Jatkosodan alku, Olli Nepposen mukaan

"Venäjä aloitti Jatkosodan Suomea vastaan pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjälle."

Siis mikä ihme tämä juippi on? Väittääkö se tosiaan itseään joksikin historijoitsijaksi?

???? kirjoitti:

"Venäjä aloitti Jatkosodan Suomea vastaan pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjälle."

Siis mikä ihme tämä juippi on? Väittääkö se tosiaan itseään joksikin historijoitsijaksi?

Lue lisää

Tämä juippi on oikeassa.

Eikä tämän Putkisen vois jättää omaan arvoonsa? Mikälie harrastelija, joka keksii mieleisensä historian. Tollasia huru-ukkoja ja huuhendaaleja sitä piisaa.

märkäkorvalle! kirjoitti:

Eikä tämän Putkisen vois jättää omaan arvoonsa? Mikälie harrastelija, joka keksii mieleisensä historian. Tollasia huru-ukkoja ja huuhendaaleja sitä piisaa.

Et kai ole luullut, että J. Putkinen on historiantutkija?
Hah, hah.
Putkinen on naruttanut sinua.

Ei. Ei. Ei tietenkään.
Eihän Putkinen missään nimessä sellaisia asioita osaa tutkia.
Putkinen tekee ihan muuta. Ja voihan eläkeläinen tehdäkin.

no se, että kirjoitti:

Tämä juippi on oikeassa.

"Tämä juippi on oikeassa. "

Ei todellakaan ole :)

toinen? kirjoitti:

"Tämä juippi on oikeassa. "

Ei todellakaan ole :)

ON.

varmasti .. kirjoitti:

ON.

Putkinen on yksin teoriansa kanssa.
Nimeä edes yksi OIKEA histroriantutkija joka olisi hänen kanssaan samaa mieltä.

Tarkka lainaus ja lähdeviite mukaan.

iivanat sitten iskeneet saksalaisten kimppuun Suomen kaupunkien sijasta?

Muutenkin, miinoittaminen on puolustustoimenpide; miina ei ole hyökkäysase. Tuota voisi verrata vaikka Venäjän toistuviin ilmatilanloukkauksiin Suomessa ja Baltiassa, olisiko niiden vuoksi oikeutettua aloittaa Venäjän pommitus? Toisin kuin miinoittaminen, pommittaminen on selkeä hyökkäys ja sodanaloitus.

JSS kirjoitti:

iivanat sitten iskeneet saksalaisten kimppuun Suomen kaupunkien sijasta?

Muutenkin, miinoittaminen on puolustustoimenpide; miina ei ole hyökkäysase. Tuota voisi verrata vaikka Venäjän toistuviin ilmatilanloukkauksiin Suomessa ja Baltiassa, olisiko niiden vuoksi oikeutettua aloittaa Venäjän pommitus? Toisin kuin miinoittaminen, pommittaminen on selkeä hyökkäys ja sodanaloitus.

Lue lisää

on hyökkäystoimenpide, kun se tehdään vieraan maan aluevesille. Jokainen maa valvoo aluevesiään ja niiden loukkaamattomuutta ja jos miinoja lasketaan toisen aluevesille, on se hyökkäystoimi vaikka asiaa miten väännetään.

>>iivanat sitten iskeneet saksalaisten kimppuun Suomen kaupunkien sijasta?>Muutenkin, miinoittaminen on puolustustoimenpide; miina ei ole hyökkäysase. Tuota voisi verrata vaikka Venäjän toistuviin ilmatilanloukkauksiin Suomessa ja Baltiassa, olisiko niiden vuoksi oikeutettua aloittaa Venäjän pommitus? Toisin kuin miinoittaminen, pommittaminen on selkeä hyökkäys ja sodanaloitus.

JSS kirjoitti:

iivanat sitten iskeneet saksalaisten kimppuun Suomen kaupunkien sijasta?

Muutenkin, miinoittaminen on puolustustoimenpide; miina ei ole hyökkäysase. Tuota voisi verrata vaikka Venäjän toistuviin ilmatilanloukkauksiin Suomessa ja Baltiassa, olisiko niiden vuoksi oikeutettua aloittaa Venäjän pommitus? Toisin kuin miinoittaminen, pommittaminen on selkeä hyökkäys ja sodanaloitus.

Lue lisää

"iivanat sitten iskeneet saksalaisten kimppuun Suomen kaupunkien sijasta? "

=> 25.6. pommitukset oli suunnattu nimenomaan Saksan ja Suomen ilmavoimia vastaan, niillä oli tarkoitus lamaannuttaa ne.

Luehan uudelleen tuo nimim. Nimierkin juttu "Pommitukset 25.6.1941", se on täyttä asiaa.

Lainaus: "Leningradin sotilaspiirin komentaja A.Novikov kertoo kirjassaan saaneensa hyökkäysluvan Suomen alueelle "ryhtyäkseen voimakkaaseen vastatoimintaan". Maaleina olivat lentokoneet Suomen lentokentillä. "

Toinen lainaus:"Neuvostoliittolaisten pommitusten toteuttamisessa on havaittavissa joko huono tiedustelutoiminta tai huono ammattitaito."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000013509617

Tässä nimim. JSS:lla menee pieleen:

"Muutenkin, miinoittaminen on puolustustoimenpide; miina ei ole hyökkäysase. Tuota voisi verrata vaikka Venäjän toistuviin ilmatilanloukkauksiin Suomessa ja Baltiassa, olisiko niiden vuoksi oikeutettua aloittaa Venäjän pommitus? Toisin kuin miinoittaminen, pommittaminen on selkeä hyökkäys ja sodanaloitus."

=> Miinat on puolustusase silloin kun niillä suojataan omia alueita. Miinoilla voi tukea hyökkäystä laskemalla niitä vihollisen alueelle niin kuin Suomi ja Saksa tekivät juuri tuolloin aamulla 22.6.1941.

Luuletko, että Venäjä ymmärtäisi sen pelkkänä puolutustoimena jos suomalaiset vaikka huomenna kävisivät laskemassa miinakentän Pietarin edustalle?

koska kirjoitti:

"iivanat sitten iskeneet saksalaisten kimppuun Suomen kaupunkien sijasta? "

=> 25.6. pommitukset oli suunnattu nimenomaan Saksan ja Suomen ilmavoimia vastaan, niillä oli tarkoitus lamaannuttaa ne.

Luehan uudelleen tuo nimim. Nimierkin juttu "Pommitukset 25.6.1941", se on täyttä asiaa.

Lainaus: "Leningradin sotilaspiirin komentaja A.Novikov kertoo kirjassaan saaneensa hyökkäysluvan Suomen alueelle "ryhtyäkseen voimakkaaseen vastatoimintaan". Maaleina olivat lentokoneet Suomen lentokentillä. "

Toinen lainaus:"Neuvostoliittolaisten pommitusten toteuttamisessa on havaittavissa joko huono tiedustelutoiminta tai huono ammattitaito."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000013509617

Tässä nimim. JSS:lla menee pieleen:

"Muutenkin, miinoittaminen on puolustustoimenpide; miina ei ole hyökkäysase. Tuota voisi verrata vaikka Venäjän toistuviin ilmatilanloukkauksiin Suomessa ja Baltiassa, olisiko niiden vuoksi oikeutettua aloittaa Venäjän pommitus? Toisin kuin miinoittaminen, pommittaminen on selkeä hyökkäys ja sodanaloitus."

=> Miinat on puolustusase silloin kun niillä suojataan omia alueita. Miinoilla voi tukea hyökkäystä laskemalla niitä vihollisen alueelle niin kuin Suomi ja Saksa tekivät juuri tuolloin aamulla 22.6.1941.

Luuletko, että Venäjä ymmärtäisi sen pelkkänä puolutustoimena jos suomalaiset vaikka huomenna kävisivät laskemassa miinakentän Pietarin edustalle?

Lue lisää

"=> Miinat on puolustusase silloin kun niillä suojataan omia alueita. Miinoilla voi tukea hyökkäystä laskemalla niitä vihollisen alueelle niin kuin Suomi ja Saksa tekivät juuri tuolloin aamulla 22.6.1941.

Luuletko, että Venäjä ymmärtäisi sen pelkkänä puolutustoimena jos suomalaiset vaikka huomenna kävisivät laskemassa miinakentän Pietarin edustalle?"


Venäjä voi ymmärtää ihan mitä tahansa. Emme me Venäjältä kysy, saammeko asettaa miinojamme heitä vastaan, kun nämä uhkaavat.

Venäjän kannalta. kirjoitti:

"=> Miinat on puolustusase silloin kun niillä suojataan omia alueita. Miinoilla voi tukea hyökkäystä laskemalla niitä vihollisen alueelle niin kuin Suomi ja Saksa tekivät juuri tuolloin aamulla 22.6.1941.

Luuletko, että Venäjä ymmärtäisi sen pelkkänä puolutustoimena jos suomalaiset vaikka huomenna kävisivät laskemassa miinakentän Pietarin edustalle?"


Venäjä voi ymmärtää ihan mitä tahansa. Emme me Venäjältä kysy, saammeko asettaa miinojamme heitä vastaan, kun nämä uhkaavat.

Lue lisää

"Luuletko, että Venäjä ymmärtäisi sen pelkkänä puolutustoimena jos suomalaiset vaikka huomenna kävisivät laskemassa miinakentän Pietarin edustalle?"

Venäjä voi ymmärtää ihan mitä tahansa. Emme me Venäjältä kysy, saammeko asettaa miinojamme heitä vastaan, kun nämä uhkaavat. "

Siinä meni tuokin "pelkkä puolustusase"-teoria sitten pohjamutiin :)

Jos käymme "puolustustoimena" miinoittamassa Pietarin edustaa Venäjältä mitään kysymättä niin kyllä se katsotaan sotatoimeksi ja hyökkäykseksi katsottiin asiaa mistä päin maailmaa tahansa.

koska kirjoitti:

"iivanat sitten iskeneet saksalaisten kimppuun Suomen kaupunkien sijasta? "

=> 25.6. pommitukset oli suunnattu nimenomaan Saksan ja Suomen ilmavoimia vastaan, niillä oli tarkoitus lamaannuttaa ne.

Luehan uudelleen tuo nimim. Nimierkin juttu "Pommitukset 25.6.1941", se on täyttä asiaa.

Lainaus: "Leningradin sotilaspiirin komentaja A.Novikov kertoo kirjassaan saaneensa hyökkäysluvan Suomen alueelle "ryhtyäkseen voimakkaaseen vastatoimintaan". Maaleina olivat lentokoneet Suomen lentokentillä. "

Toinen lainaus:"Neuvostoliittolaisten pommitusten toteuttamisessa on havaittavissa joko huono tiedustelutoiminta tai huono ammattitaito."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000013509617

Tässä nimim. JSS:lla menee pieleen:

"Muutenkin, miinoittaminen on puolustustoimenpide; miina ei ole hyökkäysase. Tuota voisi verrata vaikka Venäjän toistuviin ilmatilanloukkauksiin Suomessa ja Baltiassa, olisiko niiden vuoksi oikeutettua aloittaa Venäjän pommitus? Toisin kuin miinoittaminen, pommittaminen on selkeä hyökkäys ja sodanaloitus."

