Että tehtäs sähköä !
Mistä sais vetyä ?
Happi
753083
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 75
Vanhimmat
AGA ja Woikoski Oy ainakin toimittavat sitä. Polttokenno onkin jo vaikeampi juttu. Se on kallis pönttö. Palladiumia ja muita harvinaisia metalleja siihen tarvitaan. Suosittelen tavanomaista verkkosähköä.
Eilisessä Hesarissa kerrottiin otsikoidusta.
Pönttö ei vissiin ongelma kunhan sais vetyä. Ja voisihan vetyliekillä pyörittää tavallisiakin voimaloita.
AGAn ja Woikoski Oy:n vety taitaa olla kallista.
Maakaasustahan sitä vetyä saisi, mutta jos tavallisesta poltosta on kysymys, niin mitäpä siitä vetyä erottelemaan.
Pullovedyn poltto on hupaa rahalle.
Jos ei pönttö ole ongelma, on sen tuottaman sähkön kanssa mutkia matkassa. Vety kun on teoriassa vielä niin pahuksen tulenarkaakin. Käytännössä se ei sitä ole. Kokemusta löytyy..
Maakaasuhan on hyvä polttoaine sinällään.
Vetyä saisi vedestä erotettua sähköllä tai korkeassa lämpötilassa.
Vetyähän käytetään plasmaleikkurien kaasuna, siinähän aine hajoaa osiin, protoneiksi ja elektroneiksi
Oli kai joku kemiallinenkin konsti, natriumia veteen tai jotain sinnepäin.
Olisko mitään muuta konstia valmistaa tuota yksinkertaista ainetta? Vedyn atomissahan on vain protoni ja elektroni.
Sinänsä Vety on turvallista, ei ole samaa räjähdys taipumusta kuin asetyleenillä.
Olen minäkin Vetyyn tutustunut, enkä osaa pitää sitä erityisen vaarallisena.
Vedystä tulee ihmisille mieleen ilmalaiva Hindenburgin tuho New Yorkissa ennen sotia.
Näin TV:ssä ohjelman, jossa todettiin tuhon syyksi ilmalaivan kankaan tai sen käsittelyn.
Vety taitaa olla ainoa energian lähde jonka jäte kelpaa ihmisravinnoksi. Ainakin minä käytän päivittäin ruoka ym. juomana tuota palamisjätettä.
Ei myöskään tule niitä Markuksen pelkäämiä pienhiukkasia (ei ainakaan minun vesihanasta).
Onkohan 3 % seos, joka räjähtää jos saa tulta, joten kyllä se ärjyä ainetta on. Generaattoreiden jäähdytyksessähän sitä käytetään, ja hyvällä menestyksellä. Ei se vuotaessaan helposti syty.
Vetyä käytettiin takavuosilla myös ilmapallojen täytekaasuna. Siitä kuitenkin luovuttiin, kokemuksien kautta.
Leimahduspiste:
palava kaasu
Syttymisrajat:
4 - 75,6 %
Itsesyttymislämpötila:
560 °C
Vety on erittäin helposti syttyvä kaasu. Vedyn ja ilman seoksen sytyttämiseen riittää 0,02 mJ:n energia. Puristetun vedyn vuoto voi muodostaa niin paljon staattista varausta, että vuoto syttyy näennäisesti itsestään. Myös muuten muodostunut staattinen varaus, kipinät, kuumat pinnat ja liekit sytyttävät vedyn helposti. Ruosteinen pinta voi sytyttää vedyn huomattavasti itsesyttymislämpötilaa alemmassa lämpötilassa. Hienojakoinen platina ja jotkut muut metallit sytyttävät vedyn.
Olet oikeassa. Vetyä on maakaasussa hiilivety-yhdisteinä. Mutta mitäpä energiaa tuhlaamaan vedyn erottamiseen ja sitten takaisin polttamaan. Otetaan siis tämä energia energia vetyineen suoraan maakaasua polttamalla. Vaan eikös maakaasukin ole loppumassa ? Mistä sitten voimaa uudelle uljaalle vetymaailmalle ?
Olet oikeassa. Vedessähän sitä vetyä on ja valtamerissä hirmuisen paljon. Mutta eikös vesi ole jo vedyn palamistuote. Eli jos vety vedestä irroitetaan, niin se vaatii vähintään yhtä paljon energiaa kuin vedystä takaisin vedeksi polttamalla saisi. Muutoinhan olisi ikiliikkuja !
Kuin polttaisi halkoja pesässä tuhkaksi ja sitten polttaisi tuhkan takaisin haloiksi ?
Olet oikeassa. Jos heittää puhdasta natriumia veteen, niin jopa varsin kiukkuisesti se yhtyy natriumhydroksidiksi päästäen samalla vesimolekyylin toisen vetyatomin vapaaksi vetymaailmaan. Mutta natriumia ei luonnosta vapaana löydy ja puhtaam natriumin tekemiseen tarvittava energiamäärä on moninvertainen vapautetun vetyatomin vetymaailmaenergiaan nähden. Mistä saisimme natriumia ?
Ei se vedyn paukahtelu, vaarallisuus tai vetypöntössä energiaksi polttaminen varmaan ongelma ole. Kyllä insinöörit ne ratkoisivat.
Mutta mistä sais sitä vetyä uuteen uljaaseen vetymaailmaan ?
jotkut bakteerit tai levät valmistamaan Vetyä.
Nykyisellä geenitekniikalla sen luulisi olevan mahdollista.
Tiedän ainakin lehmien olevat melkoisia metaanitehtaita.
Samoin riisinviljely on yksi pahimpia kasvihuonekaasun kehittäjiä.
kun vain ajattelenkin lehmävoimalaa, tai millä tuota nyt sitten kutsuis :)))
mitenhän sellaisen hyötysuhde laskettais?
no, osahan tuosta on jo tottakin. mutta vetyenergiasta en ymmärrä oikeesti yhtään mitään. siksi luen mielenkiinnolla juttujanne.
oli joitain vuosia sitetn kovasti tapetilla. visiot olivat huikaisevia. nyt en ole kuullut pitkään aikaan mitään. onko joku muu kuullut edistysaskeleista muutamaan vuoteen?
jos kerran kotieläimet työntävät 100 miljoonaa tonnia ja riisinviljely 60 miljoonaa tonnia metaania ilmakehään vuosittain, miksi niitä ei voisi yrittää hyödyntää?
Metaanissahan on 4 vety atomia ja 1 hiili atomi molekyylissä, elikä olisi hyvää raaka-ainetta.
