Ei KUUKKELI sanon mä. Nyt hiiteen LIIALLINEN HIENOTUNTEISUUS, äläkää lukeko jos ootte niin
herkkähipiäistä sakkia ettei kestä lukea.
Voiko ihminen olla niin mustavalkoisesti ajatteleva, että jakaa perheet uudestisyntyneiden, kristittyjen vanhempien perheisiin ja maailman pimeydessä kulkevien vanhempien perheisiin? Viittaan tällä alempana olevaan hellari-isän kirjotukseen.
Kyllä voi. Tiedän kokemuksesta. Ko. aloituski viittaa vahvasti ko. ajatteluun. Sokea uskovainen tekee niin.
Eilen kirjotin lapsena kokemastani kielilläpuhumisesta. Voisin kirjoittaa
monista muistakin uskonnollisista asioista, joita kymmenen vuoden ikäisenä paljon mietein, kun isukki ja koko suku ympärillä niistä niin paljon veisas. Mietein asioita ehkä liian paljon niin nuoreks. Pää oli hajota josain vaiheesa. Ei MUNAMANKELI.
Mennään kielilläpuhumisen, siis tämän 'henkivoitelun' (voi HYSSYKÄT, ONKO TÄMÄ SITÄ taikauskosuutta..) jälkeisiin aikoihin. Tapaus tuli mieleeni ensimmäistä kertaa varmaan vuoteen eilen illalla. Voi MIG-HITSI ku puistatti.
Kotipaikkani HELLUNTAI-seurakunnan (Nassen osuva kuvaus) arvostettu hengen mies pyysi jonkin aikaa tapauksen jälkeen, kuitenkin 90-luvun
ensimmäisinä vuosina mua, kymmenen ja risat olevaa nassikkaa todistamaan seurakunnan kokouksessa. Olin pidetty lapsonen seurakunnassa, sillä olin niin kiltti ja aina hymyilin kaikille. Nyt sitten oltiin ylpeitä, kun olin tullut uskoon ja vielä väkevästi.
Minä kiltti, tiukan uskonnollisen ajattelun saanut poikanen mietein, että olisi Jumalaa kohtaan väärin, jos en nyt sitten menisi todistamaan, vaikka olin pohjimmiltani ujo ja arka. Uskoin tollaseen puppuun, että on olemassa
jokin Jumala, joka haluaa mun todistella siitä.
Sielä sitte biblia käesä minä SIMPPANA jännittäen todistelen aikuiselle kuulijakunnalle Herran väkevyydestä. Ei VIHTAHOUSU.
Mitä ROIKALETTA se aikunen hengen mies oikein kuvitteli pyytäesään mua todistaan? Todistaan mitä? Todistaan Jumalan olemassaolo? Saati sitte että todistaisin Herran väkevyyttä ku eri vielä olemassaoloakaan oo todistettu.. Ihmiset, sokeat uskovaiset eritoten SAATTAVAT JOSKUS OLLA HIUKAN HÖPSÖJÄ, ei voi käsittää. Niitä ei JÄRJEN KÄYTTÖ VÄLTTÄMÄTTÄ AINA NIIN KIINNOSTA.
Älkääkä nyt sanoko, että oisithan sää voinu kieltäytyä. Halusinki kieltäytyä, mutta miten te luuletta, että oisin voinu kieltäytyä, kun koko
lapsuus syötetään sellasta puppua, että on hyvä toteuttaa Herran tahto. Ja tietenkihän sellasen ajattelun tuloksena on, että Herran tahto on todistaa hänestä..
Ja voitta vain kuvitella ku mua hävetti sen jälkeen ku olin reilulle sadalle sielä saarnannu. Saarnannu kuvittelemani Jumalallisen velvoitteen vuoks. Saarnannu asiasta, josta tuskin kymmenvuotias ymmärtää mitään. Isoveliki katteli penkisä häpeisään, että ALATYYLIN SANA ku hänellä pitää olla noin pallo pikkuveli. Nyt vain nauran sille, mutta samalla HYMÄHDÄN myös
uskovaisten SILLOIN TÄLLÖIN ILMENEVÄLLE HÖMPPÄMÄISYYDELLE.
