Jälkipolvet muistanevat Kosovon sodasta satojentuhansien albaanipakolaisten loppumattoman virran naapurimaihin.
On vaikea sanoa, johtuivatko karkotukset yksinomaan pommituksista vai niiden antamasta tekosyystä.
Varmaa on kuitenkin se, että ennen pommituksia karkotuksia ei toimeenpantu.
Yksinomaan sotilaallisesti tarkasteltuna karkotuksissa oli serbien kannalta järkeä, ja myös NATO:n olisi täytynyt pystyä ennustamaan ne.
Albaaniväestön joukossa piileskelevät parikymmentätuhatta sissiä kun muodostivat todellisen uhan noin 40 000 serbipoliisille ja -sotilaalle.
Poliittisesti se oli kuitenkin serbien kannalta virhe. Mielialat kääntyivät serbejä vastaan.
NATO:n yllättänyt pakolaisvirta toisaalta myös selkiytti tilannetta NATO:n päämajassa, missä ihmeteltiin jo pari päivää pommitusten aloittamisen jälkeen, että miten tästä eteenpäin. Serbit ainakin antoivat NATO:lle motiivin jatkaa.
Ei vakautta ilman yhteistyötä Jugoslavian kanssa
Kosovon tulevaisuus liittyy koko Balkanin alueen ongelmiin.
EU-johtoisen Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen kaltainen koko aluetta koskeva hanke on kannatettava lähestymistapa, jossa on toistaiseksi yksi ammottava puute: Jugoslavia, jonka kautta mm. kaikki tärkeät liikenneyhteydet kulkevat, on jätetty ulkopuolelle.
Tämä on avainkysymys. Jos Jugoslaviaa ja erityisesti Serbiaa ei saada mukaan, koko alue pysyy sekasortoisena.
Kosovossa runsaslukuisten KFOR-joukkojen tuella toteutettava strategia kansanryhmien yhteiselosta on kallein ja vaikein vaihtoehto, jonka onnistuminen on hyvin epävarmaa.
Toinen vaihtoehto olisi rajojen vetäminen albaani-ja serbialueiden välille. Sen estävät poliittiset arvovaltasyyt, eikä ole takuita, että Kosovon jako olisi yhtään helpompi tie. Varmaa on ainostaan se, että tarve pysyvän ratkaisun löytämiselle on kova.
Pommitettiinko Kiinan suurlähetystöä tarkoituksella?
Eräs Kosovon sodan eriskummallisimpia tapauksia oli Kiinan suurlähetystön pommittaminen Belgradissa 7. toukokuuta 1999. Tapaus herätti raivoisan vastalausemyrskyn Kiinassa ja viimeistään nosti Kosovon sodan suurvaltapoliittiseksi kiistaksi.
Kosovon sodan lehtitietojen mukaan kyseessä ei ehkä ollutkaan NATO:n ja Yhdysvalain selvityksen mukainen "traaginen erehtyminen" kohteesta.
Tanskalainen Politiken ja brittiläinen The Observer julkaisivat viime lokakuussa yhteisen artikkelin, jonka mukaan lähetystöä pommitettiin tarkoituksella. Syykin oli: lähetystöstä vakoiltiin ja hoidettiin Jugoslavian asevoimien viestiliikennettä.
Mainitut lehtijutut perustuivat useisiin NATO:n sotilaslähteisiin, mm. päämajassa palvelleen kenraalin lausuntoon. Mielenkiintoinen on myös Yhdysvaltain karttapalvelun upseerin tokaisu, jonka mukaan julkisuuteen annettu selitys vanhentuneesta kartasta oli "kirottu valhe".
Lähetystön sijainti kyllä tiedettiin, samoin alkuperäiseksi kohteeksi väitetyn viraston paikka puolen kilometrin päässä.
mainitsen erikoiseksi yhteensattumaksi myös sen, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA määritti koko sodan aikana vain yhden kohteen, joka sattui olemaan juuri Kiinan suurlähetystö.
Yhdysvalloista varta vasten Eurooppaan tuodusta B-2 -pommikoneesta pudotetut erikoispommitkin sattuivat osumaan juuri siihen osaan rakennusta, jossa lähetystön viestikeskus sijaitsi.
Yhdysvallat on kiistänyt jyrkästi lehtien tiedot, mutta ne ovat pitäneet yhtä ehdottomasti kiinni omasta kannastaan
On vaikea sanoa, johtuivatko karkotukset yksinomaan pommituksista vai niiden antamasta tekosyystä.
Varmaa on kuitenkin se, että ennen pommituksia karkotuksia ei toimeenpantu.
Yksinomaan sotilaallisesti tarkasteltuna karkotuksissa oli serbien kannalta järkeä, ja myös NATO:n olisi täytynyt pystyä ennustamaan ne.
Albaaniväestön joukossa piileskelevät parikymmentätuhatta sissiä kun muodostivat todellisen uhan noin 40 000 serbipoliisille ja -sotilaalle.
Poliittisesti se oli kuitenkin serbien kannalta virhe. Mielialat kääntyivät serbejä vastaan.
NATO:n yllättänyt pakolaisvirta toisaalta myös selkiytti tilannetta NATO:n päämajassa, missä ihmeteltiin jo pari päivää pommitusten aloittamisen jälkeen, että miten tästä eteenpäin. Serbit ainakin antoivat NATO:lle motiivin jatkaa.
Ei vakautta ilman yhteistyötä Jugoslavian kanssa
Kosovon tulevaisuus liittyy koko Balkanin alueen ongelmiin.
EU-johtoisen Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen kaltainen koko aluetta koskeva hanke on kannatettava lähestymistapa, jossa on toistaiseksi yksi ammottava puute: Jugoslavia, jonka kautta mm. kaikki tärkeät liikenneyhteydet kulkevat, on jätetty ulkopuolelle.
