Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on nyt 15 vuotta. Käytännössä katsoen se tarkoittaa sitä, että alle viisitoistavuotiaat pääsevät vakavistakin syytöksistä, kuten murhasta, kuin koira veräjästä.
No niin, eduskunnassa oli kuitenkin äänestetty asiasta, ja niukalla enemmistöllä ikäraja on päätetty poistaa kokonaan. Asia ei kuitenkaan ole vielä täysin varma. Iltalehden tekemän mielipide tutkimuksen mukaan kansa ei olisi valmis näin radikaaliin ratkaisuun, vaan laskisi ikärajaa muutamalla vuodella.
Mitä mieltä sinä olet?
Mä tarvitsisin siis tähän kattavia ja perusteltuja mielipiteitä monesta eri näkökulmasta. Se tulee koulutyötä varten. Kiitos paljon kaikille jotka vaivautuvat vastaamaan, jokainen mielipide on kallis. :)
No niin, eduskunnassa oli kuitenkin äänestetty asiasta, ja niukalla enemmistöllä ikäraja on päätetty poistaa kokonaan. Asia ei kuitenkaan ole vielä täysin varma. Iltalehden tekemän mielipide tutkimuksen mukaan kansa ei olisi valmis näin radikaaliin ratkaisuun, vaan laskisi ikärajaa muutamalla vuodella.
Mitä mieltä sinä olet?
Mä tarvitsisin siis tähän kattavia ja perusteltuja mielipiteitä monesta eri näkökulmasta. Se tulee koulutyötä varten. Kiitos paljon kaikille jotka vaivautuvat vastaamaan, jokainen mielipide on kallis. :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Katson, että 15-vuotias ja sitä nuorempi on lapsi. Lasta täytyy kasvattaa. Jos tämän ikäinen syyllistyy vakavaan rikokseen niin kasvatus on joko laiminlyöty tai se on ollut jollain lailla invalidisoivaa tai muulla lailla puutteellista. Tai nuori on psyykkisesti sairas tai henkisesti kehittymätön. Lopputuloksena kuitenkin yhteiskuntaan epävalmis yksilö.
Vankila tai muut kriminaalilaitokset eivät kasvata. Nuori tarvitsee kasvatusta, rajoja ja toimintamalleja, ehkä mielenterveydellistä apua, omaisten tukea, muidenkin kuin viranomaisten. Se, että nuori saa kosolti rahaa tai pannaan vankilaan, ei korvaa näitä tarpeita.
Yhteiskunta on velvollinen kasvattamaan yhteiskuntakelpoiseksi tai hoitamaan, jos eväät puuttuu tai ovat vähissä sekä nuorelta että kasvattajilta.
Alle 15-vuotiaiden tehdessä rikoksen asia siirtyy sosiaaliviranomaisille.Olosuhteista riippuen seuraus voi olla seurannasta huostaanottoon ja sijoittamiseen esim. perhekotiin.Tämä on mielestäni parempi ratkaisu kuin vankilatuomio.Oikeudessa jaetaan pienemmistä rikoksista ehdollisia tuomioita joita nuoret eivät koe minkäänlaiseksi rangaistukseksi.Tärkeintä olisi mahdollisimman nopea reagointi ja lapsen saaminen pois nykyisestä ympäristöstään.
Juuri joku aika sitten jossain perhekodissa nuoret tappoivat perhekodin työntekijän, varastivat hänen autonsa ja pakenivat perhekodista vaarantamaan yleistä turvallisuutta, vaikka kuinka olisivat alle 15-vuotiaita niin tarpeeksi hullut senkin ikäiset ovat hengenvaarallisia elukoita jotka pitää sulkea laitoksiin.
Nuoret eivät varmaan kasvaneet siellä perhekodissa tappajiksi. Vamma oli syntynyt jo aiemmin.
Perhekotikin on laitos ja siellä hoitaa viranomaiset. Sieltä voi karata kuten vankilastakin. Perhekoti kasvattaa, ainakin yrittää, vankila ei. Tänk på det!
Olen kuollut ja kuopattu.
Pari äidin pikkunassikkaa puukottivat minusta ilmat pihalle kun olin bussipysäkillä.
Mun mielestä olisi reilua, että tappajani joutuisivat vankilaan.
Toisaalta, mielipidettäni ei voida laskea mukaan koska minua ei enään ole olemassakaan. Tämän täytyy olla pilakirjoitus.
Seuraava lainaus on vuodelta 1989 !!
" ... Lehtien rikosuutiset kertovat yhä järkyttävämpää tietoa lasten rikoksista ja häiriöistä. Poliisin käsityksen mukaan monet alle 15-vuotiaat lapsirikolliset ovat hyvin selvillä oikeuksistaan: yhteiskunta ei aseta heitä vastuuseen teoistaan."
Muistan että tuosta oli silloin puhetta yläasteella, mutta kerrottiin myös että korvausvelvollisuus tulee alaikäisenäkin tehdystä vahingonteosta ja veloitetaan kunhan rupeaa tulemaan ensimmäiset palkat työelämässä ja että viivästyskorko juoksee koko ajan.
Eikö nykynuorten riehumista yhtään rajoita tämä alaikäistenkin korvausvelvollisuus joka voi tuhota koko loppuelämän nuoruuden typeryyden vuoksi?
Rikosasioissa alle 15-vuotiaat joutuvat lastensuojelullisten toimenpiteittein kohteeksi. Mielestäni olisi selvitettävä näiden toimenpiteitten onnistuneisuus. Vasta sitten, jos lastensuojelulliset toimenpiteet eivät ole lunastaneet paikkaansa ongelman ratkaisemisessa, olisi ryhdyttävä miettimään muita keinoja.
Tiedossa on, ettei rikosoikeus vähennä rikollisuutta. Rikosoikeudella tarkoitan sitä järjestelmää, jossa tietystä teosta langetetaan tietty rangaistus. Tutkimusten mukaan rikoksia ei olla tekemättä teoista tulevien rangaistusten pelkäämisen vuoksi. Kiinnijääminen on se pointti, joka saa ihmisen pohtimaan mahdollisen tulevan tekonsa tekemisen mielekkyyttä. Tiedossa on sekin, että vankila on rikollisten korkeakoulu. Kun sinne kerran joutuu, on suuri mahdollisuus rikoskierteisen elämän alkuun.
En ymmärrä, mikä järki rikosvastuun iän alentamisella oikein olisi. Yleistäen, mikäli kiinnijääminen on rikollisuuden määrään eniten vaikuttava tekijä, ei merkitystä ole sillä, joutuvatko alle 15-vuotiaat lastensuojelullisten tai rikosoikeudellisten toimenpiteitten kohteiksi. Jääväthän alle 15-vuotiaat kiinni siinä missä muutkin kansalaiset.
En muutenkaan hekumoisi jumalattomasti ajatuksella, että rikollisuus on lisääntynyt jne. Ainahan rikollisia tekoja on ollut ja nykyään rikolliseksi joutunee huomattavasti helpommin kuin aiemmin. Syynä on se, että rikosten tunnusmerkistön täyttäviä tekoja on lakiin lisätty enemmän kuin poistettu.
Kirjoitat asiaa.
Itseäni kiinnoistaisi kovasti tietää, millaisia rangaistuksia rikosvastuun ikärajan alentamiseksi kiihkoilevien mielestä lapsille sitten tulisi käräjäoikeudessa tuomita.
Alle 15-vuotiailla ei yleensä ole tuloja, joten sakkorangaistukset kohdistuisivat käytännössä huoltajiin, jotka maksaisivat lapsen sakon, välttääkseen lapsen joutumisen istumaan muuntorangaistusta vankilaan.
Ihmettelen, että haluaisivatko poliitikot todella, että pienistä näpistelyistä tuomittaisiin ehdotonta vankeutta? Alkaisi saman tien kauhea parku siitä, kuinka ehdollinen vankeusrangaistus tai jokin "paheksuttavuuden tiedoksisaattamismenettely" ei ole mikään rangaistus.
Mitä muuta sitten jää jäljelle kuin jonkinlaiset lastensuojelulliset toimenpiteet? Ylipäätään erilaiset häpeä rangaistukset eivät ole ajateltavissa oleva vaihtoehto jo pelkästään Suomea velvoittavien kv. ihmisoikeussopimusten, kuten EIS, mukaisesti.
Kansalaisen itsepuolustusoikeutta tulee parantaa.
Oman hengen, terveyden ja omaisuuden turvaaminen ei ole nykysuomessa riittävä peruste apuvälineiden mukana kantamiselle.
Luonnollisesti seuraa, että varsinainen rikos suoritetaan turvallisesti ilman seuraamuksia. Vasta kiinnijäädessä rangaistus on ehkä odotettavissa.
Apuvälineillä tarkoitan luvallisia, itsepuolustuskäyttöön poliisin myöntämiä ampuma-aseita.
Lisää tietoa aiheesta voit saada seuraavista tutkimustuloksista kirjamuodossa:
www.amazon.com
MORE GUNS, LESS CRIME
Understanding Crime and Gun Control Laws
John R. Lott, Jr
www.hup.harvard.edu
Guns and Violence
The English Experience
Joyce Lee Malcolm