Differences between humans and chimps

Jo anatomian tasolla kuitenkin ihmisen aivot ovat tilavuudeltaan tuhat kuutiosenttimetriä suuremmat kuin simpanssilla. Polvinivel on ihmisellä ainutlaatuinen. Siinä on 16 erityistä rakenneosaa, mm. nivelensisäiset ristiligamentit, jotka mahdollistavat polven lujittumisen seisomista ja kahdella raajalla liikkumista varten. Emme tunne mekanismia, joka tuottaisi polven jostakin esi-nivelestä! Anatomisista rakenteista voidaan arvioida niiden asteittaisen kehittymisen todennäköisyyttä. Polvinivel on tästä puhutteleva esimerkki, joka on luettavissa osoitteessa http://www.trueorigin.org/knee.asp.

Peilistä katsottuna ero ihmisen ja apinan välillä voi näyttää morfologisesti vähäpätöiseltä, mutta todellisuudessa se on valtava.

Kuvitellaan nyt, että ihmisen ja simpanssin välinen geneettinen ero on 1%. Yksi prosentti 3500 miljoonan koodin emäksestä on 35 miljoonaa emästä. Tarkastelkaamme asiaa lähemmin seuraavan kuvitteellisen esimerkin avulla. Oletetuilla esi-isillämme arvellaan sukupolven olleen 20 vuoden mittainen.

Kuvitellaan yhteistä esi-isäämme 10 miljoonan vuoden takaa eli noin 500 000 sukupolvea sitten. Jos esi-isien joukko oli tuolloin vaikka 100 000 yksilön suuruinen, ja jos vauhditetaan evoluutiota siten, että oletetaan joka sukupolvessa eläneen yhden uroksen ja naaraan, joille molemmille ilmaantui hyödyllinen mutaatio, että kaikki muut menehtyivät ja uusi pari muodostaa (teoriassa) aina uuden (yhtä suuren) populaation.

Jos näin onnellisesti kävisi jatkossa jokaisessa sukupolvessa seuraavan kymmenen miljoonan vuoden ajan, kuinka monta hyödyllistä mutaatiota saataisiin aikaan tällä huimalla nopeudella? Yksi kunkin sukupolven aikana, yhteensä siis 500 000.

Se on 0,014% perimästä eli todella vähän verrattuna 1%:iin. Riittäisikö 500 000 hyödyllistä mutaatiota selittämään ihmisen polveutumisen simpanssin kaltaisesta esi-isästä? Ongelma vain pahenee.

Esimerkkimme suosi tietenkin evoluutiota kohtuuttomasti, sillä pariskunta ei voi saada joka sukupolven aikana 100 000 jälkeläistä. Evoluutio edellyttää, että uusi ja harvinainen mutaatio ensin leviää pysyvästi populaatioon, jossa vanha ominaisuus on hallitsevana. Tätä leviämistä rajoittaa lajin kyky tuottaa jälkeläisiä.

Jos oletettu evoluutio edellyttää kohtuuttoman suurta jälkeläisten määrää, se ei voi tapahtua.

Professori J.B.S Haldane totesi kyseisen ongelman ja arvio, että nisäkkäillä tarvittaisiin noin 300 sukupolvea kunkin edullisen mutaation leviämistä varten. Haldanen dilemma on ilmeinen. Sovellettuna ylhäällä olevaan esimerkkiin se tarkoittaa, että kymmenessä miljoonassa vuodessa vain 1,667 hyödyllistä mutaatiota vakiintuisi pysyvästi populaatioon eli ainoastaan viideskymmenesmiljoonasosa yhdestä prosentista.

Tämäkin mahdollisuus pienenee, kun huomioimme, että Stephen Jay Gould on todennut populaatioiden pysyvän muuttumattomina (stasis) 90% prosenttia ajastaan, jolloin tapahtuu vain hyvin vähän evoluutiota. Myös eräät muut seikat vähentävät edelleen todennäköisyyttä. Viimeaikaisten arvoiden mukaan hyödyllisen geenin leviäminen hominidipopulaatiossa kesti 20 000 sukupolvea tai 400 000 vuotta (Myytti apinaihmisistä).

Aika ei mitenkään riitä aivojen koon (1000 kuutiosenttimetrin kokoeron) puhekyvyn, käsien anatomian, kymmenkertaisesti pidemmän lapsuus- ja nuoruusajan ym. kehittymiseen (Walter Remine, The Biotic Message). Ihmisen kasvoissa on 50 lihasta, joilla voidaan tuottaa tuhansia erilaisia ilmeitä; apinalla lihaksia puolet vähemmän ja ilmeitä alle 10. Ihmiskäsi voi suorittaa 58 erilaista liikerataa, apinan vain alle 10.

Usein meille sanotaan, että ensimmäiset ihmiset olivat primitiivisiä, luolamiehiä jne. (Evolutionistien harha on liittää yksinkertaisuus primitiivisyyteen). Nykyäänkin jotkut luonnon heimot käyttävät kivinuijaa, ja on ihmisiä, jotka asuvat luolissa.

Raamatun mukaan kuitenkin jo Adam, joka oli ensimmäinen ihminen, osasi puhua ja jopa nimetä kaikki eläimet. Raamatun mukaan luolamiehet olivat ihmisiä, jotka asuivat luolissa. Kreationistit, kuten Ken Ham, ovat sitä mieltä, että Adam osasi kirjoittaa. Tähän mielipiteeseen on helppo samaistua varsinkin, kun Raamatussa on luettavissa Adamin sukuluettelo. Kuka sen olisi kirjoittanut muistiin jälkipolville elleivät ensimmäiset ihmiset osanneet kirjoittaa?

Banzai kirjoitti:

Jo anatomian tasolla kuitenkin ihmisen aivot ovat tilavuudeltaan tuhat kuutiosenttimetriä suuremmat kuin simpanssilla. Polvinivel on ihmisellä ainutlaatuinen. Siinä on 16 erityistä rakenneosaa, mm. nivelensisäiset ristiligamentit, jotka mahdollistavat polven lujittumisen seisomista ja kahdella raajalla liikkumista varten. Emme tunne mekanismia, joka tuottaisi polven jostakin esi-nivelestä! Anatomisista rakenteista voidaan arvioida niiden asteittaisen kehittymisen todennäköisyyttä. Polvinivel on tästä puhutteleva esimerkki, joka on luettavissa osoitteessa http://www.trueorigin.org/knee.asp.

