Kautta aikojen ihmiset ovat, pohtineet kuoleman jälkeistä elämää. Raamattu kuvaa vähän tulevaa maailmaa, kertoen, että Kristukseen kastetut ovat onnellisia ja vapaita. Raamatussa sanotaan, että tämä maailma on kuvajainen tulevasta. Siellä vain ei ole synninturmelusta, sielä kehitytään ja opitaan uutta, ei ole esteitä oppimiselle. Kuvitelkaa miten kauniit ovat tulevat puutarhamme, siellä ei kuivuus, eikä halla hävitä. Siellä ei ole rajoja rotujen välillä, olemme kaikki keskenämme ystäviä ja elämämme on alati täynä toimintaa ja mielenkiintoa. Ei sanoin voi taivasta kuvata, sillä sanoja ei ole. Mutta taivaassa meillä on sanat ja yhteinen kieli. Mikä ihaninta, minäkin, joka olen jäänyt lahjattomaksi musiikinlahjoissa, saan siellä laulaa, sillä kaikki esteet ovat pois, musikaalisuuteni kukoistaa. Parasta kaikessa, että Jumala asuu kanssamme. Hän tietää ja osaa kaiken ja meidän kiinnostuksemme asioihin ei lopu koskaan ja saamme seurata kuinka Hän luo ja hoitaa asioita. Siis paikallaanoloa siellä ei ole, Kehitys jatkuu aina.
KERRO SINÄKIN MILLAISEN KUVAN OLET SAANUT TULEVASTA MAAILMASTA.
KERRO SINÄKIN MILLAISEN KUVAN OLET SAANUT TULEVASTA MAAILMASTA.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suht samanlaisen kuvan kuin sina...sitten kuoleman jalkeen taytymme kaikki ihmeellisella ymmarryksella ja rakkaudella. Siihen loppuu kauna ja vihanpito...ja meilla on todellakin oikeus opiskella ja luoda. Silloin saamme taas kaikki ihmeelliset ulottuvuudet kayttoomme, joista emme voi maan paalla kuin uneksia.
Pahoittelen etukäteen viestini mahdollisesti
kyynistä (ja halveksuvaa?) luonnetta.
Mainitsitte, että kaikki "rajat" murtuisivat
ihmisten väliltä - "laulamattomat" oppivat
laulamaan, ihmisiä "siunataan" yhdellä yhteisellä
kielellä, viha ja kärsimys "poistuvat"...
Mutta eikö tämä edellytä, että ihminen menettää
"sisäisen individualiteettinsa" tehden meistä
kaikista sisäisesti samanlaisia. Mikä enää
erottaisi meitä toisistamme ja tekisi meistä
meidät, jos kaikki ne asiat jotka "jakavat" meidät
erilaisiksi murretaan väliltämme ja meille
annettaisiin mahdollisuus "olla kaikkea".
En halua loukata (tämä on siis vain minun
mielipiteeni) mutta jos minun pitäisi
valita yksi "päivä kärsimystä" tässä nykyisessä
mailmassa tai yksi "päivä onnea" kuvailemassanne
Taivaassa - valitsisin kärsimyksen.
Syy: Kaikki ne heikkoudet, kaikkine puutteet,
kaikki se tuska jonka sieluni/sydämeni/ruumiini/mieleni
omaa kuuluu minulle (yksin ja ainoastaan) ja
tekevät minusta inhimillisen persoonan, jonka
tunnistan itsekseni.
Jos kaikki tuo sisäinen ristiriita vietäisiin
pois olisin kuin pohjoisnavalle eksynyt pingviini (huono vertaus).
Aika mielenkiintoista juttua mutta
miten ihmeessä sä päädyit tähän?
Moi.
Viestissäsi siis sanot että ihminen on yksilö vain hänen sisällään olevien ristiriitojen ja kärsimyksien kautta? Mielestäni niin ei ole. Ajatellaan kahta henkilöä tulevassa ajassa jossa heillä ei ole näitä sisäisiä ristiriitoja ja kärsimyksiä vaan rauha. Eiväthän he ole samoja jos toinen pitää omenasta ja toinen päärynästä. Ja minä uskon että koska väänänlainen kateus ja arvostelun henki katoavat niin vaikka lauluääni olisi minkäkuuloinen tahansa maallikolle se sitten tuottaa vain iloa nähdä läheisen laulavan ja nauttivan siitä, häntä silloin kannustetaan ja lauletaan yhdessä ja iloitaan.
Myös se että siellä kehitytään kertoo että olemme eri asteilla, kiinnostuneita eri asioista joten kehitämme itseämme siinä mikä kiinnostaa.
Joten se mitä sinä sanot sisäiseksi ristiriidaksi minä sanoisin kiinnostuksesi, ja puutteet olisivat juurikin niitä asioita missä itseä kehittää.
Oma kuvani taivaasta tuossa kai tulikin ainakin osittain esille.
Tässä vielä ote Raamatusta jonka uskoisin puhuvan juurikin taivaan oloista:
(Jes.11:6-9)
"Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa.
Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas.
Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan.
Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren."
Siunausta sinulle, rukoilen että löydät vielä saman onnen ja rauhan kuin minäkin Jeesuksesta Kristuksesta