On jälleen uusi melkein kaunis aamu (lievästi punertavaa sumua). Herään (punaisten) lakanoitteni välistä (punaisessa) makuuhuoneessani kelloradiostani voimakkaasti soivan Agit Propin sulosäveliin. Vaihdan (punaisen) pyjamani taistolaispaitaan ja teryleenihousuihin. Keitän kahvia ja noudan aamun Hesarin. Juodessani aamukahvia (punaisesta) kupistani luen hyvin tarkasti päivän lehden ja opettelen ulkoa porvarien mokat, jotta voin käyttää niitä tulevaisuudessa. Katson myös yleisradion tv-ohjelmat, jos sieltä tulisi jotain mieltä ylentävää (muita kanavia en tietenkään katso, ne senkin imperialistisiat).
Kun olen lukenut koko lehden (ja alleviivannut punaisella tärkeimmät asiat) siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni. Siellä meditoin noiden kolmen loistavan miehen (tietenkin Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuvien alla, pohtien ankarasti porvarien viimeisimpiä virheitä saadakseni (punaisen) mieleni hyväksi. Havahdun (punaisista) ajatuksistani huomatessani, että on aika lähteä (punaiseen) kokoukseen.
Ulkona istun (punaiseen) Ladaani ja ajan (punaiselle) kokouspaikalle. Näyttäisi taas olevan melko vähän (punaista) kokousväkeä. Kuuntelen vähän aikaa (ei niin punaista) keskustelua, kunnes pyydän puheenvuoroa. Esitän (punaisen) mielipiteeni (punaisen) vallankumouksen kiirehtimisestä, mutta muu (nähtävästi ei tarpeeksi punainen) kokousväki ei juuri korvaansa lotkauta. Poistun (ilmeisesti ei punaisesta) kokoushuoneesta ovea kovaäänisesti paukauttaen. Oven sulkeuduttua kuulen selvästi (ei todellakaan punaista) naurua oven takaa. Onneksi kuitenkin paras (punainen) toverini on poistunut myös (ei sittenkään punaisesta) kokouksesta. Lähdemme yhdessä läheiseen baariin, jossa nautimme jokusen keskioluen sadatellen kaikenmaailman valekommunisteille ja fasistisioille. Saatuamme hieman suunniteltua strategioita tulevaan (punaiseen) vallankumoukseen, poistun paikalta sanoen (punaiselle) toverilleni reippaasti ”Punarintama!”.
Matkalla (punaiselle) autolleni kohtaan epäsiistin miehen, joka pyytää rahaa. Aloitan pienen (punaisen) valistusluennon miehelle imperialistisesta porvariyhteiskunnasta, joka ei huolehdi jäsenistään. Kertoessani, miten (punaisen) vallankumouksen jälkeen hänenkin kaltaisilleen varmasti (punaisesta) yhteiskunnasta löytyy sija, mies tokaisee tylysti ”pidä rahas tyhmä kommari”, ja poistuu luotani. Ajattelen miten tuollaiset haisevat pummifasistit kyllä vielä saadaan kuriin (punaisen) vallankumouksen jälkeen.
Ajan (punaiseen) kotiin (punaisella) Ladallani. Rappukäytävässä haukun yläkerran muka-kommunistia luokkapetturiksi ja fasistien kätyriksi, sanonpa vielä ettei kunnon (punainen) kommunisti aja (edes punaisella) Mersulla elitistien tapaan. Saan jälleen (punaisen) mieleni iloiseksi epäonnistuneesta (muka-punaisesta) kokouksesta huolimatta.
Sisälle päästyäni sieppaan Tiedonantajan ja Kansan uutiset lattialta ravistellen porvarien tyhmät (punaiset) laskut lattialle entisten joukkoon. Siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni, missä tervehdin noiden kolmen loistavan miehen (yhä Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuvaa, ajatellen miten paljon parempi heidän (punainen) maailmansa olisikaan.