SUURTA HÖLMÖYTTÄ SAATTAA JOSKUS ESIINTYÄ MUUN MUASSA uskovaisten ja uskonnollisten ihmisten
keskuudessa, joita ovat MUUN MUASSA hellarit, lestast, jehovat, muslimit, juutalaiset, jne. Lista on pitkä.
Miettikää ny SARVIPÄÄ. Kymmenvuotias laitetaan saarnaamaan. Näettekö mitään ongelmaa? No Ritari nyt ei ainakaan nää mitään ongelmaa. Mitähän Biblian jakeita sillä on tähän rakoon laittaa?
herkkähipiäistä sakkia ettei kestä lukea.
Voiko ihminen olla niin mustavalkoisesti ajatteleva, että jakaa perheet uudestisyntyneiden, kristittyjen vanhempien perheisiin ja maailman pimeydessä kulkevien vanhempien perheisiin? Viittaan tällä alempana olevaan hellari-isän kirjotukseen.
Kyllä voi. Tiedän kokemuksesta. Ko. aloituski viittaa vahvasti ko. ajatteluun. Sokea uskovainen tekee niin.
Eilen kirjotin lapsena kokemastani kielilläpuhumisesta. Voisin kirjoittaa
monista muistakin uskonnollisista asioista, joita kymmenen vuoden ikäisenä paljon mietein, kun isukki ja koko suku ympärillä niistä niin paljon veisas. Mietein asioita ehkä liian paljon niin nuoreks. Pää oli hajota josain vaiheesa. Ei MUNAMANKELI.
Mennään kielilläpuhumisen, siis tämän 'henkivoitelun' (voi HYSSYKÄT, ONKO TÄMÄ SITÄ taikauskosuutta..) jälkeisiin aikoihin. Tapaus tuli mieleeni ensimmäistä kertaa varmaan vuoteen eilen illalla. Voi MIG-HITSI ku puistatti.
Kotipaikkani HELLUNTAI-seurakunnan (Nassen osuva kuvaus) arvostettu hengen mies pyysi jonkin aikaa tapauksen jälkeen, kuitenkin 90-luvun
ensimmäisinä vuosina mua, kymmenen ja risat olevaa nassikkaa todistamaan seurakunnan kokouksessa. Olin pidetty lapsonen seurakunnassa, sillä olin niin kiltti ja aina hymyilin kaikille. Nyt sitten oltiin ylpeitä, kun olin tullut uskoon ja vielä väkevästi.
Minä kiltti, tiukan uskonnollisen ajattelun saanut poikanen mietein, että olisi Jumalaa kohtaan väärin, jos en nyt sitten menisi todistamaan, vaikka olin pohjimmiltani ujo ja arka. Uskoin tollaseen puppuun, että on olemassa
jokin Jumala, joka haluaa mun todistella siitä.
Sielä sitte biblia käesä minä SIMPPANA jännittäen todistelen aikuiselle kuulijakunnalle Herran väkevyydestä. Ei VIHTAHOUSU.
Mitä ROIKALETTA se aikunen hengen mies oikein kuvitteli pyytäesään mua todistaan? Todistaan mitä? Todistaan Jumalan olemassaolo? Saati sitte että todistaisin Herran väkevyyttä ku eri vielä olemassaoloakaan oo todistettu.. Ihmiset, sokeat uskovaiset eritoten SAATTAVAT JOSKUS OLLA HIUKAN HÖPSÖJÄ, ei voi käsittää. Niitä ei JÄRJEN KÄYTTÖ VÄLTTÄMÄTTÄ AINA NIIN KIINNOSTA.
