Titan - kuun ohilentojen vuosi 2006 alkoi.

10.02.2006 kello 12.40 Matti Keränen , Salla.

Saturnus, Kuu ja Mehiläisparvi ( M44 ) näkyvät yhteiskuvissa

Nyt seuraavana viikonloppuna löytyvät Saturnus , Kuun ja Kravun tähtikuvion kuuluisa Mehiläisparvi ( Beehive , M44 )
liki vieretysten samalla taivaan alueella.

Ensimmäinen linkkimme osoittaa Cassin - Huyghen - lennon kotisivustoille. Näissä on vain se virhe , että tähtikuviot näyttävät
nousevan niissä aivan liian jyrkästi itäisellä taivaalla. Koska nämä olettavat havaitsijalle eteläisempiä leveysasteita kuin Suomessa.


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1989


Katsotaanpa vielä kotimaista Ursa Ry:n sivustoilta löytyvää tähtitaivaan nettikarttaa. Merkitkää siihen kellonajaksi esim. klo 20:00:00 , paitsi jos olette jo valmiiksi iltapimeyden kellonajassa.

Esimerkiksi täällä Sallassa - 67 astetta pohj. lev. ja 25 astetta it. pit. nousee Aurinko nyt noin kello 08.30 aamulla ja laskee iltapäivällä noin kello 16.00 . Ottamalla näihin aikoihin riittävät hämärän varat päästään katselemaan oikeaa helmikuun yötaivasta.

http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/

13.02.2006 kello 19.30 Matti Keränen , Salla.

SATURNIAN FACT SHEETS - MOONS - AND PLANET

http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/saturniansatfact.html

Yllä olevat otsikko ja linkki viittaavat havainnolliseen kokonaisesitykseen
koko Saturnusjärjestelmästä. Lienee vielä syytä lisätä tähän vastaavat
esitykset itse planeetta Saturnuksesta - linkki seuraavana

http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/saturnfact.html

sekä vielä kokonaisvaltainen esitys Saturnuksen rengasjärjestelmästä
alimpana näkyvässä linkissä

http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/satringfact.html

Kuiden lukumäärässä ja laadussa pistää esille kaksi käänteentekevää
huomiota :

1) Mikä määrässä voitetaan se laadussa menetetään. Koskee kuiden kokoa , rakennetta , kemiaa , kaasukehiä taikka geologista historiaa.

2) Suuri enemmistö kuista on pieniä - alle 10 km olevia jää - / kivi - asteroideja.

Pienten kuiden suuri enemmistö kiertää kaukana olevilla epäkeskisillä , hyvin
venyneillä ellipsiradoilla ja useimmiten vastapäiseen kiertosuuntaan kuin itse
emoplaneetta ja sen suuret , säännöllisillä radoilla kiertävät sisimmät kuut.

Itse rengasjärjestelmässä on päättymätön jatkumo , pienistä , säännöllisillä
radoilla kiertävistä paimenkuista kaiken kokoisiin miljardeihin ja biljooniin renkaiden
rakenneosasiin. Rakenneosasten määrä lienee verrattavissa kivenmurikoihin
valtamertemme rantahietikoilla tai suurilla aavikoillamme.

20.02.2006 kello 18.45 Matti Keränen , Salla.

VIHDOINKIN ALKAA LÖYTYÄ KÄYTTÖKEL-
POISTA TIETOA TITANIN VIIMEISESTÄ
OHILENNOSTA 15.01.2006 ...

http://saturn.jpl.nasa.gov/news/events/titan20060115/index.cfm

Ylläoleva linkki johdattaakin viimeisen ohilennon sivustoille - ohilennon , joka tapahtui jo runsas kuukausi sitten.

Varmastikin data- ja kuva-aineisto oli tälläkin kertaa runsasta , riittoisaa ja monipuolista. Mutta nyt onkin jo edessä uusien , jopa runsaiden tietosaaliiden integrominen - niveltäminen - kaiken jo aiemmin saadun datan kanssa yhdenvertaiseksi.

