Mietteitä autojen väreistä...
Musta: Ruumisauto, ministereiden ja tuning-miesten väri. Yllättävn suosittu Golfissa, Bemarissa ja Audi A3:ssa yhdistettynä jättialuvanteisiin, koetetaanko automuotojen puutteita/kolhoutta peittää?...Upea puhtaana, upeus kestää 5-60 minuuttia parkkipaikasta riippuen, sitten tunkkainen nuhjuisuus on päällimmäisenä. Joka naarmu ja klommo itkettävät paistaessaan silmiin kilometrin päästä.
Punainen: Peruspunainen katoava kansaperinne. Arka aurongonvalolle ja huonolle hoidolle, kiittää vahausta. Naisten kestosuosikki. Sopii pikkuautoihin ja mataliin tosisportteihin, 4-oviseen perhelahnaan ei juuri sovi. Metallinpunainen vahvempi, sopii jo perhepirssiinkin, tosin tuo pappamaisen fiilarin.
Valkoinen: tässä väri jota arastellaan mukamas käytettynä ihmeen paljon. Helppo ja vaivaton väri, kunhan auton korissa ei kuki pahasti ruoste. Ei näy pöly, klommot, ja vaikka suolakura näkee niin voi pestä vaikka ilman esipesuja ja vaikkapa harjakoneessa, naarmut ei näy. Kolarikorjaus ja paikkamaalaus helpointa.
Keltainen: Tavoitellaan erikoisuutta ja sporttisuutta, joskus absurdisti. Haalea keltainen tai liikaa vihreään vivahtava (lime) ei mitenkään ilo silmälle, voimakas kirkas keltainen kyllä, oranssiin päin taittuva tuo mieleen kaupungin viraston työautot. Myytäessä varauduttava halvempaan hyvitykseen. Sopii muodollisesti mm. Porscheen, kun taas farkku-Volvossa kauhistus.
Sininen: perusvärinä tylsä kuten edellisen Audi A3:n tai Golfin perussininen, metallinsävyssä kirkas keskisininen, etenkin ns. sähkönsininen, nätti kuten Mazda3:ssa tai Citroen C2:ssa. Kiilto näkyy hyvin, mutta taas pölyä vastaan mustaa väriä astetta armollisempi. Sopii niin pikkusporttiin kuin isompaankin autoon.
Vihreä: varokaa ettei lehmät syö! Tätä lausahdusta viljeltiin 70-luvulla jolloin yli 50% saabeista oli vihreitä. Nykyisin poissa suosiosta. Metallivihreä, tumma, sopii isoihin autoihin, perusvihreä ei oikein mihinkään, noh joku Renault Kangoo pukeutuu sillä. Ainoa poikkeus oli 70-luvun alussa viher-kulta-sävy joka oli mm. Datsun 100A:ssa, se oli yllättävän tyylikäs.
Oranssi: perusvärisenä kamala, viittaa kiinteistövälitysfirmaan. Metallisävynä yllättävän hieno, kuten uusi Ford Focus ST osoittaa. Erottuu taatusti.
Harmaa: Okei, helppo hoitaa, metalliharmaana suht tyylikäs, ei siinä mitään. Mutta, onko enää kivaa kun kohta 99% uusista autoista on harmaita? Eikö maassamme ole harmautta jo muutenkin tarpeeksi, pitääkö sitä vielä autossa muistella? Vaan kuvastaa myös kansanluonnetta, piiloudutaan enemmistön taakse tutun turvallisesti, hiljaa ja harmaana.
Ruskea: paskanruskea pukee Ladaa, ei muuta. Edes metallisävynä ei saa pisteitäni, tuo mieleen 70-lukulaisen neuvostosuomen. Jos kullanväriä pidetään yhtenä ruskean sävynä, niin ihmettelen missä ovat kullanväriset autot? Sellainen sävy kuin 70-luvun alussa oli mm. jenkkiraasereissa, Celicoissa, se oli tyylikäs, yhdistettynä mustiin korinosiin.
