kirkkoisien opetukset

Tämä vastaus ei ole suinkaan tyhjentävä, mutta antanee jotain suuntaa.

Kirkon opetuksen perustana on Pyhä Traditio. Sen yksi osa on Raamattu, eräs muista osista Pyhien Isien opetukset. Kirkko kunnioittaa tuhansia pyhiä ihmisiä ja heidän joukossaan merkittäviä ovat kirkkoisät, joilta on säilynyt opetuksia kirjallisessa muodossa. Isien opetukset eivät ole ristiriidassa Raamatun kanssa, vaan täydentävät, täsmentävät ja myötäilevät sen sanomaa. Raamattukaan ei ilmaise tyhjentävästi kaikkea ja toisaalta meidän, jotka elämme täysin eri ajassa ja kulttuurissa on vaikea ymmärtää omin neuvoin Raamatun sanomaa. Raamatun tulkitsijoina kirkon isät ovat siksi päteviä, että he käyttivät lähteenään Raamattua ja tunsivat useimmiten erinomaisesti sen viitekehyksen. Ortodoksisessa raamatuntulkinnassa puhutaankin usein patristisesta (=kirkkoisien) tulkinnasta. Isien opetukset on lisäksi kirkolliskokouksissa vahvistettu kirkon opetukseksi pääsääntöisesti jo ensimmäisen kristillisen vuosituhannen aikana.
Ne eivät siis ole mitään uutuuksia. Ekumeenisten kirkolliskokousten ajalla 300-700-luvuilla oli myös muuten niitä isiä, joiden opetukset todettiin harhaoppisiksi.

Mainitsen muutamia kuuluisimpia isiä. Ensimmäisinä tulevat mieleen Koko Maailman Opettajat Basileios Suuri, Gregorios Teologi ja Johannes Krysostomos 300-luvulta, heidän aikalaisensa Pyhä Athanasios Suuri, ortodoksisen kirkon opetukseen huomattavasti vaikuttanut Pyhä Johannes Damaskolainen 700-luvulta, Pyhä Efraim Syyrialainen, rukouksen opettaja Gregorios Palamas jne.

Isien opetuksia rukouksesta on koottu ortodoksisen kirkon perusteoksiin kuuluvaan Filokaliaan, mutta on toki olemassa paljon myös muita isien opetuksia koskevia teoksia. Joitakin niitä on suomennettu, mm. eri teemoihin kuten paastoon, sairauteen ja himoihin liittyen.

En osaa sanoa, miten hyvin tavalliset ortodoksit tuntevat isien opetuksia. Useimmiten niitä kuulee kirkossa papin saarnan yhteydessä, edellyttäen tietenkin että pappi saarnassaan on ottanut tämän asian huomioon. Periaatteessa olisi mahdollista, että isien opetuksia tulisi lisääkin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kyseinen isä on pyhien joukkoon kanonisoitu ja hänen opetuksensa on todettu olevan sopusoinnussa kirkon opetuksen kanssa. Varhaisen kirkon isien opetusten asema on kirkon Traditiossa kuitenkin horjumaton ja ne ovat tärkeä ja arvostettu osa ortodoksista julistusta.