(Hei mutta tämähän onkin onneks suomalainen. Ei hätää rehtorilla !)
Helsinkiläistä yläkoulua käyvä Hanna, 15, soitti perjantaina äidilleen ja kertoi poliisipartion ja sosiaaliviranomaisten odottavan luokassa.
Kolme uhkausta tappaa ja yksi hakata olivat viimein herättäneet liikunnanopettajan: "Nyt täytyy soittaa poliisit!"
Äiti oli jo viikkoja vaatinut rehtorilta apua.
- Havaitsin kiusaamisen pari viikkoa ennen joululomaa, kun tyttö pyysi tekstiviestitse autokyytiä koulusta kotiin. Ihmettelin, miksi ihmeessä, eihän matkaa ole paljon. Hanna vastasi, että hänet oli uhattu hakata, äiti kertoo.
Äiti kertoo Hannan piinasta Iltalehden "Minä en kiusaa" -kampanjasta kuultuaan.
- Toivon, että tämä herättäisi.
Viikkoja vain itkua
Tyttö aloitti syksyllä uudessa koulussa.
Luokan tytöt toivat joulukuussa kouluun alkoholia, ja Hanna kertoi näkemistään "limsapulloista" opettajalle.
Hannaa oli kiusattu ennenkin, mutta "kantelun" jälkeen kohtelu kärjistyi sietämättömäksi.
- Kun tytöltä meni nilkka, hänen keppinsä potkittiin alta. Haukkumista, tönimistä, ivaamista. Kun hain Hannaa koulusta, pojat nälvivät minunkin aikanani, äiti sanoo.
Hän otti yhteyttä rehtoriin toistuvasti - ja aina tuloksetta.
- Hermostuin. Hanna oli henkisesti ihan loppu, ei ollut tehnyt kahteen viikkoon muuta kuin itkenyt.
Äiti soitti poliisilaitoksellekin, mutta alle 15-vuotiaisiin kiusaajiin ei rikosilmoituskaan tehoa.
- Lopulta ilmoitin rehtorille, että koska lapseni turvallisuutta ei voida turvata koulussa, minä joudun ottamaan hänet sieltä pois.
Hanna vietti lopun lukukaudesta kotona.
Tyttölauman pomo provosoi
Hannaa kiusaa noin 15 oppilasta. Kuuden tytön ydinlaumassa yksi on "pomo", pahempi muita.
Äiti on toiveikas, että perjantain tappouhkausten jälkeen koulu ja sosiaaliviranomaiset ovat viimein tosissaan Hannan asialla.
- Minulle on luvattu, että tyttö saa apua.
Kiusaajien vanhempiin on tosin vedottu ennenkin - ilman merkittävää hyötyä.
- Olen tyttärelleni luvannut, että hänen ei tarvitse mennä kouluun, jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä. Olen äitinä miettinyt ja miettinyt, mitä vielä pitää tapahtua...
- Eikä tässä ole kyse yksin minun tyttärestäni. Kiusaajilla, jotka tällaiseen kykenevät, ei heilläkään voi olla kaikki kohdallaan.
Tytön nimi on muutettu.
SANNI GRAHN
[email protected]
Helsinkiläistä yläkoulua käyvä Hanna, 15, soitti perjantaina äidilleen ja kertoi poliisipartion ja sosiaaliviranomaisten odottavan luokassa.
Kolme uhkausta tappaa ja yksi hakata olivat viimein herättäneet liikunnanopettajan: "Nyt täytyy soittaa poliisit!"
Äiti oli jo viikkoja vaatinut rehtorilta apua.
- Havaitsin kiusaamisen pari viikkoa ennen joululomaa, kun tyttö pyysi tekstiviestitse autokyytiä koulusta kotiin. Ihmettelin, miksi ihmeessä, eihän matkaa ole paljon. Hanna vastasi, että hänet oli uhattu hakata, äiti kertoo.
Äiti kertoo Hannan piinasta Iltalehden "Minä en kiusaa" -kampanjasta kuultuaan.
- Toivon, että tämä herättäisi.
Viikkoja vain itkua
Tyttö aloitti syksyllä uudessa koulussa.
Luokan tytöt toivat joulukuussa kouluun alkoholia, ja Hanna kertoi näkemistään "limsapulloista" opettajalle.
Hannaa oli kiusattu ennenkin, mutta "kantelun" jälkeen kohtelu kärjistyi sietämättömäksi.
- Kun tytöltä meni nilkka, hänen keppinsä potkittiin alta. Haukkumista, tönimistä, ivaamista. Kun hain Hannaa koulusta, pojat nälvivät minunkin aikanani, äiti sanoo.
Hän otti yhteyttä rehtoriin toistuvasti - ja aina tuloksetta.
- Hermostuin. Hanna oli henkisesti ihan loppu, ei ollut tehnyt kahteen viikkoon muuta kuin itkenyt.
Äiti soitti poliisilaitoksellekin, mutta alle 15-vuotiaisiin kiusaajiin ei rikosilmoituskaan tehoa.
- Lopulta ilmoitin rehtorille, että koska lapseni turvallisuutta ei voida turvata koulussa, minä joudun ottamaan hänet sieltä pois.
Hanna vietti lopun lukukaudesta kotona.
Tyttölauman pomo provosoi
Hannaa kiusaa noin 15 oppilasta. Kuuden tytön ydinlaumassa yksi on "pomo", pahempi muita.
Äiti on toiveikas, että perjantain tappouhkausten jälkeen koulu ja sosiaaliviranomaiset ovat viimein tosissaan Hannan asialla.
- Minulle on luvattu, että tyttö saa apua.
Kiusaajien vanhempiin on tosin vedottu ennenkin - ilman merkittävää hyötyä.
- Olen tyttärelleni luvannut, että hänen ei tarvitse mennä kouluun, jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä. Olen äitinä miettinyt ja miettinyt, mitä vielä pitää tapahtua...
- Eikä tässä ole kyse yksin minun tyttärestäni. Kiusaajilla, jotka tällaiseen kykenevät, ei heilläkään voi olla kaikki kohdallaan.
Tytön nimi on muutettu.
SANNI GRAHN
[email protected]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.