Atesti ei usko jumalaan, joten ateistin täytyy kieltää jumalan olemassaolo. Tämä takoittaa sitä että ateisti uskoo että jumalaa ei ole olemassa. Uskovaiset ovat löytäneet tämän loogisen virheen ateistimin ideologiasta.
Skeptismi perustuu kaiken tiedon epäilyyn. Jos tiedolle ei löydy mitään induktiivisia todisteita niin sitä ei voi pitää millään todennäköisyydellä totena. Skeptikko ei ota kantaa sellaisiin asioihin, joille ei löydy induktiivisia todisteita. Jos joku tulee ja esittää skeptikolle induktiiviset todisteet
jumalan olemassaolosta, niin se ei muuta sitä etteikö skeptikko epäilisi jumalan olemassaoloa. Skeptikko käyttää tosiasioiden arvioimiseen
sumeaa logiikkaa; asiat ovat tosia vain jollain todennäköisyyksillä, tosiasioita voi olla monta samaan aikaan ja (jollain todennäköisyydellä)
todeksi/epätodeksi todetut asiat voidaan todistaa vielä jälkeenpäin (jollain todennäköisyydellä) vääriksi tai oikeiksi. Asioiden välisiä kasuaali suhteita ei ole olemassa, mutta kasuaali suhteita voidaan kuvata korrelaatiolla. Edes taivaassa skeptikko ei voisi lakata epäilemästä; onko tämä
taivas oikea taivas vai mielen tuottamaa harhaa?
Uskossa asiat ovat tosiasioita, joita ei voi kumota koskaan. Asiat ovat tosia, koska uskovat perustavat asiat sellaisiin asioihin, joita ei voida havainnoida; mitä mielelle tapahtuu kun sen olemassaolo lakkaa? Uskovaiset perustavat väitteensä jumalan olemassaolosta tällaisiin
havaintoihin, jonka he sitten sinetöivät sokealla uskolla. Nämä havainnot raamatusta ovat tosia, koska jumala minulle niin ilmoitti. Lause on tosi, koska ulkopuolinen ei voi tietää onko jumala näin ilmoittanut. Usko perustuu siis sokeaan uskoon asiaan, jota ei voida todistaa
havaintovälineiden puutteen takia. Skeptismi ei tarkoita sitä että kokoajan pitäisi epäillä asioita, vaan sitä että kun joku esittää väitteen niin silloin skeptikko punnitsee tosiseikkoja ja laskee todennäköisimmän totuuden. Skeptikko voi tietysti myös itse ajatella asioita ja etsiä totuuksia, mutta
ei kuitenkaan koskaan voi saavuttaa lopullisia totuuksia, koska niitä ei ole olemassa. Skeptikko voi esittää hypoteeseja, jotka perustuvat osittain jo pääteltyihin kasuaalisuhteisiin ja havaintoihin. Kun hypoteesille löydetään induktiivisia todisteita siitä tulee teoria. Matematiikka ei ole
skpetikoille ehdottomia totuuksia tuottava tiede, koska maailma ei ole looginen. Maailma ei ole looginen, koska kasuaali suhteitten olemassaoloa ei voida todistaa ja loogisuus edellyttäisi että asioilla olisi kasuaali suhteita.
Raamattua ei tarvitse todistaa ristiriitaiseksi, koska sillä ei ole merkitystä on raamattu ristiriitainen vai ei. Raamattu ottaa kantaa asioihin, joita ei voi havainnoilla todistaa. Raamattu on turha kirja tiedollisesti, koska se tarjoaa deduktiivista tietoa. Raamatussa voi tietysti olla joitain tosiasioita, mutta se ei kuitenkaan tarkoita kaikki muut asiat olisivat tosiasioita. Uskovainen ei voi mitenkään perustella että hänen usko olisi oikea vaikka ateismiin verrattuna. Kuka tahansa voi esittää aivan minkälaisen väitteen tahansa ja sanoa että vain siihen todella uskovat näkevät totuuden jne. Skeptikko taas voi esittää toiselle skeptikolle todisteet, jotka todistavat toiselle skeptikolle jollain todennäköisyydellä asian todeksi. Uskovaiset voivat keskustella asioista, mutta kukaan ei voi vakuuttaa toista muuten kun korulausella tai tunteisiin vetoamalla, koska asioita joita ei voi havaita ei voida perustella havainnoilla.
