikirjasitaatti on tässä ketjussa tuolla alempana otsikolla "Peruskoulussa näin".
Ajattelin kyllä itsekin, että olisi varmaan pitänyt osoittaa tarkemmin mihin kysymykseen vastaan, mutta selviäähän tämä näinkin.
Siis mitä mahdollisuuksia Suomella oli pysytellä sodan ulkopuolella kun operatio Barbarossa lähti liikkeelle. Kummat olisivat ensiksi tulleet Etelä-Suomeen, saksalaiset vai venäläiset ja loppukahinan ajaksi molemmat niin kuin Viroon? Valintoja voidaan tehdä silloin kun on mistä valita. Pöyristyttää ajatellakin, miten olisi käynyt jos saksalaiset alkumenestyksen huumassa olisivat miehittänet Suomen alueita ja hyökänneet täältä Leningradia vastaan. Kaikki kunnia niille jotka ymmärsivät olla saksalaisten puolella, kun saksalaiset menestyivät, ja venäläisten puolella Lapissa, kun Saksa oli menettänyt sodan.
.. ja puhut asiaa. Lopputulos oli varmasti pienin mahdollinen paha.
Aina välillä sitä jaksaa ihmetellä noita Nimierkin tapaisia tyyppejä, jotka jankuttavat ja painottavat miehitettyjen alueitten hallintaoikeutta sillä, että Suomi oli hyökkäävän Saksan puolella jatkosodassa. Ergo: on väärin hyökätä ja miehittää itsenäisen valtion alueita ?
Eipä vaineskaan näitten mielestä. Jos Venäjä tekee sen, se on oikeutettua.
muistat mainita Nimierkin. Onko se sinun missiosi?
... mutta mielenkiintoista on nähdä, kuinka paljon työtä kyseinen nimimerkki käyttää Suomelle kuuluvien miehitettyjen alueitten palautusten vastustamiseen.
Ja kuinka monilla eri tavoilla ;)
Täällä keskustellaan historiasta, mene keskustelemaan Karjalan palautuksesta Karjalan palautus-osastolle. Nimim. Nimierkki puhuu täällä sentään historiasta ja osaa jopa perustella näkemyksiään, sinä tulet vain soittamaan suutasi viitsimättä edes todistella väitteitäsi.
Jos Nimierkki ottaa päähän niin todista hänen perustelunsa vääriksi. Ei ne julistamalla ja sinun tuomioillasi vääräksi muutu.
Nuole vaan sinä Nimerkin persettä. Eikö sinulla ole omaa elämää ollenkaan?
Keskustelun perussääntöjä: Esitä väite ja perustele se. Kiistä väite perustelemalla oma vastaväitteesi. Sinä et hallitse edes peruskeskustelua, soitat vain suutasi.
Sinäkö sen sitten hallitset?
Nimim. Nimierkki on taas tehnyt pseudodokumentaarista työtä osoittaakseen Suomen pahuuden (sen "hyökättyä" hänen rakkaan Neuvostovenäjänsä kimppuun).
Tolkuton sivujen suoltopropaganda ei muuta sitä tosiasiaa, että venäläisten tarkoitus oli myös 1941 liittää Suomi imperiumiin eli jatkaa siitä, mikä Talvisodassa jäi kesken. Tähän Stalin pyysi Hitleriltä oikein lupaa, vaan ei saanut.
Muistakaa, että totuuden muuksi väittäminen on nimimerkin leipätyö. Perimmäisenä tarkoituksenaan on estää Suomelle kuuluvien, miehitettyjen alueitten palauttaminen missään muodossa.
Voisitko osoittaa Nimierkin tekstistä virheet ja valheellisuudet jos niitä väität siitä löytyvän.
Ei riitä että anonyymi kirjoittaja julistaa toisen tekstin propagandaksi, pitäisi myös kyetä todistamaan sanansa ja sitä nimim. Kerettiläinen ei sitä tee.
Tämä Kerettiläinen räkyttää räkyttämisen takia, ei edes yritä keskustella asiallisesti ja yleensä aina aiheen vierestä. Voi laittaa ignoreen, ihan turha tyyppi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000013610821
"Nimim. Nimierkki on taas tehnyt pseudodokumentaarista työtä osoittaakseen Suomen pahuuden (sen "hyökättyä" hänen rakkaan Neuvostovenäjänsä kimppuun). "
Missä Nimierkki valehtelee avauksessaan? Osoita se.