Peilistä katsottuna ero ihmisen ja apinan välillä voi näyttää morfologisesti vähäpätöiseltä, mutta todellisuudessa se on valtava.

Kuvitellaan nyt, että ihmisen ja simpanssin välinen geneettinen ero on 1%. Yksi prosentti 3500 miljoonan koodin emäksestä on 35 miljoonaa emästä. Tarkastelkaamme asiaa lähemmin seuraavan kuvitteellisen esimerkin avulla. Oletetuilla esi-isillämme arvellaan sukupolven olleen 20 vuoden mittainen.

Kuvitellaan yhteistä esi-isäämme 10 miljoonan vuoden takaa eli noin 500 000 sukupolvea sitten. Jos esi-isien joukko oli tuolloin vaikka 100 000 yksilön suuruinen, ja jos vauhditetaan evoluutiota siten, että oletetaan joka sukupolvessa eläneen yhden uroksen ja naaraan, joille molemmille ilmaantui hyödyllinen mutaatio, että kaikki muut menehtyivät ja uusi pari muodostaa (teoriassa) aina uuden (yhtä suuren) populaation.

Jos näin onnellisesti kävisi jatkossa jokaisessa sukupolvessa seuraavan kymmenen miljoonan vuoden ajan, kuinka monta hyödyllistä mutaatiota saataisiin aikaan tällä huimalla nopeudella? Yksi kunkin sukupolven aikana, yhteensä siis 500 000.

Se on 0,014% perimästä eli todella vähän verrattuna 1%:iin. Riittäisikö 500 000 hyödyllistä mutaatiota selittämään ihmisen polveutumisen simpanssin kaltaisesta esi-isästä? Ongelma vain pahenee.

Esimerkkimme suosi tietenkin evoluutiota kohtuuttomasti, sillä pariskunta ei voi saada joka sukupolven aikana 100 000 jälkeläistä. Evoluutio edellyttää, että uusi ja harvinainen mutaatio ensin leviää pysyvästi populaatioon, jossa vanha ominaisuus on hallitsevana. Tätä leviämistä rajoittaa lajin kyky tuottaa jälkeläisiä.

Jos oletettu evoluutio edellyttää kohtuuttoman suurta jälkeläisten määrää, se ei voi tapahtua.

Professori J.B.S Haldane totesi kyseisen ongelman ja arvio, että nisäkkäillä tarvittaisiin noin 300 sukupolvea kunkin edullisen mutaation leviämistä varten. Haldanen dilemma on ilmeinen. Sovellettuna ylhäällä olevaan esimerkkiin se tarkoittaa, että kymmenessä miljoonassa vuodessa vain 1,667 hyödyllistä mutaatiota vakiintuisi pysyvästi populaatioon eli ainoastaan viideskymmenesmiljoonasosa yhdestä prosentista.

Tämäkin mahdollisuus pienenee, kun huomioimme, että Stephen Jay Gould on todennut populaatioiden pysyvän muuttumattomina (stasis) 90% prosenttia ajastaan, jolloin tapahtuu vain hyvin vähän evoluutiota. Myös eräät muut seikat vähentävät edelleen todennäköisyyttä. Viimeaikaisten arvoiden mukaan hyödyllisen geenin leviäminen hominidipopulaatiossa kesti 20 000 sukupolvea tai 400 000 vuotta (Myytti apinaihmisistä).

Aika ei mitenkään riitä aivojen koon (1000 kuutiosenttimetrin kokoeron) puhekyvyn, käsien anatomian, kymmenkertaisesti pidemmän lapsuus- ja nuoruusajan ym. kehittymiseen (Walter Remine, The Biotic Message). Ihmisen kasvoissa on 50 lihasta, joilla voidaan tuottaa tuhansia erilaisia ilmeitä; apinalla lihaksia puolet vähemmän ja ilmeitä alle 10. Ihmiskäsi voi suorittaa 58 erilaista liikerataa, apinan vain alle 10.

Usein meille sanotaan, että ensimmäiset ihmiset olivat primitiivisiä, luolamiehiä jne. (Evolutionistien harha on liittää yksinkertaisuus primitiivisyyteen). Nykyäänkin jotkut luonnon heimot käyttävät kivinuijaa, ja on ihmisiä, jotka asuvat luolissa.

Raamatun mukaan kuitenkin jo Adam, joka oli ensimmäinen ihminen, osasi puhua ja jopa nimetä kaikki eläimet. Raamatun mukaan luolamiehet olivat ihmisiä, jotka asuivat luolissa. Kreationistit, kuten Ken Ham, ovat sitä mieltä, että Adam osasi kirjoittaa. Tähän mielipiteeseen on helppo samaistua varsinkin, kun Raamatussa on luettavissa Adamin sukuluettelo. Kuka sen olisi kirjoittanut muistiin jälkipolville elleivät ensimmäiset ihmiset osanneet kirjoittaa?

Lue lisää

Unohdit, että saman sukupolven aikana voi syntyä useita hyödyllisiä mutaatioita. Unohdit lisäksi, että yhden mutaation ei tarvitse vakiintua ennen kuin toinen voi syntyä ja alkaa levitä. Ja kaiken kukkuraksi unohdit, että myös simpanssien esi-isillä on tapahtunut mutaatioita lajien eroamisen jälkeen (eli noiden ihmisillä tapahtuneiden mutaatioiden ei tarvitse kattaa kuin puolet erosta). Simpanssien sukupolvet ovat vielä ihmisen sukupolvia lyhempiä.

Aika riittää siis vallan mainiosti tuonkaltaisen eron syntyyn.

Banzai kirjoitti:

Jo anatomian tasolla kuitenkin ihmisen aivot ovat tilavuudeltaan tuhat kuutiosenttimetriä suuremmat kuin simpanssilla. Polvinivel on ihmisellä ainutlaatuinen. Siinä on 16 erityistä rakenneosaa, mm. nivelensisäiset ristiligamentit, jotka mahdollistavat polven lujittumisen seisomista ja kahdella raajalla liikkumista varten. Emme tunne mekanismia, joka tuottaisi polven jostakin esi-nivelestä! Anatomisista rakenteista voidaan arvioida niiden asteittaisen kehittymisen todennäköisyyttä. Polvinivel on tästä puhutteleva esimerkki, joka on luettavissa osoitteessa http://www.trueorigin.org/knee.asp.