=> Miinat on puolustusase silloin kun niillä suojataan omia alueita. Miinoilla voi tukea hyökkäystä laskemalla niitä vihollisen alueelle niin kuin Suomi ja Saksa tekivät juuri tuolloin aamulla 22.6.1941.

Luuletko, että Venäjä ymmärtäisi sen pelkkänä puolutustoimena jos suomalaiset vaikka huomenna kävisivät laskemassa miinakentän Pietarin edustalle?

Lue lisää

suunnittelisi hyökkäystä Suomeen, olisi tietenkin oikeutettua varautua siihen asettamalla miinoja Pietarin eteen. Sehän nimenomaan on puolustusta, kaukopuolustusta, kun ehkäistään vihollislaivojen pääsy Suomea vastaan.

JSS kirjoitti:

suunnittelisi hyökkäystä Suomeen, olisi tietenkin oikeutettua varautua siihen asettamalla miinoja Pietarin eteen. Sehän nimenomaan on puolustusta, kaukopuolustusta, kun ehkäistään vihollislaivojen pääsy Suomea vastaan.

Lue lisää

"suunnittelisi hyökkäystä Suomeen, olisi tietenkin oikeutettua varautua siihen asettamalla miinoja Pietarin eteen. Sehän nimenomaan on puolustusta, kaukopuolustusta, kun ehkäistään vihollislaivojen pääsy Suomea vastaan. "

Todistelet tuolla mielipiteelläsi juuri itse väitettä Suomen miinojen laskusta "puolustustoimenpiteenä" 22.6.1941 vastaan.

Fakta: alue, jolle suomalaiset miinat laskivat oli laivareitti länteen ja etelään Itämerelle - ei edes Suomen suuntaan.

Jos JSS väittää, että tällä 22.6.1941 miinoituksella pyrittiin ehkäisemään vihollislaivojen pääsy Suomea vastaan niin samalla JSS väittää, että nämä vihollislaivat aikoivat koukata Suomea vastaan Puolan ja Ruotsin rannikon kautta. Melkoisen typeriä amiraaleja meillä, jos käskivät näitä miinoja heitellä aivan muualle kuin Suomen oman rannikon suojaksi.

Vedä kartalle apuviiva Helsingistä Leningradiin, missä NL:n Itämeren laivasto sillä hetkellä oli. Sille alueelle miinoja EI laskettu 22.6.1941 vaan estämään tämän laivaston pääsy Viron rannikkoa myöten etelään kohti Puolaa.

....... kirjoitti:

"suunnittelisi hyökkäystä Suomeen, olisi tietenkin oikeutettua varautua siihen asettamalla miinoja Pietarin eteen. Sehän nimenomaan on puolustusta, kaukopuolustusta, kun ehkäistään vihollislaivojen pääsy Suomea vastaan. "

Todistelet tuolla mielipiteelläsi juuri itse väitettä Suomen miinojen laskusta "puolustustoimenpiteenä" 22.6.1941 vastaan.

Fakta: alue, jolle suomalaiset miinat laskivat oli laivareitti länteen ja etelään Itämerelle - ei edes Suomen suuntaan.

Jos JSS väittää, että tällä 22.6.1941 miinoituksella pyrittiin ehkäisemään vihollislaivojen pääsy Suomea vastaan niin samalla JSS väittää, että nämä vihollislaivat aikoivat koukata Suomea vastaan Puolan ja Ruotsin rannikon kautta. Melkoisen typeriä amiraaleja meillä, jos käskivät näitä miinoja heitellä aivan muualle kuin Suomen oman rannikon suojaksi.

Vedä kartalle apuviiva Helsingistä Leningradiin, missä NL:n Itämeren laivasto sillä hetkellä oli. Sille alueelle miinoja EI laskettu 22.6.1941 vaan estämään tämän laivaston pääsy Viron rannikkoa myöten etelään kohti Puolaa.

Lue lisää

olivat Suomen etujen mukaisia. Aina kun venäläisiä sotilaita kaatui tai laivoja upposi, millä rintamalla tahansa, ei niitä sotilaita tai laivoja voitu käyttää Suomea vastaan. Eli jokainen upotettu venäläislaiva oli yksi laiva vähemmän Suomea vastaan mahdollisesti käytettäväksi.

JSS kirjoitti:

olivat Suomen etujen mukaisia. Aina kun venäläisiä sotilaita kaatui tai laivoja upposi, millä rintamalla tahansa, ei niitä sotilaita tai laivoja voitu käyttää Suomea vastaan. Eli jokainen upotettu venäläislaiva oli yksi laiva vähemmän Suomea vastaan mahdollisesti käytettäväksi.

Lue lisää

"Kaikki NL:n menetykset olivat Suomen etujen mukaisia. Aina kun venäläisiä sotilaita kaatui tai laivoja upposi, millä rintamalla tahansa, ei niitä sotilaita tai laivoja voitu käyttää Suomea vastaan. Eli jokainen upotettu venäläislaiva oli yksi laiva vähemmän Suomea vastaan mahdollisesti käytettäväksi."

Pointti onkin siinä, että 22.6.1941 EI OLLUT VIELÄ JULISTETTUA SOTAA Suomen ja NL:n välillä. Suomi vain laskeskeli "puolustustarkoituksessa" salaa saksalaisia miinoja yhdessä Saksan kanssa toiselle puolelle Suomenlahtea, joten edes puolustustarkoituksella et voi perustella miinojen laskua koska sotatilaa ei vielä ollut olemassa.

Sota alkoi vasta 25.6.1941 kun NL pommitti vastatoimenaan suomalaisia ja saksalaisia kohteita Suomessa ja Suomen eduskunta julisti Suomen olevan sodassa.

..... kirjoitti:

"Kaikki NL:n menetykset olivat Suomen etujen mukaisia. Aina kun venäläisiä sotilaita kaatui tai laivoja upposi, millä rintamalla tahansa, ei niitä sotilaita tai laivoja voitu käyttää Suomea vastaan. Eli jokainen upotettu venäläislaiva oli yksi laiva vähemmän Suomea vastaan mahdollisesti käytettäväksi."

Pointti onkin siinä, että 22.6.1941 EI OLLUT VIELÄ JULISTETTUA SOTAA Suomen ja NL:n välillä. Suomi vain laskeskeli "puolustustarkoituksessa" salaa saksalaisia miinoja yhdessä Saksan kanssa toiselle puolelle Suomenlahtea, joten edes puolustustarkoituksella et voi perustella miinojen laskua koska sotatilaa ei vielä ollut olemassa.

Sota alkoi vasta 25.6.1941 kun NL pommitti vastatoimenaan suomalaisia ja saksalaisia kohteita Suomessa ja Suomen eduskunta julisti Suomen olevan sodassa.

Lue lisää

Se riittää perusteluksi. Se, että vihollislaivoja uppoaa Suomen lähivesillä on todellakin maanpuolustusta.

JSS kirjoitti:

Se riittää perusteluksi. Se, että vihollislaivoja uppoaa Suomen lähivesillä on todellakin maanpuolustusta.

Tuolla logiikalla lähes kaikki sotatoimet voidaan perustella maanpuolustukseksi. Myös se, että NL yritti pommittaa lentokenttiä, joilta heidän aluelleen hyökättiin.

JSS kirjoitti:

Se riittää perusteluksi. Se, että vihollislaivoja uppoaa Suomen lähivesillä on todellakin maanpuolustusta.

"Se riittää perusteluksi. Se, että vihollislaivoja uppoaa Suomen lähivesillä on todellakin maanpuolustusta."

"Sodan uhka" ei todellakaan riitä perusteluksi minkään mittarin mukaan lähteä miinoittelemaan kansainvälisiä- ja toisen aluevesiä. Sitä paitsi kyseinen sodan uhka oli vähentynyt NL:n suunnalta vuodenvaihteesta lähtien, NL oli lieventänyt painostustaan Suomen suuntaan koko ajan. Tokihan aito sodan uhka oli olemassa - alkava OMA hyökkäys, jonka ensimmäisiä toimia nämäkin miinoitukset olivat.

.......... kirjoitti:

"Se riittää perusteluksi. Se, että vihollislaivoja uppoaa Suomen lähivesillä on todellakin maanpuolustusta."

"Sodan uhka" ei todellakaan riitä perusteluksi minkään mittarin mukaan lähteä miinoittelemaan kansainvälisiä- ja toisen aluevesiä. Sitä paitsi kyseinen sodan uhka oli vähentynyt NL:n suunnalta vuodenvaihteesta lähtien, NL oli lieventänyt painostustaan Suomen suuntaan koko ajan. Tokihan aito sodan uhka oli olemassa - alkava OMA hyökkäys, jonka ensimmäisiä toimia nämäkin miinoitukset olivat.

Lue lisää

Sodan välitön uhka riittää mm. maanpetossyytteessäkin, miksei se riittäisi tässäkin? Oletko kuullut ennaltaehkäisystä? Kun sota oli luultavaa, oli järkevintä varautua siihen kunnolla mm. miinojen kaltaisten puolustusaseiden laskemisella.

Sodan uhka oli ehdottomasti olemassa: kun Saksan ja NL.n välisen sodan uhka oli ilmassa tiedettiin samalla, että Suomi saattaisi joutua mukaan.

Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan".

Eli Suomi varautui NL:n hyökkäykseen.

JSS kirjoitti:

Sodan välitön uhka riittää mm. maanpetossyytteessäkin, miksei se riittäisi tässäkin? Oletko kuullut ennaltaehkäisystä? Kun sota oli luultavaa, oli järkevintä varautua siihen kunnolla mm. miinojen kaltaisten puolustusaseiden laskemisella.

Sodan uhka oli ehdottomasti olemassa: kun Saksan ja NL.n välisen sodan uhka oli ilmassa tiedettiin samalla, että Suomi saattaisi joutua mukaan.

Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan".

Eli Suomi varautui NL:n hyökkäykseen.

Lue lisää

Koitappas esittää jonkun muunkin mielipidettä tukemaan näkemystäsi, joka on suoraan sanottuna melko lapsellinen.

"Eli Suomi varautui NL:n hyökkäykseen. "

Ei, vaan Suomi osallistui Saksan hyökkäykseen.

JSS kirjoitti:

Sodan välitön uhka riittää mm. maanpetossyytteessäkin, miksei se riittäisi tässäkin? Oletko kuullut ennaltaehkäisystä? Kun sota oli luultavaa, oli järkevintä varautua siihen kunnolla mm. miinojen kaltaisten puolustusaseiden laskemisella.

Sodan uhka oli ehdottomasti olemassa: kun Saksan ja NL.n välisen sodan uhka oli ilmassa tiedettiin samalla, että Suomi saattaisi joutua mukaan.

Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan".

Eli Suomi varautui NL:n hyökkäykseen.

Lue lisää

"Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan". "

Se oli muuten juuri Heinrichs joka miinoituskäskyn välitti sukellusvenelaivueelle 17.6.1941. Siinä käskyssä tehtävän toteuttamispäivämääräksi määrättiin 21.-22.välinen yö. Neuvostoliiton muka "tulevasta hyökkäyksestä" siinä ei puhuttu mitään. Sukellusveneiden päälliköt pitivät käskyä sodan aloittamisena ja pyysivät sille vahvistuksen esikunnastaan. Ja tämä on tallennettua historiaa, ei mitään mielipidekirjoittelua ;)

älä höpötä kirjoitti:

Koitappas esittää jonkun muunkin mielipidettä tukemaan näkemystäsi, joka on suoraan sanottuna melko lapsellinen.

"Eli Suomi varautui NL:n hyökkäykseen. "

Ei, vaan Suomi osallistui Saksan hyökkäykseen.

Lue lisää

Kyllä JSS on oikeassa tässä. Oli aivan oikein ja Suomen kannalta elintarkeää varautua myöskin NL:n hyökkäykseen. Vielä Talvisodan jälkeen oli Molotov tiukannut Hitleriltä lupaa ratkaista Suomen kysymys. Ei siis varautuminen ollut ihan aiheetonta.

Täällä ajatellaan ihan liikaa neuvostonäkemyksen mukaisesti. P

oikeassa .. . kirjoitti:

Kyllä JSS on oikeassa tässä. Oli aivan oikein ja Suomen kannalta elintarkeää varautua myöskin NL:n hyökkäykseen. Vielä Talvisodan jälkeen oli Molotov tiukannut Hitleriltä lupaa ratkaista Suomen kysymys. Ei siis varautuminen ollut ihan aiheetonta.

Täällä ajatellaan ihan liikaa neuvostonäkemyksen mukaisesti. P

Lue lisää

Ihan kuin alakoululaisten kanssa inttäisi :)

"Täällä ajatellaan ihan liikaa neuvostonäkemyksen mukaisesti. P "

"Oli aivan oikein ja Suomen kannalta elintarkeää varautua myöskin NL:n hyökkäykseen. "

Jos niitä miinoja olisikin laskettu vain omille aluevesille niin se olisi ollut varautumista, mutta koska ne laskettiin yhteistyössä Saksan laivaston kanssa juuri hyökkäyksen alettua estämään NL:n laivaston pääsy sotatoimialueelle Puolan suunnalla niin sitä ei voi sanoa Suomen puoluststoimeksi.

"Vielä Talvisodan jälkeen oli Molotov tiukannut Hitleriltä lupaa ratkaista Suomen kysymys. Ei siis varautuminen ollut ihan aiheetonta. "

Ja Hitler sanoi ei, Suomi oli silloin jo Hitlerin leirissä ja Moltov-Ribbentropp menetti merkityksensä.

"Täällä ajatellaan ihan liikaa neuvostonäkemyksen mukaisesti. P "

Nämä "neuvostonäkemyksiksi" tuomitsemasi yrittää täällä käsitellä historiaa sen tapahtumien mukaan, ei sen mukaan mitä toivoisi tapahtuneen, niin kuin sinä ja muut nimimerkkisi jostain minulle hämäräksi jääneestä syystä. Suomi nyt osallistui hyökkäykseen 22.6. alkaen, sille ei voi mitäään, mutta mitä sitten? Ei siinä mitään häpeämistä ole.

oikeassa :) kirjoitti:

Ihan kuin alakoululaisten kanssa inttäisi :)

"Täällä ajatellaan ihan liikaa neuvostonäkemyksen mukaisesti. P "

"Oli aivan oikein ja Suomen kannalta elintarkeää varautua myöskin NL:n hyökkäykseen. "

Jos niitä miinoja olisikin laskettu vain omille aluevesille niin se olisi ollut varautumista, mutta koska ne laskettiin yhteistyössä Saksan laivaston kanssa juuri hyökkäyksen alettua estämään NL:n laivaston pääsy sotatoimialueelle Puolan suunnalla niin sitä ei voi sanoa Suomen puoluststoimeksi.

"Vielä Talvisodan jälkeen oli Molotov tiukannut Hitleriltä lupaa ratkaista Suomen kysymys. Ei siis varautuminen ollut ihan aiheetonta. "

Ja Hitler sanoi ei, Suomi oli silloin jo Hitlerin leirissä ja Moltov-Ribbentropp menetti merkityksensä.

"Täällä ajatellaan ihan liikaa neuvostonäkemyksen mukaisesti. P "

Nämä "neuvostonäkemyksiksi" tuomitsemasi yrittää täällä käsitellä historiaa sen tapahtumien mukaan, ei sen mukaan mitä toivoisi tapahtuneen, niin kuin sinä ja muut nimimerkkisi jostain minulle hämäräksi jääneestä syystä. Suomi nyt osallistui hyökkäykseen 22.6. alkaen, sille ei voi mitäään, mutta mitä sitten? Ei siinä mitään häpeämistä ole.

Lue lisää

"Ihan kuin alakoululaisten kanssa inttäisi :)"

Ihan kuin inttäisi ylimielisen ja uhmaikäisenl apsen kanssa, joka on juuri keksinyt hymiöiden käytön.

"Jos niitä miinoja olisikin laskettu vain omille aluevesille niin se olisi ollut varautumista, mutta koska ne laskettiin yhteistyössä Saksan laivaston kanssa juuri hyökkäyksen alettua estämään NL:n laivaston pääsy sotatoimialueelle Puolan suunnalla niin sitä ei voi sanoa Suomen puoluststoimeksi. "

Kaikki tämä tämä oli Suomen parhaaksi Suomen puolustamiseksi NL:oa vastaan. Miksei olisi saanut NL: lavaistoa estää?

"Ja Hitler sanoi ei, Suomi oli silloin jo Hitlerin leirissä ja Moltov-Ribbentropp menetti merkityksensä."

Olisiko pitänyt jättää valmistautumatta NL:n uhkaan ja odottaa, kun Hitler sanoo ei? Olet ylimielinen ja tyhmä, mutta en uskonut sinua noin tyhmäksi.

"Nämä "neuvostonäkemyksiksi" tuomitsemasi yrittää täällä käsitellä historiaa sen tapahtumien mukaan,"


Ei yritä, vaan sen mukaan, mikä aina on NL:n kannalta hyökkäystä ja mikä sopii ehtaan neuvostokuvaan.

"Suomi nyt osallistui hyökkäykseen 22.6. alkaen, sille ei voi mitäään, mutta mitä sitten? Ei siinä mitään häpeämistä ole."

En varmasti häpea sitä.

lähteenä kirjoitti:

"Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan". "

Se oli muuten juuri Heinrichs joka miinoituskäskyn välitti sukellusvenelaivueelle 17.6.1941. Siinä käskyssä tehtävän toteuttamispäivämääräksi määrättiin 21.-22.välinen yö. Neuvostoliiton muka "tulevasta hyökkäyksestä" siinä ei puhuttu mitään. Sukellusveneiden päälliköt pitivät käskyä sodan aloittamisena ja pyysivät sille vahvistuksen esikunnastaan. Ja tämä on tallennettua historiaa, ei mitään mielipidekirjoittelua ;)

Lue lisää

Miksi sen mainitseminen olisi ollut tarpeellista sukellusveneiden miehistölle? Pääasiahan oli tietenkin, että he suorittivat käskynsä, ei siinä ole väliä sillä pyritäänkö aloittamaan sota vai varautumaan hyökkäykseen. En oikein näe kuinka tuo liittyy lainaamaani, se oli sen seuraus, hyökkäyksen ennaltaehkäisy.

PS. Niin, voitko kumota lainaustani? Tarkalla lainauksella ja lähdeviitteellä tietysti.

JSS kirjoitti:

Miksi sen mainitseminen olisi ollut tarpeellista sukellusveneiden miehistölle? Pääasiahan oli tietenkin, että he suorittivat käskynsä, ei siinä ole väliä sillä pyritäänkö aloittamaan sota vai varautumaan hyökkäykseen. En oikein näe kuinka tuo liittyy lainaamaani, se oli sen seuraus, hyökkäyksen ennaltaehkäisy.

PS. Niin, voitko kumota lainaustani? Tarkalla lainauksella ja lähdeviitteellä tietysti.

Lue lisää

"PS. Niin, voitko kumota lainaustani? Tarkalla lainauksella ja lähdeviitteellä tietysti. "

Mitähän kumottavaa tuossa sinun lainauksessasi sinun mielestäsi pitäisi olla? Mitä se sinun mielestäsi todistaa?

JSS: "Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan". "

Tiedätkö, mikä se kysymys oli mihin Heinrichs antoi suullisesti vastauksen Buschenhagenillle ja Kinzelille? Tiedätkö mikä oli Heinrichs vastaus?

Sen vastauksen johdosta Kinzel sähkötti 5.6.1941 Berliiniin, että suomalaiset olivat valmiit _kaikkeen_ yhteistyöhön ja Buschenhagen sähkötti: "Suomi on nyt valmis yhteistyöhön Salzburgin ja Berliinin neuvottelujen puitteissa."

Näissä em. neuvotteluissahan Saksa esitti Heinrichsin johtamalle valtuuskunnalle operaation Barbarossan Suomelle määräämät tehtävät. Näihin _kaikkiin_ Suomi suostui tuolla Heinrichsin vastauksella. Näihin tehtäviin kuului saksalaisten päästäminen Pohjois-Suomeen, lentokenttien ja satamien luovutus käyttöön ja jopa ne Viron rannikon miinoitukset joita väität "vain puolustustoimiksi".

Näissä kyseisissä Salzburgissa, Helsingissä ja Berliinissä käydyissä neuvotteluissa ei valmistauduttu vain "jos Neuvostoliitto hyökkää" vaan suomalaisten eteen lyötiin hyväksyttäväksi Barbarossaan sisältyneet saksalaisten esittämät suunnitelmat suomalaisten hyökkäyksestä.

Suoria lainauksia en putkislaiseen tyyliin harrasta mutta voin suositella kirjasarjaa 'Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat'. Sieltäkin nämä kaikki löytyy, osassa 'Sodan kartat' on jopa kartat niistä miinoituksista.

ADHD-lapselle. kirjoitti:

"Ihan kuin alakoululaisten kanssa inttäisi :)"

Ihan kuin inttäisi ylimielisen ja uhmaikäisenl apsen kanssa, joka on juuri keksinyt hymiöiden käytön.

"Jos niitä miinoja olisikin laskettu vain omille aluevesille niin se olisi ollut varautumista, mutta koska ne laskettiin yhteistyössä Saksan laivaston kanssa juuri hyökkäyksen alettua estämään NL:n laivaston pääsy sotatoimialueelle Puolan suunnalla niin sitä ei voi sanoa Suomen puoluststoimeksi. "

Kaikki tämä tämä oli Suomen parhaaksi Suomen puolustamiseksi NL:oa vastaan. Miksei olisi saanut NL: lavaistoa estää?

"Ja Hitler sanoi ei, Suomi oli silloin jo Hitlerin leirissä ja Moltov-Ribbentropp menetti merkityksensä."

Olisiko pitänyt jättää valmistautumatta NL:n uhkaan ja odottaa, kun Hitler sanoo ei? Olet ylimielinen ja tyhmä, mutta en uskonut sinua noin tyhmäksi.

"Nämä "neuvostonäkemyksiksi" tuomitsemasi yrittää täällä käsitellä historiaa sen tapahtumien mukaan,"


Ei yritä, vaan sen mukaan, mikä aina on NL:n kannalta hyökkäystä ja mikä sopii ehtaan neuvostokuvaan.

