Esimerkki Halosen kannattajista

Ajatusleikkinä kymmenen henkeä, jotka menevät joka ilta ulos syömään
illallista.

Lasku kaikille yhteensä on 100e. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa
kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä -
köyhimmät - eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1e, kuudes maksaisi
3e, seitsemäs 7e, kahdeksas 12e, yhdeksäs 18e. Kymmenes - rikkain -
maksaisi 59e. He päättivät jakaa laskun niin.

He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen
tyytyväisiksi.

Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta.

"Koska olette niin hyviä asiakkaita" hän sanoi "saatte 20e alennusta".

Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80e. Mutta miten alennus
jaettaisiin heidän kesken? 2? per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi.
Tasan kuuden maksajan kesken? 3,33e? Ravintoloitsija ehdotti että
olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde. Tulos oli että
viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2e, seitsemäs 5e, kahdeksas
9e, yhdeksäs 12e ja kymmenes 52e. Kaikki kuusi saivat alennusta ja
neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka.

"Minä säästin vain 1e kahdestakymmenestä" aloitti kuudes.

"Mutta kymmenes tienasi 7e!"

"Aivan" jatkoi viides "Minäkin sain vain 1e. Se on epäoikeudenmukaista, rikas
öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!". "On se niin väärin"
jatkoi seitsemäs." Miksi öykkäri saa 7e kun minä sain vain 2e?".

"Hetkinen" huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. "Me emme saaneet
mitään!". "Köyhiä riistetään!".

Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä kymmenennettä kunnolla turpiin.
Seuraavana iltana hän ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät
ilman "öykkäriä".

Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52e."

Ja edelleen enemmistö kannattaa Niinistöä

Ajatusleikkinä kymmenen henkeä, jotka menevät joka ilta ulos syömään illallista.

Lasku kaikille yhteensä on 100e. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun me maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä - köyhimmät - eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1e, kuudes maksaisi 3e, seitsemäs 7e, kahdeksas 12e, yhdeksäs 18e. Kymmenes - rikkain -
maksaisi 59e. He päättivät jakaa laskun niin.

He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi.

Kunnes eränä päivänä rikkain sai tarpeekseen.

"Miksi helvetissä mä maksan muiden ruuista?" totesi rikas.

Illallinen kymmenelle maksettaisiin vastedes tasan. Jokainen maksaa 10 euroa ja ne joilla ei ole siihen varaa jäävät ilman. No, köyhimpien illastaminen loppui siihen ja heidät nakattiin kadulle. Viides ei ollut yhden euronsa kanssa yhtään sen rikkaampi ja lähti köyhimpien kanssa samalla oven avauksella. Kuudes ja seitsemäs huomasivat rahojen nyt lähentelevän loppumista ja painelivat läheiselle nakkikioskille syömää lihapiirakkaa.

Aterialla oli enää kolme henkeä syömisen rationalisoinnin jälkeen ja jokaisen henkilökohtainen osuus olikin nyt 33,33 euroa. ”Mulla on perhettä. Ei mulla ole varaa syödä ulkona”, totesi numero 8 ja hyppäsi bussiin kohti kotia. Jäljellä olivat enää numero 9 ja kymmenen. He söivät kahdestaan hiljaisuuden vallitessa. Laskun tullessa molemmat iskivät pöytään 50 euroa ja nauroivat remakasti – 500 euroakin on vielä pikkuraha ja tulihan tässä säästetyksi 9 euroa.

Seuraavana iltana köyhät eivät tulleet illalliselle. He rahmivat ravintolan takapihan roskiksista eväänsä

Mutta parin vuoden illallisten jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka.

4 köyhintä oli ajautunut rikollisuuteen leipänsä leventämiseksi: "Rahat tai henki!" he karjaisivat. ”Poliisi” karjaisi kaikkein rikkain ja köyhät potkittiin katuun, pamputettiin ja raahattiin vankilaan. Nakkikioskiruualla vuosia itsensä täyttäneet numero 6 ja 7 olivat saaneet pahoja sydän ja verisuonitauteja. Numero 8 oli ennen ollut rikkaimmalla töissä. Hänet oli saneerattu vuotta aiemmin. Numero 8 katseli märästä kotipahvilaatikostaan koko showta ja otti uuden tujauksen eurokossua.

Pienen lounasriidan takia oli tämän porukan Suomen oikeusjärjestelmälle aiheuttamat kustannukset nelinkertaistettu ja terveydenhuollon kustannukset kaksinkertaistettu. Yksi makasi juoppona katuojassa.

”Perkele! Ainakaan kukaan ei syö mun piikkiin", sanoi rikas öykkäri tyytyväisenä ja maksoi mukisematta satoja euroja päivässä vanhojen kavereidensa vankilassa pitämisestä.

Öykkäri muuten ei liikkunut enää ulkosalla pimeän tulon jälkeen – kaduista oli tullut turvattomia.