Peilistä katsottuna ero ihmisen ja apinan välillä voi näyttää morfologisesti vähäpätöiseltä, mutta todellisuudessa se on valtava.

Kuvitellaan nyt, että ihmisen ja simpanssin välinen geneettinen ero on 1%. Yksi prosentti 3500 miljoonan koodin emäksestä on 35 miljoonaa emästä. Tarkastelkaamme asiaa lähemmin seuraavan kuvitteellisen esimerkin avulla. Oletetuilla esi-isillämme arvellaan sukupolven olleen 20 vuoden mittainen.

Kuvitellaan yhteistä esi-isäämme 10 miljoonan vuoden takaa eli noin 500 000 sukupolvea sitten. Jos esi-isien joukko oli tuolloin vaikka 100 000 yksilön suuruinen, ja jos vauhditetaan evoluutiota siten, että oletetaan joka sukupolvessa eläneen yhden uroksen ja naaraan, joille molemmille ilmaantui hyödyllinen mutaatio, että kaikki muut menehtyivät ja uusi pari muodostaa (teoriassa) aina uuden (yhtä suuren) populaation.

Jos näin onnellisesti kävisi jatkossa jokaisessa sukupolvessa seuraavan kymmenen miljoonan vuoden ajan, kuinka monta hyödyllistä mutaatiota saataisiin aikaan tällä huimalla nopeudella? Yksi kunkin sukupolven aikana, yhteensä siis 500 000.

Se on 0,014% perimästä eli todella vähän verrattuna 1%:iin. Riittäisikö 500 000 hyödyllistä mutaatiota selittämään ihmisen polveutumisen simpanssin kaltaisesta esi-isästä? Ongelma vain pahenee.

Esimerkkimme suosi tietenkin evoluutiota kohtuuttomasti, sillä pariskunta ei voi saada joka sukupolven aikana 100 000 jälkeläistä. Evoluutio edellyttää, että uusi ja harvinainen mutaatio ensin leviää pysyvästi populaatioon, jossa vanha ominaisuus on hallitsevana. Tätä leviämistä rajoittaa lajin kyky tuottaa jälkeläisiä.

Jos oletettu evoluutio edellyttää kohtuuttoman suurta jälkeläisten määrää, se ei voi tapahtua.

Professori J.B.S Haldane totesi kyseisen ongelman ja arvio, että nisäkkäillä tarvittaisiin noin 300 sukupolvea kunkin edullisen mutaation leviämistä varten. Haldanen dilemma on ilmeinen. Sovellettuna ylhäällä olevaan esimerkkiin se tarkoittaa, että kymmenessä miljoonassa vuodessa vain 1,667 hyödyllistä mutaatiota vakiintuisi pysyvästi populaatioon eli ainoastaan viideskymmenesmiljoonasosa yhdestä prosentista.

Tämäkin mahdollisuus pienenee, kun huomioimme, että Stephen Jay Gould on todennut populaatioiden pysyvän muuttumattomina (stasis) 90% prosenttia ajastaan, jolloin tapahtuu vain hyvin vähän evoluutiota. Myös eräät muut seikat vähentävät edelleen todennäköisyyttä. Viimeaikaisten arvoiden mukaan hyödyllisen geenin leviäminen hominidipopulaatiossa kesti 20 000 sukupolvea tai 400 000 vuotta (Myytti apinaihmisistä).

Aika ei mitenkään riitä aivojen koon (1000 kuutiosenttimetrin kokoeron) puhekyvyn, käsien anatomian, kymmenkertaisesti pidemmän lapsuus- ja nuoruusajan ym. kehittymiseen (Walter Remine, The Biotic Message). Ihmisen kasvoissa on 50 lihasta, joilla voidaan tuottaa tuhansia erilaisia ilmeitä; apinalla lihaksia puolet vähemmän ja ilmeitä alle 10. Ihmiskäsi voi suorittaa 58 erilaista liikerataa, apinan vain alle 10.

Usein meille sanotaan, että ensimmäiset ihmiset olivat primitiivisiä, luolamiehiä jne. (Evolutionistien harha on liittää yksinkertaisuus primitiivisyyteen). Nykyäänkin jotkut luonnon heimot käyttävät kivinuijaa, ja on ihmisiä, jotka asuvat luolissa.

Raamatun mukaan kuitenkin jo Adam, joka oli ensimmäinen ihminen, osasi puhua ja jopa nimetä kaikki eläimet. Raamatun mukaan luolamiehet olivat ihmisiä, jotka asuivat luolissa. Kreationistit, kuten Ken Ham, ovat sitä mieltä, että Adam osasi kirjoittaa. Tähän mielipiteeseen on helppo samaistua varsinkin, kun Raamatussa on luettavissa Adamin sukuluettelo. Kuka sen olisi kirjoittanut muistiin jälkipolville elleivät ensimmäiset ihmiset osanneet kirjoittaa?

Lue lisää

Olen muuten vastannut jo aiemmin tähän aivan samaan viestiin jossain toisessa ketjussa.

"Aika ei mitenkään riitä aivojen koon (1000 kuutiosenttimetrin kokoeron) puhekyvyn, käsien anatomian, kymmenkertaisesti pidemmän lapsuus- ja nuoruusajan ym. kehittymiseen (Walter Remine, The Biotic Message)."

Sanotaanko nyt lyhyesti vaikka niin, että 100 000 sukupolvella tuo 1000 cm3:n muutos vaatisi keskimäärin sadasosa cm3:n muutosta/sukupolvi, eräs puhekykyyn vaikuttava proteiini eli FOXP2 eroaa simpanssien vastaavasta kahden emäsparin verran, eikä ihmisen lapsuusaika ole todellakaan kymmentä kertaa pidempi kuin simpanssilla.


"Raamatun mukaan kuitenkin jo Adam, joka oli ensimmäinen ihminen, osasi puhua ja jopa nimetä kaikki eläimet. Raamatun mukaan luolamiehet olivat ihmisiä, jotka asuivat luolissa. Kreationistit, kuten Ken Ham, ovat sitä mieltä, että Adam osasi kirjoittaa."

