mistähän alkaisin??!!! Tai, no alustahan yleensä aletaan... Se oli eräs päivä, jolloin kaikki tuntui menevän pieleen...Menin koneelle ja yht´äkkiä huomasin juttelevani sinun kanssasi. Siitä se alkoi, ensin ihan juttelemalla eräässä huoneessa, vähän ajan päästä vaihdoimme puh.numeroita, että saimme vihdoin ja viimein kuulla toisemme äänet!!! Silloin jo tuntui, että nyt olin löytänyt vihdoinkin sen henkilön, jota olen kauan odottanut!!!! Ystävyys muuttui pian enemmäksi kuin pelkkä ystävyys...(ainakin minun puolelta). Olisimme halunneet tavata, matkaa vain oli liian paljon välissämme, ja olimme molemmat tahoillamme varattuja. Juttelimme, kuinka yhdessä vanhenisimme,vaikka tiesimmekin ettei se koskaan tule toteutumaan...Tuntui kuin olisin tunetnut sinut aina, halusin että olisimme voineet tavata, edes kerran... Mutta sitten eräänä päivänä kaikki särkyi!!! Ilmoitit, että kaikki oli ollut sinun puoleltasi vain leikkiä... Sydän särkyi sinä päivänä, eikä se vieläkään ole ehjä... En voinut uskoa sitä mitä sanoit, olin varma että joku muu oli käskenyt sinun sanoa sen, sillä kuulostit niin surulliselta kun sanoit sen minulle... Siitä kaikesta on kulunut jo kauan aikaa, enkä vieläkään ole unohtanut sinua... Enkä varmaan koskaan unohdakkaan... Toivottavasti sinä vielä muistat minua joskus, onhan meillä vielä muistot, niitä ei kukaan saa meiltä pois.
No niin....
*milla*
0183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.