"Suomi nyt osallistui hyökkäykseen 22.6. alkaen, sille ei voi mitäään, mutta mitä sitten? Ei siinä mitään häpeämistä ole."

En varmasti häpea sitä.

Lue lisää

...älkääpäs nahistelko.

"Kaikki tämä tämä oli Suomen parhaaksi Suomen puolustamiseksi NL:oa vastaan. Miksei olisi saanut NL: lavaistoa estää? "

Ei tässä minun mielestäni olekaan kysymys siitä vaan siitä että Suomi suoritti selkeään hyökkäystä tukevan sotatoimen ilman sodan julistusta. Totta kai, kun Suomi tiesi Saksan hyökkäyksen alkavan, niin olihan meidän pakko valmistautua ja varautua. Valmistautuminen oli alkanut jo Salzburgissa 25.5.1941 missä käytyjen neuvottelujen mukaan Suomalaiset pitivät hyvänä, että suunnitelmien mukaisesti Saksan hyökkäys alkaisi ensin ja se ehkä provosoisi Neuvostoliiton hyökkäämään, jolloin suomalaisille voitaisiin perustella sotaan lähteminen helpommin. Miinojen lasku toki suoritettiin salassa, siitä ei kerrottu muille kuin tehtävään osallistuneille.

Miinojen lasku oli yksi Saksan toiveesta tehdyistä sodan alun yhteistoimintaoperaatioista, Saksa toimitti ne miinatkin suomalaisiin sukellusveneisiin.

Nimierkki kirjoitti:

...älkääpäs nahistelko.

"Kaikki tämä tämä oli Suomen parhaaksi Suomen puolustamiseksi NL:oa vastaan. Miksei olisi saanut NL: lavaistoa estää? "

Ei tässä minun mielestäni olekaan kysymys siitä vaan siitä että Suomi suoritti selkeään hyökkäystä tukevan sotatoimen ilman sodan julistusta. Totta kai, kun Suomi tiesi Saksan hyökkäyksen alkavan, niin olihan meidän pakko valmistautua ja varautua. Valmistautuminen oli alkanut jo Salzburgissa 25.5.1941 missä käytyjen neuvottelujen mukaan Suomalaiset pitivät hyvänä, että suunnitelmien mukaisesti Saksan hyökkäys alkaisi ensin ja se ehkä provosoisi Neuvostoliiton hyökkäämään, jolloin suomalaisille voitaisiin perustella sotaan lähteminen helpommin. Miinojen lasku toki suoritettiin salassa, siitä ei kerrottu muille kuin tehtävään osallistuneille.

Miinojen lasku oli yksi Saksan toiveesta tehdyistä sodan alun yhteistoimintaoperaatioista, Saksa toimitti ne miinatkin suomalaisiin sukellusveneisiin.

Lue lisää

"Ei tässä minun mielestäni olekaan kysymys siitä vaan siitä että Suomi suoritti selkeään hyökkäystä tukevan sotatoimen ilman sodan julistusta. Totta kai, kun Suomi tiesi Saksan hyökkäyksen alkavan, niin olihan meidän pakko valmistautua ja varautua."

Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen.

Nimierkki kirjoitti:

"PS. Niin, voitko kumota lainaustani? Tarkalla lainauksella ja lähdeviitteellä tietysti. "

Mitähän kumottavaa tuossa sinun lainauksessasi sinun mielestäsi pitäisi olla? Mitä se sinun mielestäsi todistaa?

JSS: "Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan". "

Tiedätkö, mikä se kysymys oli mihin Heinrichs antoi suullisesti vastauksen Buschenhagenillle ja Kinzelille? Tiedätkö mikä oli Heinrichs vastaus?

Sen vastauksen johdosta Kinzel sähkötti 5.6.1941 Berliiniin, että suomalaiset olivat valmiit _kaikkeen_ yhteistyöhön ja Buschenhagen sähkötti: "Suomi on nyt valmis yhteistyöhön Salzburgin ja Berliinin neuvottelujen puitteissa."

Näissä em. neuvotteluissahan Saksa esitti Heinrichsin johtamalle valtuuskunnalle operaation Barbarossan Suomelle määräämät tehtävät. Näihin _kaikkiin_ Suomi suostui tuolla Heinrichsin vastauksella. Näihin tehtäviin kuului saksalaisten päästäminen Pohjois-Suomeen, lentokenttien ja satamien luovutus käyttöön ja jopa ne Viron rannikon miinoitukset joita väität "vain puolustustoimiksi".

Näissä kyseisissä Salzburgissa, Helsingissä ja Berliinissä käydyissä neuvotteluissa ei valmistauduttu vain "jos Neuvostoliitto hyökkää" vaan suomalaisten eteen lyötiin hyväksyttäväksi Barbarossaan sisältyneet saksalaisten esittämät suunnitelmat suomalaisten hyökkäyksestä.

Suoria lainauksia en putkislaiseen tyyliin harrasta mutta voin suositella kirjasarjaa 'Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat'. Sieltäkin nämä kaikki löytyy, osassa 'Sodan kartat' on jopa kartat niistä miinoituksista.

Lue lisää

Otso3

Nimierkki kirjoitti:

"PS. Niin, voitko kumota lainaustani? Tarkalla lainauksella ja lähdeviitteellä tietysti. "

Mitähän kumottavaa tuossa sinun lainauksessasi sinun mielestäsi pitäisi olla? Mitä se sinun mielestäsi todistaa?

JSS: "Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan". "

Tiedätkö, mikä se kysymys oli mihin Heinrichs antoi suullisesti vastauksen Buschenhagenillle ja Kinzelille? Tiedätkö mikä oli Heinrichs vastaus?

Sen vastauksen johdosta Kinzel sähkötti 5.6.1941 Berliiniin, että suomalaiset olivat valmiit _kaikkeen_ yhteistyöhön ja Buschenhagen sähkötti: "Suomi on nyt valmis yhteistyöhön Salzburgin ja Berliinin neuvottelujen puitteissa."

Näissä em. neuvotteluissahan Saksa esitti Heinrichsin johtamalle valtuuskunnalle operaation Barbarossan Suomelle määräämät tehtävät. Näihin _kaikkiin_ Suomi suostui tuolla Heinrichsin vastauksella. Näihin tehtäviin kuului saksalaisten päästäminen Pohjois-Suomeen, lentokenttien ja satamien luovutus käyttöön ja jopa ne Viron rannikon miinoitukset joita väität "vain puolustustoimiksi".

Näissä kyseisissä Salzburgissa, Helsingissä ja Berliinissä käydyissä neuvotteluissa ei valmistauduttu vain "jos Neuvostoliitto hyökkää" vaan suomalaisten eteen lyötiin hyväksyttäväksi Barbarossaan sisältyneet saksalaisten esittämät suunnitelmat suomalaisten hyökkäyksestä.

Suoria lainauksia en putkislaiseen tyyliin harrasta mutta voin suositella kirjasarjaa 'Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat'. Sieltäkin nämä kaikki löytyy, osassa 'Sodan kartat' on jopa kartat niistä miinoituksista.

Lue lisää

lainaamassani kohdassa oli nimenomaan tuo "Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää". Väitätkö suoraan, että se on valheellinen?

"suomalaisten eteen lyötiin hyväksyttäväksi Barbarossaan sisältyneet saksalaisten esittämät suunnitelmat suomalaisten hyökkäyksestä."

Jos näin, miksi Suomi totesi olevan sodassa vasta venäläisten pommitettua Suomea? Miksei julistaa avoimesti sota NL:lle Barbarossan alkupäivänä, kun Hitler julisti Suomen taistelevan Saksan rinnalla?

Lainaan vielä lisää mainitsemastani kirjasta, s. 190: "20.6. perjantai: Suomalaiset joukot saavat käskyn siirtyä ilmasuojeluryhmitykseen 22. päivä". Miksi toimia näin, jos NL:n hyökkäystä ei pidetty hyvin mahdollisena?

Kareliapalstalla kirjoitti:

Otso3

Minäkin ajattelin laittaa piikin vertaamalla Nimierkkiä Otso3:en tai Sergei Makaroviin. Onko se oikeasti Otso3?

Nimierkki kirjoitti:

"PS. Niin, voitko kumota lainaustani? Tarkalla lainauksella ja lähdeviitteellä tietysti. "

Mitähän kumottavaa tuossa sinun lainauksessasi sinun mielestäsi pitäisi olla? Mitä se sinun mielestäsi todistaa?

JSS: "Lainaan kirjaa Suomi sodassa (1983, Valitut Palat) s. 190: "3.6. tiistai: Heinrichs antaa suullisesti vastauksen Helsingissä ev Buschenhagenillle ja ev Kinzelille (Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää); sotilaallisesta yhteistyöstä sovitaan". "

Tiedätkö, mikä se kysymys oli mihin Heinrichs antoi suullisesti vastauksen Buschenhagenillle ja Kinzelille? Tiedätkö mikä oli Heinrichs vastaus?

Sen vastauksen johdosta Kinzel sähkötti 5.6.1941 Berliiniin, että suomalaiset olivat valmiit _kaikkeen_ yhteistyöhön ja Buschenhagen sähkötti: "Suomi on nyt valmis yhteistyöhön Salzburgin ja Berliinin neuvottelujen puitteissa."

Näissä em. neuvotteluissahan Saksa esitti Heinrichsin johtamalle valtuuskunnalle operaation Barbarossan Suomelle määräämät tehtävät. Näihin _kaikkiin_ Suomi suostui tuolla Heinrichsin vastauksella. Näihin tehtäviin kuului saksalaisten päästäminen Pohjois-Suomeen, lentokenttien ja satamien luovutus käyttöön ja jopa ne Viron rannikon miinoitukset joita väität "vain puolustustoimiksi".

Näissä kyseisissä Salzburgissa, Helsingissä ja Berliinissä käydyissä neuvotteluissa ei valmistauduttu vain "jos Neuvostoliitto hyökkää" vaan suomalaisten eteen lyötiin hyväksyttäväksi Barbarossaan sisältyneet saksalaisten esittämät suunnitelmat suomalaisten hyökkäyksestä.

Suoria lainauksia en putkislaiseen tyyliin harrasta mutta voin suositella kirjasarjaa 'Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat'. Sieltäkin nämä kaikki löytyy, osassa 'Sodan kartat' on jopa kartat niistä miinoituksista.

Lue lisää

Tähän onkin hyvä lopettaa tämä turha jatina asian vierestä :)))

........ kirjoitti:

Tähän onkin hyvä lopettaa tämä turha jatina asian vierestä :)))

Hymiöpelle vetäytyy väittelystä voitettuna ja häntä koipien välissä heti ensimmäisen tekosyyn saadessaan.

JSS kirjoitti:

lainaamassani kohdassa oli nimenomaan tuo "Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää". Väitätkö suoraan, että se on valheellinen?

"suomalaisten eteen lyötiin hyväksyttäväksi Barbarossaan sisältyneet saksalaisten esittämät suunnitelmat suomalaisten hyökkäyksestä."

Jos näin, miksi Suomi totesi olevan sodassa vasta venäläisten pommitettua Suomea? Miksei julistaa avoimesti sota NL:lle Barbarossan alkupäivänä, kun Hitler julisti Suomen taistelevan Saksan rinnalla?