Ergastereilla (Turkanan poika) puuttuu suun alueen hienomotorista toimintaa ajatellen tarvittavankokoinen hermoaukko niskan kohdalla. Ei ole myöskään mitään viitettä, että ergasterit olisivat osanneet kirjoittaa.


"Tähän mielipiteeseen on helppo samaistua varsinkin, kun Raamatussa on luettavissa Adamin sukuluettelo. Kuka sen olisi kirjoittanut muistiin jälkipolville elleivät ensimmäiset ihmiset osanneet kirjoittaa?"

Siinäpä vasta kysymys.

Tavoitteeton kirjoitti:

Unohdit, että saman sukupolven aikana voi syntyä useita hyödyllisiä mutaatioita. Unohdit lisäksi, että yhden mutaation ei tarvitse vakiintua ennen kuin toinen voi syntyä ja alkaa levitä. Ja kaiken kukkuraksi unohdit, että myös simpanssien esi-isillä on tapahtunut mutaatioita lajien eroamisen jälkeen (eli noiden ihmisillä tapahtuneiden mutaatioiden ei tarvitse kattaa kuin puolet erosta). Simpanssien sukupolvet ovat vielä ihmisen sukupolvia lyhempiä.

Aika riittää siis vallan mainiosti tuonkaltaisen eron syntyyn.

Lue lisää

Lisäksi myös neutraalit mutaatiot fiksaantuvat. Tähän perustuu koko molekyylikellomenetelmä, jolla sukulaisuutta mitataan.

Empiristi kirjoitti:

Lisäksi myös neutraalit mutaatiot fiksaantuvat. Tähän perustuu koko molekyylikellomenetelmä, jolla sukulaisuutta mitataan.

Iso osahan tuosta perimän erosta on neutraaleja mutaatioita. Hyödylliset tietenkin fiksaantuvat todennäköisemmin, koska ne tuovat valintaedun.

Kiitoksia korjauksesta, tuollaisia lipsahduksia sattuu kun kiireessä kirjoittelee.

Banzai kirjoitti:

Jo anatomian tasolla kuitenkin ihmisen aivot ovat tilavuudeltaan tuhat kuutiosenttimetriä suuremmat kuin simpanssilla. Polvinivel on ihmisellä ainutlaatuinen. Siinä on 16 erityistä rakenneosaa, mm. nivelensisäiset ristiligamentit, jotka mahdollistavat polven lujittumisen seisomista ja kahdella raajalla liikkumista varten. Emme tunne mekanismia, joka tuottaisi polven jostakin esi-nivelestä! Anatomisista rakenteista voidaan arvioida niiden asteittaisen kehittymisen todennäköisyyttä. Polvinivel on tästä puhutteleva esimerkki, joka on luettavissa osoitteessa http://www.trueorigin.org/knee.asp.

Peilistä katsottuna ero ihmisen ja apinan välillä voi näyttää morfologisesti vähäpätöiseltä, mutta todellisuudessa se on valtava.

Kuvitellaan nyt, että ihmisen ja simpanssin välinen geneettinen ero on 1%. Yksi prosentti 3500 miljoonan koodin emäksestä on 35 miljoonaa emästä. Tarkastelkaamme asiaa lähemmin seuraavan kuvitteellisen esimerkin avulla. Oletetuilla esi-isillämme arvellaan sukupolven olleen 20 vuoden mittainen.

Kuvitellaan yhteistä esi-isäämme 10 miljoonan vuoden takaa eli noin 500 000 sukupolvea sitten. Jos esi-isien joukko oli tuolloin vaikka 100 000 yksilön suuruinen, ja jos vauhditetaan evoluutiota siten, että oletetaan joka sukupolvessa eläneen yhden uroksen ja naaraan, joille molemmille ilmaantui hyödyllinen mutaatio, että kaikki muut menehtyivät ja uusi pari muodostaa (teoriassa) aina uuden (yhtä suuren) populaation.

Jos näin onnellisesti kävisi jatkossa jokaisessa sukupolvessa seuraavan kymmenen miljoonan vuoden ajan, kuinka monta hyödyllistä mutaatiota saataisiin aikaan tällä huimalla nopeudella? Yksi kunkin sukupolven aikana, yhteensä siis 500 000.

Se on 0,014% perimästä eli todella vähän verrattuna 1%:iin. Riittäisikö 500 000 hyödyllistä mutaatiota selittämään ihmisen polveutumisen simpanssin kaltaisesta esi-isästä? Ongelma vain pahenee.

Esimerkkimme suosi tietenkin evoluutiota kohtuuttomasti, sillä pariskunta ei voi saada joka sukupolven aikana 100 000 jälkeläistä. Evoluutio edellyttää, että uusi ja harvinainen mutaatio ensin leviää pysyvästi populaatioon, jossa vanha ominaisuus on hallitsevana. Tätä leviämistä rajoittaa lajin kyky tuottaa jälkeläisiä.

Jos oletettu evoluutio edellyttää kohtuuttoman suurta jälkeläisten määrää, se ei voi tapahtua.

Professori J.B.S Haldane totesi kyseisen ongelman ja arvio, että nisäkkäillä tarvittaisiin noin 300 sukupolvea kunkin edullisen mutaation leviämistä varten. Haldanen dilemma on ilmeinen. Sovellettuna ylhäällä olevaan esimerkkiin se tarkoittaa, että kymmenessä miljoonassa vuodessa vain 1,667 hyödyllistä mutaatiota vakiintuisi pysyvästi populaatioon eli ainoastaan viideskymmenesmiljoonasosa yhdestä prosentista.

Tämäkin mahdollisuus pienenee, kun huomioimme, että Stephen Jay Gould on todennut populaatioiden pysyvän muuttumattomina (stasis) 90% prosenttia ajastaan, jolloin tapahtuu vain hyvin vähän evoluutiota. Myös eräät muut seikat vähentävät edelleen todennäköisyyttä. Viimeaikaisten arvoiden mukaan hyödyllisen geenin leviäminen hominidipopulaatiossa kesti 20 000 sukupolvea tai 400 000 vuotta (Myytti apinaihmisistä).

