Mietin tässä vain, että koskeeko lakimiehiä mikään sääntö?
Jokainen auton huoltaja tietää, että on olemassa jokin sääntö, ettei auton korjauskustannukset saa ylittää kustannusarviota kuin hiukan.
Tämä on suoraan lakikirjasta, mutta.....
Moraalia kyselee se, jos asiakas tuo alle tonnin autoa korjattavaksi, kysyy saadaanko kuntoon.
Vastaus, luultavasti. Kustannusarvio 1000. Lopputulos. Ei saada kuntoon. Lasku 2000 euroa.
Tätähän ei liene monikaan hyväksyvän??
Jos menen lakimiehen puheille, kysyn kannattaako palveluistanne maksaa tapaukseni yhteydessä.
Vastaus todennäköisesti kannattaa. Pelotellaan mahdollisilla seurauksilla, jopa vankeuden mahdollisuudella tai mielettömillä korvauksilla.
Kysyn paljonko lysti mahdollisesti maksaa.
Arvioidaan tapauksen hoitoon kuluvan 10 tuntia.
Tuntihinta onkin ihmeellisempi käsite.
Tuntihinta on nimittäin 90 euroa JOS saan OIKEUSAPUA. Mutta se onkin 175 alv. Jos en saa oikeusapua. Eli hinta tuplaantuu jos asiakas on "varakas". Lisäksi asiakaan oikeusapuprosentti voi olla jopa 75 % eli hinta on reilun kympin tunnilta tai pahimmillaan 200.
No lopputulos on se, ettei asianajajasta ole tässä tapauksessa pienintäkään hyötyä, päinvastoin. "Matalalla profiililla" tehtäväksi sovittu keissi unohtuu useaan otteeseen ja asiakas saa huomattavasti lisävaivaa yrittäessään peitellä asianajajan varomattomuutta.
Juttu hävitään. Arvioitu tuntimäärä ylittyy 50%.
Oikeusapua ei saada. Omat asianajokulut ovat yhteensä yhtäsuuret kuin vastapuolen korvausvaatimus ja asianajokulut sekä sakot.
Asianajaja oli tässä tapauksessa muutoin esimerkillisen pätevä ja juttuun perehtynyt, mutta asiantuntemusta olisi voinut myös käyttää asiakkaan näkökulmasta. Esim. Neuvomalla näin huonoilla kertoimilla varustetun arpalapun omistajaa pidättäytymään "lisäsijoituksista" käräjäoikeuden arpajaisiin.
Myös jutun käsittelyyn menevä aika olisi pitänyt kertoa tarkemmin, tai kertoa kuinkapaljon se voi ylittyä ja mistä syistä.
Mm. Minulla arvioitu aika ylittyi huomattavasti sen vuoksi, että käräjäoikeuden istunnon alku VIIVÄSTYI 6 tuntia ilmoitetusta.
Tämä on kyllä törkeä epäkohta käräjäoikeudenkin kannalta. Odotuttaa syytettyä joka kokoajan maksaa 200 euron tuntipalkkaa käsittelyä odottavalle asianajajalle.
Kaiken kaikkiaan koko oikeusjärjestelmä on PERSEESTÄ.
Eduskunnassa ei saisi olla yhtään edustajaa, joka ei ole ollut syytettynä käräjillä.
Loppuisi se pelleily välittömästi ko. Laitoksessa, jos edustajat tietäisivät omakohtaisesti millainen kohtuuton piina käsittely on.
Kulut eivät poikkea siitä, oletko erimieltä esim. lasten huoltajuudesta tai syytettynä murhasta.
Murhasta pääsee linnaan välttämään maksuista huolehtimisen.
Muista pienemmistä rikkeistä maksat itsesi kipeäksi ja joudut yleensä kohtuuttoman rangaistuksen uhriksi.
Jokainen auton huoltaja tietää, että on olemassa jokin sääntö, ettei auton korjauskustannukset saa ylittää kustannusarviota kuin hiukan.
Tämä on suoraan lakikirjasta, mutta.....