Lainaan vielä lisää mainitsemastani kirjasta, s. 190: "20.6. perjantai: Suomalaiset joukot saavat käskyn siirtyä ilmasuojeluryhmitykseen 22. päivä". Miksi toimia näin, jos NL:n hyökkäystä ei pidetty hyvin mahdollisena?

Lue lisää

"Jos näin, miksi Suomi totesi olevan sodassa vasta venäläisten pommitettua Suomea? Miksei julistaa avoimesti sota NL:lle Barbarossan alkupäivänä, kun Hitler julisti Suomen taistelevan Saksan rinnalla? "

Aivan niin kuin Saltzburgissa suomalaiset esittivät saksalaisille, että suomalaiset halusivat perustuslain presidentille asettamiin velvoitteisiin viitaten, ettei Suomi joutuisi aloittamaan sotilaallisia toimia Neuvostoliittoa vastaan, eikä vihollisuuksia aloitettaisi Suomen alueelta. Kenraaliluutnantti Heinrichs muistutti, että Suomen väestöstä 46% oli sosialisteja, ainoa kokoava voima oli Mannerheimin persoona ja ajatus hyökkäämisestä oli suomalaisille uusi. Suomalaiset pitivätkin hyvänä, että suunnitelmien mukaisesti Saksan hyökkäys alkaisi ensin ja se ehkä provosoisi Neuvostoliiton hyökkäämään ensin, jolloin suomalaisille voitaisiin perustella sotaan lähteminen helpommin.

Täytyy muistaa, että koko Suomen armeija oli Saksan hyökkäyksen alkaessa jo valmiina toiminta-alueillaan, hyökkäys ei alkanut sotiladjohdon ja hallituksen tietämättä ja siksi myös ilmasuojeluryhmitykset määrättiin koska oli odotettavissa NL:n vastatoimia. 25.päivä tuli sitten vastatoimena pommitukset ja Suomi sai hyvän syyn julistaa olevansa sodassa.

Syy siihenkin on selvä, miksi Suomi julisti puolueettomuuttaan, johon ei uskonut kukaan. Sillä pelattiin vain aikaa kun odotettiin saksalaisten etenevän tarpeeksi, jotta suomalaistenkin aloittama maahyökkäys tuntuisi yhteistoimintana Leningradin alueella. Pelkkää taktikoinita siis, johan Saksalle oli luvattu lähteä mukaan.

puolustava toimenpide. kirjoitti:

"Ei tässä minun mielestäni olekaan kysymys siitä vaan siitä että Suomi suoritti selkeään hyökkäystä tukevan sotatoimen ilman sodan julistusta. Totta kai, kun Suomi tiesi Saksan hyökkäyksen alkavan, niin olihan meidän pakko valmistautua ja varautua."

Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen.

Lue lisää

"Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen. "

Suomi ei tietääkseni tiennyt Neuvostoliiton alkavasta hyökkäyksestä, enpä ole moiseen väitteeseen törmännyt kenenkään oikean tutkijan teksteissä.

Jos sinulla on tietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista ja ajankohdista niin julkista toki tietosi. Se kiinnoistaisi tutkijoita ympäri maailman ja olisi pieni sensaatio.

JSS kirjoitti:

Hymiöpelle vetäytyy väittelystä voitettuna ja häntä koipien välissä heti ensimmäisen tekosyyn saadessaan.

"Hymiöpelle vetäytyy väittelystä voitettuna ja häntä koipien välissä heti ensimmäisen tekosyyn saadessaan. "

Hymiöpelle ei vetäydy mihinkään mutta turhan jankuttamisen minä voin lopettaa tarpeettomana siinä missä JSS turvautuu sivupersooniinsa itseään tukemaan :)))

JSS kirjoitti:

Minäkin ajattelin laittaa piikin vertaamalla Nimierkkiä Otso3:en tai Sergei Makaroviin. Onko se oikeasti Otso3?

Ja kukahan kareliaforumin pelleistä se sinä multinikki olet? el bimbo kirjoittelee tänne Vandaalina ja Nasuna, eli sinä lienet sitten essulu tai kahkonen? Pitääpä tutkiskella kenellä siellä on yhtä lapsellista tekstiä kuin sinulla :)

JSS kirjoitti:

Minäkin ajattelin laittaa piikin vertaamalla Nimierkkiä Otso3:en tai Sergei Makaroviin. Onko se oikeasti Otso3?

Otso3, Sergei Makaroviin, Kylmyri ja mitä ikinä muita keksitkään.

...... kirjoitti:

Ja kukahan kareliaforumin pelleistä se sinä multinikki olet? el bimbo kirjoittelee tänne Vandaalina ja Nasuna, eli sinä lienet sitten essulu tai kahkonen? Pitääpä tutkiskella kenellä siellä on yhtä lapsellista tekstiä kuin sinulla :)

Lue lisää

tähän mennessä kirjoittanut ko. palstalle mitään, mutta seurannut kyllä aktiivisesti.

Nimierkki kirjoitti:

"Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen. "

Suomi ei tietääkseni tiennyt Neuvostoliiton alkavasta hyökkäyksestä, enpä ole moiseen väitteeseen törmännyt kenenkään oikean tutkijan teksteissä.

Jos sinulla on tietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista ja ajankohdista niin julkista toki tietosi. Se kiinnoistaisi tutkijoita ympäri maailman ja olisi pieni sensaatio.

Lue lisää

vaikka tähän lainaukseen: Lainaan vielä lisää mainitsemastani kirjasta, s. 190: "20.6. perjantai: Suomalaiset joukot saavat käskyn siirtyä ilmasuojeluryhmitykseen 22. päivä".
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000013852849

Neuvostoliiton hyökkäyksen varaltahan sitä ilmapuolustusta nimenomaan valmisteltiin... Ja samasta syystä miinoitettiin merta.

Nimierkki kirjoitti:

"Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen. "

Suomi ei tietääkseni tiennyt Neuvostoliiton alkavasta hyökkäyksestä, enpä ole moiseen väitteeseen törmännyt kenenkään oikean tutkijan teksteissä.

Jos sinulla on tietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista ja ajankohdista niin julkista toki tietosi. Se kiinnoistaisi tutkijoita ympäri maailman ja olisi pieni sensaatio.

Lue lisää

"Neuvostoliiton hyökkäyksen varaltahan sitä ilmapuolustusta nimenomaan valmisteltiin... Ja samasta syystä miinoitettiin merta"

Ilmapuolustusta heräteltiin koska sota alkoi, Saksa hyökkäsi etelässä ja pohjoisessa (Suomen Petsamon kautta). Aivan samalla tavalla se heräteltiin Ruotsissakin.

Suomi toki varautui NL:n vastatoimiin ja aiheesta, maan alueen kautta ja Suomen lentokenttiä hyväksi käyttäen suoritettiin parhaillaan pommituslentoja Leningradin seudulle.

Miinoitus oli hieman eri tason toimi kuin ilmapuolustuksen käynnistys.

JSS kirjoitti:

tähän mennessä kirjoittanut ko. palstalle mitään, mutta seurannut kyllä aktiivisesti.

"tähän mennessä kirjoittanut ko. palstalle mitään, mutta seurannut kyllä aktiivisesti."

Heko heko :)

Täällä on kareliaforumin essulut sun muut lehtipuut hyvin tunnistettavissa näiden nimettömien jankutusten takaa. Jostain syystä Putkinen ja Lehtipuu vaan ovat lopettaneet Suomi24:aan rekisteröimänsä nimmarin käytön, taisi mennä jo niin sanotusti maine :)

Nimierkki kirjoitti:

"Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen. "

Suomi ei tietääkseni tiennyt Neuvostoliiton alkavasta hyökkäyksestä, enpä ole moiseen väitteeseen törmännyt kenenkään oikean tutkijan teksteissä.

Jos sinulla on tietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista ja ajankohdista niin julkista toki tietosi. Se kiinnoistaisi tutkijoita ympäri maailman ja olisi pieni sensaatio.

Lue lisää

Barbarossa alkoi vasta 22.6., tuossa puhuttiin 20.6.!

JSS kirjoitti:

tähän mennessä kirjoittanut ko. palstalle mitään, mutta seurannut kyllä aktiivisesti.

Teitä nimmarisalaliittoteoreetiikoita alkaa olla jo enemmän kuin oikeita keskustelijoita...

JSS kirjoitti:

tähän mennessä kirjoittanut ko. palstalle mitään, mutta seurannut kyllä aktiivisesti.

"Teitä nimmarisalaliittoteoreetiikoita alkaa olla jo enemmän kuin oikeita keskustelijoita..."

Sä teini oot vihoviimeinen valittaan salanikkaajista, kun ite epäilet kaikkia siitä.....
Se älähtää johon kolahtaa......

Nimierkki kirjoitti:

"Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen. "

Suomi ei tietääkseni tiennyt Neuvostoliiton alkavasta hyökkäyksestä, enpä ole moiseen väitteeseen törmännyt kenenkään oikean tutkijan teksteissä.

Jos sinulla on tietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista ja ajankohdista niin julkista toki tietosi. Se kiinnoistaisi tutkijoita ympäri maailman ja olisi pieni sensaatio.

Lue lisää

"Barbarossa alkoi vasta 22.6., tuossa puhuttiin 20.6.!"

Suomalaisilla oli tieto hyökkäyksen alkamisesta.

Nimierkki kirjoitti:

"Tuohon pistäisin, ett kun Suomi tiesi NEUVOSTOLIITON hyökkäyksen alkavan ja suoritti omalta kannaltaan puolustavan toimenpiteen, eli miinanlaskun ja Nimierkin ja NL:n kannalta hyökkäävän toimenpiteen. "

Suomi ei tietääkseni tiennyt Neuvostoliiton alkavasta hyökkäyksestä, enpä ole moiseen väitteeseen törmännyt kenenkään oikean tutkijan teksteissä.

Jos sinulla on tietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista ja ajankohdista niin julkista toki tietosi. Se kiinnoistaisi tutkijoita ympäri maailman ja olisi pieni sensaatio.

Lue lisää

""Barbarossa alkoi vasta 22.6., tuossa puhuttiin 20.6.!"

Suomalaisilla oli tieto hyökkäyksen alkamisesta. "

Ja ne sukellusveneetkin saivat miinoituskäskynsä jo 17.6.

Ilmapuolustuksen herättelystä vain sen verran vielä, että parempihan se on herätellä ajoissa kuin liian myöhään. Saksalaiset pommittajathan tulivat ilmatilaamme jo illalla 21.6. joten NL:n vastatoimet olivat mahdollisia siitä lähtien.

Suomalaisille lentokoneillekin määrättiin Saksan itärintaman tunnukset jo 18.6. ja asiasta tiedotettiin ilmatorjuntaa ja valvontaa, joten kun nämä raportoivat havainnoista jotka kertoivat saksalaisten pommittajien olevan matkalla itään Etelä-Suomen halki illalla 21.6. ja aamulla 22.6. niin raportit puhuivat "omista koneista" kun puhuivat saksalaisista - samat keltaiset tunnukset oli siis jo suomalaisissakin koneissa.