Aika ei mitenkään riitä aivojen koon (1000 kuutiosenttimetrin kokoeron) puhekyvyn, käsien anatomian, kymmenkertaisesti pidemmän lapsuus- ja nuoruusajan ym. kehittymiseen (Walter Remine, The Biotic Message). Ihmisen kasvoissa on 50 lihasta, joilla voidaan tuottaa tuhansia erilaisia ilmeitä; apinalla lihaksia puolet vähemmän ja ilmeitä alle 10. Ihmiskäsi voi suorittaa 58 erilaista liikerataa, apinan vain alle 10.

Usein meille sanotaan, että ensimmäiset ihmiset olivat primitiivisiä, luolamiehiä jne. (Evolutionistien harha on liittää yksinkertaisuus primitiivisyyteen). Nykyäänkin jotkut luonnon heimot käyttävät kivinuijaa, ja on ihmisiä, jotka asuvat luolissa.

Raamatun mukaan kuitenkin jo Adam, joka oli ensimmäinen ihminen, osasi puhua ja jopa nimetä kaikki eläimet. Raamatun mukaan luolamiehet olivat ihmisiä, jotka asuivat luolissa. Kreationistit, kuten Ken Ham, ovat sitä mieltä, että Adam osasi kirjoittaa. Tähän mielipiteeseen on helppo samaistua varsinkin, kun Raamatussa on luettavissa Adamin sukuluettelo. Kuka sen olisi kirjoittanut muistiin jälkipolville elleivät ensimmäiset ihmiset osanneet kirjoittaa?

Lue lisää

>>Kreationistit, kuten Ken Ham, ovat sitä mieltä, että Adam osasi kirjoittaa. Tähän mielipiteeseen on helppo samaistua varsinkin, kun Raamatussa on luettavissa Adamin sukuluettelo. Kuka sen olisi kirjoittanut muistiin jälkipolville elleivät ensimmäiset ihmiset osanneet kirjoittaa?

Tavoitteeton kirjoitti:

Iso osahan tuosta perimän erosta on neutraaleja mutaatioita. Hyödylliset tietenkin fiksaantuvat todennäköisemmin, koska ne tuovat valintaedun.

Kiitoksia korjauksesta, tuollaisia lipsahduksia sattuu kun kiireessä kirjoittelee.

Lue lisää

"Unohdit, että saman sukupolven aikana voi syntyä useita hyödyllisiä mutaatioita."

Täyttä teoriaa - ei kokeellisia todisteita, jotka viittaisivat makroevolutiivisten uutuksien syntymiseen.

"Unohdit lisäksi, että yhden mutaation ei tarvitse vakiintua ennen kuin toinen voi syntyä ja alkaa levitä."

Geneettinen ajautuminen taas johtaa siihen, että makroevoluution kannalta parhaat linjat voivat sekoittua muiden linjojen kanssa. Valintapaine ei riitä kumuloimaan sattumanvaraisia hyödyllisiä mutaatioita; tarvittaisiin luonnottoman epätodennäköisiä ympäristötekijöiden ja mutaatiosarjojen jatkumoita. Selektiosuoja/luonnonvalinta suoja on hidas.

Jotta geeni voisi säilyä on sillä oltava selektiosuoja. geenin "tuotteiden" on oltava funktionaalisia, jotta yksilö pysyisi hengissä. Ei saa siis tapahtua muutoksia, joissa ne pudotetaan pois.

Ilman suojaa voidaan tilastollisesti ajatella, että saadaan suuria määriä uusia geenejä. Mutta ongelmia on silti, sillä muutos on äärimmäisen olematonta...hidasta.

Kehitysoppi edellyttää suuria määriä uusia geenejä...>yksisoluisista monisoluisiin ...> kambrin räjähdys ...eläimestä ihmiseksi tms.

Suuria geenimassoja ei voida teoria tasolla synnyttää evoluution kautta. Simulaatioissa proteiinin pienin sekvenssi rakenne on järjestetty
uudelleen tai proteiini alueita siirretty paikasta toiseen. Tietokone simuloinnilla saadaankin tehokkain teoreettinen proteiinisekvenssin uudelleen järjestyminen aikaiseksi. Pistemutaatiot ovat äärimmäisen hatara keino. Se näkyy Haldanen dilemassa selvästi.

"Ja kaiken kukkuraksi unohdit, että myös simpanssien esi-isillä on tapahtunut mutaatioita lajien eroamisen jälkeen (eli noiden ihmisillä tapahtuneiden mutaatioiden ei tarvitse kattaa kuin puolet erosta)."

Mistä tuo puolet tulee? Pidät tätä evoluutiotarinaa itsestäänselvyytenä, vaikka kyseessä on evoluutiohypoteesi.

"Simpanssien sukupolvet ovat vielä ihmisen sukupolvia lyhempiä."

20 vuotta ei ole teoreettisessa mallissa paha.

"Aika riittää siis vallan mainiosti tuonkaltaisen eron syntyyn."

Ihmisten ja simpanssien populaatiot ovat aika *paljon* hitaampia kuin esim. mikrobien, silti tähän Luomakunnan suurimpaan muutokseen on mennyt vain muutama miljoonaa vuotta?

Science 2000 290, 1151 M. Lynch & Conery; kirjoittavat,että geeniduplikaatio syntyy keskimäärin yhtä geniä kohden sadassa miljoonassa vuodessa. (Eli jos on 100 geeniä, niin on todennäköistä, että jokainen geeni on kohdannut duplikaation. (Miten? Se on sitten arvailujen varassa.)

Duplikaatioiden syntyminen on teoriassaa samaa luokkaa kuin pistemutaatioiden syntyminen. Suurin osa duplikaateista hiljenee. Jäljelle jäänneissä geeneissä on voimakas selektio(puhdistava vaikutus.

"Duplikaatit katoavat nopeasti. prosesseille, jotka tuottaisivat uusia modifikaatioita ei jää tilaa." *Hooper & Berg, Upsala Univ. (MBE 20, 945, 2003).

Tiedä sitten sanoa onko hienompaa uskoa geenin maalareihin, kuin kreationistien Raamattua. Itse satun uskomaan Raamattuun. Hauskimpia kommentteja ovat yleensä ne joissa vedotaan siihen, että ei saa sekoittaa luonnontieteitä ja Raamattua. Sitä ei kerrota, että missä näin sanotaan?