Moraalia kyselee se, jos asiakas tuo alle tonnin autoa korjattavaksi, kysyy saadaanko kuntoon.
Vastaus, luultavasti. Kustannusarvio 1000. Lopputulos. Ei saada kuntoon. Lasku 2000 euroa.
Tätähän ei liene monikaan hyväksyvän??
Jos menen lakimiehen puheille, kysyn kannattaako palveluistanne maksaa tapaukseni yhteydessä.
Vastaus todennäköisesti kannattaa. Pelotellaan mahdollisilla seurauksilla, jopa vankeuden mahdollisuudella tai mielettömillä korvauksilla.
Kysyn paljonko lysti mahdollisesti maksaa.
Arvioidaan tapauksen hoitoon kuluvan 10 tuntia.
Tuntihinta onkin ihmeellisempi käsite.
Tuntihinta on nimittäin 90 euroa JOS saan OIKEUSAPUA. Mutta se onkin 175 alv. Jos en saa oikeusapua. Eli hinta tuplaantuu jos asiakas on "varakas". Lisäksi asiakaan oikeusapuprosentti voi olla jopa 75 % eli hinta on reilun kympin tunnilta tai pahimmillaan 200.
No lopputulos on se, ettei asianajajasta ole tässä tapauksessa pienintäkään hyötyä, päinvastoin. "Matalalla profiililla" tehtäväksi sovittu keissi unohtuu useaan otteeseen ja asiakas saa huomattavasti lisävaivaa yrittäessään peitellä asianajajan varomattomuutta.
Juttu hävitään. Arvioitu tuntimäärä ylittyy 50%.
Oikeusapua ei saada. Omat asianajokulut ovat yhteensä yhtäsuuret kuin vastapuolen korvausvaatimus ja asianajokulut sekä sakot.
Asianajaja oli tässä tapauksessa muutoin esimerkillisen pätevä ja juttuun perehtynyt, mutta asiantuntemusta olisi voinut myös käyttää asiakkaan näkökulmasta. Esim. Neuvomalla näin huonoilla kertoimilla varustetun arpalapun omistajaa pidättäytymään "lisäsijoituksista" käräjäoikeuden arpajaisiin.
Myös jutun käsittelyyn menevä aika olisi pitänyt kertoa tarkemmin, tai kertoa kuinkapaljon se voi ylittyä ja mistä syistä.
Mm. Minulla arvioitu aika ylittyi huomattavasti sen vuoksi, että käräjäoikeuden istunnon alku VIIVÄSTYI 6 tuntia ilmoitetusta.
Tämä on kyllä törkeä epäkohta käräjäoikeudenkin kannalta. Odotuttaa syytettyä joka kokoajan maksaa 200 euron tuntipalkkaa käsittelyä odottavalle asianajajalle.
Kaiken kaikkiaan koko oikeusjärjestelmä on PERSEESTÄ.
Eduskunnassa ei saisi olla yhtään edustajaa, joka ei ole ollut syytettynä käräjillä.
Loppuisi se pelleily välittömästi ko. Laitoksessa, jos edustajat tietäisivät omakohtaisesti millainen kohtuuton piina käsittely on.
Kulut eivät poikkea siitä, oletko erimieltä esim. lasten huoltajuudesta tai syytettynä murhasta.
Murhasta pääsee linnaan välttämään maksuista huolehtimisen.
Muista pienemmistä rikkeistä maksat itsesi kipeäksi ja joudut yleensä kohtuuttoman rangaistuksen uhriksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Osoittaa kyllä, että taisit olla ensimmäistä kertaa tekemisissä oikeuslaitoksen ja asianajotoiminnan kanssa. Kuten muutenkin koko systeemin.
Eniten pisti silmään tuo, että asianajajan pitäisi tarkoin selvittää, jos käräjöinti olisi aivan turhaa ajan ja rahan tuhlausta. Käytännössä tämä on jo suurimmassa osassa täysi mahdottomuus sanoa etukäteen ainakaan siviiliasioissa, koska yleensä jutut ovat aivan fifty-fifty ja voi oikeudessa sitten mennä loppupeleissä täysin eri tavalla (positiivisella tai negatiivisella tavalla).