Keittiössä luen molemmat (punaiset) lehteni huolellisesti ja opettelen ulkoa parhaat kohdat, jotta voin käyttää niitä tulevaisuudessa. Kun olen lukenut molemmat lehdet (ja alleviivannut punaisella tärkeimmät asiat) siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni. Siellä meditoin jälleen noiden kolmen loistavan miehen (edelleen Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuvien alla, pohtien ankarasti (punaisen) vallankumouksen viivästymistä.
Havahdun (punaisista) ajatuksistani ja siirryn (punaiseen) työhuoneeseeni. Rakkaiden kolmen loistavan miehen (täälläkin Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä, kaikki hieman pienempänä kuin (punaisessa) olohuoneessani) kuvien alla kirjoitan sormet hehkuen (punaisina) tulikivenkatkuisia (punaisia) valistusviestejä muka-kommunisteille porvarien uutisryhmiin. Saatuani (tulipunaisia) ajatuksiani jälleen muiden tietoon ja luettuani (punaisia sekä) porvarien viestejä olen jo melko väsynyt, joten suljen tietokoneen ja siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni. Siellä teen kunniaa noille kolmen loistavan miehen (aina Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuville.
(Punaisessa) makuuhuoneessani vaihdan taistolaispaitani sekä teryleenihousuni (punaiseen) pyjamaani ja sujahdan (punaisten) lakanoitteni väliin. Luen vähän Marekin upeaa (punaista) ”Mitä Lenin todella sanoi” -kirjaa ja huomaan pari (punaista) kohtaa, joita en ole vielä alleviivannut (punaisella). Huomiokykyyni tyytyväisenä kelaan kelloradion kasetin alkuun ja laitan (punaisen) herätyksen seuraavaksi (toivottavasti punaiseksi) aamuksi.
Nukahdan jälleen onnellisena (punaiseen) uneen.
Kun olen lukenut koko lehden (ja alleviivannut punaisella tärkeimmät asiat) siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni. Siellä meditoin noiden kolmen loistavan miehen (tietenkin Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuvien alla, pohtien ankarasti porvarien viimeisimpiä virheitä saadakseni (punaisen) mieleni hyväksi. Havahdun (punaisista) ajatuksistani huomatessani, että on aika lähteä (punaiseen) kokoukseen.
Ulkona istun (punaiseen) Ladaani ja ajan (punaiselle) kokouspaikalle. Näyttäisi taas olevan melko vähän (punaista) kokousväkeä. Kuuntelen vähän aikaa (ei niin punaista) keskustelua, kunnes pyydän puheenvuoroa. Esitän (punaisen) mielipiteeni (punaisen) vallankumouksen kiirehtimisestä, mutta muu (nähtävästi ei tarpeeksi punainen) kokousväki ei juuri korvaansa lotkauta. Poistun (ilmeisesti ei punaisesta) kokoushuoneesta ovea kovaäänisesti paukauttaen. Oven sulkeuduttua kuulen selvästi (ei todellakaan punaista) naurua oven takaa. Onneksi kuitenkin paras (punainen) toverini on poistunut myös (ei sittenkään punaisesta) kokouksesta. Lähdemme yhdessä läheiseen baariin, jossa nautimme jokusen keskioluen sadatellen kaikenmaailman valekommunisteille ja fasistisioille. Saatuamme hieman suunniteltua strategioita tulevaan (punaiseen) vallankumoukseen, poistun paikalta sanoen (punaiselle) toverilleni reippaasti ”Punarintama!”.
Matkalla (punaiselle) autolleni kohtaan epäsiistin miehen, joka pyytää rahaa. Aloitan pienen (punaisen) valistusluennon miehelle imperialistisesta porvariyhteiskunnasta, joka ei huolehdi jäsenistään. Kertoessani, miten (punaisen) vallankumouksen jälkeen hänenkin kaltaisilleen varmasti (punaisesta) yhteiskunnasta löytyy sija, mies tokaisee tylysti ”pidä rahas tyhmä kommari”, ja poistuu luotani. Ajattelen miten tuollaiset haisevat pummifasistit kyllä vielä saadaan kuriin (punaisen) vallankumouksen jälkeen.