Minä ainakin sekoitan niin paljon, että yli hölskyy! Naturalistit vahingoittavat tiedettä, koska he rajaavat totuuden etsimisen luonnollisiin syihin. Sitä voisi verrata siihen, että aarresaarelta saisi etsiä aarretta vain tietyltä alueelta. Elämä selittyy mielestäni parhaiten älykkäillä syillä, siitä todistaa parhaiten kemiallisen evoluutio kritiikki.

En ole huomannut Raamattuun tukeutumisen olevan vastakohta järjen käytölle ja kriittiselle avoimuudelle. Päinvastoin, Raamattu on sopusoinnussa havaintoaineiston kanssa. Jumalan Sana antaa pohjan sekä järjelle että uskolle. Jos ihminen torjuu tietoisuuden Raamatun Jumalasta, hän joutuu täyttämään tyhjiön myyteillä, kuten molecules-to-man -skenaariolla. Syyt Raamatun luomiskertomuksen hylkäämiselle eivät ole pohjimmiltaan tieteellisiä, vaan uskonnollisia.

Banzai kirjoitti:

"Unohdit, että saman sukupolven aikana voi syntyä useita hyödyllisiä mutaatioita."

Täyttä teoriaa - ei kokeellisia todisteita, jotka viittaisivat makroevolutiivisten uutuksien syntymiseen.

"Unohdit lisäksi, että yhden mutaation ei tarvitse vakiintua ennen kuin toinen voi syntyä ja alkaa levitä."

Geneettinen ajautuminen taas johtaa siihen, että makroevoluution kannalta parhaat linjat voivat sekoittua muiden linjojen kanssa. Valintapaine ei riitä kumuloimaan sattumanvaraisia hyödyllisiä mutaatioita; tarvittaisiin luonnottoman epätodennäköisiä ympäristötekijöiden ja mutaatiosarjojen jatkumoita. Selektiosuoja/luonnonvalinta suoja on hidas.

Jotta geeni voisi säilyä on sillä oltava selektiosuoja. geenin "tuotteiden" on oltava funktionaalisia, jotta yksilö pysyisi hengissä. Ei saa siis tapahtua muutoksia, joissa ne pudotetaan pois.

Ilman suojaa voidaan tilastollisesti ajatella, että saadaan suuria määriä uusia geenejä. Mutta ongelmia on silti, sillä muutos on äärimmäisen olematonta...hidasta.

Kehitysoppi edellyttää suuria määriä uusia geenejä...>yksisoluisista monisoluisiin ...> kambrin räjähdys ...eläimestä ihmiseksi tms.

Suuria geenimassoja ei voida teoria tasolla synnyttää evoluution kautta. Simulaatioissa proteiinin pienin sekvenssi rakenne on järjestetty
uudelleen tai proteiini alueita siirretty paikasta toiseen. Tietokone simuloinnilla saadaankin tehokkain teoreettinen proteiinisekvenssin uudelleen järjestyminen aikaiseksi. Pistemutaatiot ovat äärimmäisen hatara keino. Se näkyy Haldanen dilemassa selvästi.

"Ja kaiken kukkuraksi unohdit, että myös simpanssien esi-isillä on tapahtunut mutaatioita lajien eroamisen jälkeen (eli noiden ihmisillä tapahtuneiden mutaatioiden ei tarvitse kattaa kuin puolet erosta)."

Mistä tuo puolet tulee? Pidät tätä evoluutiotarinaa itsestäänselvyytenä, vaikka kyseessä on evoluutiohypoteesi.

"Simpanssien sukupolvet ovat vielä ihmisen sukupolvia lyhempiä."

20 vuotta ei ole teoreettisessa mallissa paha.

"Aika riittää siis vallan mainiosti tuonkaltaisen eron syntyyn."

Ihmisten ja simpanssien populaatiot ovat aika *paljon* hitaampia kuin esim. mikrobien, silti tähän Luomakunnan suurimpaan muutokseen on mennyt vain muutama miljoonaa vuotta?

Science 2000 290, 1151 M. Lynch & Conery; kirjoittavat,että geeniduplikaatio syntyy keskimäärin yhtä geniä kohden sadassa miljoonassa vuodessa. (Eli jos on 100 geeniä, niin on todennäköistä, että jokainen geeni on kohdannut duplikaation. (Miten? Se on sitten arvailujen varassa.)

Duplikaatioiden syntyminen on teoriassaa samaa luokkaa kuin pistemutaatioiden syntyminen. Suurin osa duplikaateista hiljenee. Jäljelle jäänneissä geeneissä on voimakas selektio(puhdistava vaikutus.

"Duplikaatit katoavat nopeasti. prosesseille, jotka tuottaisivat uusia modifikaatioita ei jää tilaa." *Hooper & Berg, Upsala Univ. (MBE 20, 945, 2003).

Tiedä sitten sanoa onko hienompaa uskoa geenin maalareihin, kuin kreationistien Raamattua. Itse satun uskomaan Raamattuun. Hauskimpia kommentteja ovat yleensä ne joissa vedotaan siihen, että ei saa sekoittaa luonnontieteitä ja Raamattua. Sitä ei kerrota, että missä näin sanotaan?

Minä ainakin sekoitan niin paljon, että yli hölskyy! Naturalistit vahingoittavat tiedettä, koska he rajaavat totuuden etsimisen luonnollisiin syihin. Sitä voisi verrata siihen, että aarresaarelta saisi etsiä aarretta vain tietyltä alueelta. Elämä selittyy mielestäni parhaiten älykkäillä syillä, siitä todistaa parhaiten kemiallisen evoluutio kritiikki.

En ole huomannut Raamattuun tukeutumisen olevan vastakohta järjen käytölle ja kriittiselle avoimuudelle. Päinvastoin, Raamattu on sopusoinnussa havaintoaineiston kanssa. Jumalan Sana antaa pohjan sekä järjelle että uskolle. Jos ihminen torjuu tietoisuuden Raamatun Jumalasta, hän joutuu täyttämään tyhjiön myyteillä, kuten molecules-to-man -skenaariolla. Syyt Raamatun luomiskertomuksen hylkäämiselle eivät ole pohjimmiltaan tieteellisiä, vaan uskonnollisia.

Lue lisää

Moi !

Kirjoitit:"...vahingoittavat tiedettä, koska he rajaavat totuuden etsimisen luonnollisiin syihin..."

