Juhani Aho

Ole hyvä. Sitä saa mitä tilaa.

AHO, JUHANI (v:een 1907 Brofeldt), nimim. Jussi, Sissi, J. S-n.
lehtimies
11.9.1861 Lapinlahti - 8.8.1921 Helsinki.
Vht rovasti Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelia (Emma) Snellman.
Puoliso taiteilija Vendla ( Venny) Irene Soldan 1891-1945, k.
Yo Kuopion lyseo 1880, opintoja Helsingin yliopistossa -1884.
Lapinlahti -1872, Kuopio 1872-1880, 1886-1889.

HUOM! Juhani Ahosta erillisbibliografia. Virtanen, N.P.: Juhani Ahon tuotanto....1961. WG.

Sipolan Aapon kosioretki. Kirj. Jussi. Hki 1883. K. E. Holm. 13 s. (Helppohintainen novelli- ja romani-jakso. 2. Sarja IV:2.) /N/
Kievarin pihalla. Muudan markkinamies. Porvoo 1884. WS. 148 s. /N/
- Muuan markkinamies. 2. p. Porvoo 1889. WS. 112 s.
- viro Keegi laadaline. Tõlk. Konst. Vanik. Tartu 1927. Noor-Eesti kirjastus. 151 s. 1.
Rautatie (eli kertomus ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet.) Porvoo 1884. WS. 121 s.
- /2. p./ Kuv. varustanut Eero Järnefelt. 1892. 4 119 s.
- 3. (helppohintainen) p. 1902. 128 s.
- 4. p. 1908. (Helppohintainen koulu- ja kansankirjasto n:o 1.)
- 5. p. 1911 166 s.
- 8. p. 1919. 167 s. (Suomalainen romaanisarja. 2. )
- 9. p. 1922. (Suomalainen romaanijakso 13.)
- 11. p. 1927. (Koululaiskirjasto n:o 7.)
- 16. p. 1935. (10 mk:n romaaneja. 48. )
- 23 p.o. 24. p. 1944.
- 24 p.o. 25. p. 1946. 126 s.
- 28. p. 1950. (Suomalainen valiosarja.)
- Petroskoi 1951. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike. 90 s. /Neuvostoliittolainen laitos./
- 35. p. 1963. (Kirjallisuutta kouluille. 13. )
- /38. p./ Kuv. Raimo Puustinen. Porvoo 1973. WS. 181 s.
- ks. Suomen kirjallisuuden valiot. 1. Hki 1975. Valitut palat.
- /4. kuv. p./ Porvoo 1985. WS. 197 1 s.
- kuunnelma. Kirj. Kari Uusitalo. 1969. 58 lehteä.
- video. 1986.
-TVD. 1973.
- holl. Met stoom vooruit. Een finsche vertelling. Vert. van D. Logeman-van der Willigen. Utrecht 1924. H. Honig. 4 146 s.
- norj. Skildringer fra Finland. Paa norsk ved Bolette C. Pavels Larsen. Bergen 1889. M. Litleré. 174 s.
- ruots. Järnvägen. Övers. av Hagar Olsson. Hfors 1920. Holger Schildt. 176 s. (Valda skrifter av Juhani Aho. 1.)
- Sthlm. Bonnier. Moderna romaner. 2. - Bild Raimo Puustinen. Övers. av Hagar Olsson. Sthlm. 1978. Atlantis. 183 s.
- saks. Die Eisenbahn. Eine Erzählung aus Finnland. Übers. Gustav Schmidt. Dresden und Leipzig 1922. Heinrich Minden. 149 s.
- Übers. von Gustav Schmidt. Illustr. von Osmo Niemi. Neu durchgesehen von Christiane Menger. Leipzig 1986. Hinstorff. 135 s.
- tansk. Jaernbanen. Øvers. af Åge Meyer. København 1893. Alb. Cammermeyer. 2 178 s.
- tsekk. Zeleznica alebo rozprávanie o starkom a starkej, ktori ju predtým nevideli. Prel. Pavol Tvarozek. Illstr. Vojtech Kolencík. Bratislava 1988. Tatran. 195 s..
- ven. Zeleznaja doroga. Perev K. M. Ziharev. Petrozavodsk 1949. 102 s.
- viro. Raudtee. Ehk jutt waarist ja moorist, kes seda enne ei olnud näinud. Ümber pannud Gustav Suits. Tartu 1906. K. Sööti trükikoja Kirjastus. 151 s.
- 2. tr. Raudtee, ehk jutt taadist ja eidest, kes seda enne ei olnud näinud. Illustreerinud Eero Järnefelt, tolk. Gustav Suits. Tartu 1928. Eesti Kirjanduse Seltsi kirjastus. 124 s. (Noorsoo kirjavara Nr 143. Maailmakirjastik.) (Koolikirjan-duse-toimkond.)
- Raudtee. Ehk jutt taadist ja eidest , kes seda enne ei olnud näinud. Tartu 1936. K.Ü. Loodus. 65 s. (Keel ja kirjandus. N:r 43-B.)
- Raudtee. Ehk jutt waarist ja moorist kes seda ei olnud näinud. Tõlk. Gustav Suits. Tartu 1937. i. s. (K. Mihkla. Kirjandusloonine valimik. III:5.)
- Raudtee ehk juttu taadist ja eidest, kesseda enne ei olnud näinud. Tõlk. Gustav Suits. Tartu. 1957. Eesti riiklik kirjastus. 130 2 s.
Papin tytär. Porvoo 1885. WS. 137 s. /R/
- 2. p. 1903. 202 s.
- 6. p. 1982. 138 s. (Koulun peruskirjasto. 41.)
- yht. sid. Papin tytär. - Papin rouva. Porvoo 1919. WS. 397 s.
- 5. p.o. 6. p. 1957.
- ruots. Prästens dotter. Hfors 1893. Söderström & Co. 147 s.
- saks. Elli's Jugend. Roman. Übertr. von Ernst Brause-wetter. Berlin 1899. Schuster & Loeffler. 4 170 s.
- ven. V glusi Finljandi. Perev V. Firsov. St. Peterburg. 1895. 280 s.
- viro. Opetaja tütar. Tõlk. Konst. Wanik. Tartu 1925. Noor-Eesti kirjastus. 80 s.
- 2 tr. Tartu 1927. 87 s.
Hellmannin Herra. Esimerkin vuoksi. Porvoo 1886. WS. 2 114 s.
- /2. p./ 1928. 108. (5 markan kirjoja. 1.)
- engl. Squire Hellman and Other Stories. Transl. by Nisbet Bain. London 1893. Fisher Unwin. 185 s.
- norj. Patron Hellman. Finsk fortaelling. Kristiania 1887. Verdens Gang. 87 s.
- ruots. Patron Hellman. För exemplets skull. Tvenne noveller. Öfvers. av R. Hertzberg. Borgå 1886. WS. 130 s.
Novelleja. Juhani Aho: Nyt ne tulee! Nyt ne tulee! 35 s. Yht. sid. Kauppis-Heikki: Isäntä. - Pekka Aho: Kansan opetusta. Juhannus. Kuopio 1888. Tekijät. 125 s. (Liite "Savon" 53 N:lle.)
Helsinkiin. Porvoo 1889. WS. 130 s.
- puol. Do Helsingforsu. Przet. J Klemensieniczowa. Warszawa 1912. 122 s. (Biblioteka Dziel Wyborowych.717.)
- ruots. Till Helsingfors. Öfvers. från finskan. Fredrikshamn 1893. Wenzel Hagelstamn. 113 s.
Kuvauksia. (Syksyllä. Imatralla. Rautatiejunassa. Kevään kevät.) Ukonilma. Kuopio 1889. Tekijä. 75 s.
Yksin. Hki 1890. WS. 159 s. /R/
- 2. p. 1903. 151 s.
- 9. p. 1950. XI 97 s. (Suomalainen valiosarja.)
- 3-näyt. pienoisooppera. Libr. Lilja Kinnunen-Riipinen. 1982.
- holl. Alleen. Naar't door Betsy Nort Nijmegen 1902. i. s.
- ruots. Ensam. Öfvers. af Werner Söderhjelm Wiborg 1891. Wentzel Hagelstam. 4 156 s.
- saks. Einsam. Roman. Übers. von E. Stine=Emilie SteinLeipzig 1902. Hermann Seemann Nachfolger. 4 144 s.
- tansk. Alene. Overs. af Åge Meyer. Kobenhavn 1892. P. G. Philipsen. 164 s.
- tsekk. Osamely. Novella. Prel. Ivan Schulz. Praha-Olsany 1912. Nakladatelstvi Kamilly Neumannove. 94 s. 1.
- ven. Odinokij. Perev. A. Koiranskij. Moskva 1908. Knigozdatelsvo V. M. Sablina. 119 s.
- 2. p. 1909.
- viro. Üksi. Eest. Johannes Aawik. Tallinn 1912. Kirjastuseühisus "Maa". 135 s.
Lastuja. Kertomuksia ja kuvauksia. Porvoo 1891. WS. 271 s.
- 2. p. 1902. 8 192 s.