"Tolkuton sivujen suoltopropaganda ei muuta sitä tosiasiaa, että venäläisten tarkoitus oli myös 1941 liittää Suomi imperiumiin eli jatkaa siitä, mikä Talvisodassa jäi kesken. Tähän Stalin pyysi Hitleriltä oikein lupaa, vaan ei saanut."
Moltov pyysi siihen Hitleriltä lupaa 1940, ei 1941, ja sai kieltävän vastauksen. Siihen kaatui Moltov-Ribbentropp. Vuonna 1941 Neuvostoliitto oli jo luopunut Suomen valtauksesta, jos väität muuta niin ole hyvä ja osoita millä perusteella.
"Muistakaa, että totuuden muuksi väittäminen on nimimerkin leipätyö. Perimmäisenä tarkoituksenaan on estää Suomelle kuuluvien, miehitettyjen alueitten palauttaminen missään muodossa. "
Nimierkki on ollut täällä varsin asiallinen ja asiantunteva, eikä hänen esittämistään tapahtumista ole virheitä osoitettu. Jos sinä niitä tiedät löytyvän niin todista ne. Karjalaa palautetaan toisella foorumilla, ei täällä.
Voisit kyllä tällä kertaa tehdä tavoistasi poikkeuksen ja perustella ja todistaa mikä jutussani oli "pseudodokumentaarista"? Todistusvastuu kun on väitteen esittäjällä, eli sinulla.
Sinulla on ollut tapana "kertoa lukijoille" miten asiat on ja millainen Nimierkki on, mutta aliarvioitko lukijoiden älykkyyttä noin ylimielisellä tavalla ettet usko heidän itse tajuavan kuka puhuu totta ja kuka paskaa niiden perustelujen perusteella mitä kirjoittajat tänne tuovat?
Jos on virheitä ja valheita niin osoita ja todista ne. Muuten olet itse pelkkä suunsoittaja ja valehtelija.
Sinä puhut niin paljon neuvostopaskaa, että oikein oksettaa.
"Sinä puhut niin paljon neuvostopaskaa, että oikein oksettaa. "
Koitappa oksentamisen välissä antaa esimerkki siitä "neuvostopaskasta". Suora lainaus ja linkki viestiin. Ihan vain kiinnoistaisi tietää mikä on multinikin mielestä neuvostopaskaa ;)
Joutuisi lainaamaan lähes kaikki sinun tekstisi. Et kai sinäkin nyt ala nikkisalapoliisiksi, vai eikö Tehtaakadulla ole tarpeeksi töitä?
Sitähän tuo tarkoittaa :)
Et pysty edes osoittamaan tekstistäni sitä mitä väität siitä löytyvän. Aika onnetonta yrittämistä, luuletko että se riittää kun julistat mustan olevan valkoista? Onnea vaan sinulle loppuelämääsi varten tuollasella logiikalla ;)
Sen näkee osoittamattakin. Kaikkea pahaa sinulle myyräntyössäsi.
luuseri?
Et edes YHTÄ perusteltua esimerkkiä pystynyt väitteellesi esittämään :)
"Jos on virheitä ja valheita niin osoita ja todista ne. Muuten olet itse pelkkä suunsoittaja ja valehtelija. "
Kovasti tämä kerettiläinen näyttää sulle räkyttävän, mutta eipä pysty väitteitään todistelemaan vaan yrittää vaan räkytyksellään peittää sen, että puhuu pelkkää paskaa.
Olet aivan oikeassa. Kerettiläinen näyttää olevan pelkkä suunsoittaja ja valehtelija.
Tässä on ytimekäs ja tarkka kuvaus siitä miten Suomi oli mukana Barbarossassa alusta alkaen ja Neuvostoliitto reagoi vasta viiveellä. Suomessa kansalle valehdeltiin rajusti.
Neukku aloitti Suomen osalta sotatoimet hetiaamusta 22.6.1941 pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä. Myös tykistötulta kohdistettiin Suomen alueelle! Suomi odotti ja torjui pommituslentoja! Vasta 25.6.1941 Suomi katssoi olevansa sodassa Neuvostoliiton kanssa. Heinäkuun alusta 1941 käynnistettiin hyökkäykset Kannaksella ja Karjalassa.