Skeptismi perustuu kaiken tiedon epäilyyn. Jos tiedolle ei löydy mitään induktiivisia todisteita niin sitä ei voi pitää millään todennäköisyydellä totena. Skeptikko ei ota kantaa sellaisiin asioihin, joille ei löydy induktiivisia todisteita. Jos joku tulee ja esittää skeptikolle induktiiviset todisteet
jumalan olemassaolosta, niin se ei muuta sitä etteikö skeptikko epäilisi jumalan olemassaoloa. Skeptikko käyttää tosiasioiden arvioimiseen
sumeaa logiikkaa; asiat ovat tosia vain jollain todennäköisyyksillä, tosiasioita voi olla monta samaan aikaan ja (jollain todennäköisyydellä)
todeksi/epätodeksi todetut asiat voidaan todistaa vielä jälkeenpäin (jollain todennäköisyydellä) vääriksi tai oikeiksi. Asioiden välisiä kasuaali suhteita ei ole olemassa, mutta kasuaali suhteita voidaan kuvata korrelaatiolla. Edes taivaassa skeptikko ei voisi lakata epäilemästä; onko tämä
taivas oikea taivas vai mielen tuottamaa harhaa?
Uskossa asiat ovat tosiasioita, joita ei voi kumota koskaan. Asiat ovat tosia, koska uskovat perustavat asiat sellaisiin asioihin, joita ei voida havainnoida; mitä mielelle tapahtuu kun sen olemassaolo lakkaa? Uskovaiset perustavat väitteensä jumalan olemassaolosta tällaisiin
havaintoihin, jonka he sitten sinetöivät sokealla uskolla. Nämä havainnot raamatusta ovat tosia, koska jumala minulle niin ilmoitti. Lause on tosi, koska ulkopuolinen ei voi tietää onko jumala näin ilmoittanut. Usko perustuu siis sokeaan uskoon asiaan, jota ei voida todistaa
havaintovälineiden puutteen takia. Skeptismi ei tarkoita sitä että kokoajan pitäisi epäillä asioita, vaan sitä että kun joku esittää väitteen niin silloin skeptikko punnitsee tosiseikkoja ja laskee todennäköisimmän totuuden. Skeptikko voi tietysti myös itse ajatella asioita ja etsiä totuuksia, mutta
ei kuitenkaan koskaan voi saavuttaa lopullisia totuuksia, koska niitä ei ole olemassa. Skeptikko voi esittää hypoteeseja, jotka perustuvat osittain jo pääteltyihin kasuaalisuhteisiin ja havaintoihin. Kun hypoteesille löydetään induktiivisia todisteita siitä tulee teoria. Matematiikka ei ole
skpetikoille ehdottomia totuuksia tuottava tiede, koska maailma ei ole looginen. Maailma ei ole looginen, koska kasuaali suhteitten olemassaoloa ei voida todistaa ja loogisuus edellyttäisi että asioilla olisi kasuaali suhteita.
Raamattua ei tarvitse todistaa ristiriitaiseksi, koska sillä ei ole merkitystä on raamattu ristiriitainen vai ei. Raamattu ottaa kantaa asioihin, joita ei voi havainnoilla todistaa. Raamattu on turha kirja tiedollisesti, koska se tarjoaa deduktiivista tietoa. Raamatussa voi tietysti olla joitain tosiasioita, mutta se ei kuitenkaan tarkoita kaikki muut asiat olisivat tosiasioita. Uskovainen ei voi mitenkään perustella että hänen usko olisi oikea vaikka ateismiin verrattuna. Kuka tahansa voi esittää aivan minkälaisen väitteen tahansa ja sanoa että vain siihen todella uskovat näkevät totuuden jne. Skeptikko taas voi esittää toiselle skeptikolle todisteet, jotka todistavat toiselle skeptikolle jollain todennäköisyydellä asian todeksi. Uskovaiset voivat keskustella asioista, mutta kukaan ei voi vakuuttaa toista muuten kun korulausella tai tunteisiin vetoamalla, koska asioita joita ei voi havaita ei voida perustella havainnoilla.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Kaikki ovat periaatteessa ateisteja kun ovat kerran päättäneet olla uskomatta vieraiden, muiden uskontojen jumaliin. Tosi ateisti uskoo vain yhteen jumalaan vähemmän kuin uskovat, jotka ovat myös siis ateisteja suhteessa muihin jumalauskontoihin.
