Matkalla tapahtuu?

Jos tunnin kuluessa ei ole tullut yhtään matkajuttua,niin tää aloitus lähtee bittiavaruuteen.
Muussa tapauksessa se on ja pysyy.

Oli tässä vähän keittiöhommia välillä :).

Älä huido tätä avausta mihinkään senkin hoppuheikki :)).

Minäkin toivon että tähän kirjoitetaan matkakertomuksia vuosien varrelta.
Oli matka sitten ulkomaan matka, kotimaan matka, risteily tms.

Oliko matka onnistunut vai epäonnistunut. Yllättikö lomaromanssi. Mitä muita sattumuksia, sisältyi matkaan, myös ne hauskat tai vähemmän
hauskat kömmähdykset.

Laitan itsekin jossain välissä jotain pientä tähän. Täytyy käväistä ensin viemässä poitsu omiin juhliinsa.

Tämän olenkin kertonut täällä jo aikaisemmin, mutta laitetaan uusiks. Tuskin kukaan muistaa.

Tapahtui risteilyllä:
Vieressäni baaritiskillä istui pariskunta jolla tuntui olevan sanaharkkaa keskenään. Yhtäkkiä nainen hermostui ja yritti huitasta siiderilasin sisällön miehen kasvoille. Mies aavisti mitä tuleman piti ja väisti. Juomat lensikin mun päälle kun en osannut varoa. Nainen lähti baaritiskiltä niin äkkiä etten ehtinyt yhtään puhutella miten ois pieni pesulakorvaus. Olin nimittäin yltäpäältä siiderissä.

Tapahtui Madeiralla:
Oltiin paikallisessa diskossa. Tuli kivaa tanssittavaa musiikkia. Lattialla tanssi ainoastaan miehet, naisia ei yhtään. Naiset istuivat pöydissään. En malttanut istua pöydässä vaan hyppäsin miesten sekaan tanssimaan. Miehet asettui piiriin ja minä sinne mukaan. Ja kovasti bailattiin ja hauskaa oli. Kun lopulta tulin pöytään takaisin, huomasin paikallisten naisten kauhistuneet katseet. Ilmeisesti ei ollut ollenkaan soveliasti että nainen menee tanssimaan sinne miesten sekaan. Liekö joku katolilainen perinne. Että silleen meni turisti sähläämään paikallisten elämää.

Madeiralla edelleen tapahtunutta:

Eräänä päivänä oli retki vuoristoon johon teki kovasti mieli mukaan, mutta korkean paikan kammoisena ajattelin jättää väliin enkä ilmoittautunut retkelle mukaan. Kuitenkin minut saatiin ylipuhuttua, sekä opas että matkaseuralaiset. Ajattelin sitten että kun tänne asti on tultu pakkohan nuo vuoristot on nähdä, kun ei tiedä tuleeko toista tilaisuutta.


Edellisen yön nukuin huonosti, jännitin niin tuota retkeä. Istuin bussissa etupenkissä ja sain toisen oppaan viereeni. Reitti kiemurteli ylös vuorille mitä uskomattomimpiin paikkoihin, rotkojen reunalla, korkealla kallion kupeella mistä oli upeat näköalat merelle. Huikeaa. Välillä piti pitää silmiä kiinni ja saada hengitystä tasaantumaan. Sydän hakkasi aivan julmetusti.
Välilla oli tasaisempaakin matkaa. Pysähdyttiin syömään, ostoksia tekemään ja katselemaan pientä vuoristokylää.

Erään pysähdyksen jälkeen lähdettiin taas nousemaan ylös ja aina vaan ylös, ja pudotus oikealle vaan kasvoi ja jyrkkeni. Bussi ajoi aika reippaasti. Eräässä mutkassa tuli henkilöauto vielä reippaampaa vauhtia vastaan. Apua... nyt törmätään, ehdin tajuta ja syöksytään rotkoon. Kriiikkk...bussi jarrutti äkisti ja yritti väistää niin lähelle reunaa kun uskalsi ja pysähtyi nippanappa ennen rotkon reunaa. Kuului ryskis...auton nokat törmäsi vasemmalta puolelta yhteen, ei voinut mitään. Laukkuni lensi sylistä käytävälle, jonkun kamerakin siellä pyöri. Matkustajille ei käynyt kuinkaan eikä vastaantulevan autonkuljettajallekaan.

Tärisin kuin horkassa, jalat vapisi, kädet tärisi. Opas vieressäni yritti pysyä rauhallisena ja rauhoitti minuakin. Loppumatkasta en muista oikein mitään, senverran säikähdin. Oltiin jo onneksi paluumatkalla, reilun tunnin päässä hotellista.
Arvaatte varmaan minkälaisten painajaisten kanssa viihdyin seuraavan yön.

Kaikenkaikkiaan ikimuistoinen ja upea reissu tuo Madeiran matka. Uskomattoman mahtavat jylhät maisemat, kenen pää sen kestää :).
Ihana paikka muutenkin ja ihmiset ystävällisiä.