Näkemys tämäkin,kannattaa lukaista loppuun.
"Kettujen, lihotussikojen ja häkkikanojen, jopa villieläinten kärsimyksistä on puhuttu aivan ylenpalttisesti ja jonkinlaista toiminnantapaistakin on tarkkasilmäinen voinut havaita. Kosteaa on kuitenkin luonnonsuojelijain ruuti ja vettyneitä sytytyslangat, ja ylen harvoin riittää sorminäppäryys polttopullon paukauttamiseen edes oraansuojelijalla.
Juuri oraansuojelusta päästään pääargumenttiin, jonka tahdon suunnata niin kettutytöille kuin myös kaikenlaisille kasvikunnan puolustajille. Onko oraansuojelija koskaan suojellut orasta? Aivan päinvastoin. Hän on syönyt sen.
Vakaa käsitykseni on, että elollisen luonnon suojelussa on kaikesta hyvästä tahdosta huolimatta lähdetty väärille, intellektuaalisesti primitiivisille, ekologisesti kestämättömille ja filosofisesti suorastaan naurettaville teille.
Erityisesti minua loukkaa jo aivan vauvaikäisinä, tuskin vielä syntyneinä, tapettavien itujen syöminen. Nautakarja saa sentään vapaana kesälaitumilla nauttia yltäkylläisestä elämästä usein vuosien ajan, mutta idut teurastetaan kuin kiinalaiset tyttölapset. Samoin tekee minut hyvin surulliseksi aivan tavallisten ja viattomien heinikoiden kohtalo, kun niitä väkivalloin muutetaan nurmikoiksi ihmisen saamatta julmuutensa palkkioksi edes ravintoa tai vaatetusta....-...Kettutytöiltä on niin ikään jäänyt täysin huomiotta eläinten vastenmielinen tapa väärinkäyttää toisiaan: viekas kettu kiduttaa siilin hengiltä hävyttömästi laskemalla sen päälle sietämättömän hajuista virtsaansa, kunnes siiliparka kauheiden kärsimysten jälkeen menehtyy, tai repo näykkii puolikuollutta myyrän raatoa vähääkään piittaamatta sätkivistä pikkuruisista jaloista, ja kissa puolestaan voi silkasta nautinnonhalusta inhottavasti leikitellä jopa tuntikaupalla halvaantuneen mutta vielä tuntevan saalishiirensä kanssa...-...Kaikki tällainen eläimen toiseen eläimeen kohdistama vääryys olisi hetimmiten kiellettävä. Siinä eläin toimii aivan yhtä julkeasti kuin ihminen, joka antaa juuristaan irrotetun persiljanipun kitua päiväkausia kylmässä jääkaapissa ennen lopullista papinsanaa – puhumattakaan leikkokukista, joita vielä Flower Fresh vitaplussalla ruokitaan ja tekohengitetään ihmisen näköjään loputon itsekäs koristelunhalu pyövelin ainukaisena motiivina – aivan kuin kuolemaantuomittua vankia härnättäisiin diakuvilla auringonlaskusta tyynensinisellä merenselällä tai houreiselle syöpäpotilaalle annettaisiin toivoa lupailemalla seuraavaksi päiväksi paikalle burundilaista ihmeparantajaa. Näin ollen on selvääkin selvempää, että itujen, vihannesten, hedelmien ja kaikenlaisten kasvikunnan tuotteiden syöminen ja muu hyväksikäyttö tulisi lailla kieltää ankaran rangaistuksen, ehkäpä kuolemantuomion, uhalla. Yksinkertainen logiikka siis kertoo, että puuvillaan, pellavaan, kumiin, hamppuun, selluloosaperäiseen viskoosiin ja kaikkiin muihin luonnonkuituihin pukeutuminen on lainsäädännöllä estettävä."
"Kettujen, lihotussikojen ja häkkikanojen, jopa villieläinten kärsimyksistä on puhuttu aivan ylenpalttisesti ja jonkinlaista toiminnantapaistakin on tarkkasilmäinen voinut havaita. Kosteaa on kuitenkin luonnonsuojelijain ruuti ja vettyneitä sytytyslangat, ja ylen harvoin riittää sorminäppäryys polttopullon paukauttamiseen edes oraansuojelijalla.
Juuri oraansuojelusta päästään pääargumenttiin, jonka tahdon suunnata niin kettutytöille kuin myös kaikenlaisille kasvikunnan puolustajille. Onko oraansuojelija koskaan suojellut orasta? Aivan päinvastoin. Hän on syönyt sen.
Vakaa käsitykseni on, että elollisen luonnon suojelussa on kaikesta hyvästä tahdosta huolimatta lähdetty väärille, intellektuaalisesti primitiivisille, ekologisesti kestämättömille ja filosofisesti suorastaan naurettaville teille.