Tiedosta voisi todeta, etää kaikki tietomme on väärää. Sitä vain ei voi sanoa kuin vasta tulevaisuudessa, eli noin sanominen on etuviisastelua.
Äärettömässä maailmankaikkeudessa on varmasti äärettömästi kaikenlaista mistä me ihmiset emme koskaan edes tule tietämään, pärjäilstäspäs nyt edes keskenämme kivellämme, jumalinemme ja mielipiteinemme, siinäkin on aika paljon tekemistä, näköjään.
"Kaikki ovat periaatteessa ateisteja kun ovat kerran päättäneet olla uskomatta vieraiden, muiden uskontojen jumaliin. Tosi ateisti uskoo vain yhteen jumalaan vähemmän kuin uskovat, jotka ovat myös siis ateisteja suhteessa muihin jumalauskontoihin."
Ateisti siis ottaa kantaa asiaan. Skeptikko ei ota kantaa. Uskominen on kannanotto asiaan, josta ei voida havainnoimalla saada tietoa.
"Tiedosta voisi todeta, etää kaikki tietomme on väärää. Sitä vain ei voi sanoa kuin vasta tulevaisuudessa, eli noin sanominen on etuviisastelua."
Kaikki tieto on totta, jollain todennäköisyydellä, mutta kuitenkin aina tieto on tosi < 100% todennäköisyydellä tietyissä olosuhteissa jne.
"Äärettömässä maailmankaikkeudessa on varmasti äärettömästi kaikenlaista mistä me ihmiset emme koskaan edes tule tietämään, pärjäilstäspäs nyt edes keskenämme kivellämme, jumalinemme ja mielipiteinemme, siinäkin on aika paljon tekemistä, näköjään."
No tietoa voi arvioida tosiseikkojen perusteella tai sitten uskoa vaikka mihin Ukko ylijumalaan ikuisen tiedon lähteenä.
siis vaikka en varmasti mitään tiedäkkään, niin olen pitkälti kanssasi samaa mieltä vastauksesi pohjalta.
Sanot, että tietoa voi arvioida tosiseikkojen perusteella, eli tässä on sellainen oletus olemassa, että olisi jotain tosiseikkoja?!
Voisitko tarkentaa vai myönnätkö, että kaikki tietomme on sinänsä väärää, eli tieto on aika-, avaruus-, objekti sidonnaista, karkeasti ottaen.
Elikkäs objektiivista, 100% ehdotonta, ulkopuolista jotain varmaa tietoa ei sinänsä ole, ennen kuin vasta sellainen niin sanotusti löydetään ja otetaan käyttöön oikeassa kontekstissaan.
Mitäpä me juurikaan tekisimme tiedolla galaksien välisestä aliavaruusmoottoritiestä, jos ei ole millä sitä matkustaisimme. Tai mitäpä luolamies tekisi tiedolla fuusiovoimalan toimintaperiaatteista. tI TAI...
Esim. oletettu tieto siitä, että äärettömässä maailmankaikkeudessa on tosiaankin kaikki mahdollista, se ei koske meitä, sinänsä, antaapahan vain mielikuvitukselle siipeä.
"Sanot, että tietoa voi arvioida tosiseikkojen perusteella, eli tässä on sellainen oletus olemassa, että olisi jotain tosiseikkoja?!"
No tosiseikat on niitä asioita, jotka ovat suurella todennäköisyydellä totta. En tarkoita tosiseikoilla aksioomia eli ehdottomia totuuksia.
"Voisitko tarkentaa vai myönnätkö, että kaikki tietomme on sinänsä väärää, eli tieto on aika-, avaruus-, objekti sidonnaista, karkeasti ottaen."
Tieto voi valehdella yhtä pahasti kuin paikallinen seurakuntapappi.
"Elikkäs objektiivista, 100% ehdotonta, ulkopuolista jotain varmaa tietoa ei sinänsä ole, ennen kuin vasta sellainen niin sanotusti löydetään ja otetaan käyttöön oikeassa kontekstissaan."
No ei 100%:sti varmaa tietoa voida koskaan löytää, koska kaikki tieto perustuu havaintoihin ja havainnot voi valehdella.
tässä ole mitään tolkkua
>Atesti ei usko jumalaan, joten ateistin täytyy kieltää jumalan
>olemassaolo. Tämä takoittaa sitä että ateisti uskoo että jumalaa ei ole
>olemassa. Uskovaiset ovat löytäneet tämän loogisen virheen ateistimin
>ideologiasta.