Lipeää, ferropiitä ja vettä. Sekoitetaan tukevassa astiassa (muista jäähdytys, tuottaa aikalailla lämpöä). Lopputuotteena vetyä ja vaaratonta jätettä melkoisen edullisesti. En tiedä toimisiko suuressa mittakaavassa, mutta riittää kyllä armeijassa korvaamaan sen Woikosken rekan :)
Siis hevon paskaa ja lehmän sontaa koko vetyenergiatalous jota Helsingin sanomat julisti laajassa artikkelissaan 22.9.02 "UUSI ULJAS VETYMAAILMA" ?
HS "Miljoonat ihmiset kytkevät polttokennonsa vetyenergiaverkkoihin"
Näihin saadaan sitten vety joka puolella olevasta hevon paskasta ja lehmän sonnasta
HS "vetytaloudessa kaikki ihmiset voivat tuottaa oman energiansa"
Eli parhaiten piereskelemällä mukanaan olevaan häkäsähköpönttöönsä.
Muistaakseni jo 80 luvulla kokeiltiin hyvin tuloksin biokaasun keräystä ja hyödyntämistä karjatiloilla.Lisäksi oli lämmöntalteenotto karjarakennuksesta ja maidon jäähdytyksestä .energia riitti hyvin ko.tilan lämmöntuotaantoon (Lämmin käyttövesi.rakennuksien lämmitys.) Kai siinä tuli hankinta kustannukset
sen verran suuriksi,että se ei ole tietämäni mukaan yleistynyt. Oli varnmaan syytä halvalla polttoöljyllä ja sähköllä.
ihan ohimennen kuulin radiosta jotain suunnitelmista riisin käytöstä energialähteenä Kiinassa. muistaakseni oli ihan vakava tarkoitus saada hyötyäkin.
Keskustelu vetytaloudesta on silkkaa p:n jauhamista. Ainoa kestävä tapa on kehittää vetyä vedestä joko elektrolyysillä tai fotolyysillä. Elektrolyysi tarvitsee valitettavasti sähköä ja elektrolyysi-polttokenno-systeemin sähköhyötysuhde on vain 40 prosentin paikkeilla lopun energian muuttuessa lämmöksi ja sähkön tuottaminen auringon säteilystä maksaa nykyisin - en edes sano mitä.
Fotolyysi taas on aivan kehityksensä alussa, joten lakatkaa tosissaan tyhjän jauhaminen vetytaloudesta. Ei ikinä meidän elinaikanamme...
Mitä jos yhdistettäisiin muutamia näistä ideoista,
Olen samaa mieltä veden ylivertaisuudesta maailman vetyvarastona ja lähteenä, mutta myös tietoinen elektrolyysiin ongelmista.
Tässä voitaisi harkita nanokoneiden (tekniikka on jo melko pitkällä)tai geneettisesti muunneltujen bakteerien/levien käyttöä. Vedesssä toimivina vedyn tuottajina suljetussa ympäristössä.
Hajottavat vettä ja saavat itse happea periaatteella.
Ei EHKÄ meidän elinaikanamme mutta nopeammin ja tehokkaamin kuin sähkökemiallisilla prosesseilla.
Olen perehtynyt lievästi asiaan, ja uskaltaisin väittää, että suora fotolyysi on vielä aivan kehityksensä alussa. Kokonaishyötysuhde on ollut koelaitteistoissa aivan yksittäisiä prosentteja ja laitteistojen hinta hirveä. Näin fotolyyttisen vedyn hinta on nykyisellään aivan kestämätön. Mutta kehitys vielä tietysti kehittyy, mutta vauhti on täysi arvoitus.
Kyynisesti vetytaloudesta voisi sanoa, että se on toimiva systeemi, jos lievät vedyn tuottamisen, jakelun ja laitteistojen hyötysuhteen ongelmat ensin ratkaistaan.
Vedyn irrottaminen vaikkapa metaanista, tai sitten vedestä vaatii aina enemmän energiaa, kuin siitä polttoarvona saataisiin, jotain tällaista opetettiin kemian tunneilla aikanaan lukiossa, en ihan tarkkaan muistaa, mutta järkevältä kuullostaa, sillä onhan vesi esimerkiksi vedyn polttotuote.
Vedyn irrottaminen vedestä vie enemmän energiaa, millä tahansa tavalla se siitä irroitetaan, kuin vedystä saadaan energiaa polttamalla se uudestaan. Vesihän on palanutta (happeen yhtynyttä) vetyä, joka sitten palautetaan takaisin, ja poltetaan uudestaan... Eli vedestä vetyä ei kannata ilmeisestikään ottaa. Jostain muualta sitten, onhan se kaikkeuden yleisin alkuaine...
Ei ikinä meidän elinaikanamme...
Älä kuule ala jarruttamaan kehitystä.Ei sitä tiedä,mitä on vielä keksimättä.Ongelmia on kyllä ja niihin täytyy yrittää löytää ratkaisu.Ei muuten tapahdu kehitystä..
Ei kyllä kaikki kehitys tuota toivottua tulosta,mutta siitä huolimatta...
Kemiaa:
Vety Happi = Vettä (poltettua vetyä)
Halko Happi = Tuhkaa (poltettuja halkoja)
Ei ole eikä tule mitään keinoa polttaa tuhkaa haloiksi.
Ei ole, eikä tule mitään keinoa polttaa vettä vedyksi.
(sana "polttaa" tarkoittaa edellä mitä tahansa tapaa ottaa energiaa ko. muutoksesta.)
Yksi keino on radiolyysi, joka on ydinvoimaloiden riesa. Voimakas ionisoiva säteily hajottaa veden vedyksi ja hapeksi. Vetyjysähdyksiä on toisinaan ydinvoimaloissa tapahtunutkin, ja reaktorionnettomuuteen varauduttaessa kiinnitetään kovastikin huomiota syntyvän vedyn hallitsemiseen.
Eihän veden hajoittaminen vedyksi ja hapeksi ole ongelma, vaan siihen on lukemattomia ratkaisuja, mutta:
Tarkoitatko siis, että "radiolyysi" muuttaa vettä vedyksi ja hapeksi kuluttamatta lainkaan energiaa tai edes kuluttamalla energiaa vähemmin kuin vedyn ja hapen "poltto" vedeksi.
Säteilyhän on energiaa, gammasäteily pelkkää sellaista. En ole perehtynyt radiolyysin mekanismiin, mutta vesi hajoaa, ja siksi on siellä sun täällä vedynpolttimia - katalyyttisiä ja sähköllä käypiä.
Luin yöllä jutun huonosti. Ilman energiaahan vesi ei hajoa, mutta radiolyysissä 'ilmaiseksi', koska sätelyä tulee fission 'sivutuotteena'.
Että sillä lailla tuhka palaa !
Että ilmaista energiaa. Sillähän se vetymaailma pyöriikin.