Rikosasiat nyt aikalailla tosin poikkeus, koska etenkin asioiden kanssa tekemisissä olleet ns. uusijat kyllä tietävät taksat ja mitä on paukkumassa. Asianajajan avustuksella vain yritetään saada syytteitä alemmas ja pienempää tuomiota. Jos siinä ei onnistuta niin huonoa säkää sitten sillä erää ja ensikerralla paremmalla onnella kun taas tulee hölmöiltyä.
Kokonaisuus nyt usein näyttää siltä, että vaikka asianajaja teki kaiken mahdollisen ja oikeus hoiti homman fiksuimmalla mahdollisella tavalla, näyttää takkiinsa saaneesta ettei homma nyt mennyt alkuunkaan kuten kaavailtiin. Maallikko muodostaa aina oman käsityksensä asioista, joka voi fiksuimpaan tapaan asian hoitamiseen verrattuna sitten aivan ristiriidassa. Maallikkokäsitys ja miten asiat käräjillä menevät ja miten ne sinne KANNATTAA viedä ovat usein suuressa ristiriidassa keskenään.
Ja mitä nyt kokonaisuutena tuon tekstisi luin ja jonkin verran "koneistoa" ja asioidenhoitoa voisin sanoa tietäväni, ihan kohtuullisestihan tuo homma meni itselläni kulujen osalta ja hyvinkin pienissä liukumarajoissa alkuperäiseen oletukseen. Juttu on näemmä ollut aika keskinkertaisen helppo ja vähätöinen.
Kyllä ensimmäistä kertaa ja naurettavasta virheestä. Kyseessä oli syyttäjän nostama rikos-syyte. Vastapuoli kuuluisa oikeudenkäynti-konkari, joka asianajaja ystävänsä kanssa on saanut sellaisia ihmeitä aikaan, että niitä ihmetellään ympäri maailmaa.
Omasta mielestäni olen täysin syytön rikosnimikkeeseen, vaikkakin myönnän, että tahatonta mielipahaa olen saattanut aiheuttaa. Vaikkakin todennäköisempää on, että mielihyvä oli ainoa tuntemus vastapuolella, koska tiesivät ilmeisesti alusta alkaen, että tämä tulee minulle kalliiksi. Eivät halunneet missään tapauksessa sovitella asiaa.
Minusta Käräjäoikeus voisi kyllä katsella asiaa tältäkin puolelta, että onko kantajalla pitkä historia käräjillä, eli käyttääkö kantaja oikeutta rahoittaakseen elämäänsä.
Suomessa on nimittäin monia, jotka voisivat tehdä päivittäin rikosilmoituksia ja kokemukseni perusteella voitta ne järjestelmällisesti.
Se tässä vain mietityttää, että jos en olisi perheellinen, luultavasti räjäyttäisin oikeustalon taivaan tuuliin tai tekisin jotakin muuta radikaalia, koska tunnen tulleeni todella kybällä väärinkohdelluksi. Perheen vuoksi en taida rikoksen tielle lähteä, mutta moni rikoksen uusija lienee tiellään juuri tästä syystä?? Ikuisesti katkeraksi tämä minut jätti.
Koko keissi maksoi minulle puolenvuoden palkan, mikä tarkoittaa mielestäni samaa kuin puolenvuoden vankeutta, vaikkakin itse maksan tätä ilmeisesti kymmenen vuotta.
Suhtaudun jo nyt rikollisiin täysin eri tavalla.
Kun luen uutisista tuomioita, ajattelen vain kuinka oikeudenmukaisiksi tuomitut kokevat tuomionsa.
Ilmeisesti katumus tai muutkaan seikat eivät yleensä tuomiota lievennä. Korkeintaan jokin sakko, joka näyttelee pientä osaa kokonaiskustannuksissa, voi hieman pienentyä
Oikeuteen kannattaa siis aina mennä yksin, mielummin olla menemättä lainkaan. Ei vastata mihinkään kysymyksiin, eikä osoittaa pienintäkään katumisen merkkiä.