...... kirjoitti:

Ja kukahan kareliaforumin pelleistä se sinä multinikki olet? el bimbo kirjoittelee tänne Vandaalina ja Nasuna, eli sinä lienet sitten essulu tai kahkonen? Pitääpä tutkiskella kenellä siellä on yhtä lapsellista tekstiä kuin sinulla :)

Lue lisää

Yhtä ylmielistä, toisia halveksuvaa besserwissertekstiä molemmilla ja vieä hymiöt päälle!

Verratkaapa! Ihan yks yhteen identtistä tekstiä.

on Otso3 kirjoitti:

Yhtä ylmielistä, toisia halveksuvaa besserwissertekstiä molemmilla ja vieä hymiöt päälle!

Verratkaapa! Ihan yks yhteen identtistä tekstiä.

Mitä sitten vaikka olisikin? Kaksi eri keskustelupalstaa, kahdet eri keskustelut. Millä nimellä sinä siellä besserwisseilet? Noista hymiöistä natkuttelusta päätellen sinä olet Kareliaforumin Markus Lehtipuu, joka siellä muistaa muistuttaa ettei niillä naista saa. Tai siis Lehtipuu ei ole saanut ;)

Vituttaako kun et pärjää täällä asiakeskustelussa Nimierkille? Kannattaa pysyä poissa sellaisista keskusteluista missä tulee tavan mukaan turpiin ;)

JSS kirjoitti:

lainaamassani kohdassa oli nimenomaan tuo "Suomi toivoi Saksan apua, jos Neuvostoliitto hyökkää". Väitätkö suoraan, että se on valheellinen?

"suomalaisten eteen lyötiin hyväksyttäväksi Barbarossaan sisältyneet saksalaisten esittämät suunnitelmat suomalaisten hyökkäyksestä."

Jos näin, miksi Suomi totesi olevan sodassa vasta venäläisten pommitettua Suomea? Miksei julistaa avoimesti sota NL:lle Barbarossan alkupäivänä, kun Hitler julisti Suomen taistelevan Saksan rinnalla?

Lainaan vielä lisää mainitsemastani kirjasta, s. 190: "20.6. perjantai: Suomalaiset joukot saavat käskyn siirtyä ilmasuojeluryhmitykseen 22. päivä". Miksi toimia näin, jos NL:n hyökkäystä ei pidetty hyvin mahdollisena?

Lue lisää

"Sodan välitön uhka riittää mm. maanpetossyytteessäkin, miksei se riittäisi tässäkin? Oletko kuullut ennaltaehkäisystä? Kun sota oli luultavaa, oli järkevintä varautua siihen kunnolla mm. miinojen kaltaisten puolustusaseiden laskemisella. "

Vielä varmempi keino oli yrittää pommittaa lentokenttiä joilta Vihollinen suoritti jo hyökkäyksiä, eikö niin.

"Sodan uhka oli ehdottomasti olemassa: kun Saksan ja NL.n välisen sodan uhka oli ilmassa tiedettiin samalla, että Suomi saattaisi joutua mukaan."

Eli NL;n pommitukset olivat puolustuksellisia, tästä lienemme samaa mieltä, ellet aio ruveta sanojasi syömään.

Inforealisti kirjoitti:

"Sodan välitön uhka riittää mm. maanpetossyytteessäkin, miksei se riittäisi tässäkin? Oletko kuullut ennaltaehkäisystä? Kun sota oli luultavaa, oli järkevintä varautua siihen kunnolla mm. miinojen kaltaisten puolustusaseiden laskemisella. "

Vielä varmempi keino oli yrittää pommittaa lentokenttiä joilta Vihollinen suoritti jo hyökkäyksiä, eikö niin.

"Sodan uhka oli ehdottomasti olemassa: kun Saksan ja NL.n välisen sodan uhka oli ilmassa tiedettiin samalla, että Suomi saattaisi joutua mukaan."

Eli NL;n pommitukset olivat puolustuksellisia, tästä lienemme samaa mieltä, ellet aio ruveta sanojasi syömään.

Lue lisää

Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta. Saksalaiset koneet käyttivät Utin ja Malmin kenttiä VÄLILASKUPAIKKOINA lentäessään Neuvostoliittoon ja palatessaan. Samana päivänä venäläiset ampuivat suomalaisia kohti mm. Hangossa. (Suomi sodassa, talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 190).

Tällöinhän Suomi EI olut vielä sodassa NL:n kanssa. Kyseessä on siis hyökkäys. Pommitukset olivat hyökkäyksellisiä ja johtivat jatkosotaan 25. päivän pommitusten jälkeen.

Muutamaa sivua myöhemmin (s. 196) samassa kirjassa kirjoitetaan vasta 25. päivän kohdalla, kun jatkosota siis oli alkanut, "Saksalaisille annetaan virallinen lupa suorittaa taistelulentoja; suomalaisjoukoille annetaan lupa tulittaa rajan yli edullisia maaleja". Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

JSS kirjoitti:

Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta. Saksalaiset koneet käyttivät Utin ja Malmin kenttiä VÄLILASKUPAIKKOINA lentäessään Neuvostoliittoon ja palatessaan. Samana päivänä venäläiset ampuivat suomalaisia kohti mm. Hangossa. (Suomi sodassa, talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 190).

Tällöinhän Suomi EI olut vielä sodassa NL:n kanssa. Kyseessä on siis hyökkäys. Pommitukset olivat hyökkäyksellisiä ja johtivat jatkosotaan 25. päivän pommitusten jälkeen.

Muutamaa sivua myöhemmin (s. 196) samassa kirjassa kirjoitetaan vasta 25. päivän kohdalla, kun jatkosota siis oli alkanut, "Saksalaisille annetaan virallinen lupa suorittaa taistelulentoja; suomalaisjoukoille annetaan lupa tulittaa rajan yli edullisia maaleja". Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Lue lisää

Että myös Suomalisten miinanlasku Pietarin edustalle oli sotatoimi. Hyvä.

Inforealisti kirjoitti:

Että myös Suomalisten miinanlasku Pietarin edustalle oli sotatoimi. Hyvä.

Mikset vastaa itse kysymyksiin?

JSS kirjoitti:

Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta. Saksalaiset koneet käyttivät Utin ja Malmin kenttiä VÄLILASKUPAIKKOINA lentäessään Neuvostoliittoon ja palatessaan. Samana päivänä venäläiset ampuivat suomalaisia kohti mm. Hangossa. (Suomi sodassa, talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 190).

Tällöinhän Suomi EI olut vielä sodassa NL:n kanssa. Kyseessä on siis hyökkäys. Pommitukset olivat hyökkäyksellisiä ja johtivat jatkosotaan 25. päivän pommitusten jälkeen.

Muutamaa sivua myöhemmin (s. 196) samassa kirjassa kirjoitetaan vasta 25. päivän kohdalla, kun jatkosota siis oli alkanut, "Saksalaisille annetaan virallinen lupa suorittaa taistelulentoja; suomalaisjoukoille annetaan lupa tulittaa rajan yli edullisia maaleja". Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Lue lisää

>>Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta.Apolda miinoitteen lasku suomenlahden suulla ja m-veneiden suorittama muhunsalmen miinoitus sekä saksalaisten laivojen paluusuunta suomea kohti tuli tuoreeltaan n-liiton tietoon. Vastatoimenpiteiden nopeus - venäläiset hyökkäsivät jo aamulla 22.06. 06.05. pommikoneillaan suomen laivastoa vastaan ahvenanmerellä - osoittaa n-liiton tiedustelun pelanneen hyvin. Seuraavien päivien saksalaishyökkäykset hangon meriyhteyksiä vastaan todistivat arvelut saksalaisten alusten suomalaistukikohdista lopullisesti.<

>>Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Igor kirjoitti:

>>Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta.Apolda miinoitteen lasku suomenlahden suulla ja m-veneiden suorittama muhunsalmen miinoitus sekä saksalaisten laivojen paluusuunta suomea kohti tuli tuoreeltaan n-liiton tietoon. Vastatoimenpiteiden nopeus - venäläiset hyökkäsivät jo aamulla 22.06. 06.05. pommikoneillaan suomen laivastoa vastaan ahvenanmerellä - osoittaa n-liiton tiedustelun pelanneen hyvin. Seuraavien päivien saksalaishyökkäykset hangon meriyhteyksiä vastaan todistivat arvelut saksalaisten alusten suomalaistukikohdista lopullisesti.<

>>Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Lue lisää

Miksi NL iski suomalaisia kohteita vastaan? Eihän Suomi ollut hyökännyt sen kimppuun. Olisivat lähettäneet nootin ja neuvotelleet tai jotain. Tuollainen suora toiminta viittaa siihen, että haluttiin sota Suomea vastaan ja haluttiin vain jokin tekosyy kuten Mainilassa 1939.

Lainaus: "Lähettiläs Orloville esitetään suullinen vastalause 22. päivän pommitustenjohdosta; lähettiläs lupaa hankkia sekvitykset." (Suomi sodassa, s. 196) Eli Orlovkaan ei suoraan sanonut, että iskut olivat suora kosto saksalaisten toiminnasta. Suurlähetystö poistui Suomesta seuraavana päivänä.

"iskee n-liitto ehkäisyiskun myös suomeen johtuen täällä olevista saksalaisista joukoista ja niiden toiminnasta suomen alueelta."

Eli Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja aloitti sodan.

"Tämä tarkoitti hyökkäystä silloin kun saksalaiset olivat edenneet väinälinnan tasalle."

Eikö muka hyökkäys Barbarossan alkamispäivänä olisi sitonut neuv. joukkoja samalla lailla? Miksei?

"Tuo kolmen päivän "puolueettomuus" on hyvin hämärtävä termi, koska saksalaiset toimivat koko ajan suomen lentokentiltä"

Toimivathan amerikkalaisetkin koko ajan Saksassa Irakin sodan aikana. Eikö sotaa kiivaasti vastustanut Saksa muka ollut puolueeton?

Igor kirjoitti:

>>Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta.Apolda miinoitteen lasku suomenlahden suulla ja m-veneiden suorittama muhunsalmen miinoitus sekä saksalaisten laivojen paluusuunta suomea kohti tuli tuoreeltaan n-liiton tietoon. Vastatoimenpiteiden nopeus - venäläiset hyökkäsivät jo aamulla 22.06. 06.05. pommikoneillaan suomen laivastoa vastaan ahvenanmerellä - osoittaa n-liiton tiedustelun pelanneen hyvin. Seuraavien päivien saksalaishyökkäykset hangon meriyhteyksiä vastaan todistivat arvelut saksalaisten alusten suomalaistukikohdista lopullisesti.<

>>Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Lue lisää

oli siis 23. päivältä.

JSS kirjoitti:

Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta. Saksalaiset koneet käyttivät Utin ja Malmin kenttiä VÄLILASKUPAIKKOINA lentäessään Neuvostoliittoon ja palatessaan. Samana päivänä venäläiset ampuivat suomalaisia kohti mm. Hangossa. (Suomi sodassa, talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 190).

Tällöinhän Suomi EI olut vielä sodassa NL:n kanssa. Kyseessä on siis hyökkäys. Pommitukset olivat hyökkäyksellisiä ja johtivat jatkosotaan 25. päivän pommitusten jälkeen.