Yöllä oli unihiekkaa silmissä, ja luin lorusi huolimattomasti.
Korjasin erheeni jo eilen.
Pahoittelen tapahtunutta.
Verkalleen sitä vetyä säteilyttämällä syntyy. Ei siitä ole kuin harmia.
Mielestäni se, että vedystä saadaan polttamalla vähemmän energiaa kuin sen tuottamiseen vedestä menee, ei ole ongelma, sillä tämä niin kutsuttu fotolyysi ratkaisee aurionkoenergian ehkä suurimman ongelman eli aurinkoenergian varastoinnin.
Jos viedään ajatteluketjua pidemmälle, eikö kuullostaisi vähintäänkin houkuttelevalta, että joka Petterin ja Liisan omassa autotallissa voisi olla oma "bensiiniasema" josta tankata vetyä auton takkiin. Aurinkokennot tai muut ympäristölle edulliset energiaratkaisut voisivat tuottaa tarvittavan energian oman polttoaineen tuottamiseen.
Kun vielä otetaan laskuhin mukaan kutakuinkin rajaton aurinkoenergianmäärä, ei kehityksen esteenä mielestäni näyttäisi olevan muu kuin nykyisin vielä kovinkin kallis hinta ja ihmisten jämähtäneet asenteet!
Puhe aurinkokennojen ympäristöriskeistä edustaa tuota jälkimmäistä hidastetta kun ajatellaan asiaa esimerkiksi siltä kantilta, että kuinka paljon ns. hukkapinta-alaa on esim talojen katoilla tai vaikkapa ikkunoissa...
Jyväskylän ja Lundin yliopistoilla on meneillään yhteinen hanke, jossa kehitetään polymeerikalvoista valmistettua aurinkokennomateriaalia, jonka valmistus voidaan totettaa kenties normaalein muovien prosessointimenetelmin. Jos edellisen merkitys jäi salatieteen asteelle, ajatelkaa miten esim. kauppakassit on valmistettu! Puhutaan siis yksinkertaisesta massatuotannosta! Ainakaan korkeasta hinnasta verrattuna nyt vaikkapa ydinvoimaan ei tällöin voida edes puhua. Asiasta oli mielenkiintoinen artikkeli pari viikkoa sitten aamulehdessä ja lisätietoa saanee jyväskylän yliopistosta!
Mutta ota huomioon, kuinka huono sähköhyötysuhde elektrolyyseri-polttokenno-systeemillä on, vain kolmisenkymmentä prosenttia (elektrolyyseri 80 %, polttokenno 40 %). Aurinkopaneelin hyötysuhteeseen en edes tässä puutu, sillä auringon säteilyä meillä kyllä riittää, vaikka huono hyötysuhde vie todella tarvittavien paneelien suuriin pinta-aloihin ja vastaavasti kalliiseen hankintahintaan – ainakin nyt olemassa olevilla ratkaisuilla.
Myönnän toki, että myös järjestelmän hukkalämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttöveden lämmityksessä tai asuntojen lämmityksessä. Mutta on huomattava, että myös vetytaloudessakin syntyy suurimmaksi osaksi pelkästään lämpöä, ja näin ainakin elektrolyysiin perustuva vetytalous nousee tai kaatuu halvan sähköenergian saatavuuden mukana. Mutta mikäänhän ei tietysti estä toivomasta, että nyt energiaongelmat saataisiin kerralla ratkaistuiksi.
Jos kuvittelet, että Petterin ja Liisan katolla oleva polymeerikalvosta tehty vetyä pelkistävä aurinkokenno lämmittää ja valaisee heidän talonsa, keittää puuron ym. sekä lopuksi pumppaa autotallin vetysäiliöt täyteen jne. josta vetykaasu tankataan mm sähköautoon sen polttokennolle ja ajellaan Matin ja Maijan luo, niin ............
Outoa kuinka tällainen järjettömyys voi upota´ihmisten päähän !
tuo saattaisi olla mahdollista esim. yhtenäpäivänä kuukaudessa riippuen sen kennon pintaalasta. Mistä se energia sitten muinapäivinä on toinen kysymys. ;D
...turha tässä on sitten keskustelua jatkaa...
Oli asia kuinka järjettömän kuullosta tahansa, se ei ollut mikään oma ideani!
Polymeerikalvoratkaisusta puhuin, koska on puhuttu aurinkokennojen korkeasta hinnasta verrattuna ydinvoimaan.
voitaisihan niitä kennoja tietysti levittää toki laajemmallekin alueelle kuin siihen osalle autotallin kattoa jolloin tuotto olisi vastaavasti suurempi. Aikahan siinä on toisenatekijänä koska energiamäärä neliömetrille, mikä tuolta heljoksesta saadaan olosuhteiden mukainen ja siten rajoitettu.
En kai missään vaiheessa sanonut tuoa järjettömäksi, yritin vain huomauttaa sen rajallisesta tehosta, koska siitä ei voida saada suurempaa tehomäärää kuin mitä säteilystä tulee kennon /kennojen pintaalalle.
Liioitella,moni muu kaasu pitäisi julistaa tuon perusteella kokonaan pannaan. Kuitenkin niitä myydään ja käytetään jatkuvasti, moottoreissa, kaasuhitsauksessa jne.
Tuo oli leikkaa-liimaa juttu netistä, joltakin Googlella löydetyltä julkaisulta.
Eihän vety käytännössä kovin herkästi syty. Kärpäsestä on usein tehty härkänen.
Ei vetyä pidä silti rinnastaa asetyleeniin. Se on vedyn rinnalla kesyä tavaraa, samoin kuin nestekaasu.
Ota asetleenipullo ja laske siitä kaasua metallipurkkiin, siis tiiviiseen.
Tee sama vedyllä. Tosin kannattaa kokeilla vedyllä ensin sillä asetyleeniä laskettuasi et ole enää kertomassa kokeen tulosta.
Tietysti voit tehdä leikka liitä homman asetyleenillä, nestekaasulla ja puhtaalla hapellakin. Luultavasti se avaisi silmäsi parhaiten ja säilyisit terveenä, tosin viisastuisitkin samalla.
Pelaa rauhassa kaasujesi kanssa. Se ei ole minun alaani.
Minä olen niin toivottoman tyhmä, että tuskin enää viisastun mistään.
Silti varmaan pelaa loppuun asti?
Joten kerroppas miten se on?
Sinulla on vanhaa tietoa, biokaasun käyttö on yleistynyt Suomessa vähän mutta ulkomailla paljon. Me ollaan Suomessa edelläkävijöitä biokaasun käytössä maatilalla.(tämän todistaa esimerkiksi se, että ollaan päästy televisioon, radioon ja joihinkin lehtiin, lisäksi opetusvideolle. Lisäksi vielä se, että laitokseen on käynyt tutustumassa mm. Ukrainan maatalousministeri, Tsekin television kuvausryhmä ja saksalaisia retkeilijöitä.)