Älkääkä nyt sanoko, että oisithan sää voinu kieltäytyä. Halusinki kieltäytyä, mutta miten te luuletta, että oisin voinu kieltäytyä, kun koko
lapsuus syötetään sellasta puppua, että on hyvä toteuttaa Herran tahto. Ja tietenkihän sellasen ajattelun tuloksena on, että Herran tahto on todistaa hänestä..
Ja voitta vain kuvitella ku mua hävetti sen jälkeen ku olin reilulle sadalle sielä saarnannu. Saarnannu kuvittelemani Jumalallisen velvoitteen vuoks. Saarnannu asiasta, josta tuskin kymmenvuotias ymmärtää mitään. Isoveliki katteli penkisä häpeisään, että ALATYYLIN SANA ku hänellä pitää olla noin pallo pikkuveli. Nyt vain nauran sille, mutta samalla HYMÄHDÄN myös
uskovaisten SILLOIN TÄLLÖIN ILMENEVÄLLE HÖMPPÄMÄISYYDELLE.
SUURTA HÖLMÖYTTÄ SAATTAA JOSKUS ESIINTYÄ MUUN MUASSA uskovaisten ja uskonnollisten ihmisten
keskuudessa, joita ovat MUUN MUASSA hellarit, lestast, jehovat, muslimit, juutalaiset, jne. Lista on pitkä.
Miettikää ny SARVIPÄÄ. Kymmenvuotias laitetaan saarnaamaan. Näettekö mitään ongelmaa? No Ritari nyt ei ainakaan nää mitään ongelmaa. Mitähän Biblian jakeita sillä on tähän rakoon laittaa?
Vastaukset 33
Vanhimmat
... asiallinen ja hyvin perusteltu, omiin kokemuksiin perustuva aloitus.
Jos joku haluaa tuon aloituksen nyt poistetuksi, olisi vähintäänkin aiheellista ja reilua kertoa myös PERUSTELUT.
Tuo aloitus ei loukkaa yhtikäs ketään. Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa, ja oikeus myös kertoa omia kokemuksiaan juuri sellaisina mitä ne ovat.
Sitä on sananvapaus.
Jos joku siitä loukkaantuu, kannattaisi todella miettiä miksi.
Minäkin voisin väittää loukkaantuvani vaikkapa viestistä "Elämän tarkoitus on päästä Jumalan lapseksi" koska se loukkaa minun henkilökohtaista elämänkatsomustani.
Mutta minä en mene sellaista vaatimaan poistettavaksi, koska kyllä jokaisen terveen ihmisen täytyy kestää eriäviä mielipiteitä, ja VARSINKIN jokun yksittäisen ihmisen subjektiivisia kokemuksia, jotka hän kertoo täysin omista lähtökohdistaan käsin, omina kokemuksinaan, johon jokaisella on sananvapaassa maassa oikeus.
joku loukkaantuisi? Lähinnä tulee surulliseksi, kun kerrotaan ikävistä lapsuuden muistoista. Ei sitä itse voi oikein kuvitella, kun on saanut elää sen verran vapaan ja onnellisen lapsuuden.
Luonnollisesti jokainen saa kertoa omista kokemuksistaan, eikä niitä tarvitse alkaa poistamaan. Niistä on tärkeää puhua, jotta asialle voidaan tehdä jotain. Jokaisen helluntailaisen pitäisi miettiä omaa suhtautumistaan lapsiinsa ja kasvatukseen. On hyvin todennäköistä, että nykyäänkin on lapsia, jotka joutuvat elämään ahtaassa ja lakihenkisessä ilmapiirissä. Avoimen keskustelun avulla voidaan ehkäistä tällaisia kohtaloita.
Viittasin ed. viestissäni siihen että Mun nimen edellinen viesti, josta tämä aloitus on ns. siistitty versio, poistettiin.