- 1974 . Delfiinikirja.
- kasettikirja 1987.
- ruots. Spånor. Berättelser och bilder. Öfvers. af Werner Söderhjelm Borgå 1891. WS. 276 s.
- 2. uppl. 1891. Söderström & Co. 270 s.
- Övers. av Hagar Olsson. Hfors 1923. Holger Schildt. 252 s.
- Sthlm 1923. Bonnier.
- unk. Kepek a finn eletböl. Ford. Popini Albert. Budapest 1892. 163 s.
- viro Laastud. Wäljavalik. I. Eestist. Johannes Aawik. Tartu 1907. Tallinn. August Busch'i kirjastus. XII 156 s. 1 muotokuval.
- Kimp esimene. Tõlk. ja seletevad Johannes Aavik. Tartu 1927. Kirjastus "Istandik". 284 s. (Üldine novellikirjandus. 2.) (Keelelise uuenduse kirjastik. 57.)
Uusia lastuja. Kertomuksia ja kuvauksia. Porvoo 1892. WS. 257 s.
- 2. p. 1905. 4 217 s.
- ruots. Nya spånor. Berättelser och bilder. Hfors 1892. Söderström & Co. 6 202 s., vinj.
- viro Laastud. /Wäljawalik II./ Eestist. Johannes Aavik ja Willem Grünthal. Tallinn 1911. Kirjastuseühisus Maa. 116 1 s. ( E. R. S. Kirjanduseharuseltsi toimitused 1b.)
Hula. Kuv. Pekka Halonen. Hki 1893. Päivälehti. 8 s. (Varpusjoukko. 5.)
Juhani Ahon kirjoittamia lastuja. Valikoima teoksista "Lastuja" ja "Uusia lastuja". Porvoo 1893. WS. 61 s. (Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa. 10.)
Papin rouva. Porvoo 1893. WS. 244 s. /R/
- 8. p. 1943. 256 s., kuval. (Suomalainen romaanisarja. 3.)
- radiokuunnelma. KLirj. Antero Alpola. 1955.
- holl. De vrouw van den predikant. Vert. door J. Visscher. 's-Gravenhage 1895. i. s.
- liett. Pastoriaus zmona. /Käänt./ Vilija Sulcaite. Vilnius 1971. Vaga. 291 s., kuv.
- ransk. La femme du pasteur. Roman. Trad. par J. Perrin D'Agnel Avant-propos de A. Sauvageot. Paris 1943. 302 s. (Bibliotheque Finlandaise.)
- La nouvelle edition. 1946.
- ruots. Prästens hustru. Öfvers. af V. Jelm Werner Söderhjelm Fredrikshamn 1893. Wentzel Hagelstam. 4 304 s.
- saks. Elli's Ehe. Roman. Übertr. von Ernst Brausewetter Berlin 1896. Schuster & Loeffler. 6 279 s.
- tansk. Praestens hustru. Overs. ved Alfred Ipsen. Kobenhavn 1896. V. Pio's Boghandel. 4 298 s.
- Elli. Z finštiny prel. K. Turnwald. Praha. 1926. Nakladatelske druzstvo "Maje". 407 s., 12 kuval. /=Papin tytär-Papin rouva./
- tsekk. Pastorova dcera. 2. vydani. Preloz. Ivan Schulz. Praha 1940. Topicova Edice. 272 1 s.
- unk. A tiszteletesne asszony. Budapest 1902. 179 s. (Legjobb könyvek V:12.)
- 1918. Az Erdekes Ujsag. 63 2 s. (Legjobb/Könyvek. 22.)
- ven. V glusi Finljandii. Perev. V. Firsov. S. Petersburg 1895. 280 s.
- viro Opetaja proua. Tõlk. V. Ridala /= Willem Grünthal./ Tallinn 1924. Tallinna Eesti kirjastusühisus. 197 s.
Heränneitä. Kuvauksia herännäisyyden ajoilta. I. Porvoo 1894. WS. 4 142 s.
- 2. p. 1911. 133 s. Hki 1987. Kirjaneliö. 107 s.
- norj. De vakte. Ved Anne og Gunnar Dehli. Oslo 1940. A. S. Indremisjonsforlaget. 120 s.
- ruots. Väkta. Skildringar från pietismens tider. I. Övers. av V. Jelm /= Werner Söderhjelm./ Hfors 1894. Söderström & Co. 4 127 s., vinj.
- tansk. De Hellige. Skildringer fra Pietismens tid i Finland. Øvers. af Adolph P. Rosenberg. Odense 1903. Milo'ske Boghandel. 8 112 s., 1 muotokuval.
Maailman murjoma. Piirr. Eero Järnefelt. Porvoo 1894. WS. 75 s.
- (Ylempityyppisiä kouluja varten. Kaunokirjallinen lukemistosarja.) Leningrad 1931. Valtion kustannusliike. Kirja. 33 s.
- ruots. Fredlös. Öfvers. af V. Jelm /=Werner Söderhjelm./ Vignetterna tecknade af Eero Järnefelt. Hfors 1894. Söderström & Co. 74 s.
- tansk. Fredløs. Øvers. af Åge Meyer. København 1895. Jul. Gjellerup. 73 s.,
- ven. Zabityj. Moskva-Leningrad 1926. 32 s. (Krest Biblioteka.)
- Presleduemyj sud'boj. Rasskaz. Moskva-Leningrad 1928. 48 s.
- 1970. 118 s. (Finskie povesti.)
Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle. Tehneet V. Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho. Hki 1894. Wentzel Hagelstam. 15 lehteä.
- /2. p./ s. l. 1927. WS.
- /3. p./ s. l. 1983. WS. 29 s.
- Lauluja lapsille. IV. Tekstit . . ./Teoksesta Suomalainen kuvakirja lapsille./ Säv. Juhani Pohjanmies. 1935. KJG.
- ruots. Finsk bilderbok för barn och ungdom av Soldn-Brofeldt och Juhani Aho. Texten öfvers. af Rafael Hertzberg. Hfors 1894. Wentzel Hagelstam. 15 blader.
Lastuja. Kertomuksia ja kuvauksia. III. Kuvat piirt. Eero Järnefelt. Porvoo 1896. WS. 2 IV 336 s.
- 2. p. 1906. 4 338 s. (Ilman kuvitusta.)
- ruots. Spånor. III. Öfvers. af V. Jelm. /Werner Söderhjelm./ Hfors 1896. Wentzel Hagelstam. 2 244 s.
Panu. Kuvauksia kristinuskon ja pakanuuden lopputaistelusta Suomessa. Porvoo 1897. WS. 464 s.
- 2. p. 1900. 473 s.
- 3. p. 1909. 570 s.
- 4. p. 1922. 485 s.
- Petroskoi 1935.
- 14. p. 1948.
- erip. 1956. Valtion kustannusliike Kirja. XII 2 318, 1 s.
- Nelinäyt. näytelmä. Porvoo 1903. WS. 6 155 s. WSOY:n näytelmäsarja N:o 24.
- Radiokuunnelma. Kirj. Juhani Jalanne. 1958.
- Näyt. Dramatis. Lasse Aho ja Aune Tossavainen. 1987.
- ruots. Panu. Skildringar från kristendomens och hedendomens sista strid i Finland. Øfvers. af Konni Zilliacus. Hfors 1898. Söderström & Co. 485 s.
- Sthlm 1898. Bonnier.
- 2. uppl. Hfors 1923. Holger Schildt. 501 s. Sthlm. 1923. Bonnier.
- saks. Panu. Bilder aus den letzten Kämpfen des Christentums gegen das Heidentum in Finnland. Übers. von Emmy Schreck. Leipzig 1899. Georg Wigand. 4 403 s.
- tansk. Panu. Skildringer fra kristendomens og hedenskabets sidste kamp i Finland. Øvers. ved Vilhelm Holm. Køobenhavn 1904. A. Christiansen. 6 335 s.
- viro Panu. Pilte ristiusu ja paganuse loppvoitlusest Soomes. Tõlg. August Anni. Tartu 1926. Eesti Kirjanduse Seltsi kirjastus. 414 s., 1 muotokuval. (E. K. Seltsi Noorsoo Kirjavara. 115.)
Sydänmaan kansakoulu. Palanen sivistyshistoria. Kuv. V. Soldan-Brofeldt. Hki 1898. KVS. 8 s. (KVS:n lehtisiä N:o 50.)
Katajainen kansani ja muita uusia ja vanhoja lastuja vuosilta 1891 ja 1899. I sarja. Porvoo 1899. WS. 163 s.
- 4. p. 1900.
- 4. p./p.o. 5./ lis. p. 1909. 275 7 s. (Sis. 1. ja 2. sarjan.)
- ruots. Enris och andra gamla och nya spånor från åren 1891 och 1899. Hfors 1899. Söderström & Co. 163 s. Sthlm 1899. Bonnier.
- 2. uppl. Hfors 1900. 195 s.