Käytämme tuotetun biokaasun lämmitykseen ja sähköntuotantoon ja kohta automme polttoaineeksi. Me tuotetaan biokaasua lehmän lannasta ja elintarviketeollisuuden biojätteestä. Alussa rakennettiin biokaasulaitoksemme omilla varoilla, koska ei saatu siihen avustusta, myöhemmin mukaan tuli mm. Jyväskylän yliopisto ja ympäristökeskus, jolloin paranneltiin laitosta.
Vetyä saadaan vedestä elektrolyysillä, poltettaessa takaisin vedeksi normaalissa polttomoottorissa, energiahyötysuhde on kahdeksan kertainen! Tottahan täällä kielletään kaikki, koska ei osata tehdä itse mitään.
Myös riittävä lämpötila hajottaa veden alkuaineikseen, siis hehkuva rauta tai hiili. Tämä on tiedetty jo sota-aikan häkäpönttöautoissa. Lisää tehoa pelkkään häkäkaasuun verrattuna on saatu kastelemalla hiili ja puuhake. Seurauksena tehokkaampi kaasu ja ylimääräistä energiaa on saaatu liike-energiana, siis jo silloin on tajuttu ettei kaikki energia kulu itse hajotustyöhön!
Mutta täällä keskustelussa ei olla edes häkäpönttö vaan pönttöasteella. Jossa ainoa toimivaa, terveellinen ja turvallinen on tuo ytinvoima.
Nyt kyllä menevät vety ja vesihöyry sekaisin.
En oikein ymmärtänyt esittämääsi pointtia vedyn käytön hyötysuhteesta. Jos elektrolyysissä tarvittava sähkö kehitetään esimerkiksi höyryvoimalla, niin tämän prosessin kokonaissähköhyötysuhde on 40 prosenttia, elektrolyysin hyötysuhde on luokkaa 80 prosenttia ja vihdoin polttomoottorin hyötysuhde 40 prosenttia. Vanhan matematiikan mukaan ketjun kokonaishyötysuhteeksi saadaan vajaa 13 prosenttia, joka on hieman pienempi luku kuin esittämäsi 800 prosenttia.
Jotenkin minusta tuntuu, että jompikumpi meistä on ymmärtänyt asioita täysin väärin.
Vastaan näihin kahteen tässä.
Vesihöyry, kulkiessaan hehkuvan hiilen, tai raudan ohi, hajoaa alkuaineikseen siis vedyksi, ja hapeksi.
Tulipa nähtyä taas, mitä täällä ymmärretään. Kuitenkin ollaan niin ymmärtävinään ydinvoimaa ja sen turvallisuutta.
Elektrolyysin teho perustuu kulloinkin käytettyyn katalyyttiin, hapon väkevyyteen (tai emäksisyyteen) katodin ja anodin pinta-alaan, elektrolyysin happo-vesiseoksen läpötila jne. Antamani kerroin pitää täysin paikkansa, osin jopa ilman tuota hukkalämmön hyväksikäyttöä.
Polttomoottori tuottaa liike-energiaa 40% loput on sitten lämpöä, joka myöskin on ENERGIAA!!!
Ydinvoimaloissa kaikki energia tulee lämpönä, josta se sitten vesihöyryn muodossa otetaan liike-energiaksi ja vasta siitä tehdään sähköä.
Tällä keskustelulla on vain yksi opetus, ei täällä kukaan näköjään toimi muun kuin uskon varassa. Suomi on auttamattomasti jäljessä energiapolitiikassaan ja tutkimuksissaan muusta maailmasta, vaikka täällä sitä energiaa kuluu ja tarvitaan, huomattavasti enemmän pelkästään peruselintoimintojen säilyttämiseen, kuin esimerkiksi missään muuussa EU maassa tahansa.
Jäämme muitten jalkoihin, olemme tikittävä aikapommi voimaloinemme, kun muualla mennään kohti puhtaampia ja halvempia ratkaisuja ja syitä tähän on vain yksi, uskotaan suuria yhtiöitä joilla on mielessään vain nopea ja mahdollisimman suuri etu jälkivastuusta välittämättä. Eikä kukaan ota asioista selvää, tai perehdy edes perusfysiikkaan, jotta voisi edes keskustella asiasta asiantuntevasti.
Amen
Nimittäin ikiliikkuja.
Edellenkin vanhana lukion pitkän fysiikan ja kemian lukijana väitän, että käytännössä yhdisteen hajottamisessa alkuaineikseen tarvitaan enemmän energiaa kuin aineiden yhtymisreaktiossa vapautuu.
Tämä siksi, ettei meillä koskaan ole ideaalisia muuntimia ja siksi kaikkien reaktioyhdistelmien energiahyötysuhde on alle sadan. Näin jos hajotetaan vettä (elelektrolyysillä, termisellä dissosiaatiolla yms.)alkuaineikseen, saadaan nämä jälleen yhdistämällä aina vähemmän hyötyenergiaa.
Tietysti myönnän, että lämpökin on energiaa ja hukkalämpö mukaan ottaen jokaisen reaktion hyötysuhde on aina 100 %. Mutta kun sitä hukkalämpöä ei vain voi käyttää aina hyväksi. Jostakin kumman syystä höyryvoimaloissakin käytetään lauhdutustorneja ja yritetään näin lämmittää ulkoilmaa, mikä tietysti saattaa olla hyödyllistäkin...
PS. Ettet vain ole sitä UTELE-porukkaa?
Perille, valitettavasti...
Eikä mitään tarvitse tehdä, tai yrittää koska kirjassa niin aikoinaan sanottiin.
Ollaan ydivoima sivulla, miten siihen plutoniumiin viedään energia, joka siitä otetaan lämpönä? Joka sitten aiheuttaa liike-energiaa, jolla pyöritetään generaattoria?
Eli aineilla on energiaa jota ei tarvitse viedä, tosin vedessä se on suht, terveellisessä muodossa.
Aurinko paistaa meilläkin yli puolet vuodesta, sillä energialla voidaan hajottaa vesi kaasuksi talven varalle. Mieti sitä jos et suuostu muuta ymmärtämään.
Toisille voin toistaa otsikkosi, ikiliikkuja on mahdollinen, vedellä ja monella muulla ratkaisulla. Vain liikkuvat osat rajoittavat kulumisellaan tuota "iki" sanaa tuossa alussa.