Hienoina esimerkkeinä lisääntyneistä tiedoistamme Titanin geografiasta ovat seuraavat globaalit karttaesitykset tästä jopa
Merkurius-planeettaa suuremmasta maailmasta.


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1994

http://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA02145

Linkit yllä esittävät Titanin vääräväristä infapunakuvakarttaa katsottaessa Titan - maailmaa kolmelta eri suunnalta päiväntasaajan
tasossa lähiavaruudesta. Miltei yksi kolmasosa Titanin maisemia kuitenkin puuttuu tästä esityksestä. Mutta onneksi on vielä lukuisa
joukko ohilentoja , joilla paikataan tämä puute.


Klikkaamalla seuraavan linkin kuvan alapuolista reunatekstiä saadaan Titan - maailmasta otettu infrapunavalolla valotettu pallokartta hitaasti pyörimään. Siinä samalla näkyvätkin hienosti vielä puuttuvat aukkopai-
kat Titan-maailmamme geografiassa. Sana maantiede olisikin liian juhlava ilmaisu tässä yhteydessä !


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/videos/video-details.cfm?videoID=110


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=1995

http://photojournal.jpl.nasa.gov/catalog/PIA02147


Ylläolevat linkit esittävätkin sitten näitä komea pallokartaa nivottuina
yhdeksi mercatorin ( lieriö )projektioksi , jossa lieriöpinta tangeeraa
Titanin päiväntasaajaa.

Mikä luonnonvakio on Raamatun todistusten vastainen ?


02.03.2006 kello 22.10 Matti Keränen , Salla.

Luettuani Vanhasta Testamentista aivan oivallisen tarkkaa kuvausta Kuningas Salomonin temppelin esineistöstä sekä arkkitehtuurista kiinnittyi huomioni seuraavaan epätarkkuuteen.

Huomatkaa toki , että uskon Raamatun historialliseen tarkkuuteen , totuuden-mukaisuuteen sekä sen suurenmoisen ilmoituksen kertomaan yliluonnolliseen taustaan. Raamattu on todellakin hurskaiden profeettojen ,näkijöiden ja valittujen Jumalan opetuslasten kitjallinen tuote. Mutta se on huikeasti paljolti enemmänkin kuin vain kirjoittajiensa loistavien lahjakkuuksien summa.

Kuningas Salomonin temppelin esipihassa oli valtaisa ympyränmuotoinen kuparista tehty vesiallas - Vaskimeri.

Vaskimeren mitoissa kiinnittää huomiota se , että meren ympärysmitta oli tasan kolme kertaa meren läpimitta. Tässä nyt toki moderni julkijumalaton ateistimatemaatikko huudahtaisi : " Eureka Keränen ! ".

Mutta Raamattu ei tässäkään valehtele , vaan kertoo totuudenmukaisesti sen ajan ihmisten - noin 1000 vuotta e. Kr. - olleen vielä matematiikassaan niin rajoittuneita , ettei murtolukujen , desimaalilukujen taikka irrationaalilukujen esittämiseen ollut keinoja , tietoja eikä taitojakaan. Siis ympärysmitan suhteena läpimittaan tyydyttiin kokonaisluku-approksimaation tasan kolme.

Vasta noin tuhat vuotta myöhemmin kreikkalainen Arkhimedes kehitti tälle suhdeluvulle ( pii ) likimain käyttökelpoisen esitystavan noin 3 1 / 7 , joka arvo kelpasikin sitten aina 1500 - luvulle asti ...

Nykyaikanahan me tiedämme , että tämä luku pii on transcendenttinen , desimaalimuodossaan päättymätön , jaksoton , irrationaalinen luku. Josta tunnetaan alkupään desimaaleja jo kymmeniä miljoonia kappaleita. Lukua voidaan laskea vaikka kuinka pitkälle kun vain on käytettävissä kapasiteetiltaan suuria , nopeita ja käyttöajaltaan halpoja tietokoneita. Luvun desimaalien lukumäärä on vain laskenta-ajan , rahan ja kustannusten kysymys ...