- tansk. Bogen om Finland. Øvers. ved Alfred Ipsen. Køobenhavn 1899. V. Pio's boghandel. 6 144 s.
Kolme lastua lapsille. Piirr. Pekka Halonen ja V. Soldan-Brofeldt. Porvoo 1899. WS. 32 s.
- kuvittamaton laitos. Porvoo 1899. 24 s.
- /3. p./ 1900.
Kun uusi pehtori tuli taloon. Kuvaus kansan elämästä. Anonyymi. S. l. 1899. 4 s. Moniste.
Lastuja. Neljäs kokoelma. Porvoo 1899. WS. 251 s.
- 2. p. 1902. 207 s.
- ruots. Spånor. IV. Hfors 1899. Wenzel Hagelstam. 247 s.
- Sthlm 1899. Bonnier.
- ven. Razskazy. Perev. I. M. Pitkänen. S. Peterburg 1901. 94 s. (Sobranie sotsinenij izbrannyh inostrannyh pisatelej. 47.)
Valo ja valistus. Myydään Pohjois-Savon kansanopiston rakennusrahaston hyväksi. Kuopio 1899. 8 s. /K/
Vanha ukko puhuu. Hki 1899. 4 s. /K/
- ruots. Gammelfar talar. Hfors 1900. Sv. Folkskolans Vänner. 4 s.
Isäntä ja mökkiläinen ym. kertomuksia. Porvoo 1900. WS. 30 s. (Juhani Ahon Kirjasia kansalle. N:o 1.)
Katajainen kansani. Toinen sarja. Porvoo 1900. WS. 175 s. /N/
- ruots. Enris. II. Hfors 1900. Söderström & Co. 4 191 s.
- Sthlm 1900. Bonniers.
"Sammuta sinä, minä sytytän". Ym. kertomuksia. Porvoo 1900. WS. 30 s. (Juhani Ahon Kirjasia kansalle. N:o 2.)
Tervehdys Eero Erkolle - Juhani Aholta. Hki 1900. 7 s. Käsikirjoituksesta monistettu kirje, päivätty Helsingissä 26.4.1900.
Virsi venon veistännästä. Sepittänyt . . . Kantaatti Helsingin laulujuhliin. Hki 1900. W&G. 8 s. /L/
Lastuja. Viides kokoelma. Porvoo 1904. WS. 8 225 s.
Veljeni vierailla mailla. S. l. 1904. 4 lehteä. Monistettu nuottipainos. Säv. Jean Sibelius.
Lastuja. Valikoima kouluja varten. Tekijän toimittama. Porvoo 1905. WS. 4 167 s.
- 2. lis. p. 1914. 175 s. (Helppohintainen koulu- ja kansankirjasto. 10.)
- 3. p. 1926. 216 s. (Koululaiskirjasto. 9.)
- 8. p. 1960.
Siihen aikaan kun isä lampun osti. (Ilm. aik. KVS:n kalenterissa 1883.) Porvoo 1905. WS. 15 s. N (Kyläläisten kirjasia. N:o 51.)
- Petroskoi 1934. Valtion kust. liike Kirja. (20) s.
- Petroskoi 1941. Karjalais-Suomalaisen SNT:n Valtion kustannusliike. 15 s.
- Alkuperäisen käsikirjoituksen jäljennöspainos. 1955. 28 s.
- Näköisp. v:n 1882 käsikirjoituksesta. Porvoo 1985. WS. 28 s.
- radiokuunnelma. Dramatis. Aune Tossavainen. 1980.
Kevät ja takatalvi. I Kevät.. Hki 1906. Otava. 4 417 s. /R/
- 2. p. 1907.
- 15. p. I-II. 1956. WS. 588 s.
Kevät ja takatalvi. II. Takatalvi. Hki 1906. Otava. 4 302 s. /R/
- 4. p. Porvoo 1920. WS. 588 s.
- näytelmä. Dramatis. Lauri Leskinen. 1980. .
- ruots. Vårdagar och frostnätter. I-III. Öfvers. af Holger Nohrström. Hfors 1906. Söderström & Co. 4 229 s., 5 230-441 s., 4 320 s.
- I-II. Sthlm 1907. Bonnier. 4 441 s., 4 320 s.
Minkä mitäkin Italiasta. Hki 1906. Otava. 4 133 s., kuval. /MK/
Tuomio. Kolminäytöksinen näytelmä. Hki 1907. Otava. 134 s.
- ruots. Domen. Skådespel i tre akter. Öfvers. af Holger Nohrström. Hfors 1908. Söderström & Co. 134 s.
- Övers. av Matts Huldén. . . 1984. Svenska teater.
Minkä mitäkin Tyrolista. Kuvat Björn Wasastjernan ottamain alkuperäisten valokuvain mukaan. Hki 1908. Otava. 155 s. /MK/
Eläimiä. Porvoo 1911. WS. 176 s.
Juha. Hki 1911. Otava. 266 s. /R/
- 5. p. Porvoo 1921. WS. 181 s. (Suomalainen romaanijakso. 1.)
- 6. p. o. 7. p. 1927. VIII 196 s., kuval. (Valiokirjasto. 2.)
- 11. p. Filmikuvin somistettu. 1937. 200 s.
- 11. p. o. 12. p. 1942. 181 s. (10mk:n romaaneja. 222.)
- 14. p. 1949. 181 s. (Suomalainen valiosarja.)
- 18. p. 1964. (Kirjallisuutta kouluille. 16. .)
- 20. p. 1969.
- H:linna 1979. AAK. 147 s. (Pokkaristo V:3.) (Valiopokkarit.)
- 3 näyt. ooppera kuudessa kuvaelmassa. Libretto Aino Ackté. Säv. Aarre. Merikanto. 1920-1922.
- 3 näyt. ooppera. Libretto Aino Ackté. Säv. Leevi Madetoja.
- elokuvakäsikirjoitukset mm. Ruotsissa 1921, Suomessa 1936 ohj. Nyrki Tapiovaara ja 1956 ohj. Teuvo Särkkä.
- lyhytfilmi 1963.
- teatteriversio 1963.
- näyt. Dramatis. Marja-Leena Ervasti. 1974.
- kesäteatteriversio. Dramatis. Mikko Majanlahti. Tampere 1983.
- näyt. Dramatis. Seppo Parkkinen. 1986.
- holl. Marja. Vert. van D. Logeman - van der Willigen. Utrecht 1914. H. Honig. 2 229 s.
- ransk. L'Ecume des rapides. Trad. par Lucia Thomas. Paris 1978. Publications Orientalistes de France. 181 s.
- ruots. Johan. Övers. af Ellen Snellman. Hfors 1911. Söderström & Co. 269 s.
- Sthlm 1911. Bonnier.
- 2. p. o. 3. uppl. Hfors 1921. Schildt. 279 s.
- Sthlm. Bonnier.
- saks. Schweres Blut. Roman. (Übertr. Gustav Schmidt.) Dresden und Leipzig 1920. Heinrich Minden. 206 s.
- Leipzig 1972. (Sammlung Dieterich. 347.)
- Nachauflage 1976.
- tansk. Juha. Overs. af Chr. Christiansen. Lovstraede - Kobenhavn 1925. P. Haase & Son. 246 s.
- viro. Juha. Tõlkis Konst. Vanik. Tartu 1925. Noor-Eesti kirjastus. 157 1 s.
Sanomalehtimiesajoiltani. Hki 1911. Otava. 4 200 s.
Maisemia. Valikoima lastuja. Kansilehden nimeke (sic.)
Kevään kevät ja muita maisemia. Porvoo 1912. WS. 127 s. (WSOY:n 50 pennin kirjoja. 1.)
Muistelmia ja matkakuvia. Sanomalehtimiesajoiltani. II. Hki 1912. Otava. 228 s.
Sasu Punanen ja muita lastuja. Porvoo 1912. WS. 134 s. (WSOY:n 50 pennin kirjoja. 7.)
Tyven meri. Lastuja VI. Porvoo 1912. WS. 178 s.
- ruots. Hafvet i lugn. Spånor. V. Öfvers. af. Ellen Snellman. Hfors 1912. Lilius & Hertzberg. 4 184 s.
- Sthlm. Björck & Börjesson.
- viro. Vaikne meri. Laastud. Tartu 1923. Eesti Kirjanduse Seltsi koolikirjanduse toimikond. 119 s. (Eesti Kirjanduse Seltsi Noorsoo kirjavaru. 95.)
Vuorilla ja vuorten takana. Hki 1912. Otava. 106 s. (Otavan 50 pennin kirjasto. 28.)
Omatunto. Saaristokertomus. Hki 1914. Otava. 247 s.
- 4. p. o. 6. p. Porvoo 1921. WS. 165 s. (Suomalainen romaanijakso. 5.)
- 8. p. o. 11. p. 1936. 165 s. (10 mk:n romaaneja. 82.)
- 14. p. 1951. XI 161 s. (Suomalainen valiosarja. 11.)
- 17. p. 1981. (Suuri kansalliskirjasto.)
- 19. p. 1982. 148 s.
- 3 näyt. näytelmä. Kirj. Antti J. Aho. 1947
- näytelmäversio 1961.
- kasettikirja. Porvoo 1981. WS. 6 kas. (WSOY:n kasettikirjat.)
- holl. Luchtkasteelen. Uit door D. Logeman van der Willigen. Utrecht 1922. H. Honig. 4 158 s.
- lätti. Sirdsapzina. Tulk. Zelma Kroder. Riga 1928. Izdevis A. Gulbis. 113 s. (A. Gulbja Stastu Biblioteka 16.)