Jos ateisti ei usko jumalan olemassaoloon, niin silloin hän ottaa kantaa onko jumalaa olemassa vai ei. Ateisti väittää että jumalaa ei ole olemassa. Jos ottaa kantaa asioihin, joita ei voi induktiivisesti todistaa niin silloin on kyse uskosta. Mitenkä ateisti voi todistaa että jumalaa ei ole? Jos ateistit voisivat todistaa että jumalaa ei ole, niin se olisi jo tehty.
Looginen virhe siksi, että monet ateistit väittävät että he eivät ole uskovaisia. Todellisuudessa he ovat.
Vaikka olenkin pitkälle yhtä mieltä määritelmistäsi, niin tuosta ateismin suoraviivaisesta yhdistämisestä uskomiseen en ole.
Oma logiikkasi pettää tuolta osin hieman, sillä tuolla logiikalla olet uskovainen jos oletat olevasi elossa huomenna. Sitä ei voi millään todistaa tänään.
Kun on asioita, joiden perusteella voidaan tehdä olettamia, niin se ei tee ihmisestä automaattisesti uskovaista jos luottamuksen painoarvo kohdistuu niihin.
Ateismi on uskoa, koska ateisti uskoo että jumalaa ei ole olemassa. Väitteen esittäjän tulee esittää todisteet; ei vastapuolen. Ateistit ottavat turhaa kantaa asiaan, jota ei tarvitse kommentoida.
No en oikeastaan oleta että olisin huomenna välttämättä elossa; voihan joku murtovaras yöllä hiipiä murhaamaan minut. Kuitenkin saan yöni nukutuksi, koska uskon että on hyvin pieni mahdollisuus että näin kävisi ja asiassa on valoistakin puolet, sillä sittenhän minä saisin tietää ovatko ne kristityt olleet oikeassa vai väärässä Jumalan suhteen. Jos heräisin helvetistä kai kristityt olisivat silloin olleet oikeassa?
Hypoteeseja ei kannata esittää asioista, joista tuskin koskaan tullaan saamaan mitään havaintoja tai epäsuoria havaintoja. Esimerkiksi kuoleman jälkeisestä elämän olemassaolosta ei voida saada havaintoja ainakaan nykytekniikalla. Niin ei kannata esittää oletuksia asioista, joista ei voi tehdä havaintoja tai epäsuoria havaintoja. Epäsuora havainto voisi olla vaikka fossiilit. Emme ole nähneet dinosauruksia, mutta niiden fossiilit olemme, joten teemme epäsuoran havainnon. Tietysti tässä epäsuorassa havainossa todennäköisyydet että tieto olisi totta pienenee.
...ystäväiseni. Jos lainaan tähän hieman vastustasi, niin havaitsemme sinunkin...
>>Kuitenkin saan yöni nukutuksi, koska USKON (korostus minun) että on hyvin pieni mahdollisuus että näin kävisi
...olevan siis uskovainen ;)
Skeptikolla on havaintoihin pohjautuvaa tietoa siitä mikä kuoleman useimmiten aiheuttaa ja millaisissa olosuhteissa useimmiten kuollaan. Tästä hän voi arvioida todennäköisyyden, jolla kuolema tapahtuu seuraavan yön aikana. Ja jos luku on pieni, skeptikko saa unen päästä kiinni. Sana "uskon" tarkoittaa tässä todennäköisyyden arviointia eikä uskoa ilman havaintoja. Siinä ero. Kielessä olisi hyvä olla kaksi erilaista uskoa tarkoittavaa sanaa jottei tulisi näitä tulkintahämäryyksiä.
Tosiaan usko sanaa ei pitäisi koskaan käyttää se pitäisi korvata epäily sanalla. Nimimerkki "Hmmm" aika tyhejentävästi kuvasi että uskoakin voi olla ainakin kahdenlaista.
...kahdenlaista. On vain uskomista, tietämistä, sekä olettamista. Tuohon olettamiseen perustuvaa luottamista todennäköisyyksiin esiintyy enimmin ja siitä on kyse myös ateistin kieltäytymisestä uskoa Jumalaan.
