Ateistit vetoavat yleensä tieteen selitysvoimaan uskonnon kustannuksella. Kuitenkaan tiede ei voi selittää yhtään mitään, jos asiaa ajatellaan reduktionistisesti. Vai voiko? Yleensä tässä kohtaa vaihdetaan logiikkaa ja vedotaan ”tiede ei osaa vastata miksi-kysymyksiin, mutta siitä ei saa vetää johtopäätöksiä” –argumenttiin. Kommentteja arvon ateistit.
Ateismin järkevyys
aleksanteri
5543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se on tutkimusmenetelmä, jolla pyritään luotettavan tiedon saamiseen.Se, että saatu tieto on kumonnut monia uskontojen esittämistä väitteistä, on sitten toinen asia.
Ts. "tiede" ei sano mitään jumalien olemassaolosta, mutta toteaa , ettei ko. entiteeteistä ole konkreettista näytöä.
Oma ateismini perustuu paitsi mainittuun näytön puttumiseen, myös siihen, että biologia, antropologia, astronomia ja muut tieteenalat yhdessä antavat todistetun mailmankuvan, joka toimii ilman jumalaakin. (Toistaiseksi on tietenkin mahdotonta tietää luotetavasti, mitä tapahtui ennen alkuräjähdystä, mutta se on varmaa, että kyseinen tapahtuma on paljonkin vanhempi kuin kreatinionistien väittämät luulottelevat!)
Toisinsanoen, jos toisessa vaakakupissa on ns. Jumala ja toisessa lisääntyvää näyttöä, että tämä ei ole jätänyt jälkeensä yhtään merkkiä olemassaolostaan ja että koko uskonto voidaan selittää osaksi kultturievoluutiota, niin jossain vaiheessa tuo jälkimmäinen vaakakuppi käy painavammaksi kaikille muille paitsi niille,jotka kieltäytyvät uskomasta mitä tahansa käsitystensä kanssa ristiriidassa olevaa todistelua.
"Oma ateismini perustuu paitsi mainittuun näytön puttumiseen, myös siihen, että biologia, antropologia, astronomia ja muut tieteenalat yhdessä antavat todistetun mailmankuvan, joka toimii ilman jumalaakin."
Minun on vaikea ymmärtää, miksi Jumalaan uskominen edellyttäisi havainnon laitteesta tai olennosta, joka pumppaa energiaa maailmankaikkeuteemme. Toisaalta... maailmankaikkeuden kiihtyvä(!) laajeneminen edustaa kyllä nykytietämättömyydellämme sinun uskosi edellytyksiä. Sanovat viisaat vieläpä pimeän energian alati lisääntyvän.
Järkevyys-> Järki: ihmisen kyky itsenäisesti muodostaa ulkoa saatuja mielikuvia sekä kehittää niitä päteviksi käsitteiksi ja arvostelmiksi. Tai: järjen teoreettinen ulottuvuus.
Tiede vs. usko asetelma ei juuri koskaan johda hedelmälliseen lopputulokseen, mutta kokeillaan nyt... "Kuitenkaan tiede ei voi selittää yhtään mitään", pohjalla siis perusoletus että asioden tulisi olla ylipäätään selitettävissä. Mitkähän ovat ne selityksen kriteerit? Tieto: tosi, hyvin perusteltu uskomus. Tiede sinällään perustuu uskoon, niinkuin loppujen lopuksi kaikki inhimillinen toiminta. Tällä uskolla en kuitenkaan tarkoita sanan hengellistä merkitystä. Mikäli asiaa ajattelisi käyttämällä jotain toista kieltä tähän usko vs. usko asetelmaan ei välttämättä päädyttäisi. Käsitteiden usko ja uskonto merkitysten ero on myös hyvä pitää mielessä. Uskonto on sanana suomen kielesä hyvi nuori, sanan lanseerasi Suometar-lehden toimittaja Paavo Tekkanen 1848.
Aina kun tiedon määrä lisääntyy, lisääntyy tieto asioista joista ei ole tietoa. Informaation ja tiedon ero olisi taas hyvä pitää erillään toisistaan. Setä Kuhnin tieteenfilosofiaan kannattaisi myös tutustua mikäli haluaa laajentaa käsitystään tiedon muodostumisesta ja vakiintumisesta.
Milläköhän tavalla usko/uskonnot/uskonto selittäisi olemassa olon ja olemattomuuden. Jos päädytään selityksenä jumalaan/jumaliiin /jumaluuksiin niin mitäpä löytyy sen takaa. Kuka on luonut luojajumalan, entä luojajumalan luojan.
Tietenkin voidaan kyseenalaistaa lähes mitä vaan, yksilöiden olemassa olo, ajan tunnettu luonne(kristillisten lineaarinen) tai vaikka materiallinen todellisuus.
Se etta talla hetkella tiede ei pysyty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ei tarkoita sita etta mikaan uskonto olisi oikeassa minkaan suhteen. Uskonnoista puuttuu tieto joka on korvattu luulolla. Itseasiassa vuosien varrella avautuneet faktat tukevat kaikki Ateismien uskomusta ja samalla poistavat uskontojen merkitysta. Jos tiedetta ei olisi mieti mihin kaikkeen soopaan uskoisimme aina paahtoleivista alkaen?
Tässä ketjussa oli hyviä vastauksia, joita oli ilo lukea. Ei julistusta vaan argumentaatiota. Excellent! Anteeksi, että hylkäsi ketjun näin pitkäksi aikaa, mutta kun iski ryyppyputki päälle. Koittakaa itse ajatella järkeviä, kun nesteestä turvonnut puupölkky toimittaa pään virkaa. Vitsivitsi, tosiasiassa kaiken aikani vei loanheitto presidentinvaaleissa. Melkein onnistuttiin mahdottomassa – demokratian tuomisessa Suomeen – mutta ei ihan.
No niin, siis siitä tiede vastaan Jumala väittelystä. Eli metafyysinen naturalismi = kaikki olemassa oleva selittyy luonnosta itsestään käsin ilman ulkopuolisia tekijöitä. Minusta tälle olettamukselle ei nyt yksinkertaisesti vain ole yhtäkään asiallista perustetta. Sanokaa, jos olen väärässä. Loppujen lopuksi kaikki redusoituu muutamaan luonnonlakiin. Mutta kas kummaa, nuo luonnonlait eivät redusoidukaan enää taaksepäin – pelkkää tyhjää takana. Jos taas luonnollinen selitys hylätään, niin jäljelle jää vain yliluonnollinen selitys. Ainoa vaihtoehto on, että luonnollinen selitys on jossakin tulevaisuudessa tai ei kenties lainkaan saavutettavissa resurssipulan tms. syyn johdosta. Kyse on tällöin uskosta, jonka tukena ei ole yhtäkään havaintoa.