raamattu todistaa muut jumalat

on hänen jumalansa.
jos kyseessä ei ole todellinen Jumala vaan joku tai jokin muu, silloin kyseessä on epäjumala.
käytännössä: kristitty voi sanoa ja kuvitella että Jeesus on hänelle tärkein, mutta jos hän elämässään tottelee ja toteuttaa jotakin muuta niin että tuo muu menee Jeesuksen edelle, silloin Jeesus ei käytännössä olekaan tärkein.
en tiedä onko oikein sanoa että se asia mikä menee Jeesuksen edelle on tuon ihmisen jumala, mieluummin käytän sanaa aarre, mutta epäjumala se joka tapauksessa on.
raamatun mukaan meidän sydämemme on siellä, missä on aarteemme.

jos jokin ihmissuhde on kristitylle aarre ohi Jumalan, niin että hän tekee elämässään ratkaisuja tuon ihmissuhteen pohjalta enemmän kuin Jumalan tahdon pohjalta, silloin sydän on kiinni toisessa ihmisessä enemmän kuin Jumalassa.
tuo ihminen tai ihmissuhde ja siihen liittyvät tunteet on kristityn elämässä epäjumalana.

käytännössä tuollaisiin epäjumaliin sitten yleensä tavalla tai toisella tulee joko oman lihallisen mielenlaadun kautta vihollisen eksyttävää vaikutusta, tai joissain tapauksissa ihan suoranaisesti sidoksia henkivaltoihin, äärimmäisyytenä jopa pahan hengen valtaan joutuminen, varsinkin jos mennään noituuden puolelle.
mitä sitten voisi olla noituus kristityn elämässä?
esimerkiksi, että lihallisen mielenlaadun ja nöyrtymättömyyden kautta on painopiste siirtynyt Jeesuksesta omiin tekoihin ja haluihin, ja sen sijaan että rukoiltaisiin Jumalaa ja pyydettäisiin Häntä vaikuttamaan, aletaankin itse rukouksen kautta vaikuttaa asioihin jotta ne sujuisivat oman mielen mukaisella tavalla.
tällöin rukouksessa kohdistetaan ajatukset ja sielunvoima ihmiseen jonka puolesta rukoillaan ja sitten toivotaan että Jumala saisi tuon ihmisen tekemään tiettyjä päätöksiä - juuri niitä päätöksiä joita rukoilija tahtoisi hänen tekevän!
lihallisessa sokeudessaan sielullinen ja manipuloivaa voimaa käyttävä kristitty ei huomaa että se, joka saa toisen ihmisen tekemään tiettyjä päätöksiä, ei olekaan Jumala, vaan on rukoilijan harrastamaa sielullista painostusta hyväkseen käyttävä sielunvihollinen.
tällöin harrastetaan eräänlaista noituutta.

siksi on tärkeää että uskovan sydän pysyisi vilpittömänä ja puhtaana, ja sellaisena se voi pysyä vain yhdellä tavalla:
rakkaudessa Jeesukseen.

* * *

Israelin erämaavaelluksen aikana - ja myöhemminkin niiden kansojen keskellä joiden kautta ja ympäröimänä juutalaiset vaelsivat - palvottiin vieraita ja eksyttäviä jumalia.
nämä olivat demonihenkiä ja niitä siis pidettiin jumalina, niitä palvottiin joko suoraan tai oli jokin itse kehitetty ja valmistettu jumalankuva jonka edessä kumarruttiin, ja kun siihen puupökkelölle osoitettuun palvontaan tuli demonihenki mukaan toimien tuon jumalankuvan kautta, palvonta meni sitä kautta demonihengille.
nuo demonihenget ovat jumalia (todellisuudessa siis epäjumalia) jotka kykenevät palvojiensa rukouksia käyttäen ilmestymään erilaisissa hahmoissa, ne voivat matkia todellisen Jumalan tekoja, antaa rukousvastauksia jne.
Rabi Maharaj kertoo kirjassaan kuinka hän hinduguruna seurusteli khrsnan kanssa ja tämä ilmestyi hänelle useita kertoja ja vei hänet henkikokemuksessa kaukaisille planeetoille joilla oli useita jumalia ja kuului ylimaallista ihanaa musiikkia.
khrsna on demohenki.
Rabi Maharaj tuli myöhemmin itse henkilökohtaisesti vakuuttuneeksi että oli seurustellut pahojen henkien kanssa jotka esiintyivät hänelle jumalina.