08.03.2006 kello 13.00 Matti Keränen , Salla.

Enceladus-Kuu Osa I.

IKÄÄNKUIN KIRKAS HELMI HÄMÄRÄLLÄ

TAUSTALLA LEIJUU ENCELADUS - KUU

JÄTTILÄISMÄISEN SATURNUKSEN EDESSÄ.

http://saturn.jpl.nasa.gov/home/index.cfm


Tässä jutussani valoitankin hiukan Saturnuksen kuujärjestelmän toiseksi kiinnostavimman kuun ominaisuuksia.

Saturnus-järjestelmän kaikkein kiinnostavin " Kruunun
Jalokivi " on tietenkin jättiläiskuu Titan , joka on aurinkokuntamme toiseksi suuurin kuu yhdessä Jupiterin Ganymedeksen kanssa.

Enceladuksen tekee mitä kiinnostavimmaksi sen ilmiömäinen geologinen altiivisuus. Enceladushan tupruttelee etelänavallaan olevista kryovulkaaneista höyryä , lunta ,
vesijäätä ja veteen liittyviä yhdisteitä niin kiivaasti , että sillä on ohut - happea ja höyryä sisältävä - ilmakehä.

http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=592


http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=43


http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=5


Ylläolevassa linkissä onkin lyhyt kuun yleisesittely ja historiikkia kuun tutkimuksesta.

Tämä historia voidaankin Saturnus-planeetan osalta jakaa neljään päävaiheeseen. Cassini - Huyghens - luotainkaksikko aloittikin Saturnuksen tutkimuksen neljännen yhä jatkuvan loistokauden kevättalvella 2004 saapuessaan järjestelmää niin lähelle , että luotaimen sensorit ylittivät parhaatkin Maapallon
laitteiden erotustarkkuudet.


http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/index.cfm


Enceladuksen eräs kaikkein hienoimmista ansioista on sen kyky ruokkia ja ylläpitää laajaa , hajanaista E-Rengasta. Siis
Enceladus ei olekkaan paimenkuu vaan luojakuu !

http://saturn.jpl.nasa.gov/science/moons/moonDetails.cfm?pageID=44

Juttuani aionkin jatkaa ihan lähipäivinä ...

13.04.2006 kello 15.45 Matti Keränen , Salla.

ENCELADUS - KUU OLIKIN YLLÄTTÄVÄMPI PAIKKA KUIN MITÄ

CASSINI - HUYGHENS - OHJELMAN ALUSSA LUULTIINKAAN ! ! !

1) Enceladuksessa on korkea geologinen aktiivisuus


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=2023



2) Nestemäistä ja höyrymäistä vettä purkautuu suurinmäärin avaruuteen


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=2027



3) Geologista aktiviteettia ruokkii vuorovesilämmitys


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=2026


4) Mistähän oikein Enceladus - kuu saa tuon kaiken runsaan " Geotermisen " lämpöenergiansa ?


http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/images/image-details.cfm?imageID=2028


Kuten ylläolevasta linkistä näkyy , ympäröivät Enceladuksen etelänapaseutua
hienot , villit , säännölliset ja lämpötilaltaan korkeat " Tiikerinjuovat ". Näissä juo-
vissa on purkausaukkoja Enceladuksen uumenista purkautuville kryovulkaaneille.

Nämä vulkaanit ovat oikeastaan vesi-jää-ammoniakkisohjoa pursuavia geysireitä.
Purkaustuotteet muodostavat Enceladuksen ympärille ohuen ilmakehän , jonka
pääainekset ovat vesi , happi ja erilaiset veden johdannaiset. Vesihöyryä härmis-
tyy kuun pinnalle ja pitää sen siksi hohtavan kirkkaana.