Muutamaa sivua myöhemmin (s. 196) samassa kirjassa kirjoitetaan vasta 25. päivän kohdalla, kun jatkosota siis oli alkanut, "Saksalaisille annetaan virallinen lupa suorittaa taistelulentoja; suomalaisjoukoille annetaan lupa tulittaa rajan yli edullisia maaleja". Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Lue lisää

Jos NL olisi miinoittanut Helsingin tai Kotkan edustaa olisiko se sinusta ollut puolustuksellinen toimenpide.

Tai jos joku kolmas valtio olisi lähettänyt lentokoneita NL:n lentokentiltä suomea vastaan, olisiko pitänyt jäädä ottamaan selkoa ja vaatimaan papereita nähtäväksi, että olisisiko mahdollisesti liitto kysymyksessä vai olisiko kenties erillissota kysymyksessä.

Jos naapurisi heittelee sinua kivillä toisen naapurin pihalta nakkaatko takaisin vai odotteletko, kunnes naapurisi menee omalle tontilleen.

Iforealisti kirjoitti:

Jos NL olisi miinoittanut Helsingin tai Kotkan edustaa olisiko se sinusta ollut puolustuksellinen toimenpide.

Tai jos joku kolmas valtio olisi lähettänyt lentokoneita NL:n lentokentiltä suomea vastaan, olisiko pitänyt jäädä ottamaan selkoa ja vaatimaan papereita nähtäväksi, että olisisiko mahdollisesti liitto kysymyksessä vai olisiko kenties erillissota kysymyksessä.

Jos naapurisi heittelee sinua kivillä toisen naapurin pihalta nakkaatko takaisin vai odotteletko, kunnes naapurisi menee omalle tontilleen.

Lue lisää

kostaisin kivien heittelyn kivien heittelyllä, kyllä siitä syyte tulisi... Suomi oli kärsivällinen eikä ryhtynyt sotaan ensi pomitusten 22. päivä jälkeen. Kun iivana sitten pommitti toistamiseen 25. päivä ja tällä kertaa siviilejä, oli pakko toimia.

"Jos NL olisi miinoittanut Helsingin tai Kotkan edustaa olisiko se sinusta ollut puolustuksellinen toimenpide."

Ei, koska Suomi ei suunnitellut sotaa NL:a vastaan, toisin kuin se Suomea vastaan. Tämän näkee mm. siitä, että NL pyysi 1940 Saksalta lupaa jatkaa sotaa Suomea vastaan.

"Tai jos joku kolmas valtio olisi lähettänyt lentokoneita NL:n lentokentiltä suomea vastaan, olisiko pitänyt jäädä ottamaan selkoa"

Tietysti olisi! Aina pitäisi yrittää ensin neuvotella. Jos ilmatilanloukkauksista aloitettaisiin aina sota, montakohan sotaa Suomi ja Venäjä olisivat käyneet lähiaikoina venäläisten ilmatilanloukkausten johdosta...?

Miksei Orlov siis sanonut siltä istumalta, että iskut olivat kosto saksalaisten toiminnasta?

Saksalaiset saivat muutenkin virallisen luvan lentojen suorittamiseen Suomesta NL:on vasta myöhemmin. Saksan sotatoimet eivät ole Suomen sotatoimia.

JSS kirjoitti:

Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta. Saksalaiset koneet käyttivät Utin ja Malmin kenttiä VÄLILASKUPAIKKOINA lentäessään Neuvostoliittoon ja palatessaan. Samana päivänä venäläiset ampuivat suomalaisia kohti mm. Hangossa. (Suomi sodassa, talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 190).

Tällöinhän Suomi EI olut vielä sodassa NL:n kanssa. Kyseessä on siis hyökkäys. Pommitukset olivat hyökkäyksellisiä ja johtivat jatkosotaan 25. päivän pommitusten jälkeen.

Muutamaa sivua myöhemmin (s. 196) samassa kirjassa kirjoitetaan vasta 25. päivän kohdalla, kun jatkosota siis oli alkanut, "Saksalaisille annetaan virallinen lupa suorittaa taistelulentoja; suomalaisjoukoille annetaan lupa tulittaa rajan yli edullisia maaleja". Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Lue lisää

Pitää muistaa se, että Suomen johtohenkilöt halusivat pitää sodan erillissotana.

Näinollen oli tärkeää, että N-liitto oli sodan kiistaton aloittaja.

Tämä taktikka myös toimi, sillä USA ei julistanut Suomelle sotaa missään vaiheesa.

Suomi sai aseita Saksalta ja N-liitto sai aseita USA:lta, mutta USA ja Suomi ei olleet keskenään sodassa.

Igor kirjoitti:

>>Jo 22.6. klo 06.05. NL:n koneet pommittivat Suomenlahdella panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata ja Alskärin linnaketta.Apolda miinoitteen lasku suomenlahden suulla ja m-veneiden suorittama muhunsalmen miinoitus sekä saksalaisten laivojen paluusuunta suomea kohti tuli tuoreeltaan n-liiton tietoon. Vastatoimenpiteiden nopeus - venäläiset hyökkäsivät jo aamulla 22.06. 06.05. pommikoneillaan suomen laivastoa vastaan ahvenanmerellä - osoittaa n-liiton tiedustelun pelanneen hyvin. Seuraavien päivien saksalaishyökkäykset hangon meriyhteyksiä vastaan todistivat arvelut saksalaisten alusten suomalaistukikohdista lopullisesti.<

>>Eli näin virallinen lupa vasta 25. päivänä, ei vielä 22. päivänä. Miksei jo silloin? Ja mikseivät suomalaiset esim. itse pommittaneet Hankoa jo 22. päivä, kun saksalaiset tekivät niin? Jos Suomi kerta oli muka hyökkääjänä ja liitossa Saksan kanssa, miksi Suomi odotti kolme päivää, ennen kuin liittyi sotaan?

Lue lisää

>>Miksi NL iski suomalaisia kohteita vastaan? Eihän Suomi ollut hyökännyt sen kimppuun. Olisivat lähettäneet nootin ja neuvotelleet tai jotain. Tuollainen suora toiminta viittaa siihen, että haluttiin sota Suomea vastaan ja haluttiin vain jokin tekosyy kuten Mainilassa 1939.>Lainaus: "Lähettiläs Orloville esitetään suullinen vastalause 22. päivän pommitustenjohdosta; lähettiläs lupaa hankkia sekvitykset." (Suomi sodassa, s. 196) Eli Orlovkaan ei suoraan sanonut, että iskut olivat suora kosto saksalaisten toiminnasta. Suurlähetystö poistui Suomesta seuraavana päivänä.Kun Witting valitti ahvenanmeren pommitusyrityksistä, lähettiläs Orlov puolestaan kertoi suomen ilmatilan kautta lennetyistä pommituslennoista leningradin alueelle.
Tähän Witting vastasi ivallisesti, että luonnollisesti pommikoneet palasivat retkeltään kotikentälleen (uttiin). (Jokipii s.586).<

Jokipii lähteisiinsä nojautuen väittää että klo 06.05 isku oli vastatoimi saksalaisten suorittamasta miinoitustoimenpiteestä ja sen aikana käydystä tulitaistelusta. Ja koska n-liiton lentovene seurasi saksalaissaattuetta suomen rannikolle ei näiden lähtösatama jäänyt epäselväksi venäläisille.

>>Eli Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja aloitti sodan.>Eikö muka hyökkäys Barbarossan alkamispäivänä olisi sitonut neuv. joukkoja samalla lailla? Miksei>Toimivathan amerikkalaisetkin koko ajan Saksassa Irakin sodan aikana. Eikö sotaa kiivaasti vastustanut Saksa muka ollut puolueeton?

Iforealisti kirjoitti:

Jos NL olisi miinoittanut Helsingin tai Kotkan edustaa olisiko se sinusta ollut puolustuksellinen toimenpide.

Tai jos joku kolmas valtio olisi lähettänyt lentokoneita NL:n lentokentiltä suomea vastaan, olisiko pitänyt jäädä ottamaan selkoa ja vaatimaan papereita nähtäväksi, että olisisiko mahdollisesti liitto kysymyksessä vai olisiko kenties erillissota kysymyksessä.

Jos naapurisi heittelee sinua kivillä toisen naapurin pihalta nakkaatko takaisin vai odotteletko, kunnes naapurisi menee omalle tontilleen.

Lue lisää

>>Ei, koska Suomi ei suunnitellut sotaa NL:a vastaan, toisin kuin se Suomea vastaan. Tämän näkee mm. siitä, että NL pyysi 1940 Saksalta lupaa jatkaa sotaa Suomea vastaan.>Saksalaiset saivat muutenkin virallisen luvan lentojen suorittamiseen Suomesta NL:on vasta myöhemmin. Saksan sotatoimet eivät ole Suomen sotatoimia.

Iforealisti kirjoitti:

Jos NL olisi miinoittanut Helsingin tai Kotkan edustaa olisiko se sinusta ollut puolustuksellinen toimenpide.

Tai jos joku kolmas valtio olisi lähettänyt lentokoneita NL:n lentokentiltä suomea vastaan, olisiko pitänyt jäädä ottamaan selkoa ja vaatimaan papereita nähtäväksi, että olisisiko mahdollisesti liitto kysymyksessä vai olisiko kenties erillissota kysymyksessä.

Jos naapurisi heittelee sinua kivillä toisen naapurin pihalta nakkaatko takaisin vai odotteletko, kunnes naapurisi menee omalle tontilleen.

Lue lisää

kostaisin kivien heittelyn kivien heittelyllä, kyllä siitä syyte tulisi... Suomi oli kärsivällinen eikä ryhtynyt sotaan ensi pomitusten 22. päivä jälkeen. Kun iivana sitten pommitti toistamiseen 25. päivä ja tällä kertaa siviilejä, oli pakko toimia.

Et oikein vaikuta kaverilta, joka kääntää tisen posken, mutta olkoon. Montako pommituslentoa tehtiin Suomesta käsin, ennen kuin NL vastasi tähän. Eli sinun mukaasi NL:n pommitukset olivat oikeutettuja.

"Jos NL olisi miinoittanut Helsingin tai Kotkan edustaa olisiko se sinusta ollut puolustuksellinen toimenpide."



Ei, koska Suomi ei suunnitellut sotaa NL:a vastaan, toisin kuin se Suomea vastaan. Tämän näkee mm. siitä, että NL pyysi 1940 Saksalta lupaa jatkaa sotaa Suomea vastaan.

Ai ei sunnitellut. Joka tapauksessa voisi kuvitella, että NL sai sellaisen vaikutelman suomalaisten antaessa Saksan valmistella hyökkäystä omalöla alueellaan.


"Tai jos joku kolmas valtio olisi lähettänyt lentokoneita NL:n lentokentiltä suomea vastaan, olisiko pitänyt jäädä ottamaan selkoa"

Tietysti olisi! Aina pitäisi yrittää ensin neuvotella. Jos ilmatilanloukkauksista aloitettaisiin aina sota, montakohan sotaa Suomi ja Venäjä olisivat käyneet lähiaikoina venäläisten ilmatilanloukkausten johdosta...?"