- Tulk. Ligita Bibere & Velte Poikane. Riga 1971. Liesma. 365 s., kuv.
- ruots. Samvetet. Övers. af Holger Nohrström. Borgå 1914. Holger Schildt. 235 s. (Moderna romaner. 1.)
- Sthlm 1914. Bonnier. 2 235 s.
- 2. uppl. 1915.
- viro. Südametunnistus. Saarestikujutt. Tõlk. Konst. Wanik. Tartu 1927. Noor-Eesti kirjastus. 195 s.
Rauhan erakko. Hki 1916. Otava. 4 224 s.
- 2. p. o. 3. p. Porvoo 1921. WS. 116 s. (Suomalainen romaanijakso. 9.)
- 3. p. o. 4. p. Porvoo 1958. WS. 188 s.
- ruots. Fredseremiten. Öfvers. af Holger Nohrström. Borgå 1916. Holger Schildt. 188 s. (Moderna romaner. 10.)
Lastuja. Seitsemäs kokoelma. Porvoo 1917. WS. 287 s.
Kootut teokset. I. Ensimmäiset novellit. Muuan markkinamies. Rautatie. Porvoo 1918. WS. 4 317 s.
- 5. p. 1936. 316 s., muotokuval.
Kootut teokset. II. Papin tytär. Papin rouva. Porvoo 1919. WS. 397 s.
- 6. p. 1936.
"Nälkä on punikki". Hki 1919. Kansallinen edistyspuolue. 15 s. Kansallisen edistyspuolueen kirjasia. 2
Rakkautta. Porvoo 1919. WS. 123 s. (Ruususarja. 2.) /N/
Kootut teokset. III. Hellmanin herra. Esimerkin vuoksi. Helsinkiin. Yksin. Maailman murjoma. Porvoo 1920. WS. 339 s.
- 4. p. 1936. .
Kootut teokset. VIII. Kevät ja takatalvi. Porvoo 1920. WS. 588 s.
- 6. p. o. 8. p. 1952.
Muistatko -? Kukkia keväiseltä niityltä. Porvoo 1920. WS. 277 s.
- 5. p. o. 6. p. 1928. 283 s., kuval. (Valiokirjasto. 8.)
- 11. p. 1950. 175 s. (Suomalainen valiosarja.)
- H:linna 1984. AAK. 209 s. (Suomalaista kirjallsuutta. 1. )
- ruots. Minns du - ? Övers. av Bertel Gripenberg. Hfors 1921. Holger Schildt. 291 s.
- Sthlm 1921. Bonnier.
- viro Kas mäletad-? Lilli kevadiselt niidult. Tõlk. August Palm. Tartu 1930. Eesti Kirjanduse Seltsi Kirjastus.
302 1 s., 1 muotokuval.
- 2 tr. 1934. 307 s.
Kootut lastut. I. Lastuja. I-III. Porvoo 1921. WS. 573 s.
- 4. p. 1951.
Kootut lastut. II. Lastuja IV. Tyven meri ynnä muita lastuja. Lastuja. VII. Heränneitä. Porvoo 1921. WS. 468 s.
- 4. p. 1951.
Kootut lastut. IV. Lastuja. I-III. Porvoo 1921. WS. 573 s.
- 8. p. 1953.
Kootut teokset. V. Lastuja. Tyven meri. Lastuja. VII. Heränneitä. Porvoo 1921. WS. 468 s.
- 8. p. 1954. .
Kootut teokset. VI. Katajainen kansani. Minkä mitäkin Italiasta. Minkä mitäkin Tyrolista. Lastuja. VIII. Porvoo 1921. WS. 646 s.
- 7. p. 1952.
Kootut teokset. VII. Panu. Porvoo 1921. WS. 485 s.
- 9. p. 1954. .
Kootut teokset. IX. Juha. Omatunto. Rauhan erakko. Porvoo. 1921. WS. 460 s.
- 7. p. 1952.
Lastuja. VIII. Lohilastuja ja kalakaskuja. Porvoo 1921. WS. 8 264 s., kuv.
- Lohilastuja 2. p. Piirr. Björn Landström. Porvoo 1956. WS. 1 299 s.
- Lohilastuja 3. p. 1980.
- Alkuperäisestä vuonna 1921 ilmestyneestä samannimisestä teoksesta valik. Juha Rikama ja Marja-Leena Turunen. Piirr. Björn Landström. Porvoo 1980. WS. 1 160 s. (Koulun peruskirjasto. 11.)
- 3. p. 1981.
- ruots. Småfisk och storfisk. Övers. av Bertil Gripenberg. Hfors 1922. Holger Schildt. 255 s.
- Sthlm. Bonnier.
- Faksimileuppl. 1976. Förlags AB Västra Sverige.
- Fiskelycka. Övers. av Bertel Gripenberg. Teckn. av Björn Landström. Hfors 1948. Holger Schildt. 259 s.
- Sthlm 1948. Wahlström & Widstrand.
- Ny uppl. Sthlm 1961. Sohlman. 246 2 s. (Sohlmans klassikerbibliotek.)
- tansk. Smaa fisk og store fisk. Overs. ved Henrik Bech. Tegninger af Ebbe Fog. Kobenhavn 1951. Nyt nordisk forlag. Arnold Busck. 247 1 s.
-Ny udg. Køobenhavn 1966. Schonberg. (Schonbergs Lommeelefanter.)
Kootut teokset. I-II:1. Ensimmäiset novellit. Muuan markkinamies. Rautatie. Papin tytär. Porvoo 1922. WS. 4 316 s., 5 143 s., 1 muotokuval.
- 5. p. 1954.
Kootut teokset. II:2 - III. Papin rouva. Hellmanin herra. Esimerkin vuoksi. Helsinkiin. Yksin. Maailman murjoma. Porvoo 1922. WS. 6 145-396 s. 2 s., 7-339 s. 1 s.
- 5. p. 1954.
Kootut teokset. X. Muistatko -?. Sanomalehtimiesajoiltani. Muistelmia ja matkakuvia. Tuomio. Porvoo 1922. WS. 696 s.
- 7. p. 1952.
Matkakuvia. Minkä mitäkin Italiasta. Minkä mitäkin Tyrolista. Matkoilta omassa maassa. Porvoo 1922. WS. 8 320 s., kuv., kuval.
Lastuja lapsille. Kuvat piirt. Pekka Halonen ja Venny Soldan-Brofeldt. Porvoo 1923. WS. 26 s. (Satupirtti 39.)
Juhani Ahon eläinlastuja. Ilkityö - Hula - Hektor II - Mullikka - Varikset - Ystävä, joka petti - Laululintuja - Kukitettu - Kaukana ja korkealla. Porvoo 1928. WS. 52 s. (Suomalaista kirjallisuutta kouluille. 9).
- 3. p. 1938.
Juhani Ahon lastuja lapsista. Haltijan joululahjat - Koulumuistoja - "Lallu" - Pikku Liisa - Ensimmäinen onkeni - Elli - Papin tytär I luku - Porvoo 1929. WS. 71 s. (Suomalaista kirjallisuutta kouluille. 10.)
- 3. p. 1941. (Pieni valiosarja. 6.)
- 6. p. 1962. - " -
Kosioretkestä Maailman murjomaan. Yhdeksän kertomusta. Porvoo 1948. WS. 410 s.
Valitut teokset. Porvoo1953. WS. XV 507 s., 1 kuval. (Kymmenen kansalliskirjailijaa. 3).
- 6. p. 1967.
Punapukuinen tyttö ja muita lastuja. Juhani Ahon kertomuksia koulukäyttöön. Toim. Urho Somerkivi, Aaro Nuutinen. Kuv. Lauri Manninen. Hki 1972. Otava. 111 s.
Valitut teokset. Papin rouva - Helsinkiin - Maailman murjoma - Juha - Valikoima lastuja. H:linna 1973. AAK. V 522 s., muotokuval.
- 2. p. 1974. (Suomalainen sarja).
- 3. p. 1975. (Suomalainen sarja.)
Ensimmäinen onkeni. TV-dramatis. Jouni Hirvaskero. 1974. YLE.
- Ensimmäinen onkeni. Iisalmi 1982. Julk. Juhani Ahon perhokerho. 15 s.
- TV-näytelmä lapsille. 1983.
Lastuja. Toim. Hannu Mäkelä. Hki 1974. Otava. 231 s. (Delfiinikirjat.)
Myllärin housut. TV-dramatis. Jouni Hirvaskero. 1974. YLE.
Papin tytär. - Muistatko -? - Yksin. H:linna 1978. AAK. 492 s., kuval. (Suomalainen sarja.)
Omatunto. Yksin. Juha. Porvoo 1981. WS. 396 s. (Suuri kansalliskirjasto.) (Suuri suomalainen kirjakerho)
Juha. Rautatie. Yksin. H:linna 1982. AAK. 394 s. (Suomalainen sarja. 12.)
Juhani Aho 1-2. Toim. Juhani Niemi. Espoo 1985. W&G. Kodin suuret klassikot.
1. Rautatie. Papin tytär. Lastuja. Yksin. Papin rouva. 571 s., kuv.
2. Lastuja. Tuomio. Juha. Rauhan erakko. Hajamietteitä kapinaviikoilta. Muistatko...? 517 s.
Lastuja. Kasettikirja. 4 kas. Hki 1987. Audiotuotanto.

