Mitä ovat nämä mystiset perusryhmät, joista täällä vaahdotaan. Enpä ole ennen kuullut moisista. Miten ne suhtautuvat normaaliin eliöiden systematiikkaan?
Perusryhmät?? Siis häh?
Muurahaisjellona
9404
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Perusryhmäsysteemi on ikäänkuin kreationistien pehmeää laskua evoluution suuntaan. Ajatellaan että maailmaan luotiin tietyistä perusryhmistä koostuva eliöstä ja nykyinen lajisto on kehittynyt em. perustyhmistä mikroevoluution tuloksena, esim. sudet, koirat, ketut yhdestä "perussudesta".
Perusryhmäsysteemillä pyritään selittämään myös vedenpaisumuksessa arkkiin otettujen eläinten määrää pienemmäksi kuin nykyisin havaittava lajisto.
Perusryhmärajojen selville saamiseksi esitetään risteytyskoesysteemiä: Jos A ja C eivät risteydy, mutta A ja B risteytyvät samoin kuin B ja C, niin kaikki kolme kuuluvat samaan perusryhmään. Pulmaksi muodostuu kumminkin se, että B on saattanut kuolla sukupuuttoon ja näin ollen luemme A:n ja C:n virheellisesti eri perusryhmiksi. Hyvinkin erilaisilla perusryhmillä kukaties onkin kaukana menneisyydessä yhteinen esi-isä, joka tekee risteytysketjusta aukottoman.
Jos tästä piirtäisi kuvan, niin topologisesti siitä tulisi saman tapainen puu kuin evoluutioteoriassakin. Erona vain se, että evoluutioihmiset kernaasti löytäisivät lisää välimuotofossiileja ja kreationistit kernaasti pitävät suun supussa moisista.
Että perusryhmä on jotakuinkin sama kuin heimo systematiikassa?
Leisola on tunnustanut että Raamattu on hänen suurin auktoriteettinsa,
joka menee tieteen edelle. Tämä implikoi että Raamattu on
vähintään epäsuorasti luonnontieteenkin oppikirja.
Schererin - Leisolan kirjassa "Evoluutio -kriittinen analyysi"
se näkyy myös kun jossain alkup. mainitsevat Raamatullisen lähtökohdan
tämän "perusryhmän" premissinä, perustana..
1.Mooseksen kirjan lauseet "Jumala loi ..kunkin lajinsa mukaan"
on heidän erehtymätön auktoriteetti, johon termit, määritelmät,
havainnot jne valikoidaan ja/tai mukautetaan.
He ovat joutuneet taivuttamaan sen määritelmänsä omituisille
mutkille: Niin ristiriitainen adhod määritelmä ettei vain vahingossakaan
makroevoluutiolle jäisi elintilaa, silti näyttävät myöntävän että
uusia lajeja syntyy vedenpaisumuksen
jälkeen nopeasti hirmu nopealla evoluutiolla muutamassa tuhannessa
vuodessa.
Syy siihen miksi uusia lajimääritelmiä tarvitaan on se ,että nykyiset lajimääritelmät ovat hyvin epätarkkoja.Sivuutit tämän tosiasian tyypilliseen evolutionistiseen tapaan.
Jos lajimääritelmän ainoa kriteeri on lisääntymiskyvyn menettäminen,miten lajimääritelmää sovelletaan esim.fossiileihin?
Entä jos lajit voivat lisääntyä,mutta valitsevat mieluummin olla lisääntymättä(esim.Darwinin sirkut)onko silloin kyse eri lajista?
Se syntyykö lajiutumisessa täysin uusi laji vai onko kyse lajin(perusryhmän)sisäisestä muuntelusta.Riippuu lajimääritelmästä ja tulkitsijasta.
"He ovat joutuneet taivuttamaan sen määritelmänsä omituisille
mutkille: Niin ristiriitainen adhod määritelmä ettei vain vahingossakaan
makroevoluutiolle jäisi elintilaa, silti näyttävät myöntävän että
uusia lajeja syntyy vedenpaisumuksen
jälkeen nopeasti hirmu nopealla evoluutiolla muutamassa tuhannessa
vuodessa."
Missä kohden perusryhmämalli on ristiriitainen havaintojen kanssa?ja mistä mutkista tarkkaan ottaen puhut?
"Schererin - Leisolan kirjassa "Evoluutio -kriittinen analyysi"
se näkyy myös kun jossain alkup. mainitsevat Raamatullisen lähtökohdan
tämän "perusryhmän" premissinä, perustana"
Premissi on tieteellinen jos se voidaan empiiristen kokeiden kautta vahvistaa.
Evoluutioteoriassa on yhtälailla premissejä.Ongelma ei ole siis premissien perustassa vaan niiden toteennäyttämisessä.