Minua harmittaa se, että oikeasti kaduin ja tein kaikkeni osoittakseni sen, sekä osoittaakseni, ettei virheeni koskaan tule toistumaan.
Olisi vain pitänyt olla uhmakkaasti tekojeni takana ja käyttäytyä ylimielisesti, koska mikään ei tuomiotani lieventänyt.
AA:t ovat loiseläjiä, jotka eivät ole mistään vastuussa. AA-liitto pitää omiensa puolta. Muistan vuosia sitten kun tamperelainen AA kuskasi holhokille ns kolinaa, otti siitä tietenkin kovan palkkion, myi holhokin osakkeen pilkkahintaan ym ym,
ja nautti AA-liiton luottamusta.
Toinen tamperelainen lakimies sanoi minulle, ""etkö sinä jo muista että lakimiehet ovat suurimpia rosvoja""". Sen jälkeen kyllä olen muistanut.
AA:t ovat luihuja luusereita. Säännöt ovat muita varten , eivät *sianajajille tarkoitettuja.
Oletko lukenut Asianajajaliiton päätöksiä kurinpitomenettelyssään? Kyllä liitto myös valvoo omiaan, kuten laki velvoittaa.
On typerää yleistää. Tuleeko hyvästä, rehellisestä ihmisestä epärehellinen valehtelija heti siinä vaiheessa, kun tämä saa tietää päässeensä oikeustieteelliseen vai valmistuessaan vai päästessään asianajajaksi? Vai jossain vaiheessa tällä välillä?
Moraalittomia kusettajia tietenkin riittää, kaikissa ammattiryhmissä.
Asianajajaliitosta saa kenkää tätänykyä (ja on saanut jo pitkään) niin helposti, että olet melkoisen hakoteillä.
Liitto ei "suojele" omiaan käytännössä lainkaan, vaan kun sinne on kertaalleen päässyt niin siellä pysymiseen vaaditaan aika tiukat kriteerit täytettäväksi eikä todellakaan ole mikään hyvä veli -kerho.
Liittoon valitetaan todella herkästi jos asiakas tuntee homman menneen huonosti. Pelkkä hävitty juttu siihen ei riitä, mutta on todella paljon seikkoja joista saa huomautuksen, varoituksen ja ensimmäisestä "mokasta" voi hyvin helposti saada kenkää. Ja se taas on melkoisen paha rasti asianajajalle, sillä on senjälkeen enää vain lakimies ja tieto liitosta erottamisesta kiirii aina todella laajalle. Vaikuttaa siten aivan kaikkeen toimintaan.
Liitto myös valvoo hyvin tarkkaan, että jäsenet pysyvät riittävän vakavaraisina toiminnassaan. Ei tarvi kummoisiakaan velkoja etenkin verojen suhteen jäädä rästiin kun kutsutaan juttusille ja kysellään tiukasti mitenkäs nyt näin pääsi käymään. Ihan tarpeeksi pahat taloudelliset ongelmat ilman mitään epäselvyyttä lainkaan suhteen riittävät harkinnan jälkeen mahdolliseen erottamiseen.
Eli asianajajaliitolla on hyvin tiukat kriteerit ja tarpeeksi paha moka ja valitus liittoon on likimain pahin tilanne mitä voi asianajajalle joskus käydä. On olemassa tosin ns. tapavalittajia jotka suunnilleen saattavat valittaa jos ei asianajaja pariin päivään ehdi puhua puhelimessa pitkään jos hänelle soitellaan päivittäin, mutta paljon huomautuksia ja varoituksia jaellaan.
Ja pelkkä liiton antama vakava nuhdekin ilman jatkotoimenpiteitä voi olla aika kauaskantoinen juttu.
Jos autat rikollista ENNEN rikosta saat tuomion avun annosta rikokseen... Jos taasen autat rikollista rikoksen JÄLKEEN, olet juristi!