Yksinkertaistat nyt liikaa. Ilmatilan loukkkaus on aivan eri asia, kuin pommituslennot, ainakin minusta.

Tämä Stalinin väitetty hyökkäys saksaan on V. Suvorovin teoria, josta hän on kirjoittanut kirjansa M-day.

>>Tosiasia oli, että Venäläiset oli hyökkäysryhmityksessä.>Ne olisivat itse hyökänneet Saksan kimppuun muutaman päivän sisällä.>Tämän on todennut mm. Mauno Koivisto useissa puheissaan.>Sillä myös selitetään Venäläisten erittäin suuret tappiot heti sodan alussa, ryhmitykset meni sekaisin kun Saksa pääsi yllättämään täysin.

Igor kirjoitti:

Tämä Stalinin väitetty hyökkäys saksaan on V. Suvorovin teoria, josta hän on kirjoittanut kirjansa M-day.

>>Tosiasia oli, että Venäläiset oli hyökkäysryhmityksessä.>Ne olisivat itse hyökänneet Saksan kimppuun muutaman päivän sisällä.>Tämän on todennut mm. Mauno Koivisto useissa puheissaan.>Sillä myös selitetään Venäläisten erittäin suuret tappiot heti sodan alussa, ryhmitykset meni sekaisin kun Saksa pääsi yllättämään täysin.

Lue lisää

-- >>Tosiasia oli, että Venäläiset oli hyökkäysryhmityksessä.

White Flag kirjoitti:

-- >>Tosiasia oli, että Venäläiset oli hyökkäysryhmityksessä.

>>Eikös se ollut siten, että etelässä neukut olivat ns. syvässä ryhmityksessä, erään neuvokkaan kenraalin ansiosta(en muista nimeä). Ja kun vielä lisätään se seikka että neukuilla oli siellä vanhat ja valmiit puolustusasemat, niin se selittää sen miksi neukut pärjäsivät paljon paremmin etelässä.>Pohjoisessa tilanne oli lähinnä surkuhupaisa: Puolan vastaiselle rajalle oltiin rakentamassa uutta puolustuslinjaa, mutta se ei ollut vielä valmis. Vanhoihin asemiin ei sitten voitukaan enään palata, johtuen lähinnä sekasorrosta, mutta jopa siitä että osa siitä oltiin jo ehditty romuttaa!

Igor kirjoitti:

>>Eikös se ollut siten, että etelässä neukut olivat ns. syvässä ryhmityksessä, erään neuvokkaan kenraalin ansiosta(en muista nimeä). Ja kun vielä lisätään se seikka että neukuilla oli siellä vanhat ja valmiit puolustusasemat, niin se selittää sen miksi neukut pärjäsivät paljon paremmin etelässä.>Pohjoisessa tilanne oli lähinnä surkuhupaisa: Puolan vastaiselle rajalle oltiin rakentamassa uutta puolustuslinjaa, mutta se ei ollut vielä valmis. Vanhoihin asemiin ei sitten voitukaan enään palata, johtuen lähinnä sekasorrosta, mutta jopa siitä että osa siitä oltiin jo ehditty romuttaa!

Lue lisää

Yllätys oli täydellinen ...

En usko että Mauno Koivisto ihan omiaan höpisi, miehellä oli sentään virkansa puolesta käytössä kaikki mahdolliset arkistot mitä tässä maassa oli ja on.

Itse kuulin televisiosta Maunon kommentin, se meni näin "Venäläiset oli hyökkäysryhmityksessä, koska eivät tunteneet puolustusryhmitystä".

Eli tuossahan on semmoinen potaska, että takuulla tunsivat puolustusryhmityksen, mutta Mauno halusi tällä tavalla kiinnittää huomion siihen, että jumalauta Venäläisethän olivat hyökkäämässä Saksan kimppuun ...
Ei vain viitsinyt suoraan sanoa sitä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Yllätys oli täydellinen ...

En usko että Mauno Koivisto ihan omiaan höpisi, miehellä oli sentään virkansa puolesta käytössä kaikki mahdolliset arkistot mitä tässä maassa oli ja on.

Itse kuulin televisiosta Maunon kommentin, se meni näin "Venäläiset oli hyökkäysryhmityksessä, koska eivät tunteneet puolustusryhmitystä".

Eli tuossahan on semmoinen potaska, että takuulla tunsivat puolustusryhmityksen, mutta Mauno halusi tällä tavalla kiinnittää huomion siihen, että jumalauta Venäläisethän olivat hyökkäämässä Saksan kimppuun ...
Ei vain viitsinyt suoraan sanoa sitä.

Lue lisää

>>En usko että Mauno Koivisto ihan omiaan höpisi, miehellä oli sentään virkansa puolesta käytössä kaikki mahdolliset arkistot mitä tässä maassa oli ja on.

Igor kirjoitti:

>>En usko että Mauno Koivisto ihan omiaan höpisi, miehellä oli sentään virkansa puolesta käytössä kaikki mahdolliset arkistot mitä tässä maassa oli ja on.

Miten niin ei ole arkistoja Suomalaisilla ...

Suomalaiset vaihtoivat ja välittivät koko ajan tiedustelutietoa Saksalaisten kanssa, jopa välirauhan aikana tehtiin koko ajan tiedustelua rajan takana.

Jos Saksalaiset tiesivät Venäläisten hyökkäävän ja iskivät sen takia ensiksi, niin todennäköisesti tieto on välitetty myös Suomalaisille ...

Kun miettii tuota Maunon kommenttia vielä, niin oleellista on mielestäni juuri se, että mikä oli Maunon motiivi esittää asia noin ...
Mauno Koivisto oli tunnetusti ja on yhäkin mies joka esittää asioita moniselitteisesti ja tulikinnanvaraisesti.
Eli ei kerro totuutta suoraan, vaan jättää vastuun kuulijalle kuten Savossa sanotaan ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Miten niin ei ole arkistoja Suomalaisilla ...

Suomalaiset vaihtoivat ja välittivät koko ajan tiedustelutietoa Saksalaisten kanssa, jopa välirauhan aikana tehtiin koko ajan tiedustelua rajan takana.

Jos Saksalaiset tiesivät Venäläisten hyökkäävän ja iskivät sen takia ensiksi, niin todennäköisesti tieto on välitetty myös Suomalaisille ...

Kun miettii tuota Maunon kommenttia vielä, niin oleellista on mielestäni juuri se, että mikä oli Maunon motiivi esittää asia noin ...
Mauno Koivisto oli tunnetusti ja on yhäkin mies joka esittää asioita moniselitteisesti ja tulikinnanvaraisesti.
Eli ei kerro totuutta suoraan, vaan jättää vastuun kuulijalle kuten Savossa sanotaan ...

Lue lisää

>>Miten niin ei ole arkistoja Suomalaisilla ...>Jos Saksalaiset tiesivät Venäläisten hyökkäävän ja iskivät sen takia ensiksi, niin todennäköisesti tieto on välitetty myös Suomalaisille ...>Kun miettii tuota Maunon kommenttia vielä, niin oleellista on mielestäni juuri se, että mikä oli Maunon motiivi esittää asia noin ...

Igor kirjoitti:

>>Miten niin ei ole arkistoja Suomalaisilla ...>Jos Saksalaiset tiesivät Venäläisten hyökkäävän ja iskivät sen takia ensiksi, niin todennäköisesti tieto on välitetty myös Suomalaisille ...>Kun miettii tuota Maunon kommenttia vielä, niin oleellista on mielestäni juuri se, että mikä oli Maunon motiivi esittää asia noin ...

Lue lisää

No miety nyt vähän, tottakai Saksalaisilla on täytynyt olla tieto hyökkäyksestä ...
Sillä niiden oma hyökkäys oli ajoitettu kertakaikkiaan liian hyvin, jotta se voisi olla pelkkä sattuma.

Toinen juttu, että koskaan ei meille kerrota kaikkia arkistoja mitä valtiojohdolla on, eli se että me ei tiedetä lopultakaan sitä mistä Mauno on tietonsa saanut.

Enkä todellakaan usko että olisi vain lainannut jonkun toisen kirjasta, sillä on ollut käytössään kumminkin huomattavasti paremmat arkistot miksei se niitä olisi käyttänyt ...

Vaka Vanha kirjoitti:

No miety nyt vähän, tottakai Saksalaisilla on täytynyt olla tieto hyökkäyksestä ...
Sillä niiden oma hyökkäys oli ajoitettu kertakaikkiaan liian hyvin, jotta se voisi olla pelkkä sattuma.

Toinen juttu, että koskaan ei meille kerrota kaikkia arkistoja mitä valtiojohdolla on, eli se että me ei tiedetä lopultakaan sitä mistä Mauno on tietonsa saanut.

Enkä todellakaan usko että olisi vain lainannut jonkun toisen kirjasta, sillä on ollut käytössään kumminkin huomattavasti paremmat arkistot miksei se niitä olisi käyttänyt ...

Lue lisää

>>No miety nyt vähän, tottakai Saksalaisilla on täytynyt olla tieto hyökkäyksestä ...
Sillä niiden oma hyökkäys oli ajoitettu kertakaikkiaan liian hyvin, jotta se voisi olla pelkkä sattuma.>Toinen juttu, että koskaan ei meille kerrota kaikkia arkistoja mitä valtiojohdolla on, eli se että me ei tiedetä lopultakaan sitä mistä Mauno on tietonsa saanut.> Enkä todellakaan usko että olisi vain lainannut jonkun toisen kirjasta, sillä on ollut käytössään kumminkin huomattavasti paremmat arkistot miksei se niitä olisi käyttänyt ...´

Igor kirjoitti:

>>No miety nyt vähän, tottakai Saksalaisilla on täytynyt olla tieto hyökkäyksestä ...
Sillä niiden oma hyökkäys oli ajoitettu kertakaikkiaan liian hyvin, jotta se voisi olla pelkkä sattuma.>Toinen juttu, että koskaan ei meille kerrota kaikkia arkistoja mitä valtiojohdolla on, eli se että me ei tiedetä lopultakaan sitä mistä Mauno on tietonsa saanut.> Enkä todellakaan usko että olisi vain lainannut jonkun toisen kirjasta, sillä on ollut käytössään kumminkin huomattavasti paremmat arkistot miksei se niitä olisi käyttänyt ...´

Lue lisää

No tämä on vapaa maa, voit tietenkin uskoa mihin haluat ...

Mutta sääliksi käy mies, joka ei osaa käyttää aivojaan.

Vaka Vanha kirjoitti:

No tämä on vapaa maa, voit tietenkin uskoa mihin haluat ...

Mutta sääliksi käy mies, joka ei osaa käyttää aivojaan.

sairautta on ;)

"Mutta sääliksi käy mies, joka ei osaa käyttää aivojaan. "

Lopeta siis itsesi sääliminen ja ala käyttää aivojasi ;)

Vaka Vanha kirjoitti:

No tämä on vapaa maa, voit tietenkin uskoa mihin haluat ...

Mutta sääliksi käy mies, joka ei osaa käyttää aivojaan.

>>No tämä on vapaa maa, voit tietenkin uskoa mihin haluat ...>Mutta sääliksi käy mies, joka ei osaa käyttää aivojaan.