Ajan (punaiseen) kotiin (punaisella) Ladallani. Rappukäytävässä haukun yläkerran muka-kommunistia luokkapetturiksi ja fasistien kätyriksi, sanonpa vielä ettei kunnon (punainen) kommunisti aja (edes punaisella) Mersulla elitistien tapaan. Saan jälleen (punaisen) mieleni iloiseksi epäonnistuneesta (muka-punaisesta) kokouksesta huolimatta.
Sisälle päästyäni sieppaan Tiedonantajan ja Kansan uutiset lattialta ravistellen porvarien tyhmät (punaiset) laskut lattialle entisten joukkoon. Siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni, missä tervehdin noiden kolmen loistavan miehen (yhä Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuvaa, ajatellen miten paljon parempi heidän (punainen) maailmansa olisikaan.
Keittiössä luen molemmat (punaiset) lehteni huolellisesti ja opettelen ulkoa parhaat kohdat, jotta voin käyttää niitä tulevaisuudessa. Kun olen lukenut molemmat lehdet (ja alleviivannut punaisella tärkeimmät asiat) siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni. Siellä meditoin jälleen noiden kolmen loistavan miehen (edelleen Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuvien alla, pohtien ankarasti (punaisen) vallankumouksen viivästymistä.
Havahdun (punaisista) ajatuksistani ja siirryn (punaiseen) työhuoneeseeni. Rakkaiden kolmen loistavan miehen (täälläkin Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä, kaikki hieman pienempänä kuin (punaisessa) olohuoneessani) kuvien alla kirjoitan sormet hehkuen (punaisina) tulikivenkatkuisia (punaisia) valistusviestejä muka-kommunisteille porvarien uutisryhmiin. Saatuani (tulipunaisia) ajatuksiani jälleen muiden tietoon ja luettuani (punaisia sekä) porvarien viestejä olen jo melko väsynyt, joten suljen tietokoneen ja siirryn (punaiseen) olohuoneeseeni. Siellä teen kunniaa noille kolmen loistavan miehen (aina Marx, Lenin sekä Stalin ylimpänä) kuville.
(Punaisessa) makuuhuoneessani vaihdan taistolaispaitani sekä teryleenihousuni (punaiseen) pyjamaani ja sujahdan (punaisten) lakanoitteni väliin. Luen vähän Marekin upeaa (punaista) ”Mitä Lenin todella sanoi” -kirjaa ja huomaan pari (punaista) kohtaa, joita en ole vielä alleviivannut (punaisella). Huomiokykyyni tyytyväisenä kelaan kelloradion kasetin alkuun ja laitan (punaisen) herätyksen seuraavaksi (toivottavasti punaiseksi) aamuksi.
Nukahdan jälleen onnellisena (punaiseen) uneen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
koska sinulla ei näytä olevan mitään varsinaista sanottavaa.
Hauskaahan teksti sinänsä on,mutta mitä oikeastaan haluat sanoa?
Yhteiskunnassamme moraalia ,oikeudenmukaisuutta ja ihmisten välistä tasa arvoa edustaa poliittinen vasemmisto.Onko noissa arvoissa mielestäsi jotain pilkattavaa?
Punainen väri on historiallinen tunnus vasemmisto liikkeelle,mutta VAIN VÄRI,ei sen kummempaa.
Vai että on se vasemmistoaate sitä inhimillistä ja moraalista. Kyllä kai, no, vaivaiset 100 miljoonaa uhria eivät tietysti tunnu missään, eiväthän? Lisää pitäisi saada. Alkaa koko homma alusta ja teurastaa vähän lisää.
Kuinka joku voi olla noin tietämätön???
Kauniitahan nuo sanasi ovat, mutta todellisuus on kaikkea muuta.