Joo.. ei uskoa ole kahdenlaista. Mutta sitä voidaan uskoa joko sokeasti tai suhtautua epäilevästi asioihin.
Ateisti ei voi todistaa tai olettaa että jumalaa ei ole olemassa, koska uskovaist voivat määritellä jumalan vaikka millä tavalla. Uskovainen voi sanoa että jumala on aina ateistin selän takana, silloin kun muita ateisteja ei ole paikalla. Ymmärrät varmaan että tuollaisia väitteitä ei tarvitse kumota. On turhaa ottaa kantaa siihen onko jumalaa olemassa, koska sitä ei voida todistaa ikinä.
sitten rautalankaa
>Atesti ei usko jumalaan, joten ateistin täytyy kieltää jumalan
>olemassaolo.
Tuossa on kaksi eri asiaa. Ensinmäinen ei vaadi toista.
Ateisti esittää väitteen, mutta ei päteviä perusteluita. Jumala käsite on todella hämärä. Havainnoilla tai epäsuorilla havainnoilla ei voi saada tietoa onko jumalaa olemassa. Jos voi saada niin esittäisitkö nämä todisteet? Mihin ateisti perustaa väitteensä että jumalaa ei ole olemassa, jos ei havaintoihin? Eikö se ole uskoa?
tieto on uskoa
Tieto voi olla uskoa, mutta tietoa ei ole pakko uskoa, sitä voi epäillä.
logiikasa on malli jolla (uskovainen tai ateisi) voi uskoa ja olla uskomatta yhtäaikaa.
Eihän taivaskaan ole aina joko sininen tai valkoinen(pilvet). Useimmiten se on jotain siltä väliltä eli, sekä sininen, että valkoinen ,yhtäaikaa. Harvoin on pelkästään kuuma +50 tai kylmä -50 usein on erilaisia
yhdistelmiä, on sekä kylmä että kuuma ,vaikka syksy,siis sekä, että.
Harvoin kai uskovainen joka hetki koko ajan uskoo 100% sti tai ateisti ei usko 100 % sti.He tekevät ja ajattelevat muitakin asioita .Jos vähän tutkitaan niin varmasti löytyy suuri osa ihmisiä, jotka uskovat välillä enemmän tai vähemmän ja samaan aikaan eivät usko .Eli voi aivan hyvin uskoa ja olla uskomatta yhtäaikaa.
Voi ajatella,että Jumala on olemassa 1-100% ( esim sähkön tms kaltainen ilmiö joka ylläpitää elämää tai vanha mies jos joku niin haluaa )Ja samalla olla uskomatta 1-100%a
Ainakin voi leikkiä ajatuksella:
Samalla kun uskoo 1%a, voi olla uskomatta 5%a ja ajatella muitakin uskontoja tai teorioita 10%a, havainnoida maailmaa muuten vain 20%a, kyseenalaistaa 30%a ja jättää sattumalle loput prosentit jne.
Eli ihminen toimii ja ajattelee useissa systeemeissä yhtäaikaa mutta ei välttämättä tiedosta sitä.
Usein ajatellaan että asiat ovat mustavalkoisesti joko niin tai näin .Yhtähyvin voi ajatella että ne ovat sekä että on mustaa ja on valkoista ja kaikkea siltä väliltä.Jne.
No uskovien teoriat/hypoteesit ei ainakaan perustu sumeaan logiikkaan. Käytännössähän pappi puhuu mitä suu suoltaa, mutta teoria on eri asia.
Skeptikko:
"Lapsellinen tyhjänpäiväisyyksien saivartelija. Kyvytön hahmottamaan kokonaisuuksia. Tarve tuoda esiin itseään. Luonteeltaan pelkurimainen."
...'tohtorin' kouluahjo on sijainnut kirjelaatikossa ;)
Voinhan minäkin väittää että suhteellisuus teoria on huuhaata, koska Einstein oli huono koulussa ja hän pelleilli siinä yhdessä kuvassa, joka osoittaa selkeästi että hän oli vielä aikuisenakin lapsen tasolla ja siksi ei voinut ymmärtää mitään fysiikasta tai matematiikasta. Tottahan se on että uskovaisen ei tarvitse esittää väitteillensä todisteita, koska Jumalan sana on aina tosi!
"koska Jumalan sana on aina tosi!"
samaa mieltä kanssasi.