Koska tällä palstalla ei ole enää seriffiä, viesti on poistettu koska joku palstalaisista on pyytänyt sitä ylläpidolta.
...
Minun lapsuuteni oli kaikkea muuta kuin "ahdas ja lakihenkinen".
Minun lapsuudessani vaikutti tämä "elävä usko", hallelujaa.
En tiennytkään, että se poistettiin. Tarpeetonta sekin.
En tiedä sinun lapsuudestasi, mutta MunNimen lapsuudesta tiedän jotain, ja se oli "ahdas ja lakihenkinen".
Kasvatusympäristönä "vapaa ja hihhulihenkinen" ilmapiiri on aivan yhtä huono. Lapsi tarvitsee tasapainoisen ja terveen ympäristön, missä kasvaa. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyväksyntää ja ehdotonta rakkautta, ei tuomitsemista (huom. hellarin tyttären kokemukset).
..silloin ihmetellä itsekin, että mitä tuo 'lakihenkisyys' tarkoittaa. En itse kuvaile sitä lakihenkiseks.
Ahdas kylläkin mm. TV-, laskettelu-, jääkiekon peluu -kieltoineen.
Paremminkin kuvailen lapsuuttani epäloogisten ja ristiriitaisen puheiden sekä pelon ja melankolian ilmapiirin lapsuudeks.
Taisi siitä termistä olla jotain puhetta.
Lakihenkisyys on juuri sellaista, ettei sallita vapautta asioissa, jotka koetaan synniksi. Tyypillistä on myös, että sellaisia asioita väitetään synniksi mikä itsessään ei sellaista edes ole. (Esimerkkinä television katselu. Eihän se itsessää ole syntiä, mutta kyllä silläkin saa aiheutettua hallaa hengelliseen elämään, jos siihen jää esimerkiksi koukkuun).
En voi ymmärtää mitä pahaa laskettelussa tai jääkiekossa on... Eikös ole terveellistä, että lapsi viettää aikaa ulkona ystävien kanssa, sekä liikkuu tarpeeksi. Olen oikeasti pahoillani, että olet joutunut kokemaan tuollaisen lapsuuden. Muistaakseni kerroit, ettei se enää vaivaa sinua kovinkaan paljon, mutta kyllä se varmasti silti vaikuttaa taustalla.
Hyvää ystävänpäivää MunNimi.
>>(Esimerkkinä television katselu. Eihän se itsessää ole syntiä, mutta kyllä silläkin saa aiheutettua hallaa hengelliseen elämään, jos siihen jää esimerkiksi koukkuun).
Hyvää ystävänpäivää.
Lapsuuteni ei sen kummemmin vaivaa enään mua. Sikäli vain yhdenlainen lapsuus muiden rinnalla eikä todellakaan pahimmasta päästä. Ja hyvillä mielin voin nyttemmin ihan todeta, että se mikä ei tapa, vahvistaa.
Sen sijaan eräiden uskovien parissa (tiedät mitä tarkoitan) esiintyvä tehtyjen vääryyksien kiistäminen ja vähättely suorastaan raivostuttaa.
Onneksi tuo hyssyttely ja asioiden kiistäminen ärsyttää myös osaa uskovista. Toivottavasti näitä asioita aletaan käsittelemään vapaammin, jotta voisi tapahtua edistystä. Usko/uskonto ei koskaan saisi olla väkivallan väline, mitä se ikävä kyllä ajoittain on.
"Paremminkin kuvailen lapsuuttani epäloogisten ja ristiriitaisen puheiden sekä pelon ja melankolian ilmapiirin lapsuudeks."
...
Taas oikein osuvasti sanottu.
Lisäisin vielä että nykyään ymmärrän monien juttujen liittyneen aikuisten omaan epävarmuuteen siitä mikä on syntiä ja mikä ei.