Kommunismi on ihmiskunnan toistaiseksi hirvittävin ja brutaalein murha-systeemi.
Alakanttiin laskien uhreja on n. 100 milj.
Kommunistien oppeihin kuuluu luokkataistelu, josta automaattisesti seuraa tämä järjetön ihmisten (muiden kuin prole-luokan edustajien) teurastaminen - siitä on kauneus ja oikeudenmukaisuus kaukana.
Kommunismin metodeihin kuuluu mm. raiskauksen käyttäminen poliittisena keinona.
Vai miksi hermostut moisesta. Muistatko vanhan suomalaisen sananlaskun: se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Eikö kommunisteille saa nauraa? Minusta tuo ainakin on kovin hauskaa.
Varmaan itsekin naurat kaikille pilajutuille natsien fanaattisuudesta, miksi et siis kommunistin?
Taitaa tehdä kipeää.
Nähtävästi kirjoitus ei sinänsä pilkkaa vasemmiston arvoja, vaan selkeästi kommunistin. Käsittääkseni kaikki vasemmistolaiset eivät ole kommunisteja.
kommunisti enkä hermostunut moisesta.
Realistista kuvausta, totta mooses
Hauskaa luettavaa - ihan hyvä.
Lue uudelleen se "ihan hyvä", ja taas uudelleen. Opettele se ulkoa. Nauti lukemastasi niin kauan kuin olet jalkeilla. Pian tulee puna-armeija postiluukustasi ja pistää siperialaisella jääpiikillä.
Heräsin aamulla seksikkään punaisten lakanoiden välistä seksikkään blondin vierestä, aamustondis hoitui mukavasti aamupanolla pois (punaisten) satiinilakanoiden suhistessa nussiessa blondin kanssa ja suudellen hänen (punaisia) huuliaan.
Blondi sai orgasmin ja puristi (punaiseksi) lakatuilla kynsillään selkääni niin että (punaista) verta tirskui.
Seksin jälkeen puin (punaisen) pyjamani päälle ja menin suihkuun. Bliw-suihkusaippua (punainen purkki) luiskahti käsistäni joten jouduin nostamaan sen lattialta.
Suihkun jälkeen blondi oli pukenut seksikkäät (punaiset) vaatteet päälleen ja keikisteli niissä niin että pikkuveitikka alkoi taas kasvamaan...
Mutta ei, töihin piti lähteä punaisella corollalla. Heti ensimmäisessä risteyksessä paloi punainen valo ja kun jarrutin niin joku kommari ajoi punaisella ladalla perään, perkele että näin punaista!!
Kolariselvittelyn jälkeen menin viimein töihin ja pomo raivosi naama punaisena että missäs kupeksit, myöhästyit töistä ennätyksellisen paljon, nyt tällä punaisella sekunnilla töihin mars!
Unen puutteen vuoksi silmät punaisena nukahdin kumminkin työpaikalleni ja sain potkut. Perseessä punoitti pomon kengän jälki monta viikkoa.
Mitäpä tästä opimme? ...emmepähän kerrassaan yhtään mitään...
Jaa. Tätä kommunismi vs. hyvät ihmiset ajattelua ei tapaa enää muualla kuin näillä palstoilla. Kaiketi joku yksittäinen kirjoittelija on juuttunut nuoruutensa(?) kahtia jaettuun maailmaan. Todellisuudessahan intressi- ja aateryhmien määrä on räjähtänyt käsiin niin, että niitä on vaikea hahmottaa. Ennen oli selkeämpää, kunn oli vain länsi ja itä eli kapitalistit ja kommarit. Selvähän se, ettei vanhat meinaa pysyä mukana maailman muutosvauhdissa.
kakki punaiset olisi pitännyt tappaa silloin sisällis sodan jälkee minä olen valkoinen ja koko sukuni on valkoinen eikä tollasia kommunistit kyllä hypi silmiolle ja olen vielä
niin minä olen suomi ruotsalainen ja elämi olisi paljon parempi ilmän suomalaisia