Käännökset (valikoimat, kokoelmat y. m.) eri kielille:

- engl. In Memory of the Mothers. Hki 1926. 2 8 s. Äitien muistoksi.
- holl. De klok des oordeels. s. a. Tuomiokello.
- it. Fedele. Trad. Pasquale Lefons. Prato 1906. C. & G. Spighi. 2 13 s. Uskollinen.
- katal. Finlandeses. Aplech de quadrets Finesos de J. L. Runeberg y J. Aho. Barcelona 1905. Fidel Giro. XIII 3 56 s., 8 kuval. Sis. J. Aholta seitsemän lastua.
- lätti. Kazu deena. Stasti. Tulk. /T./ Lejas-Krumina. Riga 1922. Asp. "Leta". 26 s. (Letas Maza Biblioteka. 29.) Sis. Hääpäivänä. Kesäinen unelma. Naimajuttu.
- norj. Skildringer fra Finland. Käänt. Bolette C. Pavels Larsen. Bergen 1889. M. Litlere. 174 s. Sis. Rautatie. Siihen aikaan kun isä lampun osti.
- ransk. Pour ma Finlande! Avec un essai sur la litterature finlandaise par Rene Puaux. Lausanne 1903. Georges Bridel. Paris: Fischbacher. 296 s. Sis. 34 lastua.
- Copeaux. Trad. par. Maurice de Coppet. Hki 1929. WS. 109 s. (Cahiers de Finlande . V.) Sis. 9 lastua.
- ruots. Folklif. Öfvers. af Karl A. Tawaststjerna. Borgå 1886. WS. 4 239 s. (Samling finsk skönlitteratur i svensk översättning. II. Det Unga Finland.) Sis. 3 lastua.
- saks. Novellen. Über. von Fried/rich/ von Känel. Leipzig 1897. Philipp Reclam jun. 92 s. (Reclams Universalbibliothek. 3758.) Sis. 5 lastua.
- Gutsbesitzer Hellman und andere Novellen. Übers. von J. Madsen. Mit Illustr. von W Roegge. Berlin 1899. Herman Hilliger.
- Junggesellenliebe und andere Novellen. Übers. Milli Vinkentiwna Konowalow. Halle a. S. 1906. Otto Hendel. IV 164 s. 1 muotokuval. (Bibliothek der Gesamtliteratur des In- und Auslandes.) Sis. 8 lastua.
- Zwei Erzählungen. Übers. von F/riedrich/ Israel /=Ostarhild/. Hfors 1918. Söderström & Co. 25 s. Sis. Häät. Pyhiinvaellus.
- Zwei Novellen. Leipzig 1919. Philipp Reclam jun. 28 s. (Reclams Automatenbücher.) Sis. 2 lastua.
- serbokr. Novele iz zbirke finskih pripovedaka. Beograd 1930. Narodna Kniznitsa. 77 s. Sis. Maailman murjoma. Uudisasukas. Mennyttä kalua.
- tansk. Spaaner. Øvers. af Åge Meyer og N.J. Nørlund. København 1893. Jul. Gjellerup. 251 2 s. Sis. 26 lastua.
- tsekk. Dve cudské povídky. Prelozil O.S. Vetti. Praha 1898. Nakladelstvi J. Otto. 98 1 s. (Svetova knihovna. 54.)Sis. Maailmanmurjoma. Kuinka minä heräsin.
- Kniga o Finsku. Prelozil O.S. Vetti. Praha 1901. Nakldatelstvi J. Otto. 98 s. 1 s. (Svetova knihovna. 209.) Sis. 20 lastua.
- unk. Forgácsok. Ford. Popini Albert. Budapest 1896. Franklin-Tarsulat. 213 1 s. Sis. 19 lastua.
- Újabb forgacsok. Ford. Popini Albert. Budapest 1902. Franklin-Tarsulat. 135 1 s. (Olsco Könyvtar 1225/1227.) Sis. 21 lastua.
- ven. Vyselok. Povest'. Perev M.K. Argamakova. S. Peterburg 1896. 18 s. Uudisasukas.
- Sovest'. Roman, povesti, rasskazy. Leningrad 1969. Hudoz. lit. 383 s. Omatunto ym.
Viro:
- Põlgtuse all. Eesti keelde P. Grünfeldt. Jurjew. M. Millistfer'i kirjastus 1901. 47 s. Sis. Maailman murjoma. Uudisasukas.
- Marjamats metsas. Laste näidend. Tartu 1911. "Postimehe" kirjastus ja trükk. 7 s. Marjamatti metsolassa.
- Vaikne meri. Laastud. Tõlk. Friedebert Tuglas. Tartu 1923. Eesti Kirjanduse Seltsi koolikirjanduse toimkond. 119 1 s., 1 muotokuval. (E.K Seltsi Noorsoo kirjavara. 95.) Sis. 23 lastua.
- Valitud jutud ja laastud. I. Tõlk Konst. Vanik. Tartu 1926. Noor-Eesti kirjastus. 191 1 s. Sis. 18 lastua.
- Topelius, Z: Olli suusöit. Graner (Cyrus) & Aho (Juhani): Marjamati metsas. Tõlk. Madis Küla. Tallinn 1926. Kirjastus Pääsuke. 15 s. (Kooli näitelava. 7.).
- Laastud. Soome keelest tõlk. Johannes Aavik. Toronto 1954. Ülemaailmase Eesti Kirjastuse ORTO. 164 s. Sis. 25 lastua.