Ei ole olemassa muita kuin luonnollisia syitä. Mitään hokkus-pokkusta ei ole ikinä havaittu missään. Mikäli olet tästä eri mieltä niin anna edes yksi esimerkki ei-naturalistisesta ja todistetusti havaitusta tapahtumasta.


"En ole huomannut Raamattuun tukeutumisen olevan vastakohta järjen käytölle ja kriittiselle avoimuudelle..."

Etpä tietenkään. Omaa itseään on vaikea tarkkailla analyyttisesti. Minä taas olen huomannut että mikäli luonnontieteissä nojauttu millään tavalla Raamatun tekstiin niin alkaa olla aika tavalla pihalla todellisuudesta.
Tämä siis aivan empiirinen havianto jonka olen voinut todeta toistuvasti. Enkä ole ainoa havaitsija.

--

Banzai kirjoitti:

"Unohdit, että saman sukupolven aikana voi syntyä useita hyödyllisiä mutaatioita."

Täyttä teoriaa - ei kokeellisia todisteita, jotka viittaisivat makroevolutiivisten uutuksien syntymiseen.

"Unohdit lisäksi, että yhden mutaation ei tarvitse vakiintua ennen kuin toinen voi syntyä ja alkaa levitä."

Geneettinen ajautuminen taas johtaa siihen, että makroevoluution kannalta parhaat linjat voivat sekoittua muiden linjojen kanssa. Valintapaine ei riitä kumuloimaan sattumanvaraisia hyödyllisiä mutaatioita; tarvittaisiin luonnottoman epätodennäköisiä ympäristötekijöiden ja mutaatiosarjojen jatkumoita. Selektiosuoja/luonnonvalinta suoja on hidas.

Jotta geeni voisi säilyä on sillä oltava selektiosuoja. geenin "tuotteiden" on oltava funktionaalisia, jotta yksilö pysyisi hengissä. Ei saa siis tapahtua muutoksia, joissa ne pudotetaan pois.

Ilman suojaa voidaan tilastollisesti ajatella, että saadaan suuria määriä uusia geenejä. Mutta ongelmia on silti, sillä muutos on äärimmäisen olematonta...hidasta.

Kehitysoppi edellyttää suuria määriä uusia geenejä...>yksisoluisista monisoluisiin ...> kambrin räjähdys ...eläimestä ihmiseksi tms.

Suuria geenimassoja ei voida teoria tasolla synnyttää evoluution kautta. Simulaatioissa proteiinin pienin sekvenssi rakenne on järjestetty
uudelleen tai proteiini alueita siirretty paikasta toiseen. Tietokone simuloinnilla saadaankin tehokkain teoreettinen proteiinisekvenssin uudelleen järjestyminen aikaiseksi. Pistemutaatiot ovat äärimmäisen hatara keino. Se näkyy Haldanen dilemassa selvästi.

"Ja kaiken kukkuraksi unohdit, että myös simpanssien esi-isillä on tapahtunut mutaatioita lajien eroamisen jälkeen (eli noiden ihmisillä tapahtuneiden mutaatioiden ei tarvitse kattaa kuin puolet erosta)."

Mistä tuo puolet tulee? Pidät tätä evoluutiotarinaa itsestäänselvyytenä, vaikka kyseessä on evoluutiohypoteesi.

"Simpanssien sukupolvet ovat vielä ihmisen sukupolvia lyhempiä."

20 vuotta ei ole teoreettisessa mallissa paha.

"Aika riittää siis vallan mainiosti tuonkaltaisen eron syntyyn."

Ihmisten ja simpanssien populaatiot ovat aika *paljon* hitaampia kuin esim. mikrobien, silti tähän Luomakunnan suurimpaan muutokseen on mennyt vain muutama miljoonaa vuotta?

Science 2000 290, 1151 M. Lynch & Conery; kirjoittavat,että geeniduplikaatio syntyy keskimäärin yhtä geniä kohden sadassa miljoonassa vuodessa. (Eli jos on 100 geeniä, niin on todennäköistä, että jokainen geeni on kohdannut duplikaation. (Miten? Se on sitten arvailujen varassa.)

Duplikaatioiden syntyminen on teoriassaa samaa luokkaa kuin pistemutaatioiden syntyminen. Suurin osa duplikaateista hiljenee. Jäljelle jäänneissä geeneissä on voimakas selektio(puhdistava vaikutus.

"Duplikaatit katoavat nopeasti. prosesseille, jotka tuottaisivat uusia modifikaatioita ei jää tilaa." *Hooper & Berg, Upsala Univ. (MBE 20, 945, 2003).

Tiedä sitten sanoa onko hienompaa uskoa geenin maalareihin, kuin kreationistien Raamattua. Itse satun uskomaan Raamattuun. Hauskimpia kommentteja ovat yleensä ne joissa vedotaan siihen, että ei saa sekoittaa luonnontieteitä ja Raamattua. Sitä ei kerrota, että missä näin sanotaan?

Minä ainakin sekoitan niin paljon, että yli hölskyy! Naturalistit vahingoittavat tiedettä, koska he rajaavat totuuden etsimisen luonnollisiin syihin. Sitä voisi verrata siihen, että aarresaarelta saisi etsiä aarretta vain tietyltä alueelta. Elämä selittyy mielestäni parhaiten älykkäillä syillä, siitä todistaa parhaiten kemiallisen evoluutio kritiikki.

En ole huomannut Raamattuun tukeutumisen olevan vastakohta järjen käytölle ja kriittiselle avoimuudelle. Päinvastoin, Raamattu on sopusoinnussa havaintoaineiston kanssa. Jumalan Sana antaa pohjan sekä järjelle että uskolle. Jos ihminen torjuu tietoisuuden Raamatun Jumalasta, hän joutuu täyttämään tyhjiön myyteillä, kuten molecules-to-man -skenaariolla. Syyt Raamatun luomiskertomuksen hylkäämiselle eivät ole pohjimmiltaan tieteellisiä, vaan uskonnollisia.

Lue lisää

"Pidät tätä evoluutiotarinaa itsestäänselvyytenä, vaikka kyseessä on evoluutiohypoteesi."

Itse asiassa hän vain oletti sen todeksi keskustelun aikana.