Tämä on avainkysymys. Jos Jugoslaviaa ja erityisesti Serbiaa ei saada mukaan, koko alue pysyy sekasortoisena.
Kosovossa runsaslukuisten KFOR-joukkojen tuella toteutettava strategia kansanryhmien yhteiselosta on kallein ja vaikein vaihtoehto, jonka onnistuminen on hyvin epävarmaa.
Toinen vaihtoehto olisi rajojen vetäminen albaani-ja serbialueiden välille. Sen estävät poliittiset arvovaltasyyt, eikä ole takuita, että Kosovon jako olisi yhtään helpompi tie. Varmaa on ainostaan se, että tarve pysyvän ratkaisun löytämiselle on kova.
Pommitettiinko Kiinan suurlähetystöä tarkoituksella?
Eräs Kosovon sodan eriskummallisimpia tapauksia oli Kiinan suurlähetystön pommittaminen Belgradissa 7. toukokuuta 1999. Tapaus herätti raivoisan vastalausemyrskyn Kiinassa ja viimeistään nosti Kosovon sodan suurvaltapoliittiseksi kiistaksi.
Kosovon sodan lehtitietojen mukaan kyseessä ei ehkä ollutkaan NATO:n ja Yhdysvalain selvityksen mukainen "traaginen erehtyminen" kohteesta.
Tanskalainen Politiken ja brittiläinen The Observer julkaisivat viime lokakuussa yhteisen artikkelin, jonka mukaan lähetystöä pommitettiin tarkoituksella. Syykin oli: lähetystöstä vakoiltiin ja hoidettiin Jugoslavian asevoimien viestiliikennettä.
Mainitut lehtijutut perustuivat useisiin NATO:n sotilaslähteisiin, mm. päämajassa palvelleen kenraalin lausuntoon. Mielenkiintoinen on myös Yhdysvaltain karttapalvelun upseerin tokaisu, jonka mukaan julkisuuteen annettu selitys vanhentuneesta kartasta oli "kirottu valhe".
Lähetystön sijainti kyllä tiedettiin, samoin alkuperäiseksi kohteeksi väitetyn viraston paikka puolen kilometrin päässä.
mainitsen erikoiseksi yhteensattumaksi myös sen, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA määritti koko sodan aikana vain yhden kohteen, joka sattui olemaan juuri Kiinan suurlähetystö.
Yhdysvalloista varta vasten Eurooppaan tuodusta B-2 -pommikoneesta pudotetut erikoispommitkin sattuivat osumaan juuri siihen osaan rakennusta, jossa lähetystön viestikeskus sijaitsi.
Yhdysvallat on kiistänyt jyrkästi lehtien tiedot, mutta ne ovat pitäneet yhtä ehdottomasti kiinni omasta kannastaan
Vastaukset 3
Vanhimmat
No tuskinpa oli tosiaankin sattumaa.
Laittoihan USA Kiinan päämiehelle valmistamaansa lentokoneeseenkin suuren määrän salaisia kuuntelulaitteita, jopa koneen makuuhuoneeseen ja vessaankin.
On tuolla Bushilla metkut.
Uskomatonta että joku voi levittää julkisesti noin valheellista tietoa. Eikö sinulla ole lainkaan moraalia?
Naton pommitusten alkaessa kymmeniä tuhansia Kosovon albaaneja oli jo ajettu kodeistaan. Nämä olivat kerääntyneet lähinnä Makedonian ja Albanian rajoille. Kyseessä oli alkuvaiheessa ehkä noin 100 000 pakolaista jotka olivat paenneet puolisotilaallisten serbijoukkojen terroria. Serbien puolelta kyseessä oli selkeästi rasistinen vaino jonka tarkoituksena oli puhdistaa Kosovo etnisesti albaaneista. Kansainvälinen yhteisö koetti useaan otteeseen saada neuvottelut käyntiin mutta kuten bosnian sodassa Jugoslavian presidentti Milosevic pelasi aikaa luottaen lännen heikkouteen. Viimeinen tippa oli Racak:n joukkomurha. Se laukaisi lännessä vastalauseiden aallon joka käynnisti Naton vastatoimet. Joukkomurha on jo todistettu serbipoliisien suorittamaksi. Tosin jostain syystä vieläkin kuulee virheellisä väittämiä albaanien lavastuksesta. Kosovosta löytyneiden joukkohautojen uhrien määrä on noussut noin 10 000:een.
Olisiko länsimaiden pitänyt hiljaa hyväksyä kahden miljoonan albaanin karkoittaminen asuinseuduiltaan ja ottaa nämä sitten vastaan pakolaisina? Kyllä sotaan johti Milosevic:n häikäilemätön suurserbiaan tähdännyt politiikka josta hän on nyt vastaamassa Haagin tuomioistuimessa (kuten myös Bosnian sodasta). Harvalla kansalla on ollut yhtä surkea johtaja kuin serbeillä...
"Toinen vaihtoehto olisi rajojen vetäminen albaani-ja serbialueiden välille."
Tämä ratkaisu on käytännössä erittäin ongelmallinen sillä albaani ja serbi kylät eivät ole missään sievässä nipussa eri puolilla Kosovoa vaan sekaisin pitkin maata, lisäksi on myös useita kyliä/kaupunkeja joissa on molempia etnisyyksiä edustettuina.
Rajan veto tarkoittaisi sitä että oma kylä helposti jäisi "väärälle puolelle" rajaa.
Lisäksi on mahdollista että jos Kosovo jaetaan Albaanien ja Serbien kesken, Albaanit alkavat suunnittelemaan oman alueensa liittämistä itse emä-Albaaniaan, jota Serbit tuskin voisivat hyväksyä.