mitä mä teen??

mä uskon Jumalaan, Jeesukseen ja pyhään henkeen..
mutta...

en enää oo niin aktiivisesti siinä uskonhommassa koska silloin taannoin kun olin kaikki oli niin ahdistavaa. ihmiset siis.

painostettiin, kritisoitiin ja melkein kaikki mitä tein oli muka väärin.
mikä siinä on että ei saa omassa tahdissaan muuttua??? ihmiset oletti että nyt ku olin tullu uskoon, muuttuisin silmänräpäyksessä...

en mä ainakaan siihen pysty.takana elämässä on jos jonkinlaista paskaa ja ihan ku se sit yhtenä päivänä pyyhkiytyis pois???

mä en enää tiedä haluuko jumala mua, ei ainakaan siltä tunnu. vaikka tiedän että haluaa mutta silti jos Hän ei sittenkään...

ja jos Jumala haluaa niin haluaako ihmiset..
mitä mun pitäis tehä?
missä on kaikki nuoret joitten kans vois olla normaalisti uskossa ja missä yleensäkin ihmiset jotka ei tuomitse kokoajan.. huoh..

pliis auttakaa...
4214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

"Pyhä henki" -palstalla oleva vastaukseni Sinulle.

Äänestä

Hei,

me uskovat osataan olla tosi susia toisillemme. Kalevi Lehtinen on jossain kirjassa (muistaakseni Löytöretkellä- nimisessä) kirjoittanut jotenkin niin, että kun juutalaisilla oli (en nyt muista kuinka monta) lain kohtia, joita piti noudattaa, niin me kristityt ollaan tehty itsellemme lähes kymmenkertainen määrä kaikenlaisia meikkaus- pukeutumis- ja puhumissäännöksiä.

Jeesus on tie. Kun ihminen tulee uskoon tai edes alkaa huokailla Jumalan puoleen, ollaan tien alussa. EI VALMIITA! Sinä olet Jumalan hoidossa ja huolenpidon alla, tuntuu miltä tahansa. Muista se, Raamattu lupaa, että ketään, joka Jeesuksen luo tulee, ei heitetä pois.

Eri asia on sitten löytää kristittyjen yhteys. Jos olet pettynyt jonkin tietyn suunnan uskoviin, se yhteisö ei ehkä ole paras mahdollinen. Itse olen löytänyt jonkinlaisen hengellisen kodin Kansan Raamattuseurasta, lähinnä heidän lehtiensä ja nettisivujensa ym. kautta, en ole aktiivinen osallistuja. Käyn luterialisen kirkon Jumalanpalveluksissa, työni vuoksi en pääse raamattu- ym. piireihin, mutta pienissäkin seurakunnissa niitä näyttää olevan paljon.

Olen vaipunut välillä masennukseen (todelliseen syvyyteen, en mihinkään uupumukseen) kokemieni uskovaikeuksien vuoksi. Silloin huutaessani Jeesusta Hän ei tullut taianomaisesti alas ja poistanut murheitani, mutta vähitellen olen kokenut pääseeni tielläni eteenpäin.

Älä luovuta, sinullekin on paikka jossain. Kerro Jumalalle epäilyksesi ja murheesi, Hän auttaa sinua.

Sinäkin olet Jumalan löydetty, kuten minäkin

Siunausta

Äänestä

moi!halusin vaan sanoa sulle että tähänkin junaan mahtuu kaikenlaista.samalla tavalla uskonnolliset ihmiset veivät Jeesuksen ristille..tuomitsivat...Jeesus ei ollut uskonnollinen,Vaan Hän oli ja on Jumalan Poika ja varmasti haluaa olla sinua lähellä Hän ei koskaan hylkää sinua!Ihmiset varmasti tuomitsevat ja ikävä kyllä tämän päivän seurakunnat ei ole täydellisiä!mutta raamattu lupaa sen varmasti että ne jotka loppuun asti säilyttävät uskonsa kritukseen pelastuvat...joten i hope that i can see you in heaven!jeesus tulee pian hakemaan omansa Taivaan Kirkkauteen ja siellä ei enää ole kyyneleitä!

Äänestä

Hei!
Luettuani viestisi tuli hätä sinun puolestasi. Ensimmäisenä tuli mieleen,että Jumala antaa sinun rauhassa kasvaa uskossasi.Hän rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet.Minäkin tunnen, että olen hidas kasvamaan uskossa,vaikka taustanani on uskovainen koti.On olemassa sanonta:kiireellä ei ole siunausta.Jumalakin tietää sen. Hän tekee varmasti koko ajan sinussa työtään,älä murehdi.Se,mitä ihmiset sanovat,ei ole tärkeintä.Sinä olet pyhä ja puhdas Jeesuksen työn tähden.Sinun menneitä syntejäsi Jumala ei enää muistele.Ole siunattu ja vapaa ihmisten mielipiteistä,jotta voisit iloita Herrassasi!
T:eräs uskovainen tavallinen nuori sisaresi :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hubu83 kirjoitti:

mä uskon Jumalaan, Jeesukseen ja pyhään henkeen..
mutta...

en enää oo niin aktiivisesti siinä uskonhommassa koska silloin taannoin kun olin kaikki oli niin ahdistavaa. ihmiset siis.

painostettiin, kritisoitiin ja melkein kaikki mitä tein oli muka väärin.
mikä siinä on että ei saa omassa tahdissaan muuttua??? ihmiset oletti että nyt ku olin tullu uskoon, muuttuisin silmänräpäyksessä...

en mä ainakaan siihen pysty.takana elämässä on jos jonkinlaista paskaa ja ihan ku se sit yhtenä päivänä pyyhkiytyis pois???

mä en enää tiedä haluuko jumala mua, ei ainakaan siltä tunnu. vaikka tiedän että haluaa mutta silti jos Hän ei sittenkään...

ja jos Jumala haluaa niin haluaako ihmiset..
mitä mun pitäis tehä?
missä on kaikki nuoret joitten kans vois olla normaalisti uskossa ja missä yleensäkin ihmiset jotka ei tuomitse kokoajan.. huoh..

pliis auttakaa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu