EKA-n mukaan uskoa on kaikki,missä on alkuoletuksia. Näinollen kaikki tiede jne. on pohgjimmiltaan uskoa.
Jos otamme kreikkalaisen ikarostarinan ja naturalistisen riippuliidinteorian, ne ovat samanarvoisia uskomuksia, EKA -standardien mukaisesti.
Kuinka moni "kulttuurirelativisti" täällä olisi valmis laittamaan mehiläisvahasiivet mieluummin,kuin riippuliitimen,kun kyse on jyrkänteeltä hyppäämisestä?
Nehän ovat "vain uskoa" molemmat -ja sitä kautta samanarvoisia.
Niin,minäkin olen samaa mieltä -naturalismi ja kreikkalaisten myytti ovat samanalaisia vain sen osalta,että ne pyrkivät vastaamaan maailman ilmiöihin. Naturalismi selittää, uskomusjärjestelmä selittelee.
Naturalismi nojaa näyttöihin ja tuottaa tuloksia.
Dogmaattiset,"ilmoitukseen" tai "kansojen ikivanhaan viisauteen" nojaavissa uskonkappaleissa näyttö ja tulokset eivät ole kovinkaan olennaisia...
Jos otamme kreikkalaisen ikarostarinan ja naturalistisen riippuliidinteorian, ne ovat samanarvoisia uskomuksia, EKA -standardien mukaisesti.
Kuinka moni "kulttuurirelativisti" täällä olisi valmis laittamaan mehiläisvahasiivet mieluummin,kuin riippuliitimen,kun kyse on jyrkänteeltä hyppäämisestä?
Nehän ovat "vain uskoa" molemmat -ja sitä kautta samanarvoisia.
Niin,minäkin olen samaa mieltä -naturalismi ja kreikkalaisten myytti ovat samanalaisia vain sen osalta,että ne pyrkivät vastaamaan maailman ilmiöihin. Naturalismi selittää, uskomusjärjestelmä selittelee.
Naturalismi nojaa näyttöihin ja tuottaa tuloksia.
Dogmaattiset,"ilmoitukseen" tai "kansojen ikivanhaan viisauteen" nojaavissa uskonkappaleissa näyttö ja tulokset eivät ole kovinkaan olennaisia...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hieman ontuu minusta tuo vertaus. Ihminen etsii erilaisia selitysmalleja eri tilanteisiin. Tuskin kukaan on ollut tarjoamassa teknisen laitteen valmistukseen naturalismille korviketta. Joidenkin ihmisten mielestä naturalismi ei ole riittävä selitysmalli kaikkiin asiohin ja he etsivät selitysmalleja toisenlaisin metodein.
Itse asiassa tieteen kehitykseen vaikuttaa puhtaan naturalismin lisäksi paljon "epäpuhdasta" ainesta. Tieteen tekijöiden "epätieteellisiä" kirjoituksia lukemalla voi huomata että keksinnön tai teorian keksimiseen on vaikuttanut oudot unet, epärationaaliset arvaukset, sattumat, kaverin kommentti...jne. Lopulliseen tieteelliseen työhön kirjoitetaan vain naturalistisia sanoja ja jätetään koko syntyprosessin epärationaalisuus kertomatta.
Tieteessäkin rationaalinen naturalismi on vain eräänlaisena viitekehyksenä. Mistä tiedämme mitkä ajatusmallit todella johtavat todellisuuden hahmottamiseen?
"Mistä tiedämme mitkä ajatusmallit todella johtavat todellisuuden hahmottamiseen?"
Ks. otsikko.