Ay-liikkeen käsittämättömiä vaatimuksia...

HS kertoi hiljattain ay-liikkeen (lähinnä SAK) olevan seuraavalla TuPo -kierroksella vaatimassa nk. tilaajavastuun tuomista Suomeen. Ainakin SAK on jo syksyllä ehdottanut tilaajavastuun kasvattamista rakennusalalla, jotta harmaa talous saataisiin alalta kitkettyä.

Käytännössä malli tarkoittaa sitä, että tilajaa vastaa aliurakoitsijan mahdolilsesti suorittamatta jääneistä veroista ja st-maksuista. Vastapainoksi pääurakoitsija on sakon uhalla velvollinen selvittämään tarkoin aliurakoitsijoiden taustat (esim. veronmaksutapa ym). Tämän selonoton helpottamiseksi SAK esittäänkin uuden keskusrekisterin luomista, jonne kerättäisiin tietoja rakennusalan yrityksistä ja johon pääurakoitsijan olisi helppo päästä.

Ehdotus on täysin käsittämätön.

Ensinnäkin se tarkoittaa käytännössä sitä, että ulkopuolinen osapuoli (tilaaja) joutuu vastuuseen yhden sopimuskumppanin velvoitteista (aliurakoitsija) pystymättä vaikuttamaan sen enempää sopimuskumppanin valintaan kuin sopimuksen (aliurakkasopimus) sisältöön. Tämä on täysin vastoin sekä oikeusjärjestyksemme periaatteita että yleistä oikeustajua.

Toiseksi, SAK on perustellut mallia sillä, että se vähentäisi byrokratiaa ja söisi vähemmän resursseja valtionhallinnolta. Tämä ei pidä paikkaansa sillä verojen keräämiseen ja maksuvalvontaa tarvitaan samat resurssit kuin ennenkin, nyt vain maksaja muuttuu. Itse asiassa malli söisi tuhottomasti resursseja kun pitäisi luoda täysin uusi keskusrekisteri johon näitä yritysten tietoja kerätään. Miten esimerkiksi virolaisten rakennusfirmojen verotiedot saadaan suomalaiseen rekisteriin?

Kolmanneksi, julkisoikeudellisten maksujen valvonta ja kerääminen on perinteisesti ollut valtiovallan asia eikä siihen liittyviä ongelmia voi ratkaista sysäämällä valvontavelvollisuutta yksityisille toimijoille. Tämä on periaatteellinen kysmysys.

Mikäli harmaa talous halutaan kitkeä pois ja samalla kasvattaa verokertymää, voisi nämäkin rahat mieluummin käyttää nykyisen valvonnan ja perinnän tehostamiseen.