Erityisesti minua loukkaa jo aivan vauvaikäisinä, tuskin vielä syntyneinä, tapettavien itujen syöminen. Nautakarja saa sentään vapaana kesälaitumilla nauttia yltäkylläisestä elämästä usein vuosien ajan, mutta idut teurastetaan kuin kiinalaiset tyttölapset. Samoin tekee minut hyvin surulliseksi aivan tavallisten ja viattomien heinikoiden kohtalo, kun niitä väkivalloin muutetaan nurmikoiksi ihmisen saamatta julmuutensa palkkioksi edes ravintoa tai vaatetusta....-...Kettutytöiltä on niin ikään jäänyt täysin huomiotta eläinten vastenmielinen tapa väärinkäyttää toisiaan: viekas kettu kiduttaa siilin hengiltä hävyttömästi laskemalla sen päälle sietämättömän hajuista virtsaansa, kunnes siiliparka kauheiden kärsimysten jälkeen menehtyy, tai repo näykkii puolikuollutta myyrän raatoa vähääkään piittaamatta sätkivistä pikkuruisista jaloista, ja kissa puolestaan voi silkasta nautinnonhalusta inhottavasti leikitellä jopa tuntikaupalla halvaantuneen mutta vielä tuntevan saalishiirensä kanssa...-...Kaikki tällainen eläimen toiseen eläimeen kohdistama vääryys olisi hetimmiten kiellettävä. Siinä eläin toimii aivan yhtä julkeasti kuin ihminen, joka antaa juuristaan irrotetun persiljanipun kitua päiväkausia kylmässä jääkaapissa ennen lopullista papinsanaa – puhumattakaan leikkokukista, joita vielä Flower Fresh vitaplussalla ruokitaan ja tekohengitetään ihmisen näköjään loputon itsekäs koristelunhalu pyövelin ainukaisena motiivina – aivan kuin kuolemaantuomittua vankia härnättäisiin diakuvilla auringonlaskusta tyynensinisellä merenselällä tai houreiselle syöpäpotilaalle annettaisiin toivoa lupailemalla seuraavaksi päiväksi paikalle burundilaista ihmeparantajaa. Näin ollen on selvääkin selvempää, että itujen, vihannesten, hedelmien ja kaikenlaisten kasvikunnan tuotteiden syöminen ja muu hyväksikäyttö tulisi lailla kieltää ankaran rangaistuksen, ehkäpä kuolemantuomion, uhalla. Yksinkertainen logiikka siis kertoo, että puuvillaan, pellavaan, kumiin, hamppuun, selluloosaperäiseen viskoosiin ja kaikkiin muihin luonnonkuituihin pukeutuminen on lainsäädännöllä estettävä."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olipa erittäin ansiokas kirjoitus, sillä samaa minäkin mietin jatkuvasti. Luonnonsuojelijana kannoin huolta hyttysistä ja satiaisista, mutta en saanut aikaan kelpo keskustelua. Kalojen suojelusta ei kukaan ole puhunut, ainakaan vielä. Nähtävästi on todettava, että pipertäjiä kiinnostaa vain tiettyjen eläinten yksipuolinen suojelu, joissa niissäkin suojelu itse asiassa kääntyy asiaansa vastaan.
Jatketaan samalla linjalla! Epäkohtiin pitää pystyä puuttumaan.
Minut on kerrasta käännytetty huomaamaan empatian ja suojelun turhuus! Laajennan samaa ihmiseen niin ei sitten tarvitse niistäkään huolehtia: millään toisia ihmisiä millä tahansa tavalla auttavaa ihmistä kiinnostaa vain jonkin tietyn ihmistyypin tai -ryhmän yksipuolinen suojelu, jjoissa niissäkin suojelu kääntyy itseasiassa asiaansa vastaan. Eli jos minä menen kadulla kaatumatautikohtauksen saaneen spugen luo ja autan hänet sairaalaan, itseasiassa vain mahdollistan hänen paluunsa viinan pariin. Tai jos annan vanhukselle paikan bussissa, annan hänelle harhaluulon siitä että ihmiset oikeasti välittävät. Kyllä te ajattelijat olette nyt iskeneet kultasuoneen: mitään ei kannata tehdä, minkään hyväksi, koskaan, koska kaiken merkityksen voi kiistää syvällisin filosofisen perustein. Hienoa, käännyn teidän kannallenne nyt täsäs paikassa heti.
"piipertäjät" tappavat ituja
lihansyöjät eläimiä
eläimet toisiaan ja ihmisiä ja kasveja
Mitä kasvit tappavat? eivät mitään!
miksi minkään eliön pitäisi tappaa viattomia kasveja?
Ruvetaan syömään kiviä ja pukeudutaan hiuksiimme tai kävellään alasti! siinä säästäisi luontoa parhaiten!
Parhaiten autat toista ihmistä antamalla hänen kuolla siihen kadulle,pääsee raukka vaivoistaan. yhteiskunnalle tulisi paljon halvemmaksi jos spuget ym.. kuolisi sukupuuttoon.
olen nyt valaistunut! Oi miksi olemmekaan olemassa.
Kysymyksiä sulle:
Mikä on ns. kettutyttö?
Mistä sä tiedät mitä tämä ns. kettutyttö syö?
Mitä se sun persettäsi kutittaa mitä se ns. kettutyttö syö? Onko ns. kettutyttö käynyt sun jääkaapillasi valittamassa sun ruokavaliosta?
Mikä on ketun ja tämän tytön (ihmisen) ero?
Onko ihminen = eläin? ja jos on:
Onko ihmisen käyttäydyttävä kuin eläin?
Onko ihminen yhtä "alhainen" olio kuin eläin esim. tämä kettu joka kiduttaa siilejä?
Mikä on oraan ja lehmän ero?