En ole "Utele porukkaa" tosin Utelen päätekijällä "Saarnilla" on kyllä tohtorin arvoja takataskussaan senverran, että sinun koulusivistyksesi ja fysiikan tietosi ovat leikkikouluasteella häneen verrattuna.
Joten mietippä toisen kerran, josko olisitkin tietoinesi hieman jäljessä, setä hyvä?
Muille toistan saman kuin ennekin, kokeilu on helppoa ja suht halpaa, tehkää itse pikku koe ja päätelkää sitten kumpi on oikein. Perinteinen ajattelutapa, ettei elektrolyysillä saada vetykaasua riittävästi korvaamaan ja tuottamaan jopa reilusti enemmän energiaa, silloin kun se taas yhtyy happeen.
Tosin alussa mainitsemani häkäpönttö systeemi on ihan valtion kustantamaa tietoa, joten lienee edes turha selitellä sen enempää, siellä jo todistetaan väittämäni todeksi.
vaikuttaa vain siltä, ettei koskaan kun tällaista kirjoittaa tule joku kirjaviisas sitten viikkojen kuluttua sivulle ja yritä herjata näillä ikiliikkua ja mahdoton kommenteilla. Kuka tai kenellä on hätä jos keksitään tällainen täysin omavarainen systeemi? Sitä sopii jokaisen miettiä.
"Ollaan ydivoima sivulla, miten siihen plutoniumiin viedään energia, joka siitä otetaan lämpönä? Joka sitten aiheuttaa liike-energiaa, jolla pyöritetään generaattoria?"
Plutoniumia ei löydy luonnosta kuin häviävän pieniä määriä. Uraania käytetään tavallisten ydinvoimaloiden polttoaineena, eikä plutoniumia. Tarkastapa hiukan fysiikan tietojasi.
Ja se energia on varastoitunut sinne silloin kuin se aine muodostui. Samoin kuin puuhun sitoutunut energia on varastoitunut sinne puun kasvaessa. Tarkastapa taas hiukan fysiikan tietojasi.
"Joten mietippä toisen kerran, josko olisitkin tietoinesi hieman jäljessä, setä hyvä?
Muille toistan saman kuin ennekin, kokeilu on helppoa ja suht halpaa, tehkää itse pikku koe ja päätelkää sitten kumpi on oikein. Perinteinen ajattelutapa, ettei elektrolyysillä saada vetykaasua riittävästi korvaamaan ja tuottamaan jopa reilusti enemmän energiaa, silloin kun se taas yhtyy happeen."
Sitä on jo kokeiltu niin monta kertaa fysiikan ja kemian historiassa, ettei yksi kokeilu lisää muuta sitä mihinkään. Tarkastapa vielä kerran fysiikan tietojasi. Tai vielä parempi: kokeile itse jos et muuten usko.
"Tosin alussa mainitsemani häkäpönttö systeemi on ihan valtion kustantamaa tietoa, joten lienee edes turha selitellä sen enempää, siellä jo todistetaan väittämäni todeksi."
Ei muuten todisteta - se energia tulee siitä polttoaineesta eli puusta. Mitä väittämääsi tulee... vielä neljännen kerran: Tarkastapa fysiikan tietojasi.
Kukaan peruskoulun fysiikankurssit lukenut ei kyllä ota puheitasi vakavasti, mutta joku ressukka voi jäädä väärään käsitykseen jos puheitasi ei kumota. Sinun vakuuttamisesi kannalta tästä on todennäköisesti yhtä paljon hyötyä kuin pään hakkaamisesta seinään...
Siis jos louhit kivihiiltä ei tehty työ mene ollenkaan tuohon kivihiileen energiaksi! Tajusit sen! Hyvä! Eikä kaivikoneen tai katepillarin energia siirry louhokseen!
Miksi vetyyn pitäisi siirtyä sen energian millä sitä erotetaan? Siis Jos hajotat pltoniumia dynamiitilla ei plutoniumin antama energia ole pelkästään se minkä dynammiitti luovuttaa!
Ymmärrätkö fysiikkaa?
Paljonko haluat lisää? Miten vastaat tuohon helpoimmin tajuttavaan eli auringon valosta saatavan sähkön ja sillä hajotettavan veden kysymykseen? Siinä sitä olisi turvallista ja halpaa energiaa kaikin puolin koko kylmäksi talveksi tänne pohjolaan ja paljon halvemmalla.
Enkä kyllä suosittele sinun tietoihisi turvautumista, ainakaan energiataloudessa.
Toisaalta on kiva nähdä kuinka Kai sallii joissakin asioissa ihan ivaavan otsakkeen ja toisia ei pääse läpi vaikka asiaa olisikin.
Toisaalta se kertoo vain siitä kuinka heppoisin selityksin ja tiedoin ollaan liikkeellä, kun tieto loppuu ja olisi aika antaa periksi aletaan vittuilla ja vaihdetaan vastaajan nimimerkkiä.
Mites muuten riittääkö tietotaitosi mitenkään morkkaamasi Saarnin tasolle tai todellisuudessa minunkaan? Montako asiaa olet käytännössä kokeillut?
"Jocu"
Eivät menneet, vesi todellakin hajoaa tietyissä olosuhteissa kemiallisestikin vedyksi ja hapeksi.
-.-
kohta kerrallaan.
"Miksi vetyyn pitäisi siirtyä sen energian millä sitä erotetaan? Siis Jos hajotat pltoniumia dynamiitilla ei plutoniumin antama energia ole pelkästään se minkä dynammiitti luovuttaa!"
Tutustupa hiukan kemiaan, ja kemiallisten reaktioiden teoriaan. Siihenhän tuo (vedynkin) palamisreaktio perustuu, samoin kuin veden alkuaineiksi hajoittaminen. Hyvä hakusana voisi olla "sidosenergia".
Kemiallisen sidoksen rikkomiseen (esim.
2*H2O -> O2 2*H2) tarvitaan tietty määrä energiaa. Kun aineet reagoivat (spontaanisti) keskenään, ne vapauttavat energiaa. Reaktio on vain käänteinen.
Sinä siis väität, että reagoidessaan ne vapauttavat enemmän energiaa kuin sen aineen hajottamiseen tarvitaan?
Kuka muu tulee nauramaan sinua ulos tältä foorumilta minun lisäkseni? Hep?
"Paljonko haluat lisää? Miten vastaat tuohon helpoimmin tajuttavaan eli auringon valosta saatavan sähkön ja sillä hajotettavan veden kysymykseen? Siinä sitä olisi turvallista ja halpaa energiaa kaikin puolin koko kylmäksi talveksi tänne pohjolaan ja paljon halvemmalla."
Juujuujuujuujuu. Aivan varmasti.
Aluksi vain et puhunut mitään auringon valon käytöstä. Silloinhan energia ei TULE vedystä, vaan auringosta.
Toisekseen, vaikka tuohon yritettäisiinkin saada auringonvaloa energianlähteeksi, niin oletko vilkaissut ikkunasta ulos viimeisen parin viikon aikana? Kuinkas paljon se aurinko paistaa näin talvella, kun energiaa tarvitaan eniten?
Kolmanneksi, aurinkoenergia on MIELETTÖMÄN kallista ja tehotonta nykyisellä ja nähtävissä tulevaisuudessa käytössä olevalla tekniikalla. Aurinkopaneeleiden valmistuskin kuluttaa energiaa. Joskus hamassa tulevaisuudessa (heitetään nyt vaikka 100 tai 200 vuotta) voidaan oppia tekemään halvempia ja vähemmän luonnonvaroja kuluttavia aurinkopaneeleita, mutta siihen asti... käytä vain mökkisi matkatelkkua sillä katon kokoisella aurinkopaneelillasi talvisaikaan. Muuhun se ei oikein riitä.
"Toisaalta se kertoo vain siitä kuinka heppoisin selityksin ja tiedoin ollaan liikkeellä, kun tieto loppuu ja olisi aika antaa periksi aletaan vittuilla ja vaihdetaan vastaajan nimimerkkiä."
Heh heh... tack detsamma tuosta alkuosasta, ja mitä nimimerkin vaihtamiseen tulee... olen kirjoittanut tällä samalla nimimerkillä tänne jo reilut puoli vuotta.
"Mites muuten riittääkö tietotaitosi mitenkään morkkaamasi Saarnin tasolle tai todellisuudessa minunkaan? Montako asiaa olet käytännössä kokeillut?"
Kas kun en ole ko. herrasta kuullut, niin enpä voi verrata. Tai ehkäpä siis voin - eihän kukaan varmaankaan minustakaan ole kuullut :P
Oletko itse kokeillut tuota kovasti saarnaamaasi reaktiota, vai puhutko vain mitä serkunkumminkaiman sedän lapsenlapsi kertoi?
Jos se olisi niin vallankumouksellinen reaktio kuin väität, niin voin taata että siitä olisi artikkeli kaikissa tiedelehdissä parin viikon sisällä.
"Juha"
En ota kantaan keskusteluunne hyötysuhteesta, mutta aurinkoenergiasta haluaisin puhua.
Aurinkoenergia ei ole "MIELETTÖMÄN kallista ja tehotonta" päinvastoin, koko elämämme perustuu kasvien talteen ottamaan aurinkoenergiaan. Kasvit käyttävät valoa reaktioon jossa ne sitovat ilmasta ottamaansa hiilidioksidia ja maasta ottamaansa vettä sokeriksi. Samalla ne vapauttavat ilmakehään happea.
Aurinkoenergiaa voidaan tietenkin myös suoraan käyttää lämmitykseen ja sähkön tuottoon, mutta se on vain osa kokonaisuutta. Eikä sekään ole niin takapajuista kuin annat ymmärtää, käsittääkseni avaruuasemat saavat käyttöönsä tarvitseman sähkön aurinkopaneelien avulla.
-.-
sen aurinkoenergian käyttö *maan päällä* *täällä karussa Pohjolassa* *teollisuuden energiantuotantoon tai talojen lämmitykseen* on hiukan eri asia, kuin täysin umpinaisen, hyvin eristetyn metallilieriön tietokoneiden ja lämmityksen hoitaminen avaruudessa (jossa ilmakehä ei absorboi säteilyä).
Ja olet aivan oikeassa välillisen aurinkoenergian käytöstä. Tässä vain oli kysymys selvästikin *suorasta aurinkoenergiasta*, ja sen valjastamiseen tarvitaan jonkinlaisia aurinkokennoja. Ja niiden käyttö on "mielettömän kallista" verrattuna vaihtoehtoihin.
Halpoja ja luonnonvaroja säästäviä aurinkokennoja ei tarvitse odottaa hamaan tulevaisuutee, sillä niitä voidaan valmistaa jo nykyisin. Jyväskylän yliopistossa on meneilläänprojekti, jossa kehitetään polymeerikalvosta aurin kokennoja. Jos sana polymeerikalvo meni yli hilseen, muovinen kaupakassi on hyvä esimerkki sellaisesta.
Aamulehden kirjoituksen mukaan jyväskylässä ollaan päästy luokkaa 10% hyötysuhteeseen muovikalvo-"kennolla"
Jos nyt joku neropaatti haluaa paasata siitä että aurinkoenergiaa on saatavilla vain tietty vakiomäärä tietyllä pinta-alalla, niin kannattaa muistaa että kyseisiä aurinkokennoja voidaan asettaa vaikka lomittain tietylle pinta-alalle, jolloin perinteisiin kennoihin verrattuna saadaan ssamasta pinta-alasta (joka tässä yhteydessä on paremminkin tilavuus) eneämän energiaa. Jos edellinen tuotti ymmärrysvaikeuksia, yritän selventää aatoksiani
kuva muodossa: perinteinen ratkaisu = _____
Ohutkalvoratkaisu = /////////
Sen lisäksi että kennoja voidaan pakata ja saada siten enemmän energiaa sidotuksi, tällaisia polymeerikennoja voidaan kaiketi valmistaa perinteisin muovinprosessointimenetelmin.
Mielestäni vetoaminen pimeisin päiviin on typerä peruste aurinkovoimaa vastaa, jos aurinkoenergiaa voidaan "säilöä" vedyn muodossa!
Tiedelehdissä on ollut artikkeleita veden elektrolyysistä aurinkoenergialla...
Jos aihe oikeasti kiinnostaa, tässä muutama linkki jotka löytyivät muutamassa minutissa googlella:
Artikkeli tutkimuksesta:
http://www.eren.doe.gov/hydrogen/pdfs/30535v.pdf
Yleistajuinen artikkeli:
http://ahanw.dhs.org/library/production/electrolosys/H2HOME~1.PDF
Sovelluksista:
http://www.hsssi.com/Applications/Echem/
Abstrakti tiet. artikkelista:
www.electrochem.org/meetings/past/201/ abstracts/abstracts/ac1/1162.PDF
Paljon linkkejä vedy tuotantoon liittyen:
http://dmoz.org/Science/Technology/Energy/Hydrogen/Production/
Esitelmä vedyn elektrolyysistä:
http://acre.murdoch.edu.au/courses/hydrogems/H2002_Ulleberg.pdf
Elektrolyysistä:
http://www.nmsea.org/Curriculum/7_12/electrolysis/electrolysis.htm
Asiasta kiinnostuneille suosittelen etenkin viimeistä linkkiä. Siellä on perusasiat selitetty suht. yksinkertaisesti, sisältäen mm. ohjeet teoreettisen maksimisaannon laskemiseksi...