Monet jutut oli turvallisempi kieltää, kun ei oltu varmoja siitä olivatko ne hyväksyttäviä vai ei. Monissa asioissa aikuiset eivät koskaan voineet myöntää että he eivät tiedä jotain asiaa. He mieluummin sitten kehittelivät mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä milloin mihinkin. Se vaan ei silloin lapsena ja nuorena paljoa lohduttanut... :-/
Hyvin epäjohdonmukaisesti monissa asioissa toimittiin. Monia asioita ei kielletty suoraan, mutta annettiin sen sijaan ymmärtää sitä ja tätä ja tuota. Paljon epämääräistä hämmennystä oli ilmassa, monista asioista ei puhuttu, monia virtahepoja oli olohuoneessa, eikä ne kaikki ees olohuoneeseen mahtuneet. ;-P
Ja kuitenkin kaikki oli "NIIN HYVIN!" On se sit niin valtavaa olla uskossa!
...
Nykyään tunnen jollakin tasolla välillä sääliä ja suruakin joitakin uskovaisia sukulaisiani ja vanhempiani kohtaan.
Monet uskovaiset ovat jotenkin niin pihalla, niin hukassa sen uskonsa kanssa... tai oikeastaan ilman sitä uskoaan.
Ymmärrän asian niin, että joidenkin ihmisten on vain pakko tarrautua uskovaisuuteen suojellakseen omia psyykkisiä rakenteitaan. Usko on osa heidän rakennelmaansa, joka saattaa jopa suojella heitä joltakin. Suojelee... miltä? Sitä on vaikea ymmärtää.
En tiiä sitten onko todella joillekin ihmisille totuus niin ruma, että kaunis valhekin on parempi.
Mikä totuudellisuudessa on niin pelottavaa, että valheeseen on pakko takertua?
>Lisäisin vielä että nykyään ymmärrän monien juttujen liittyneen aikuisten omaan epävarmuuteen siitä mikä on syntiä ja mikä ei.<
Veit sanat suusta.
Muistan hyvin ajan, kuinka nuorena kossina mietein pääni puhki sitä, miten ihmeessä jotkin uskovaiset teilaavat jotkin asiat synniksi, joita toiset taas ei niin syntinä pidä. Minusta se oli hyvin hämmentävää.
Ite taas en osannu sanoa juuta enkä jaata, kun toisaalta oli isän ja muiden 'auktoriteettieni' (hyi hitto..) totuudet taustalla vaikuttamassa ja toisaalta joku saattoi perustella hyvin asian toisen näköiseksi. En sen 'totuusajattelun' tuoksinassa kyennyt näkemään, että hei, nämä kaikkihan ovat vain näkemyksiä eivätkä välttämättä mitään totuuksia muuta kuin kullekin itsellensä.
Aikuisten omasta epävarmuudesta. Muistan niin hyvin sen tilanteen, kun isäni pitkän väittelyn jälkeen totes käsillään samalla kapean 'näkökenttäkiilan' eteenpäin muodostaen, että hän ei edes tohdi katsoa sivuille, hän haluaa suunnata katseensa vain Jeesukseen. Siinäpä se.
>Ja kuitenkin kaikki oli "NIIN HYVIN!" On se sit niin valtavaa olla uskossa!<
=) Aamen.
>Mikä totuudellisuudessa on niin pelottavaa, että valheeseen on pakko takertua?<
Niitä ristiriitaisuuksia ja epäloogisuuksia ei ilmeisesti vain kyetä näkemään. Ehkä pelottaakin nähdä, jolloin on pakko pitää se näkökenttäkiila kapeana, ettei silmät avautuisi enää enempää siitä, mitä ne isä Aatulla ja äiti Eevalla aukenivat.. :)
Syntiajattelusta, josta seurausta siis näköjään uskovaisten käyttämä käsite 'lakihenkisyys' on. Monesti tulee mietittyä, että uskovaiset käyttävät suhteellisesti varmaan hyvinkin suuren osan elämästään sen miettimiseen, mikä on syntiä ja mikä ei.