Energian lähteenä on gravitaatioresonanssi Dione - kuun kanssa. Enceladus ja
Dione resonoivat 2 : 1 kiertoajoiltaan. Koska Dione on kaksi kertaa kookkaampi
läpimitaltaan ja liki kahdeksan kertaa massiivisempi , niin toimii Dione ankkurina.

Enceladuksen radan eksentrisyys ja kallistuskulma vaihtelevat. Eksentrisyyden
pienikin kasvu johtaa kiihtyvään gravitaatiovatkaukseen ja kuun sisustan kuumene-
miseen. Dione on kauempana , massiivisempana ja heikommassa gravitaatiossa.
Siksi siihen kohdistuu vain lievä gravitaatiovatkaus.

Tilanne on sama kuin Jupiterissa kuilla Io , Europa ja Ganymedes. Niiden suhteen
pätee resonanssi 4 : 2 : 1 . Sisimmät kuut Io ja Europa kokevat voimakasta vuoro-
vesilämmitystä. Myöskin Ganymedes on aikoinaan ollut voimakkaasti lämmenneenä.
Nyt se on vain gravitaatioankkurina keveämmille tovereilleen.

13.04.2006 kello 22.50 Matti Keränen , Salla.

TAASKIN ESA - Euroopan Avaruusjärjestö - tekee historiaa.

Vastaavaa historiaa se teki luotaimellaan Mars Express , joka on tehnyt ensimmäiset varmat havainnot Marsin jäätiköistä sekä pinnan alapuolella olevista vesi - / jää - kerrostumista.


http://www.yle.fi/uutiset/24h/id32270.html

Venuksen navasta ensimmäiset kuvat Julkaistu 13.04.2006, klo 19.53


Euroopan avaruusjärjestön Esan Venus-luotain on lähettänyt Maahan kaikkien aikojen ensimmäiset kuvat naapuriplaneettamme etelänavasta. Kuvista käy ilmi, että Venus on paksun pilviverhon peitossa ja etänavalla riehuu ilmeisesti pyörremyrsky, jollaisia on aiemmin tiedetty olleen planeetan pohjoisnavalla.



http://www.yle.fi/uutiset/24h/id32270.html


Venuksen navasta ensimmäiset kuvat Julkaistu 13.04.2006, klo 19.53


Euroopan avaruusjärjestön Esan Venus-luotain on lähettänyt Maahan kaikkien aikojen ensimmäiset kuvat naapuriplaneettamme etelänavasta. Kuvista käy ilmi, että Venus on paksun pilviverhon peitossa ja etänavalla riehuu ilmeisesti pyörremyrsky, jollaisia on aiemmin tiedetty olleen planeetan pohjoisnavalla.


Venus Express -luotaimen teknisistä laitteista vastaava johtaja, ruotsalainen Håkan Swedhem sanoo, ettei lennonjohdossa osattu yhtään arvata, millaisia luotaimen ensimmäiset kuvat olisivat. Hän on tulokseen hyvin tyytyväinen.

Luotain saavutti Venuksen maanantaina, mutta asettuu lopulliselle kiertoradalle vasta ensi kuussa. Kuvat paranevat entisestään, kun niitä saadaan lähimmillään vain 250 kilometrin päästä. Tällä hetkellä etäisyys on lähes 200 000 kilometriä.

Juuri pilvien ja sään tutkiminen on luotaimen päätehtäviä. Lisäksi etsitään muun muassa merkkejä tulivuorista ja maanjäristyksistä.

Venus-matka on Esan ensimmäinen. Myös Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan viimeisimmästä matkasta on aikaa jo 16 vuotta. Tuolloin Magellan-luotain laukaistiin tutkimaan Venuksen äärimmäistä kasvihuoneilmiötä.

Venus Expressin on määrä kiertää Venusta ainakin 500 päivän ajan, mutta myös 500 päivän jatkoaika on suunnitteilla.

Reuters, AP, FNB, YLE24