- Myös suomennoksia, tietokirjoja, lehtikirjoituksia, sävellettyjä runoja ym. ; eri antologioissa, myös erikielisissä.

Paljonpa Jussi-poika ehti.
1883 SIIHEN AIKAAN KUN ISA LAMPUN OSTI

1884 RAUTATIE

1885 PAPIN TYTAR

1886 He edited the newspaper KESKI-SUOMI.

1887 He worked for the newspaper SAVO.

1889 HELSINKIIN

1890 YKSIN

1891 LASTUJA; KATAJAINEN KANSANI JA MUITA UUSIA JA VANHOJA LASTUJA VUOSILTA; He married Venny Soldan-Brofeldt.

1892 UUSIA LASTUJA

1893 PAPIN ROUVA; He became a staff member of UUSI KUVALEHTI.

1897 PANU; He moved with his family to Tuusula.

1899 JA 1899; KOLME LASTUA LAPSILLE

1900 JUHANI AHON KIRJASIA KANSALLE 1-2

1901 AATTEIDEN MIES; TUTKIMUS TAUDIN SYISTA

1905 ANTTI AHLSTROM

1906 KEVAT JA TAKATALVI; MINKA MITAKIN ITALIASTA

1907 TUOMIO

1908 MINKA MITAKIN TYROLISTA

1911 ELAIMIA; JUHA

1912 MAISEMIA; SASU PUNANEN JA MUITA LASTUJA

1914 OMATUNTO

1915 KUVIA JA KUVITELMIA SUOMEN HISTORIASTA 1-3

1916 RAUHAN ERRAKKO

1918 HAJAMIETTEITA KAPINAVIIKOILTA

1919 RAKKAUTTA

1920 MUISTATKO

1921 KOOTUT LASTUT; He died in Helsinki. (August 8)

1922 KOOTUT TEOKSET I-X, 1918-1922

1953 VALITUT TEOKSET

1974 LASTUJA

1986 JUHANI AHON KIRJEITA

ja vähän kotomaan historiaa.
Katkelma täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=676&posting=22000000013318521


1870-luvulla Euroopassa alkoi suurvaltojen kilpavarustelu ja kun Venäjä ja Saksa olivat ajautuneet vastakkaisiin suurvaltablokkeihin koettiin Venäjällä tarvetta liittää Suomi kiinteämmin muuhun valtakuntaan, koska pelättiin Saksan mahdollista hyökkäystä Suomen kautta Venäjälle.
Vuonna 1899 nimitettiin Suomeen kenraalikuvernööriksi Nikolai Bobrikov. Bobrikovin tehtävä oli kaventaa Suomen yksilöllisiä oikeuksia ja hänen ensimmäisiin toimiinsa kuului Suomen armeijan sulauttaminen Venäjän sotalaitokseen. Valtiopäivillään Suomi kuitenkin päätti ettei Suomen oman armeijan lakkauttamiseen ja sen sulauttamiseen osaksi Venäjän sotalaitosta suostuta. Kieltäytymisen seurauksena kenraalikuvernööri Bobrikov antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksen jossa kaikki Suomen valtiollinen toiminta julistettiin Venäjän ja sen perustuslakien alaiseksi.
Suomen vuonna 1878 perustettu armeija lakkautettiin ja suomalaiset määrättiin asepalvelukseen Venäjän armeijaan.