"Jos nyt joku neropaatti haluaa paasata siitä että aurinkoenergiaa on saatavilla vain tietty vakiomäärä tietyllä pinta-alalla, niin kannattaa muistaa että kyseisiä aurinkokennoja voidaan asettaa vaikka lomittain tietylle pinta-alalle, jolloin perinteisiin kennoihin verrattuna saadaan ssamasta pinta-alasta (joka tässä yhteydessä on paremminkin tilavuus) eneämän energiaa. Jos edellinen tuotti ymmärrysvaikeuksia, yritän selventää aatoksiani
kuva muodossa: perinteinen ratkaisu = _____
Ohutkalvoratkaisu = ///////// "
Huhhuh.
Jopa tuli mielenkiintoista tekstiä. :P
Unohditko kokonaan, että jos auringon säteilyteho on x wattia/neliömetri, ei sen enempää tehoa voida aurinkokennolla saada, riippumatta siitä missä asennossa ne aurinkokennot ovat? Jos säteily absorboituu päällä olevaan kennoon, ei siitä varmaankaan jää energiaa joka voisi absorboitua alla olevaan kennoon. Jos olet eri mieltä, niin asiantuntevat perustelut olisi kiva kuulla.
Polymeerikalvot saattavat kyllä parantaa aurinkoenergian taloudellisuutta huomattavastikin. Mutta käynnissä oleva tutkimus on aivan eri asia kuin toimiva ratkaisu, ja silti rajoittaviakin tekijöitä löytyy. Varsinkin täällä talvella pimeässä Pohjolassa.
"Juha"
Käsittääkseni moni loma-asuja jolla on mökki saaressa tai muuten kaukana sähköverkosta on hankkinut sinne aurinkopanelit ja akut halvemmalla kuin mitä olisi tullut rakentaa linja verkosta.
-.-
Tosiaan, "Ohutkalvoratkaisu = /////////":n toiminta vaatisi hieman selitystä... Yksi mahdollinen hyöty tosin voisi olla heijastuvien säteiden tehokas kerääminen. Toinen on se, että kun aurinko paistaa suoraan kennofarmin yläpuolelta, on viistosti asennetuissa kennoissa huomattavasti enemmän pinta-alaa maanpinnan neliötä kohden kuin sen suuntaisesti asennetuissa. Kysymys kuuluukin nyt, vaikuttaako paneelin asento saatavaan tehoon?
Tässä kaivataan kuitenkin selvästi määritelmää sanonnalle "wattia/neliömetri" aurinkopaneelin yhteydessä. Onko teho laskettu maanpinnan myötäisellä neliöllä keskiarvona koko päivän tehosta? Onko teho laskettu tunnin aikana, jolloin säteet osuvat kohtisuoraan mittausneliölle? Onko teho laskettu koko vuoden, talven, kevään, kesän vai syksyn keskiarvona? tms.
"Juha"
En tunne tätä asiaa, mutta päätelmässäsi - joka keskittyy auringon säteilytehoon pinta-alayksikköä kohden on peruspuutteena se että et ota huomioon hyötysuhdetta. Niin kauan kuin järjestelmän hyötysuhde on alle 100 % voi erilaisilla laitteistoratkaisuilla lisätä tietyltä, samalta pinta-alalta saatavaa tehoa vaikka pinta-alalle tuleva säteilyteho pysyy samana.
-.-
Mielestäni päättelyketjussani ei ollut mitään ristiriitaa. Totta se on että auringon säteily teho tietylle pinta-alalle on vakio, mutta asettelemalla kennot "lomittain" saadaan pienempään tilaan suurempi pinta-ala!
Sanoit:
"Jos säteily absorboituu päällä olevaan kennoon, ei siitä varmaankaan jää energiaa joka voisi absorboitua alla olevaan kennoon. Jos olet eri mieltä, niin asiantuntevat perustelut olisi kiva kuulla."
Ajatellaanpa uudelleen esittämääni lomittaisuutta:
Jos kennot ovat asettuneet näin /////// ja valo tulee ylhäältäpäin, tarkoittaisi se sitä että mikäli esittämäsi päättely pitäisi paikkansa,
ei kennojen alapuolella kulkeutuisi lainkaan valoa ja siellä olisi siten pilkkopimeää! Mikäli kennojaén alapinnalla ei olisi pimeää, esittämäsi kaltaista ongelmaa ei pitäisi esiintyä.
aivan oikeassa. Näin on myös minun kohdallani. Yksi 55W:tin paneli, säätäjä ja akku riittävät mainiosti tv:n katseluun ja iltalukemiseen. Ja hintaa oli aikoinaan vajaa kaksitonnia siis markoissa. Akun tosin joutuu silloin tällöin uusimaan kuten lampunkin.
voitanee katsoa pistemäiseksi säteilijäksi jolloin siitä saadaan ainoastaan kohtisuoraan säteilysuuntaa vastaan olevalle pinnalle sen antama säteily teho. Jospintaa kallistetaan johonkin suuntaan pienenee vastaavasti sen saama säteilyteho > vain kohtisuoraan säteilyä oleva pinta on hyötypintaa. Jos et usko kokeile itse. Vippaskonsteilla ei asiaan kyetä vaikuttamaan.
"KIO"
Onkohan joku vaihtanut NIC:iä...
Niin, en tunne asiaa mutta käsittääkseni ei pintaan tuleva säteily koskaan absorboidu täysin vaan aina osa siitä heijastuu pois.
Mikäli laitteessa on rakenne joka ottaa osan heijastuneesta säteilystä talteen voisin kuvitella sen kokonaishyötysuhteen olevan parempi kuin tavallisen tasomaisen rakenteen joka kiinteässä asennuksessa on vain osan aikaa parhaassa asennossa.
Ehkäpä alkuperäinen kirjoittaja tarkoittaa tätä?
-.-
Heijastusta on varsin vaikea saada hyötykäyttöön, ainakaan minulle ei tule mieleen mitään menetelmää millä olisi mahdollisuuksia toimia. Heijastuksia siinä kyllä tietenkin tulee jossainmäärin, Kuitenkin se pintaala joka on kohtisuorassa säteilyä vastaan on se määrävä ja ainoastaan se. Onhan myös mahdollista auringon mukaan vaihtaa panelin asentoa automaattisesti eikä se juurikaan kuluta energiaa, siitä saatu etu on kuitenkin huomattavasti suurempi. Tuollainen 55W:tin paneli on muuten kooltaan n. 45*90 senttiä. Näkemäni lämmönkeräys panelit ovat olleet luokkaa 2,5 * 3metriä. Noihin viimeeksi mainittuihin on kuulunut mukaan sähköntuotoon oma paneli jolla on hoidettu mangneetti venttiileitä, pumppua ja mittaus puolta.
