Kokemus ja näytöt ovat presidenttiratkaisussa järkevimmät valintakriteerit.
Kummallakin ehdokkaalla on ilman muuta vahvuutensa.
Presidentin tehtävässä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kansainvälisiin kysymyksiin liittyvä kokemus ja osaaminen on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Tehdäänpä lyhyt vertailu.
Tätä asiantuntemusta Tarja Halosella on paljon, merkittävästi enemmän kuin kenelläkään toisella aktiivipoliitikolla tällä hetkellä Suomessa.
Ulko- ja turvallisuuskysymyksissä sekä kansainvälisten suhteiden hoitamisessa hänen vahvuutensa ja näyttönsä ovat kohdallaan: käytännön kokemus ulkopolitikan hoitamisesta ensin ulkoministerinä ja sitten presidenttinä. Hän on onnistunut saavuttamaan presidenttinä selkeän luottamuksen sekä kansainvälisesti että oman maan kansalaisten taholta. Ennen ulkoministerikauttaan hän hankki kokemusta myös sosiaali- ja terveysministerinä, mihin tehtävään Halonen valittiin hänen toimittuaan pitkään kansanedustajana.
Niinistön vahvuudet ovat kokonaan muualla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ymmärtämisessä. Hän itsekin korostaa puhtaasti taloudellista osaamistaan. Halosen tapaan myös Niinistöllä on pitkä kokemus eduskunnasta. Hän toimi ensin vuoden oikeusministerinä ja sen jälkeen valtionvarainministerinä yli kuusi vuotta. Tämän jälkeen hän on työskennellyt muutaman vuoden kansainvälisessä pankissa.
Niinistö toimii Euroopan Investointipankissa yhtenä pankin kahdeksasta varajohtajasta, toimipaikkana Luxemburg. Pankin toiminnan rahoittavat EU:n valtiot. Pankki rahoittaa ylläpitäjämaiden, mutta ensi sijassa entisen Itä-Euroopan kansantalouksien rakentamista, kuten Venäjän, Romanian, Georgian ja Bulgarian hankkeita, lainoittaa siltojen ja maanteiden sekä muun infrastruktuurin rakentamista. - Ninistölle ovat kuuluneet mm. pankin sisäiset henkilöstöasiat. (Tiedot poimittu Helsingin Sanomissa julkaistuista kahdesta haastattelusta.)
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta Niinistöllä ei kertakaikkiaan ole näyttöjä.
Kummallakin ehdokkaalla on ilman muuta vahvuutensa.
Presidentin tehtävässä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kansainvälisiin kysymyksiin liittyvä kokemus ja osaaminen on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Tehdäänpä lyhyt vertailu.
Tätä asiantuntemusta Tarja Halosella on paljon, merkittävästi enemmän kuin kenelläkään toisella aktiivipoliitikolla tällä hetkellä Suomessa.
Ulko- ja turvallisuuskysymyksissä sekä kansainvälisten suhteiden hoitamisessa hänen vahvuutensa ja näyttönsä ovat kohdallaan: käytännön kokemus ulkopolitikan hoitamisesta ensin ulkoministerinä ja sitten presidenttinä. Hän on onnistunut saavuttamaan presidenttinä selkeän luottamuksen sekä kansainvälisesti että oman maan kansalaisten taholta. Ennen ulkoministerikauttaan hän hankki kokemusta myös sosiaali- ja terveysministerinä, mihin tehtävään Halonen valittiin hänen toimittuaan pitkään kansanedustajana.
Niinistön vahvuudet ovat kokonaan muualla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ymmärtämisessä. Hän itsekin korostaa puhtaasti taloudellista osaamistaan. Halosen tapaan myös Niinistöllä on pitkä kokemus eduskunnasta. Hän toimi ensin vuoden oikeusministerinä ja sen jälkeen valtionvarainministerinä yli kuusi vuotta. Tämän jälkeen hän on työskennellyt muutaman vuoden kansainvälisessä pankissa.
Niinistö toimii Euroopan Investointipankissa yhtenä pankin kahdeksasta varajohtajasta, toimipaikkana Luxemburg. Pankin toiminnan rahoittavat EU:n valtiot. Pankki rahoittaa ylläpitäjämaiden, mutta ensi sijassa entisen Itä-Euroopan kansantalouksien rakentamista, kuten Venäjän, Romanian, Georgian ja Bulgarian hankkeita, lainoittaa siltojen ja maanteiden sekä muun infrastruktuurin rakentamista. - Ninistölle ovat kuuluneet mm. pankin sisäiset henkilöstöasiat. (Tiedot poimittu Helsingin Sanomissa julkaistuista kahdesta haastattelusta.)
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta Niinistöllä ei kertakaikkiaan ole näyttöjä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tarjan tukijoukot ovat kertoneet, että Niinistön tullessa valituksi eriarvoisuus muka lisääntyisi, tuloerot kasvaisivat ja kansankoti rapistuisi. Ehkä, mutta mitkä ovat Halosen omat näytöt näillä sektoreilla? Onko suomalaisilla nyt keskimäärin parempi olla kuin kuusi vuotta sitten? Ovatko tuloerot pienentyneet tai pysyneet ennallaan? Ottamatta kantaa siihen, pitääkö tuloerojen kasvua vastustaa, huomautan, että ne ovat räjähtäneet juuri Tarja Halosen presidenttikaudella. Tarja Halosen presidenttikaudella yritysjohtajat ovat käärineet käsittämättömiä optioitaan. Hänen presidenttikaudellaan suuryritykset ovat kilvan potkineet työntekijöitään kortistoon ja siirtäneet toimintansa Kiinaan. Voi olla, ettei presidentti vastaa tällaisista asioista, mutta miksi Halosen joukot sitten itse käyttävät niitä argumentteinaan pelotellessaan niinistöläisellä tulevaisuudella? Ja jos presidentti on arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja, eikö hänen tällaisissa tilanteissa pitäisi tuoda julki mielipiteensä? Mäntyniemi on ollut hiljaa".
...vielä! =)
Tsekatkaa nyt edes tämä:
http://audio.ilo.org/ramgen/ilo/dcomm/english/iloontv/halonen.rm?usehostname
Tätä Halonen mainostaa ulkopoliittisena/ihmisoikeudellisena urotekonaan. Saisi ensin opetella vähän puhumaan vieraita kieliä (ainakin ruotsissa ja englannissa on aika paljon petrattavaa).