Musta: Ruumisauto, ministereiden ja tuning-miesten väri. Yllättävn suosittu Golfissa, Bemarissa ja Audi A3:ssa yhdistettynä jättialuvanteisiin, koetetaanko automuotojen puutteita/kolhoutta peittää?...Upea puhtaana, upeus kestää 5-60 minuuttia parkkipaikasta riippuen, sitten tunkkainen nuhjuisuus on päällimmäisenä. Joka naarmu ja klommo itkettävät paistaessaan silmiin kilometrin päästä.
Punainen: Peruspunainen katoava kansaperinne. Arka aurongonvalolle ja huonolle hoidolle, kiittää vahausta. Naisten kestosuosikki. Sopii pikkuautoihin ja mataliin tosisportteihin, 4-oviseen perhelahnaan ei juuri sovi. Metallinpunainen vahvempi, sopii jo perhepirssiinkin, tosin tuo pappamaisen fiilarin.
Valkoinen: tässä väri jota arastellaan mukamas käytettynä ihmeen paljon. Helppo ja vaivaton väri, kunhan auton korissa ei kuki pahasti ruoste. Ei näy pöly, klommot, ja vaikka suolakura näkee niin voi pestä vaikka ilman esipesuja ja vaikkapa harjakoneessa, naarmut ei näy. Kolarikorjaus ja paikkamaalaus helpointa.
Keltainen: Tavoitellaan erikoisuutta ja sporttisuutta, joskus absurdisti. Haalea keltainen tai liikaa vihreään vivahtava (lime) ei mitenkään ilo silmälle, voimakas kirkas keltainen kyllä, oranssiin päin taittuva tuo mieleen kaupungin viraston työautot. Myytäessä varauduttava halvempaan hyvitykseen. Sopii muodollisesti mm. Porscheen, kun taas farkku-Volvossa kauhistus.
Sininen: perusvärinä tylsä kuten edellisen Audi A3:n tai Golfin perussininen, metallinsävyssä kirkas keskisininen, etenkin ns. sähkönsininen, nätti kuten Mazda3:ssa tai Citroen C2:ssa. Kiilto näkyy hyvin, mutta taas pölyä vastaan mustaa väriä astetta armollisempi. Sopii niin pikkusporttiin kuin isompaankin autoon.
Vihreä: varokaa ettei lehmät syö! Tätä lausahdusta viljeltiin 70-luvulla jolloin yli 50% saabeista oli vihreitä. Nykyisin poissa suosiosta. Metallivihreä, tumma, sopii isoihin autoihin, perusvihreä ei oikein mihinkään, noh joku Renault Kangoo pukeutuu sillä. Ainoa poikkeus oli 70-luvun alussa viher-kulta-sävy joka oli mm. Datsun 100A:ssa, se oli yllättävän tyylikäs.
Oranssi: perusvärisenä kamala, viittaa kiinteistövälitysfirmaan. Metallisävynä yllättävän hieno, kuten uusi Ford Focus ST osoittaa. Erottuu taatusti.
Harmaa: Okei, helppo hoitaa, metalliharmaana suht tyylikäs, ei siinä mitään. Mutta, onko enää kivaa kun kohta 99% uusista autoista on harmaita? Eikö maassamme ole harmautta jo muutenkin tarpeeksi, pitääkö sitä vielä autossa muistella? Vaan kuvastaa myös kansanluonnetta, piiloudutaan enemmistön taakse tutun turvallisesti, hiljaa ja harmaana.