Suhtautuminen venäläistämispolitiikkaan jakoi poliittisen kentän kahtia. Venäläistämispolitiikkaan myönteisesti suhtautuvia ja sen kannattajia kutsuttiin vanhasuomalaisiksi. Vastarintaan asettui suurin osa Suomen ruotsalaisista sekä muuta väestöä joita kutsuttiin nuorsuomalaisiksi.
Vastustajia nimitettiin myös perustuslaillisiksi, koska nämä pitivät ainoastaan Suomen yksilöllisiä ja omassa maassa päätettyjä lakeja voimassaolevina, uudet Venäjän asettamat lait ja määräykset katsottiin laittomiksi ja niitä kieltäydyttiin noudattamasta.
Myös enemmistö Suomen työväenpuolueessa vastusti venäläistämispolitiikkaa ja vuonna 1903 pidetyssä puoluekokouksessa puolueen nimi muutettiin sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi sekä omaksuttiin Saksasta lähtöisin oleva sosialistinen linja jonka katsottiin soveltuvan Suomen oloihin paremmin kuin venäläinen malli.
Bobrikov hankki keisarilta itselleen diktaattorin valtuudet ja ensin niskuroivia virkamiehiä, sen jälkeen muitakin Venäjän valtaan epäedullisesti suhtautuvia alettiin tuomita suorittamaan rangaistuksia Siperiassa sekä karkottiin maasta.

Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen herätti Suomessa toiveita sortokauden päättymisestä. Aktivistit katsoivat että nyt on hyvä tilaisuus irroittaa Suomi ikeen alta ja perustettiin jääkäriliike. Tarkoituksena oli hankkia Suomelle oma kansallinen vapautusarmeija. Ruotsin kieltäytyessä auttamasta armeijan varustamisessa käännyttiin Saksan puoleen. Tästä seurasi että seuraavan kahden ja puolen vuoden kuluessa noin 2000 suomalaista nuorta miestä lähti laittomasti Saksaan ja palveli preussilaisessa jääkäripataljoonassa.

Ennen vuotta 1917 yhdelläkään puolueella ei ollut selkeänä tavoitteenaan Suomen itsenäistyminen, mutta kun Venäjän keisari 15.3.1917 luopui kruunusta ja valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle, tämä herätti Suomessa suuria toiveita. Uskottiin että oli syntynyt tai syntymässä uusi vapaa Venäjä joka antaisi myös Suomelle täyden itsemääräämisoikeuden.

Suomessa muodostettiin uusi senaatti eli hallitus, johon tuli kuusi edustajaa porvarillisista puolueista ja yhtä monta sosiaalidemokraattia. Eduskunnan hajottua samana vuonna jouduttiin pitämään uudet vaalit joissa porvarit voittivat enemmistön eduskunnan paikoista. Eduskuntatyössä koettujen pettymysten jälkeen yhä useammat työväenliikkeen johtajat olivat valmiit suoraan toimintaan saadakseen mielensä mukaisen sosialistista ohjelmaa toteuttavan hallituksen vaikka väkipakolla.
Tunteet alkoivat kuumentua puolin ja toisin eikä SDP tilanteiden kärjistyessä kyennyt enää pitämään rivejään yhtenäisinä.
Koska maassa ei ollut omaa armeijaa kansalaiset perustivat henkensä ja omaisuutensa suojaksi järjestys- ja suojelukaarteja. Porvarillisia suojeluskuntia oli vuoden 1917 lopussa muodostunut koko maassa yli 400 ja niiden miesvahvuus oli noin 38 000.
Työväenjärjestöjen järjestyskaartien miesvahvuus oli vuoden lopussa noin 30 000.
Marraskuussa 1917 Venäjällä vaihtui jälleen valta kun bolshevikit kukistivat väliaikaisen hallituksen ja uuden hallituksen johtoon tuli Lenin. Tämä lokakuun vallankumous jakoi Suomen jo muutenkin tulenarassa poliittisessa ilmapiirissä mielipiteet jyrkästi kahtia. Porvariston mielestä Suomi tulisi pikaisesti irrottaa Venäjästä kokonaan. SDP sen sijaan luotti että itsenäisyys voitaisiin toteuttaa yhteistyössä Venäjän uuden hallituksen kanssa.
Syntyneessä tilanteessa bolshevikit painosivat Suomen työväenliikkeen johtoa tekemään vallankumouksen. Sitä valmisteleva yleislakko alkoi 14.11.1917 ja seuraavana yönä työväen keskusneuvosto päätyi keskuudessaan pitämässä äänestyksessä niukalla äänten enemmistöllä vallankumouksen järjestämiseen - hanke kuitenkin peruuntui koska toimeenpanevaan komiteaan ei uskaltautunut tarpeeksi halukkaita.
Yleislakko lopetettiin, kun eduskunnassa oli saatu läpi kahdeksan tunnin työaikalaki sekä uudet kunnallislait, joihin sisältyi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus myös kunnallisvaaleissa.
Svinhufvudin johdolla maassamme muodostettiin ja aloitti toimintansa uusi porvarillinen hallitus jonka tärkein tehtävä oli nyt irrottaa Suomi Venäjästä ja hankkia kansainvälinen tunnustus itsenäisyydelle. Svinhufvud esitteli 4.12 hallitukselle itsenäisyysjulistuksen ja eduskunta vahvisti julistuksen kaksi päivää myöhemmin.
Svinhufvud lähti Pietariin Leninin hallituksen puheille ja sai kirjallisen tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle.
Suomen itsenäisyyden tunnustivat 4.1.1918 Ruotsi ja Ranska, 6.1.1918 Saksa.

Työväen ja porvariston eli punaisten ja valkoisten erimielisyydet olivat aiheuttaneet väkivaltaisia yhteydenottoja marraskuulta 1917 lähtien. Työväen järjestyskaartit olivat muuttaneet nimensä punakaartiksi.
Itsenäistyminen ei suinkaan poistanut erimielisyyksiä. Väkivaltainen linja punakaartin sisällä korostui ja vallankumousaate sai yhä enemmän kannatusta. Tammikuussa 1918 kumouslinjan kannattajat saivat enemmistön työväenjärjestöjen toimeenpanevaan komiteaan, jolla oli punakaartin ylin käskyvalta.
Samaan aikaan senaatti ryhtyi luomaan maahan lujaa järjestystä. Punaisen vallankumouksen pelossa suojeluskunnan joukot julistettiin hallituksen joukoiksi ja Svinhufvud kutsui Venäjän armeijasta eronneen kenraaliluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheimin johtamaan Suomen armeijan perustamista.
Työväenliikkeen johto määräsi punakaartin liikekannalle ja taistelut alkoivat. Kumoukselliset kukistivat hallituksen ja asettivat tilalle vallankumoushallituksen.
Seurasi yksi Suomen historian traagisimpia vaiheita, maamme surullisin ja vieläkin monin paikoin esiin tuleva, joskin jo arpeutunut haava, veljessota.
Sisällissodan taisteluissa on laskettu kaatuneen noin 3200 valkoista ja 3500 punaista. Kadonneiksi ilmoitettuja oli pari tuhatta. Asenteet ja teot raaistuivat sodan aikana ja myös aseeton siviiliväestö joutui kummallakin puolella aseellisen vastapuolen terrorin ja väkivallantekojen kohteeksi.
Vaikka varsinainen kansalaissota kesti vain hieman yli kaksi kuukautta ja sotajoukkojen yhteenlasketut miestappiot taisteluissa jäivät alle kymmeneen tuhanteen, siviiliväestöön kohdistuneet terroriteot sodan aikana ja sen jälkeen sekä muut jälkiselvittelyt nostivat kuolleiden lukumääräksi yli 35 000 kuolonuhria. Punavankeja oli taisteluiden päätyttyä noin 80 000, jotka sijoitettiin vankiloihin ja vankileireihin eri puolille maata. Myös kuolemantuomioita määrättiin. Vangeista noin 12 000 menehtyi seuraavan kesän ja syksyn aikana nälkään ja kulkutauteihin.

