elämään uskontojen ansiota? Länsimaissa.
Onko naisten oikeudet
IHMISARVOISEEN
5290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei todellakaan. Uskonnot ovat pahimpia jarruja tämän asian suhteen.
Suomen laki turvvaa naisille kuuluvat oikeudet, kristinuskossakin naisia kohdellaan tavallisesti, heidän ei tarvitse piilottaa hiuksiansa ja melkein itseänsä maailmalta ja miesten katseilta. Kristinuskovainen ei tarvitse väkisin olla vaan voi vapaasti muuttaa mieltänsä jos siltä tuntuu. Ei pakoteta mihinkään.
mistä johtuu yhä vielä maassamme vallitseva naisten ja miesten välinen palkkaepätasapaino?
Ja mitä tulee naisten ihmisarvoiseen elämään, kyseleppä sitä niiltä miehiltä, jotka katsovat oikeudekseen harjoittaa kotonaan perheväkivaltaa.
Mitä uskontojen välittämään tietoon tulee, ihminen on elämän edessä tasa-arvoinen. Samanarvoisesta työstä yhtäläisellä tieto-taitotasolla varustetun, tulee saada sama palkka. Ja siinähän me suomalaiset olemme vielä jälkeenjääneitä.
Ja mitä perheväkivallan harjoittamiseen tulee, uskontofilosofisen tiedon mukaan siihen ei saa syyllistyä aviomies, aviovaimo eikä lapsi.
Tilastojen mukaan elämme perheväkivallan aikakautta, jonka harjoittamiseen osallistuu yhä enenevässä määrin myös perheen naispuolinen jäsen ja jopa lapset.
No, kyllähän nuo Suomen miespuoliset jäsenet katsoivat ensimmäisenä sallia äänioikeuden naisilleen, jos en väärin muista.
Muistelisin että naiset saivat täällä äänioikeuden vähän niinkuin vahingossa, kun eivät neukut jaksaneet alkaa erittelemään että kelle se annetaan ja kelle ei.
Toivottavasti joku kertoo miten se oli.
Miten niin vahingossa? Tosin kerrotaan, että naisten äänioikeus olisi tuskin mennyt läpi irrallisena asiana, mutta kun yleistä äänioikeutta laajennettiin, niin se laajennettiin koskemaan myös naisia.
Valtiopäivien keskustelussa Santeri Alkio totesi näin: "Annamme äänioikeuden renkipojille, miksi emme sitten antaisi parhaille kasvattajillemme. Naisten siveeellinen katsantokanta on usein paljon korkeampi kuin miesten."
Ja J.K. Paasikivi näin: "On epäluottamus, jos äänioikeus nyt hylätään naisilta. Naiset ovat arvokas, maltillinen elementti erityisesti taloudellisia asioita pohdittaessa. Perheenemäntinä he ovat oppineet noudattamaan suurempaa harkintaa kuin miehet."
Fiksuja miehiä, ymmärsivät antaa naisille äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Uudessa-Seelannissa tosin annettiin äänioikeus naisille jo 1893, mutta se ei koskenut kaikkia naisia vaan vain valkoihoisia.