Ruskea: paskanruskea pukee Ladaa, ei muuta. Edes metallisävynä ei saa pisteitäni, tuo mieleen 70-lukulaisen neuvostosuomen. Jos kullanväriä pidetään yhtenä ruskean sävynä, niin ihmettelen missä ovat kullanväriset autot? Sellainen sävy kuin 70-luvun alussa oli mm. jenkkiraasereissa, Celicoissa, se oli tyylikäs, yhdistettynä mustiin korinosiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Musta: Sopii autoon kuin autoon. Ei tarvitse erikseen maalata peilejä ja kylkilostoja korin väriin (jos se jollekin on tärkeätä, tuntuu olevan). Likaantuu yhtä nopeasti tai hitaasti kuin muutkin värit. Lika kenties näkyy paremmin, mutta pitää ne pestä harmaatkin autot. Mustasta ei yleensä tarvitse maksaa lisähintaa. Itse en ainakaan suostu maksamaan metallihipuista maalin seassa montaakaan euroa. Musta on myös helppo paikata.
Punainen: Peruspunainen on niitä harvoja värejä, mitä saa auton ovh:lla. Sopii pikkuautoihin ja mataliin sportteihin ja on tietenkin ainoa oikea väri Alfa Romeoon.
Valkoinen: Sopii autoon kuin autoon (lukuunottamatta ehkä Hondaa, koska ruoste näkyy valkoisessa ikävästi). Pikkuautoissa arkinen, mutta isommat, persoonallisesti muotoillut autot tulevat jotenkin veistoksellisen näköisiksi valkoisena. Valkoinen jenkkirauta tuo kyllä jotenkin sutenöörit mieleen. Kiveniskut eivät näy, olarikorjaus ja paikkamaalaus helppoa.
Keltainen: keltainen Mini tai Mikra, miksei. Samoin voisi olla joku Hyundai Coupe. Sisältää ripauksen huumoria.
Sininen: perusvärinä tylsä kuten edellisen Audi A3:n tai Golfin perussininen, metallinsävyssä kirkas keskisininen, etenkin ns. sähkönsininen, nätti kuten Mazda3:ssa tai Citroen C2:ssa. Kiilto näkyy hyvin, mutta taas pölyä vastaan mustaa väriä astetta armollisempi. Sopii niin pikkusporttiin kuin isompaankin autoon.
Vihreä: Metallivihreä, tumma, sopii isoihin autoihin, vaalea metallivihreä käy sekin. Kupla-Volkkari (uusi tai vanha) toimii jopa pastellivihreänä).
Oranssi: Tästä ei kyllä ole muuta hyvää sanottavaa kuin että näitä saa käytettynä halvalla. Ja erottuu taatusti.
Harmaa: Harmaa on harmaa, mitä siihen lisäisi. Krooohh...!
Ruskea: Tumman suklaan väri tuli Volvoon ja Saabiin 70-luvun lopulla. Oikeastaan oli ihan kelpo väri siihen aikaan. Sopi isoon autoon, kun suuri osa autoista oli sinisiä, punaisia, keltaisia, vihreitä ym. iloisia värejä. Nykyisin hiekanruskeat eli (shampagne, beige) ovat yleistyneet hieman. Ihan mukavia värejä iänikuisten punaisten, mustien ja harmaiden seassa. Jos kullanväriä pidetään yhtenä ruskean sävynä, niin ihmettelen missä ovat kullanväriset autot? 70-Jenkkirasseissa ei muuten ollut muita mustia korinosia kuin koripellit ja renkaat. Peilit, maski, puskurit, listat, vesikourut... ne olivat tietenkin kiiltävät.
-ruskee: paska
-punainen: halpa
-sininen:kylmä
-musta: staili
-valkea: tylsä
-harmaa: tylsääkin tylsempi
-vihree: kammotus
-keltainen: kukkakansalle
-oranssi: trendiä
Sanoisin,että tätä auto ei saisi muun värisenä tehdäkään.
http://www.seriouswheels.com/pics-abc/Aston-Martin-DB7-Vantage-Coupe-green.jpg
Eli kun väri vastaa materiaalin väriä, mistä auto on tehty, on se alkuperäisimmillään.
Siksi harmaa metalliväri on paras. Harmonisoi parhaiten myös alu-vanteiden kanssa.