Veljesssota sattui kipeästi useisiin tuon ajan herkimmistä kirjailijoista ja vaikutti heidän luomistyöhönsä ja teoksiinsa, vaikka läheskään kaikki eivät käsitelleet kirjoissaan kansalaissotaa ja sen problematiikkaa suoraan.
Eräs joita kansalaissodan kokemus henkisesti ruhjoi oli Eino Leino. Välillä hän mitä ankarimmin tuomitsi ja kirosi koko työväenliikkeen turmiollisine ja tuhoon johtavine aatteineen ja ylisti vuolaasti valkoisten toimia ja ideologiaa, välillä taas hänen idealistinen ja sorretun kansan puolella oleva mielensä johti hänet kirjoittamaan "rauhan internationaalia" ja vuonna 1921 hän kirjoitti Suomen Sosiaalidemokraattiin runoja, tahtoi vaikuttaa punavankien armahtamiseen ja haaveili "uuskommunistisen" puolueen perustamisesta.
1920-luvulla Eino Leino syvästi pettyneenä eräässä lohduttomassa pessimismin puuskassaan jopa anoi Ståhlbergiltä vapautusta Suomen kansalaisuudesta.

Veljessodan = kansalaissodan = sisällissodan jälkikaikuja oli kuultavissa 1920- ja 30-lukujen levottomuuksissa. Äärivasemmiston näkyvä esiintyminen erityisesti vuoden 1927 suurissa satama- ja metallilakoissa provosoi oikeistopiirejä vastatoimiin. Marraskuussa 1929 Lapualla sattuneesta välikohtauksesta alkanut liike äärivasemmiston tukahduttamiseksi sai nimen lapuanliike. Lapualaisten lähetystö vaati hallitukselta toimia kommunismin tukahduttamiseksi kokonaan. Vaasassa ilmestyneen Työn Äänen painokoneet rikottiin lapuanliikkeen toimesta. Helmikuun lopussa 1932 aseistautuneet suojeluskuntalaiset keskeyttivät SDP:n puhetilaisuuden Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla ja Mäntsälään saapui satoja aseistettuja suojeluskuntien jäseniä eri puolilta maata. Kaksi päivää myöhemmin hallitus määräsi lapuanliikkeen johdon pidätettäväksi.
Pelättiin ettei äärioikeisto taipuisi hallituksen määräyksiin ja että äärimmillään seurauksena saattaisi olla vakavia valkoisten ja punaisten yhteenottoja ja kansalaissodan terroritekojen kertautumista. Armeija asetettiin hälytystilaan.
Tilanne raukesi rauhanomaisesti kun presidentti kehotti radiopuheessa suojeluskuntalaisia palaamaan koteihinsa ja lupasi ettei kapinaan hairahtuneita rivimiehiä vangittaisi. Johtomiehet antautuivat pari päivää myöhemmin ja lapuanliike lakkautettiin.

Useita poliittisen ja kulttuurielämän vaikuttajia oli paennut 1900-luvun alun venäläistä sortopolitiikkaa toisiin maihin, mutta suurin osa palasi myös takaisin.
Näin tekivät myös Johannes Brofeldt ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt. Brofeldtit palasivat Etelä-Euroopasta Suomeen jo kesällä 1904. Itse asiassa samana päivänä jona Bobrikov ammuttiin.
Kolme vuotta myöhemmin Johannes Brofeldt muutti virallisesti nimensä Juhani Ahoksi.

Juhani Aho (1861-1921) on merkittävimpiä suomalaisia kirjailijoita. Hän kiinnostui suomalaisesta kirjallisuudesta jo kouluaikanaan ja etenkin Kalevala ja Kanteletar tekivät häneen suuren vaikutuksen.
Nuorena 22-vuotiaana ylioppilaana Juhani voitti osakuntansa kirjoituskilpailun novellilla Siihen aikaan kun isoisä lampun osti, (1883).
Alkutuotannossaan, esimerkiksi pienoisromaanissa Rautatie (1884) hän kuvaa realistiseen tyyliin, mutta huumorilla, tavallisen kansan elämää.
Myöhemmässä realistisessa tuotannossaan Aho siirtyi tutkailemaan myös sivistyneistön tuntoja ja teoksiin tuli lisää psykologista otetta.

Ahon varsinaiseksi kirjalliseksi herättäjäksi on sanottu Elisabeth Järnefeltiä, joka tutustutti Juhani Ahon venäläiseen realismiin. Järnefeltin kouluksi nimitetyistä kokoontumisista kehkeytyi 1880-luvun maineikas kirjallinen opinahjo, jonne kokoontuivat aikansa tunnetuimmat suomalaiset kirjailijat. Heidän kynästään sai alkunsa suomalainen realismi.

Lastuja Juhani Aho kirjoitti koko ikänsä. Vuonna 1891 hän ensimmäisen kerran kokosi näitä lyhyitä novelleja ja tuokiokuvia kokoelmateokseksi.
1890-luvun alussa Aho alkoi omaksua uutta taiteellista suuntausta, kansallista uusromantiikkaa, jota havainnoillistaa parhaiten historiallinen mytologiaa ja karelianismia sisältävä Panu (1897).
Lopputuotantonsa pääteoksen Juhan ilmestymisvuonna 1911 Juhani Ahoa juhlittiin kansalliskirjailijana, ja hän odotti teoksestaan Nobelin kirjallisuuspalkintoa, jota ei kuitenkaan tullut.
Vuotta ennen kuolemaansa Aho kirjoitti vielä erikoisen, lyyrisiin lapsuudenmuistoihin ja kuvitelmiin pakenevan romaanin Muistatko - ? Teos on ajan kulumista riipaisevasti luotaava teos ikääntyneestä kirjailijasta rakkaimman kuoltua, elämänfilosofista pohdiskelua ja kaihoisia muistelmia elämän ehtoossa. Kirjaa on sanottu Juhani Ahon persoonallisimmaksi, mitä se varmasti onkin.

Juhani Aho lienee ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä kirjailijoitamme joka ansaitsi leipänsä kirjoittamalla suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Kirjailijanammattinsa ulkopuolella hänen suuritöisimpiä projektejaan oli osallistuminen Raamatun käännöskomitean työskentelyyn 1906 - 1912. Samoihin aikoihin hän vaikutti Kansallisteatterin johtokunnassa. Sivutyönään hän käänsi myös ruotsinkielistä kirjallisuutta, mm. Sakari Topeliuksen ja K. A. Tavaststjernan tuotantoa.
Paitsi kirjailija Juhani Aho oli kiistelty ja kiitetty lehtimies, joka kehittyi poliittisesti valveutuneeksi, tiukasti kantaaottavaksi kirjoittajaksi. Hän oli yksi Nuorsuomalaisen puolueen perustajista ja osoittautui innokkaaksi suomalaisuustaistelijaksi.

Kansalaissodan jälkeen julkaistu päiväkirja Hajamietteitä kapinaviikolta antaa ymmärtää että Juhani Aho oli ajatusmaailmaltaan enemmän punainen kuin valkoinen ja piti monia punaisten ajamista asioista oikeina, mutta ei voinut olla mukana niitä ajamassa, koska asiaa toteutettiin väkivalloin ja väärällä tavalla. Kuten oli sodan aikana ankarasti tuominnut punaisten menettelytavat hän sodan jälkeen yhtä ankarasti tuomitsi valkoisen terrorin. Kansakunnan keskinäisestä vihanpidosta kiusaantuneena hän tuli lausuneeksi, että tästä edespäin on "ilkeää, sietämätöntä elää tässä maassa".