Näin yleensä tehdään, kun keskustellaan jostain hypoteesista. Vain oletuksista muotoa "jos hypoteesi on totta, seuraa X" voidaan arvioida hypoteesia, esimerkiksi selvittämällä mitä väitteestä X voidaan saada selville.

Jos oletetaan hypoteesi epätodeksi, voidaan toki helposti osoittaa sen olevan epätosi. Tällä on hieno nimi: kehäpäätelmä. Oletko kuullut sanaa ennen?

Tätä se näköjään teettää, jos käyttää Raamattua tiedekirjana. Hyvä, että toimit varoittavana esimerkkinä.

Banzai kirjoitti:

"Unohdit, että saman sukupolven aikana voi syntyä useita hyödyllisiä mutaatioita."

Täyttä teoriaa - ei kokeellisia todisteita, jotka viittaisivat makroevolutiivisten uutuksien syntymiseen.

"Unohdit lisäksi, että yhden mutaation ei tarvitse vakiintua ennen kuin toinen voi syntyä ja alkaa levitä."

Geneettinen ajautuminen taas johtaa siihen, että makroevoluution kannalta parhaat linjat voivat sekoittua muiden linjojen kanssa. Valintapaine ei riitä kumuloimaan sattumanvaraisia hyödyllisiä mutaatioita; tarvittaisiin luonnottoman epätodennäköisiä ympäristötekijöiden ja mutaatiosarjojen jatkumoita. Selektiosuoja/luonnonvalinta suoja on hidas.

Jotta geeni voisi säilyä on sillä oltava selektiosuoja. geenin "tuotteiden" on oltava funktionaalisia, jotta yksilö pysyisi hengissä. Ei saa siis tapahtua muutoksia, joissa ne pudotetaan pois.

Ilman suojaa voidaan tilastollisesti ajatella, että saadaan suuria määriä uusia geenejä. Mutta ongelmia on silti, sillä muutos on äärimmäisen olematonta...hidasta.

Kehitysoppi edellyttää suuria määriä uusia geenejä...>yksisoluisista monisoluisiin ...> kambrin räjähdys ...eläimestä ihmiseksi tms.

Suuria geenimassoja ei voida teoria tasolla synnyttää evoluution kautta. Simulaatioissa proteiinin pienin sekvenssi rakenne on järjestetty
uudelleen tai proteiini alueita siirretty paikasta toiseen. Tietokone simuloinnilla saadaankin tehokkain teoreettinen proteiinisekvenssin uudelleen järjestyminen aikaiseksi. Pistemutaatiot ovat äärimmäisen hatara keino. Se näkyy Haldanen dilemassa selvästi.

"Ja kaiken kukkuraksi unohdit, että myös simpanssien esi-isillä on tapahtunut mutaatioita lajien eroamisen jälkeen (eli noiden ihmisillä tapahtuneiden mutaatioiden ei tarvitse kattaa kuin puolet erosta)."

Mistä tuo puolet tulee? Pidät tätä evoluutiotarinaa itsestäänselvyytenä, vaikka kyseessä on evoluutiohypoteesi.

"Simpanssien sukupolvet ovat vielä ihmisen sukupolvia lyhempiä."

20 vuotta ei ole teoreettisessa mallissa paha.

"Aika riittää siis vallan mainiosti tuonkaltaisen eron syntyyn."

Ihmisten ja simpanssien populaatiot ovat aika *paljon* hitaampia kuin esim. mikrobien, silti tähän Luomakunnan suurimpaan muutokseen on mennyt vain muutama miljoonaa vuotta?

Science 2000 290, 1151 M. Lynch & Conery; kirjoittavat,että geeniduplikaatio syntyy keskimäärin yhtä geniä kohden sadassa miljoonassa vuodessa. (Eli jos on 100 geeniä, niin on todennäköistä, että jokainen geeni on kohdannut duplikaation. (Miten? Se on sitten arvailujen varassa.)

Duplikaatioiden syntyminen on teoriassaa samaa luokkaa kuin pistemutaatioiden syntyminen. Suurin osa duplikaateista hiljenee. Jäljelle jäänneissä geeneissä on voimakas selektio(puhdistava vaikutus.

"Duplikaatit katoavat nopeasti. prosesseille, jotka tuottaisivat uusia modifikaatioita ei jää tilaa." *Hooper & Berg, Upsala Univ. (MBE 20, 945, 2003).

Tiedä sitten sanoa onko hienompaa uskoa geenin maalareihin, kuin kreationistien Raamattua. Itse satun uskomaan Raamattuun. Hauskimpia kommentteja ovat yleensä ne joissa vedotaan siihen, että ei saa sekoittaa luonnontieteitä ja Raamattua. Sitä ei kerrota, että missä näin sanotaan?

Minä ainakin sekoitan niin paljon, että yli hölskyy! Naturalistit vahingoittavat tiedettä, koska he rajaavat totuuden etsimisen luonnollisiin syihin. Sitä voisi verrata siihen, että aarresaarelta saisi etsiä aarretta vain tietyltä alueelta. Elämä selittyy mielestäni parhaiten älykkäillä syillä, siitä todistaa parhaiten kemiallisen evoluutio kritiikki.

En ole huomannut Raamattuun tukeutumisen olevan vastakohta järjen käytölle ja kriittiselle avoimuudelle. Päinvastoin, Raamattu on sopusoinnussa havaintoaineiston kanssa. Jumalan Sana antaa pohjan sekä järjelle että uskolle. Jos ihminen torjuu tietoisuuden Raamatun Jumalasta, hän joutuu täyttämään tyhjiön myyteillä, kuten molecules-to-man -skenaariolla. Syyt Raamatun luomiskertomuksen hylkäämiselle eivät ole pohjimmiltaan tieteellisiä, vaan uskonnollisia.

Lue lisää

"Kehitysoppi edellyttää suuria määriä uusia geenejä...>yksisoluisista monisoluisiin ...> kambrin räjähdys ...eläimestä ihmiseksi tms."

Montako uutta geeniä vaaditaa apinan kehittymisessä ihmiseksi? Mitä uusia rakenteita nämä geenit koodaavat ja missä tätä on tutkittu?


"Duplikaatit katoavat nopeasti. prosesseille, jotka tuottaisivat uusia modifikaatioita ei jää tilaa."

Aika monet kasvit menestyvät geenien monistuttua.