Synti mua jaksaa ihmetyttää. Tosin vain siinä mielessä, että mikä saa ihmisen määrittelemään sallitun ja ei-sallitun rajan synnin kautta, ylhäältä annettuna.. "Se on syntiä." "Onko se ja se syntiä?" "Varo tekemästä SYNTIÄ."
Ite kun mieluummin lähtisin määrittelemään rajoja ihmisen toiminnalle ihan vain käytännön tilanteiden kautta ja opettamana. Eri asia, ottaako ihminen sitten opikseen. Laiskuuttani poimin tähän toiseen ketjuun pistämistäni esimerkit:
"Periaatteessa on juurikin sama asia, miten täällä elää ja uskoo. Käytännössä katson kuitenkin, että rajoitukset ihmisen elämiseen tulevat toisten ihmisten ja ympäröivän luonnon suunnalta. Ainakin pitäisi tulla.
Mistä tällaisia rajoituksia voisi tulla? Toisia ihmisiä silmittömästi tappamaan alkava ihminen saa nopeasti kuulan tai nuolen omaan rintaansa. Toiset kokevat sellaisen itselleen hyvin uhkaavaksi, ja haluavat antaa viestin, että tällaista ei voi hyväksyä. Miten sattuu -elämistä rajoitetaan olemalla hyväksymättä tappaminen.
Ympäröivä luonto asettaa ihmiselle rajoituksia. Ihminen ei vain välttämättä ota niitä niin vakavasti. Otetaan esimerkki. Ihmisyhteisö ottaa peltotilkulleen kasteluveden viereisestä merestä kanavia pitkin. Ajan myötä pellon suolapitoisuus nousee liian korkeaksi kasviston menestymisen kannalta, ja alue miltei kuolee. ihmiselle saattaa nousta mieleen ajatus, että tämä ei ole järkevää.
Uskomuksille sen sijaan tuskin löytyy rajoitteita. Se on nähty jo ihmishistorian aikanakin."
on kuin jatkokertomus viestiisi. Moraalijärjestelmä on on uskonnollisessa, lakihenkisessä ajattelussa totuutta peittelevä.
Kohtasit nyt osan samasta ilmiöstä joka määräsi sinut todistamaan.
näin taisi käydä.
Luulenpa, että poistamiseen on riittänyt yhden tai korkeintaan muutaman ihmisen valittava yhteydenotto siitä, kuinka viestini loukkaa heitä. Ja tämän ylläpito on katsonut riittäväksi syyksi. Muuten näiden ihmisten keskuudessa olisi noussut poru siitä, kuinka ylläpito hyväksyy pilkkaamisen.
Olen usein ihmetellyt, kuinka herkkähipiäistä porukkaa hellareiden keskuudesta löytyy. Tällä palstalla on homoista heitetty huomattavasti rankempaa herjaa eivätkä he niiden vuoksi ole tietämieni tapausten osalta poistopyyntöihin ryhtyneet.
Mitähän kertoo ihmisestä se, jos hän niin herkästi kokee asiat loukkaavina?
Uskonnollisen ja järjellisen ajattelun ristiriidasta. Muhammedin kuvat herättivät
pelon maailmansodasta, saksalainen homopilapiirtäjä puolestaan naurattaa heteroitakin omilla pilakuvillaan homoista.
luulen samaa kuin sinäkin. En tiedä vain tohtiiko täällä kaikkia epäilyksiänsä julki tuoda.. :)
sanelet, mikä loukkaa ketäkin?
Kyllä täällä on uskovaisten homovastaisia viestejä poistettu ihan uskovaisten itsensä pyytäminä. Henkilökohtaisesti olen niitä pyydellyt poistamaan useita kertoja.
Kaikki pyynnöt vaan kun eivät ole tainneet tavoittaa kiireistä sheriffiä. Edellinen taas ei nähnyt niitä tarpeelliseksi poistaa.