Perusryhmämalli on melko uusi lajimääritelmä,joka rajaa lajit paremmalla tarkkuudella kuin esim.biologinen ja morfologinen lajimääritelmä.
Perusryhmämalli on ns.morfogeneettinen lajimääritelmä,jossa morfologinen ja biologinen lajimääritelmä on yhdistetty.Sen avulla voidaan osoittaa selkeät periaatteelliset rajat lajien välillä.
Objektiiviset koetulokset osoittavat mitkä eläimet kuuluvat samaan perusryhmään.
Joissakin tapauksissa perusryhmän määrittämisessä joudutaan turvautumaan risteytysanalyysiin ja proteiini-ja dna-sekvenssien vertailuun,jotta perusryhmään kuuluminen tulee ilmeiseksi.
"Joissakin tapauksissa perusryhmän määrittämisessä joudutaan turvautumaan risteytysanalyysiin ja proteiini-ja dna-sekvenssien vertailuun,jotta perusryhmään kuuluminen tulee ilmeiseksi."
Joissakin tapauksissa? Eikö risteytyskoe ole se ratkaiseva tekijä? Ts. vaikka kaikki muut syyt puoltaisivat eri perusryhmiä niin risteytyskokeen onnistuminen kumoaa ne muut.
Vai voiko sittenkin olla risteytysketju A - B - ... - X - Y siten että A ja Y kuuluvat eri perusryhmiin?
"Joissakin tapauksissa? Eikö risteytyskoe ole se ratkaiseva tekijä? Ts. vaikka kaikki muut syyt puoltaisivat eri perusryhmiä niin risteytyskokeen onnistuminen kumoaa ne muut."
Risteytysanalyysi on ratkaisevin tekijä,tein tarkennuksessa virheen,eli risteytysanalyysi tehdään siis kaikille perusryhmille ja sen perusteella ratkaistaan perusryhmään kuuluminen.
Joissakin tapauksissa vasta proteiini-ja dna frekvennssien vertailu johtaa selviin perusryhmien välisiin rajoihin.Hyvä huomio hmmm;)
Perusryhmäkäsite on empiirisesti testattava malli ja sen takia joissakin tapauksissa joudutaan tekemään tarkempia analyysejä,kutén proteiini-ja dna-sekvenssien vertailua.
Perusryhmäkäsitteen vahvuus on periaatteellinen testattavuus,eikä se sellaisenaan ota kantaa alkuperää koskeviin kysymyksiin.Sitä voi siis käyttää erilaisten alkuperää koskevien mallien kanssa.
Tottakai siinäkin on ongelmakohtia,mutta tärkeintä on se ,että nyt on olemassa lajikäsite jonka avulla voidaan lajien rajat määritellä objektiivisesti ja ennen kaikkea järkevästi.
"Risteytysanalyysi on ratkaisevin tekijä,tein tarkennuksessa virheen,eli risteytysanalyysi tehdään siis kaikille perusryhmille ja sen perusteella ratkaistaan perusryhmään kuuluminen."
No sitten en edelleenkään ymmärrä tätä sukupuuttoon kuolleen välittäjän ongelmaa. Mistä sen tietää kuinka kaukaa yhdistävä tekijä löytyy?
Voidaanko jollakin perusteella sanoa jotakin nykyisin havaittavien perusryhmien ja heti oletetun luomisen jälkeisen tilanteen samankaltaisuudesta tai eroista. Kumpia on enemmän esimerkiksi?
"Voidaanko jollakin perusteella sanoa jotakin nykyisin havaittavien perusryhmien ja heti oletetun luomisen jälkeisen tilanteen samankaltaisuudesta tai eroista. Kumpia on enemmän esimerkiksi?"
Tähän kysymykseen en osaa vastata.
"No sitten en edelleenkään ymmärrä tätä sukupuuttoon kuolleen välittäjän ongelmaa. Mistä sen tietää kuinka kaukaa yhdistävä tekijä löytyy?"
Perusryhmään kuuluminen määritellään empiiristen kokeiden avulla,joten perusryhmään kuuluminen määräytyy siis objektiivisesti.Toisin sanoen ainoastaan ne eläimet/kasvit jotka voidaan empiirisesti osoittaa kuuluvan tiettyyn perusryhmään kuuluvat siihen.
Tutkimus on myös vielä keskeneräinen,eli kaikkia perusryhmiä ei ole vielä ehditty määritellä.
Voin todeta vain sen ,että tällä hetkellä tutkittujen perusryhmien rajat on pystytty määrittelemään tarkasti.
Kysymys ei ole myöskään siitä,että meillä nyt olisi jokin täydellinen ja ongelmaton taksonomia olemassa.Ongelmia löytyy aina oli kysymys mistä tahansa asiasta.
ps.En halua epäillä vilpittömyyttäsi,mutta oletko soveltanut samaa kriittisyyttä biologiseen ja morfologiseen lajimääritelmään?