Ps. KIO on ollut jonkinjiakaa poissa ja taustalla.
"KIO"
Kiitoksia tiedoista!
-.-
sinun tapauksessasihan sitten väitteeni pitää kohtalaisen hyvin paikkansa. Kiitoksia.
Pienessä mittakaavassa aurinkosähkö (ja tuulisähkö) saattavat olla hyviä vaihtoehtoja. Hyvä esimerkki on juuri mökki, jolle pitäisi vetää sähkölinjaa pitkin metsiä tai veden yli/ali pitkän matkaa. Massatuotannon kohdalta väitteni pitää.
Ja kuten itsekin kerroit, ei tuokaan ole saasteeton energiantuotantomuoto - akkuhan on ongelmajätettä. Kuinka pitkä käyttöikä luvattiin aurinkopaneelillesi?
kuin sitä ei mekanisesti rikota. Siinä ei ole kuluvia osia.
Miten sitten selität, että sellaiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joissa ei myöskään ole ainuttakaan liikkuvaa osaa tai joihin ei kohdistu ylijännitettä tai ulkoista mekaanista rasitusta, menevät silti rikki ennemmin tai myöhemmin? Vai onko minua vain petetty ja myyty minulle sekundatavaraa priiman asemasta?
Olen nähnyt lukuja, joissa aurinkopaneeleiden käyttöajaksi arvioidaan 15-25 vuotta. Tämä siksi, että voidaan laskea paneelin elinaikanaan tuottama energia. Tämänkään ajan jälkeen paneelit eivät tietenkään hajoa toimintakyvyttömäksi, vaan niiden tehontuotanto alkaa hieman laskea. Jotkin valmistajat ilmoittavat tehon laskevan 1 prosentin 15 vuoden kuluessa.
niille jonkun teoreettisen iän laskemaan tietenkin koska niiden kannattavuutta ei muuten voitaisiin varsinaisesti laskea lainkaan. Myös jonkinlainen poistumis aika viottumisen takia on otettava keskinmääräiseksi kestoksi, mutta koetaymmärtää että siinä ei periaatteessa ole kulumista lainkaan lukuunottamatta lasin mahdollista naarmuuntumista. Saattaa olla että jos tuo on huonolla hoidolla sen alumiini kehykset saattaisivat syöpyä mutta itse kenno ei ole vielä sittenkään kuluva osa.
on siitähuolimatta käytännöllisesti katsoen ikuinen ellei sitä ehdointahdoin rikota tai hukata. tiettävästi aurinko aikanaan nielaisee maapallon joten kyllähän siinä sivussa tuokin tuhoutunee aikanaan. Tosin kyllä sen vaurioituminen jo paljon aikaisemmin on todennäköinen jonkinlaisen onnettomuuden seurauksena on. Minkälaisia sellaisia sähkölaitteita sinulla on jotka eivät voi saadaylijännitettä tai vaurioitua mekanisesti tai syöpymisen takia eikä pysty kulumaan ja jotka tuhoutuvat itsekseen? Jos noin on sitten sulle on myyty sekundaa tai käytät niitä itse väärin.
Tuota saat suoltaa loppu ikäsi. Eräänlainen kaiken jo tutkitun ja selvitetyn lopullisen varmuuden vakuuden uskontunnustus. Sinä kyselet tiedänkö kemiasta jne... Teen kasua koko ajan ja jään siinä voitolle. Muuksi asia ei muutu vaikka toistat hokemasi kuinka usein tahansa. Enkä tarvitse siihen aurinkoenergiaa, mutta olen jo kahdesti aiemmin antanut tuon vaihtoehdon, josko asia sitten menisi sinunlaisellesi teoreetikolle jotenkin perille.
No vielä -50 luvulla Jenkkilässä teloitettiin mies joka kertoi samaa soopaa kuin minä ja meni valmistamaan moottoreita ym, kyseiseen reaktioon perustuen.
Edelleen toistan jo vuonna 1943 kirjoitetun Suomen valtion kustantaman oppikirjan häkäpöntöistä, kertovan yksiselitteisesti vetyä vapautuvan enemmän kuin se vie energiaa häkäkaasulta kun kapulat ovat kosteita tai häkäpönttöön sumutetaan vettä. Silloin ei vielä varmaan suomessa tietty sen teoriassa olevan mahdotonta, jolloin kerrottiin sen antavan KÄYTÄNNÖSSÄ yli 20%:a enemmän energiaa kuin pelkkä häkäkaasu!
Oletko koskaan käynyt rautatehtailla? Siellä kuskataan ilmeisen energiarikasta kuumaa kuonaa kentälle jäähtymään. Jos tuollainen litran limppi tuota tavaraa roiskahtaa jäiselle kentälle, särkyvät normaali-ikkunat useamman kymmenen metrin säteellä. Voit tarkistaa asian mistä tahansa rautatehtaalta, kuljetusreitin varrella ei käytetä muuta kuin panssarilaseja. Syy sama eli kuuma kuona hajotta jäässä ja lumessa olevan veden vedyksi ja hapeksi. Seos räjähtää välittömästi ja kuonanpalat+ tienpintaa lentää todella lajalle alueelle. Pamaus on mitä hirmuisin ja voi sita poloista joka sattuisi kulkemaan vaikkapa jalan tuossa lähistöllä. Reiteiltä on tosin muu liikennöinti kielletty.
Se ettei tuo uskontunnustus ja niin yksinkertainen asia kuin veden hajottaminen alkuaineikseen kohtaa toisiaan, on valitettava virhe vedeltä. Tsot tsot vesi! Juha suuttuu! Sitten et edelleenkään vastannut tuohon riittääkö oppisivistyksesi tuon FM Saarnin tasoon?
No kun vastaan, joudut taas kumoamaan väitteeni. Minä palaan taas jonkin ajan kuluttua ja vastaan samalla tavalla. Kun jotkut asiat eivät ole nykykemian ja fysiikan lakien mukaisia. Muttei se estä meitä hyödyntämästä niitä, eihän? Ei minua ainakaan! Itse vain toivoisin, että yhteiskunta ja Suomi olisi etunenässä tämän ilmiön hyödytämisessä ja jättäisi tällaiset historialliset ydinvoima välivaiheet jo pois.
mikä pelle.
Onhan ehkä mahdollista, että jollain tekniikalla saadaan esim. häkäpöntön hyötysuhdetta parannettua. Se vedyn reaktio ei tuossa silti muutu miksikään.