..ettei vain syttyisi (sana)sotaa :)
miksi olet niin helluntaivastainen??
varo ettet joudu tuliseen pötsiin!!!
>Olen usein ihmetellyt, kuinka herkkähipiäistä porukkaa hellareiden keskuudesta löytyy.<
>Mitähän kertoo ihmisestä se, jos hän niin herkästi kokee asiat loukkaavina?<
Yllä olevien perusteellako kysyt, että minäkö sanelen, mikä voi loukata ketäkin?
Jos näin on, kehoitan miettimään kommentoimaasi kirjoitustani uudestaan.
Ei vain yhtäkkiä tuu mieleen, missä sellaiseen voisin törmätä.
se on paikka jonnekka joutavat kaikki jotka hellareita vainoavat.
Nyt taisin ymmärtää.
Niin, mitäkähän kertoo ihmisestä kyky itseironiaan?
Minkälainen yhteys on löydettävissä identiteetin tunnon ja itseironian välille?
Entä identiteetin tunnon ja uskonnon välille? Löytyykö korrelaatiota? Luultavasti todennäköisemmin kuin kesäisin "realisoituville" jäätelön kulutuksen kasvun ja hukkumiskuolemien lisääntymisen väliselle yhteydelle.
Kiusallisia nuo sijamuotovirheet. Perkule.
..."realisoituvien"...
Nyt olemme tyytyväisiä.
identiteeteissä. Myös lakihenkinen, muitakin ihmisiä hautova ja käännyttävä uskova eroaa kypsästä, riippumattomasta uskovaisesta identiteetiltään. Jälkimmäinen pystyy kyllä varmemmin itseironiaan ja nauramaan itselleen.
Homojahan retuutetaan jo niin paljon että siitä voisi maksaa jo kansalaispalkkaa. Yleensä he ovat huumorintajuisia ja kääntävät asioita paljon huumorilla voitokseen
samalla tavalla.
kommentoin, etten tähän mennessä todellakaan ole tehnyt yhtään ilmoitusta yhdenkään viestin asiattomuudesta. Lähtökohtani on, ettei kukaan minua voi täällä kirjoittamalla oikeasti loukata. Joskus tietysti kahvituttaa, kun minua ollaan laittamassa Helvetin tuleen. Silloin pitää vaan laittaa kahvi tulelle...
saarnaajana toimiva Pauli Karppinen on todistanut 4 vuotiaana uskostaan,hän kun silloin tuli uskoon,niin miksei todistaisi,minäkin todistin 7 vuotiaana,mutta vasta 16 vuotiaana kastettiin Lapuan rukoushuonneella,helmikuun 14 päivä,siis ystävän päivänä !
Tasan 56 vuotta sitten !
Muistolauluksi sinulle Ritari
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
hänt ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vierellä käy...
kauniista laulun sanoista !
Vaikka en ole minnekkään menossa,enkä ole kyllä kuolemassakaan!
Vai miksi muistosanoja ?
Oletko ehkä itse lähdössä jonnekkin ?
Muistosanojako miksi?
Ei lainkaan puhuta kuolemastasi, eikä mihinkään
menoista kummankaan meidän osalta, vaikka kyllä
väsyttää sen myönnän.
Olet tämän Helluntai sivun "voima" osasinkohan
oikein ilmaista,siis pysy palstalla ja toivotan
siunausta ja pitkää ikää sinulle.
Ei Nasse ole keksinyt eikä lanseerannut nimitystä 'hell-und-die -lahko'. Hän on sanonut noin vuoden, pari. Nimityksen keksi CMX -yhtyeen laulaja Aki W. Yrjänä jo v. 1991. Tiedän asian varmuudella.
tiedosta.
En myöskään ihmettele sitä, että juuri Yrjänä olisi tämän lanseerannut.