uusi testamentti sanoo: niitä on paljonkin sellaisia jumalia ja herroja.
mutta sitten lisätään, että nämä jumalat ja herrat eivät kuitenkaan ole todellisia jumalia - on vain yksi todellinen Jumala ja Herra.
hän ainoa on ansainnut sydämemme jakamattoman palvonnan ja rakkauden, niin ettei mikään mene Hänen tahtonsa edelle.

silloin ihmisen elämä on turvattua ja mielekästä.
vaikka risti merkitseekin kipua - lihallisen mielenlaatumme tähden.
kun suostuu näihin kasvukipuihin ja tekee sen päätöksen, että tahtoo pitää vain Kristuksen sydämensä ainoana tosi aarteena, silloin ihmissuhteetkin tulevat siunatuiksi.
ei Jumala tahdo että väheksymme toisia ihmisiä ja elämämme asioita, päinvastoin, ne ovat Hänen lahjojaan - mutta jos arvojärjestys on väärä, lahjat kääntyvät itseään vastaan.

* * *

kun epäjumaliin kietoutunut kristitty ei enää kykene erottamaan oikeaa väärästä hän alkaa mittailla Jumalan hyvyyttä omien inhimillisten tuntemusten mukaan, jolloin se mikä palvelee omia lihallisia mielitekoja on hyvää, se mikä ei palvele lihallisuutta on pahaa.

haureus ei aina ole seksuaalista laatua.
kun kristitty rakastaa ja palvelee lihallisen rakkautensa kohteita väheksyen Jumalan totuutta, silloin hän elää hengellisessä haureudessa, joka saattaa johtaa myös seksuaaliseen moraalittomuuteen, mutta ei aina johda siihen.

raamattu sanoo Hoosean kirjassa että juopumus ja haureus ovat asioita jotka vievät ihmiseltä järjen.

* * *

on vain yksi tie turvattuun Jumalan rakkauden kyllästämään elämään ja se on ristin tie.
siunattu ja ihana.
se on kristityn järjellistä Jumalan palvelemista.
onhan täysin loogista että kun Jeesus on meidät pelastanut ja omikseen ottanut niin että kuulumme Hänelle, annamme sitten myös käytännössä itsemme Hänelle niin, ettemme käytä ruumistamme haureuteen, tekemään oman mielemme mukaisia asioita vastoin Sanan totuuksia.
käytännöllinen pyhityselämä on ainoa järjellinen seuraus pelastuksesta.
silloin saavat epäjumalat kyytiä Jeesuksen nimessä!

jonkin asian - olkoon kuinka arvokas tahansa - pitäminen aarteena ohi Jumalan tahdon, on järjetöntä.
monessakin mielessä.
se on järjetöntä myös siksi että se riistää tuolta arvokkaalta asialta, jota palvotaan, sen todellisen arvon ja siunauksen jonka Jumala siihen ehkä tahtoisi antaa:
pitäessämme kallisarvoisia asioitamme jumalina todellisen Jumalan sijaan tuhoamme sekä nuo asiat että samalla oman moraalisen kykymme erottaa hyvä pahasta.

sitten syytetään Jumalaa kun elämä on kierossa.
sananlaskujen kirjassa sanotaan osuvasti, että kun ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, hän syyttää sydämessään Jumalaa -
se on epäjumalien seurausta se.

Raamattu varoittaa kristittyjä tämän maailman jumalasta (2 Kor. 4:3-4), joka on itse sielunvihollinen.



Nyt vähän ihmettelen, miten osasitkin kirjoittaa asioita, joita olen juuri tänään ajatellut. Uskon, että Pyhä Henki vahvisti kauttasi nyt sen, että MM. ESIRUKOUSTEN ON TAPAHDUTTAVA PYHÄN HENGEN VAIKUTTAMANA JA JUMALAN TAHDON MUKAISUUDESSA. On vakavaa, jopa noituuden alueelle menemistä, jos yrittää rukouksin vaikuttaa suoranaisesti toiseen ihmiseen ja hänen tekemisiinsä.
Tämän tähden tulee rukoilla pystysuorria rukouksia - ei vaakasuoria. Tarkoitan, että esirukous tulee osoittaa ylös Taivaaseen, valtaistuinsaliin, ei vaakatasossa ihmiseen kohdistuen.
Tällaisia olen tänään ajatellut.
Vahvistit ajatuksiani.

Kiitos Jumalalle! Hän sen teki. Jeesus on Herra!
_______________________________________________