Mitä sitten vaahtoat?
"Edes taivaassa skeptikko ei voisi lakata epäilemästä; onko tämä
taivas oikea taivas vai mielen tuottamaa harhaa? "
Onko sulla kokemusperäistä tietoa asiasta?
Eikähän skeptikko usko ufoihinkin jos ne tulee sanoon kädestä päivää, minä ainakin.
No eihän sitä koskaan voi tietää onko tämä kaikki mitä näemme jotain harhaa vai unta tai totta.
Juju on siinä että skeptikko ei usko mihinkään asiaan sokeasti; kaikki asiat ovat jollain todennäköisyydellä tosia, mutta ei koskaa absoluuttisia totuuksia.
Kyllä skeptikko havaitsee ne ufot, mutta ei pidä niitä 100% varmuudella tosiasioina. Voihan ne olla ufo pukuihin pukeutuneita näyttelijöitä jne.
...yksinkertaisen ja virheellisen kuvan skepsismistä !
Kyllä skeptikollakin on terve maalaisjärki päässä eikä kaikkea tarvitse epäillä !
Ei skeptikon tarvitse kaikkea aikaansa epäilyyn kuluttaa. Riittää että tietää että absoluuttista tietoa ei voi saavuttaa. Voihan sitä olla laiska skeptikko, joko ei jaksa epäillä, mutta kuitenkin tietää että asiat ei ole koskaan 100% luotettavia.
ON olemassa myös 100 % luotettavia asioita, kuten 1+1=2 ja kivi jonka maassa heittää ylös putoaa myös alas.
David Humen giljotiini vei pohjan tällaiselta tiedolta. Jos ei voida todistaa kasuaali suhteiden olemassaoloa, niin maailma ei voi myöskään olla looginen. Koska maailma ei ole looginen ei loogikkaan perustuvat asiat kuten 1 1=2 ole välttämättä totta.
http://www.valt.helsinki.fi/kfil/termit/humen.htm
yrittää sokeaa taluttaa.
Metsässä ovat molemmat.
On varmaan hauska esittää väitteitä ilman perusteluja...
Matemaattisen lauseen totuusarvon soveltuvuudesta tähän yhteyteen en oikein osaa sanoa, jääköön jollekin muulle.
Mutta kiven heittäminen ylös:
1. Kiven määritteleminen yksikäsitteisesti on mahdotonta, koska riittävän tarkalle mentäessä kivi itsessään on erilaisten kvanttitason todennäköisyyksien summautuma.
2. Jollakin nollaa suuremmalla todennäköisyydellä maahan voi osua meteoriitti juuri kiven ollessa ilmassa ja kivi voi sen seurauksena sinkoutua avaruuteen.
3. Riittävän pieni nesteessä kelluva hiukkanen tärisee mikroskoopilla katsotteassa, koska nestemolekyylit pommittavat sitä satunnaisesti. Kivellekin käy näin ilmalennon aikana vaikka ilmiö on häviävän pieni verrattuna käsin heitettävän kiven kokoon. Joka tapauksessa on olemassa nollasta poikkeava todennäköisyys sille että ilmamolekyylien pommitus sattuu kohdistumaan niin että kivi ei putoakaan.
jne...
"Uskovaiset ovat löytäneet tämän loogisen virheen ateistimin ideologiasta."
Milloinkas tämän virheen löytyminen tapahtui?
Ei minulla mitään tietoa ole siitä kuka on tämän asian havainnut. En tiedä oliko havaitsija uskovainen vai ei. En edes tiedä oliko ateismin alkuperäinen tarkoitus olla "uskonto". Olen vain kuullut tuon asian uskovilta ensimmäisen kerran. Jotenka tuo minun väite että uskovaiset olisivat löytäneet tuon loogisen virheen oli silkkaa valhetta.
puhut kasuaali suhteista, niin asiayhteydestä päätellen luulen että tarkoittanet silti syy-ja seuraussuhdetta. Se on nimeltään KAUSAALIsuhde.
Kasuaalisuhde tarkoittaisi lähinnä vapaa-ajalla tapahtuvaa epämuodollista suhdetta, kuten esimerkiksi satunnaista tuttavaa tai vaikkapa "yhden yön suhdetta".
Ei tuo saivartelua ole, vaan ihan hyvä huomio. Tosiaan kausaalisuhteesta oli kyse.